1 Toimintakertomus Toiminta ja talous... 5

Tilinpa a to s 2016

3.3.2017 2/59 Sisällys 1 Toimintakertomus... 5 1.1 Toiminta ja talous... 5 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 5 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto... 6 1.1.3 Tutkimus ja opetus... 6 1.1.4 Palvelutuotanto... 6 1.1.5 Tietohallinto... 9 1.1.6 Kuntayhtymän henkilöstö... 10 1.1.7 Riskien hallinta... 18 1.2 Sisäinen valvonta... 19 1.2.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 19 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 20 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely... 23 2 Talousarvion toteutuminen... 25 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 25 2.1.1 NordLab Oulu... 27 2.1.2 NordLab Kajaani... 29 2.1.3 NordLab Kokkola... 30 2.1.4 NordLab Kemi... 31 2.1.5 NordLab Rovaniemi... 32 2.2 Talousarvion toteutumisvertailu 2016... 35 2.3 Investointiosan toteutumisvertailu 2016... 36 2.4 Rahoitusosan toteutumisvertailu 2016... 37 3 Tilinpäätöslaskelmat... 39 3.1 Kuntayhtymän tuloslaskelma... 39 3.2 Kuntayhtymän tase... 40 3.3 Kuntayhtymän rahoituslaskelma... 42 4 Tilinpäätöksen liitetiedot... 44 5 Allekirjoitukset ja merkinnät... 51 5.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 51 5.2 Tilinpäätösmerkintä... 52 6 Luettelot ja selvitykset... 54 7 Liiteosa... 56 7.1 Toimielimet... 56 7.1.1 Yhtymäkokous... 56 7.1.2 Johtokunta... 57 7.1.3 Yhteistyötoimikunta... 57 7.1.4 Työsuojelutoimikunta... 58 7.1.5 Johtoryhmä... 58 7.1.6 Tarkastuslautakunta... 59

3.3.2017 3/59 7.1.7 Aloiteryhmä... 59

1. Toimintakertomus Tilinpäätös 2016 3.3.2017 4/59

3.3.2017 5/59 1 Toimintakertomus 1.1 Toiminta ja talous 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus Laboratoriokeskuksen liikevaihto oli 65,8 miljoonaa euroa, mikä on 1,2 % edellisvuotta korkeampi. Se myös korreloi suoraan lisääntyneeseen tutkimusmäärään, joka oli 8,5 miljoonaa ja 2,1 % suurempi edelliseen vuoteen verrattuna. Tutkimusmäärän kasvuun vaikutti erityisesti genetiikan tutkimusten lisääntyminen ja vastasyntyneiden seulontatutkimusten aloittaminen. NordLabin toiminta-alue laajeni vain hiukan tarkasteluvuonna: laboratorion analyysipalveluista sovittiin Posion kunnan kanssa 1.7. lähtien, jolloin he ulkoistivat muut terveyspalvelunsa Coronarian tuottamaksi. Neuvotteluja toki käytiin usean kunnan laboratorioiden liittymisestä, mutta varsinaisesti liittymiset ajoittuivat 2017 vuoden alkuun. Heti kuluvan vuoden alusta toimintaan liittyivät mukaan Kuusamon kaupungin terveyskeskuksen laboratorio ja Kolarin kunnan terveyskeskuksen laboratorio. Kuluvan kevään aikana suunnitelmissa on myös Sodankylän ja Pellon kuntien laboratorioiden liittymiset. Toimintatapojen ja menetelmien yhtenäistämistä jatkettiin niin yhtymähallinnon kuin osaamisalueidenkin toimesta. Kemian ja immunokemian laitteet uusittiin keskuslaboratoriopaikkakunnille Kajaanissa, Kemissä ja Rovaniemellä. Kokkolassa oli jo ennestään käytössä saman valmistajan laitteet ja sinne kyseiset laitteet uusitaan sopimuksen mukaisesti vuoden 2018 aikana, jolloin laboratorio muuttaa uusiin tiloihin uuden terveyskeskussairaalan valmistuttua keskussairaalan yhteyteen. Oulun aluelaboratoriossa kyseiset laitteet ja automaatiorata uusittiin jo edellisen vuoden syksyn aikana perustuen nykyisen sopimuksen optiovuosien käyttöönottoon. Automaatioradan käyttöönotto ja koulutus saatiin päätökseen kevään aikana. Tämän lisäksi Oulun päivystysnäytteiden läpimenoaikaa parannettiin asentamalla uusi nopea putkilinja yhteispäivystyksen ja päivystyslaboratorion välille sekä ottamalla käyttöön uusi tuotannonseurantaohjelmisto. Keskuslaboratorioiden tutkimusvalikoimaa yhtenäistettiin ja osaamisalueita tiivistettiin. Kliinisen neurofysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset siirtyivät sairaaloiden kuvantamisen organisaatioihin Kajaanissa ja Kemissä. Muilla paikkakunnilla nämä toiminnot eivät olleetkaan NordLabin toimintaa. Osallistuimme Pohjois-Pohjanmaan sote uudistuksen (PoPSTer) työryhmän työskentelyyn tuottamalla väliraportin laboratorio- ja patologian toiminnasta ja tavoitteista. Loppuraportti valmistuu kevään 2017 aikana. Olemme olleet mukana myös muissa omistajasairaanhoitopiirien sote uudistushankkeissa: Soite (Keski-Pohjanmaa), Kainuun sote ja Sote savotta (Lappi). Rauno Luttinen, kuntayhtymän toimitusjohtaja

3.3.2017 6/59 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto Organisaatio 2016 Yhtymäkokous Johtokunta Tarkastuslautakunta Toimitusjohtaja Yhtymähallinto Kajaanin aluelaboratorion johtaja Kemin aluelaboratorion johtaja Kokkolan aluelaboratorion johtaja Oulun aluelaboratorion johtaja Rovaniemen aluelaboratorion johtaja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa. Yhtymäkokouksen alaisuudessa toimivaan johtokuntaan yhtymäkokous valitsi elokuun kokouksessaan väistyvän eli Lapin sairaanhoitopiirin luottamushenkilöjäsenen tilalle edustajan ja varaedustajan Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymästä jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi vastaa kunnallisvaalikautta. Tämän lisäksi joulukuun yhtymäkokous valitsi uudet johtokunnan jäsenet Keski-Pohjanmaalta ja Länsi-Pohjasta eläkkeelle siirtyneiden jäsenten tilalle. Myös Oulun yliopiston jäsenen uusi varajäsen valittiin. Vuonna 2016 johtokunta kokoontui 9 kertaa. Johtokunnan alaisuudessa toimii kuntayhtymän yhtymähallinto, jota johtaa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva hallinto vastaavat johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös luoda edellytykset aluelaboratorioiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa. 1.1.3 Tutkimus ja opetus Laboratorioalan opetus ja tieteellinen tutkimus ovat NordLabin toiminnan olennaisia osia. Tutkimustyömme nojautuu kuuteen tutkimusryhmään, joiden työ kohdistuu laaja-alaisesti laboratoriotutkimusten käytön optimointiin sekä uusien menetelmien kehittämiseen ja niiden kliiniseen arviointiin, usein yhteistyössä lääketieteen muiden alojen edustajien kanssa. Ryhmistä kaksi on yhdistymässä yhden viranhaltijan eläköitymisen myötä. Kaikki ryhmät julkaisivat tuloksiaan lääketieteen kansainvälisillä foorumeilla ja saivat OYS-ERVA-tutkimustoimikunnan myöntämää tulosperusteista valtion tutkimusrahoitusta (VTR, entinen erityisvaltionosuus). Pääosa NordLabin tutkijoista on kuulunut vuonna 2013 perustettuun Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteiseen Medical Research Centeriin (MRC). Vuosi 2016 oli edelleen NordLabin tieteellisessä tutkimustyössä tuloksekas. Työ tuotti 50 kansainvälistä tieteellistä julkaisua.

3.3.2017 7/59 NordLab osallistuu lääkärien, luonnontieteilijöiden ja bioanalyytikoiden koulutukseen koulutusorganisaatioiden kanssa sovituilla tavoilla. Oulun yliopistossa lääkärien peruskoulutukseen kuuluva laboratoriolääketieteen/kliinisen kemian opetus annettiin vuoden 2016 aikana kokonaan kolmannen opintovuoden syksyllä. Tätä varsin epäonnistunutta sijoittelua pyrittiin osin korjaamaan antamalla erillisen sopimuksen mukaan laboratoriolääketieteen opetusta myös lastentautien kurssin yhteydessä viidennelle vuosikurssille. Lääketieteellisen tiedekunnan opintosuunnitelmauudistuksessa on tarkoitus sijoitella hieman laajempaa laboratoriolääketieteen kokonaisuutta kaikkiaan kolmessa erässä sekä prekliiniseen että kliiniseen vaiheeseen. NordLabista osallistuttiin aktiivisesti opintosuunnitelmatyöhön. Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama bioanalyytikoiden koulutus tekee yhteistyötä NordLabin kanssa mm. harjoittelujaksojen ja opinnäytteiden muodossa. Tästä koulutuksesta vastaavien opettajien kanssa on vuonna 2016 pidetty kaksi palaveria, joissa on yhdessä pohdittu opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Helsinkiläinen Metropolia-ammattikorkeakoulu aloitti bioanalyytikoiden poikkeuskoulutuksen vuoden 2015 alussa. Siihen hyväksyttiin kaikkiaan 30 aikuisopiskelijaa, jotka kaikki sijoittuvat jonkin NordLabin aluelaboratorion piiriin, Oulua lukuun ottamatta, ja laboratoriot toimivat harjoittelupaikkoina. Vuoden 2016 päättyessä opiskelijajoukko oli jonkin verran karsiutunut ja tällä hetkellä opiskelua jatkaa 19 opiskelijaa. Metropolian opettajien kanssa on myös pidetty yhteistyöpalavereita yhdessä näiden aluelaboratorioiden osastonhoitajien kanssa. NordLabin strategisiin painopisteisiin kuuluu laboratorioalan ammattilaisten saatavuuden varmistaminen tuleviksi vuosiksi. Sekä luonnontieteilijöiden että lääkärien erikoistumiskoulutuksen koulutusvastuu on NordLab Oulussa, mutta käytännössä koulutuspaikkoina voivat soveltuvin osin toimia muutkin laboratoriot. Vuoden 2016 aikana Rovaniemellä ja osittain Kajaanissa toimi erikoistuva kemisti. Kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoistumiskoulutuksiin saatiin kaksi uutta lääkäriä. NordLab Oulussa työskenteli myös yksi erikoistuva mikrobiologi ja yksi erikoistuva geneetikko. Vuoden aikana valmistui kaksi kliinisen mikrobiologian erikoislääkäriä ja yksi sairaalakemisti. Erikoistuvien koulutusohjelmien kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja sekä NordLab Oulun viikoittaiset referaattitilaisuudet että seminaarit ja toimipaikkakoulutukset lähettiin Lyncillä muihin aluelaboratorioihin. NordLabin asiantuntijat ovat osallistuneet oppimateriaalien laatimiseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti. NordLab tukee Pohjois-Suomen alueella tehtävää lääketieteellistä tutkimusta tarjoamalla tutkimushankkeille ajanmukaisia laboratoriopalveluja, näytteenottoa ja -käsittelyä sekä laboratoriotutkimusten käytön neuvontaa. Vuoden 2016 aikana oli käynnissä kaikkiaan 118 tutkimusprojektia, jotka tuottivat laboratoriolle 186 000. 1.1.4 Palvelutuotanto NordLab tuottaa kliinisiä laboratoriotutkimuksia koko pohjoisen Suomen perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja vastaa siten poikkeuksellisen laajasta maantieteellisestä alueesta. Lisäksi se tuottaa yhteistoimintasopimusten perusteella tutkimuksia joillekin muille terveydenhuollon organisaatioille ja myy niitä tilapäisen ylikapasiteetin puitteissa myös yksityisille kansalaisille. NordLabin omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Neljäntenä toimintavuotena NordLabissa oli käytössä yhteinen hinnasto, joka perustui kaksi vuotta aikaisemmin laadittuun yhteiseen tutkimusnimikkeistöön sekä edellisenä vuonna kaikissa aluelaboratorioissa tehtyyn kustannuslaskentaan. Yhtenäisen toimintatavan kannalta olennainen tärkeimmän laitekannan harmonisointi ei tullut päätökseen vielä tänä vuonna, mutta sitä kohti otettiin merkittäviä askelia.

3.3.2017 8/59 Oulun päivystyslaboratorion uusittu analyysirata saatiin käyttöön keväällä, ja vuoden aikana käynnistyi muiden aluelaboratorioiden kemian ja immunokemian laitteistojen hankinta. Laaja menetelmien verifiointi- ja käyttöönottoprojekti oli vielä vuoden vaihtuessa kesken. Veriryhmäanalytiikka yhtenäistettiin Oulun laboratoriosta lähtien. Terveyskeskuslaboratorioiden liittämistä NordLabiin valmisteltiin sekä Lapin että Pohjois- Pohjanmaan alueella. NordLab Rovaniemellä käynnistyi kolmen hengen projektityöskentely valmistelemaan alueen lukuisten terveyskeskusten usealle vuodelle hajautettua liittymistä. NordLab Oulussa valmisteltiin Kuusamon terveyskeskuslaboratorion liittämistä seuraavan vuoden alusta. Tämän laboratorion toiminnan volyymi on huomattavasti suurempi kuin alueemme tavanomaisilla terveyskeskuslaboratorioilla. Osaamisalueet jatkoivat toimintaansa ja ovat edelleen avainasemassa toimintatapojen yhtenäistämisessä ja uusien menettelytapojen käyttöönotossa. Osaamisalueiden vastuuhenkilöille järjestettiin säännölliset tapaamiset neljännesvuosittain. NordLabin analyysivalikoimaa on pyritty kehittämään ilmenneiden kliinisten tarpeiden mukaan, joskin aluelaboratorioiden erilliset laboratoriotietojärjestelmät vaikeuttavat yhtenäisen valikoiman järjestelmällistä ylläpitoa. Laboratoriolääkäreiden työpanosta pyrittiin antamaan NordLab Oulusta myös muiden aluelaboratorioiden käyttöön, joissa ei työskentele laboratoriolääkäreitä. Uusien analyysilaitteiden verifiointityö lisäsi merkittävästi tämän työpanoksen tarvetta. Alihankintatutkimukset lisäsivät ulkopuolisten laboratoriopalvelujen ostoa siten, että budjetti ylittyi näiltä osin selvästi. Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulonta vastasyntyneiltä käynnistyi OYS:ssa loppuvuodesta 2015 ja laajeni vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla kaikkiin Erva-alueen synnytyssairaaloihin. Tämä tutkimus tehdään TYKSLABin yhteydessä toimivassa Saske-keskuksessa. Myös geneettisten tutkimusten hankinnat lisääntyivät merkittävästi diagnostisten mahdollisuuksien kehittymisen myötä. Vieritutkimusten käytön hallittu kasvu NordLabin toiminta-alueella sekä siihen liittyvä ohjaus ja koordinointi olivat NordLabin vuodelle 2016 määrittelemiä toiminnan painopisteitä. Toiminnan levittäminen eri aluelaboratorioihin eteni vaihtelevasti ja osassa ei vielä ole päästy toimittamaan kliinisille asiakkaille NordLabin menetelmäkohtaisia tutkimuspaketteja, joihin sisältyisi tarvittava määrä laitteita, käyttökoulutus ja toiminnan ohjaus sekä mahdollisesti lisäksi yhteys NordLabin vieritutkimusten välitietojärjestelmään. Potilastutkimusten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta kokonaisuutena 2,1 prosenttia. Näytteenottojen osalta kasvua vuoteen 2015 nähden oli 0,2 %.

3.3.2017 9/59 Taulukko 1.Tutkimusmäärät ja näytteenotot aluelaboratorioittain 2016 Bud Tot-% 2015 Muutos-% Oulu Notto 562 699 554 624 101,5 559 528 0,6 Tutk 4 432 257 3 971 353 111,6 4 215 223 5,1 Yht 4 994 956 4 525 977 110,4 4 774 751 4,6 Roi Notto 164 067 163 142 100,6 165 193-0,7 Tutk 1 111 879 1 078 538 103,1 1 094 128 1,6 Yht 1 275 946 1 241 679 102,8 1 259 321 1,3 Kemi Notto 135 316 130 123 104,0 130 961 3,3 Tutk 854 752 848 235 100,8 846 049 1,0 Yht 990 068 978 359 101,2 977 010 1,3 Kajaani Notto 204 295 209 039 97,7 210 698-3,0 Tutk 1 064 122 1 050 989 101,2 1 150 181-7,5 Yht 1 268 417 1 260 028 100,7 1 360 879-6,8 Kokkola Notto 187 249 182 894 102,4 184 929 1,3 Tutk 1 032 828 969 269 106,6 1 016 953 1,6 1 220 077 1 152 163 105,9 1 201 882 1,5 Yhteensä Notto 1 253 626 1 239 822 101,1 1 251 309 0,2 Tutk 8 495 838 7 918 384 107,3 8 322 534 2,1 Yht 9 749 464 9 158 206 106,5 9 573 843 1,8 1.1.5 Tietohallinto NordLabin IT-infrastruktuurin kehittäminen eteni 2016 NordLabin tietoverkkosuunnittelutyöllä. Työ tehtiin yhdessä Istekki Oy:n ja OYS-ERVA alueen sairaanhoitopiirien tietohallintojen kanssa. NordLab johtokunta päätti syyskuussa 2016, että yhteistyö aloitetaan Istekki Oy:n kanssa tietoverkon rakentamiseksi. Joulukuussa 2016 solmittiin sopimukset Istekki Oy:n kanssa ja varsinainen rakentamisprojekti aloitettiin. NordLabin yhteisen laboratoriotietojärjestelmän (LIS) osalta NordLabin johtokunta päätti kesäkuussa 2016, että yhteistyö tietojärjestelmän saamiseksi aloitetaan Istekki Oy:n kanssa. Joulukuussa myös LIS:n osalta solmittiin sopimus Istekki Oy:n kanssa ja projekti on aloitettu. Nykyisiin tietojärjestelmiin tehtiin välttämättömiä ylläpito- ja päivitystöitä ja joitain kriittisiä vanhoja järjestelmien osia myös uusittiin, jotta toimintakyky ja -varmuus on voitu ylläpitää. 2016 syksyllä NordLab otti käyttöön dokumentinhallintajärjestelmän, M-Filesin. Ensi vaiheessa dokumentinhallintajärjestelmää käytetään hallitsemaan laatujärjestelmän vaatimaa dokumentaatiota.

3.3.2017 10/59 NordLabin laajentuessa on järjestetty tarvittavat tietojärjestelmät liittyjän käyttöön ja mahdollistettu tilausten tekeminen sekä järjestetty laskutus ja raportointiasiat tarvittavalle tasolle. Uusille NordLabin työntekijöille on myös järjestetty tarvittavat IT-työkalut. NordLabin tietohallinnossa aloitti tammikuussa 2016 uusi henkilö johtokunnan päätöksen mukaisesti, päätehtävänään hoitaa Lapin terveyskeskuslaboratorioiden liittymisiin kuuluvia tehtäviä. 1.1.6 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Poikkileikkauspäivänä 31.12.2016 NordLabin palveluksessa oli yhteensä 646 henkilöä, joka on 27 työntekijää vähemmän kuin edellisen vuoden poikkileikkauspäivänä. Taulukko 2. Henkilöstön määrä ja rakenne Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Oulu 275 69 344 Rovaniemi 65 21 86 Kemi 46 11 57 Kajaani 60 11 71 Kokkola 62 8 70 Yhtymähallinto 16 2 18 yht. 524 122 646 Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 524 henkilöä (81 %) ja määräaikaisessa työsuhteessa 122 henkilöä (19%). Kokoaikaisina työntekijöinä työskenteli 580 (90%) työntekijää ja osa-aikaisena 66 (10%) työntekijää. Työntekijöistä valtaosa eli 608 (94%) oli naisia. Henkilöstön ikärakenne Poikkileikkauspäivänä 31.12.2016 henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on laskenut kahdella vuodella edelliseen vuoteen nähden. Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne Ikä vuosina Lukumäärä % osuus henkilöstöstä Naiset/Miehet alle 30 81/5 13% 30-39 107/8 18% 40-49 119/9 20% 50-59 203/9 33% 60-64 92/4 15% 65 ja yli 6/3 1% Yhteensä 608/38 646

3.3.2017 11/59 Henkilöstön ikäjakauma sukupuolen mukaan 40 35 30 25 20 15 10 5 0 19 21 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 Nainen Mies Henkilöstön työpanos NordLabissa työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin talous-, toiminta- ja käyttämättömät resurssit -näkökulmasta. Tarkasteltaessa henkilöstön työpanosta talousnäkökulmasta (taulukko 4) raportoidaan palkallisia palvelussuhteita työpanoksina. Kokonaistyöpanoksesta (palvelujaksopäivistä, joilta työnantaja maksaa palkkaa) on vähennetty palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät kalenteripäivillä. Taulukossa 5 on tarkasteltu työpanosta käyttämättömän resurssin näkökulmasta: kyseessä on voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulmasta (taulukko 6) työpanosta tarkasteltaessa mitataan tehtyä työpanosta eli aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä aikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Taulukko 4: Talousnäkökulma: palkalliset palvelussuhteet työpanoksina yhteensä vuonna 2015 ja 2016 v. 2015 v. 2016 Muutos% Hoitohenkilökunta 513 515,3 2,1 Lääkärit 18,4 17,3-1,1 Muu henkilöstö 59,7 56,8-2,9 591,2 589,4-2 Taulukko 5: Käyttämätön resurssi: palkattomat poissaolot työpanoksina yhteensä vuonna 2015 ja 2016 v. 2015 v. 2016 Muutos% Hoitohenkilökunta 36,9 34,5-6,4 Lääkärit 3 2,2-27,6 Muu henkilöstö 1,9 1,7-11,2 41,7 38,3-8,1

3.3.2017 12/59 Taulukko 6: Toimintanäkökulma: tehty työpanos yhteensä vuonna 2015 ja 2016 v. 2015 v. 2016 Muutos% Hoitohenkilökunta 411,8 416 1 Lääkärit 14,0 13,8-1,7 Muu henkilöstö 49,7 46,8-5,9 475,5 476,6 0,2 Poissaolot Alla olevassa taulukossa esitetään henkilöstön poissaolopäivät kalenteripäivinä vuosina 2015 ja 2016. Laji v. 2015 v. 2016 Vuosilomat* 30018 29787 Sairauspoissaolot 8414 10923 Muut lakisääteiset 11572 10904 Kuntoutuspoissaolot 1673 1282 Koulutuspoissaolot 906 1053 Opintovapaapoissaolot 2290 2154 Muut poissaolot 3973 4116 Yhteensä 59704 60219 * Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Sairauspoissaolot Alla olevasta taulukosta ilmenee sairauspoissaolojen osuus kaikista palvelusjaksopäivistä sekä henkilötyövuotta kohden aluelaboratorioittain vuosina 2015 ja 2016. Sairauspoissaolo % Sairauspoissaolo (pv/htv) v. 2015 v. 2016 v. 2015 v. 2016 Yhteensä 4,06 % 4,31 % 14,9 16,2 NordLab Oulu 4,43 % 4,49 % 16,0 17,0 NordLab Rovaniemi 3,21 % 4,53 % 12 17,0 NordLab Kemi 4,06 % 3,57 % 15,1 13,8 NordLab Kajaani 3,5 % 3,16 % 13 11,3 NordLab Kokkola 4,23 % 5,60 % 15,8 21,2 Yhtymähallinto 2,05 % 1,66 % 7,2 5,8 Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan siis täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä 1.3. 31.5. = 92 / 365 =0,25 henkilötyövuotta).

3.3.2017 13/59 Vuonna 2016 NordLabin henkilöstölle kertyi 9911 sairauspoissaolopäivää eli 4,31 % kaikista palveluksessaolopäivistä. Tehtyä henkilötyövuotta kohden terveysperusteisia poissaolopäiviä oli näin ollen 16,2. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissolopäivien määrä on noussut 1,3 päivää henkilötyövuotta kohden. Selkeästi eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (40%). Ryhmään muut (26%) kuuluvat mm. hengityselinten sairaudet sekä omailmoitussairauspoissaolot, joissa ei ole määritelty diagnoosiluokkaa. Tapaturmista johtuneet poissaolot laskivat edellisestä vuodesta kymmenen prosenttiyksikköä. Pitkät sairauspoissaolot Vuonna 2016 pitkiä sairauspoissaoloja (yli 30 päivää) oli 98 työntekijällä. Edelliseen vuoteen verrattuna pitkien sairauslomien määrä on hieman noussut. Pitkistä sairauspoissaoloista aiheutuu 72% kaikista sairauspoissaoloista. Varhaisen tuen toimintamallin mukaisten toimien aloittamisella heti työkykyhaasteita havaittaessa sekä tiiviillä työterveyshuoltoyhteistyöllä pyritään hallitsemaan pitkien sairauspoissaolojen määrää. Pitkät sairauspoissaolot kumulatiivisesti 12 kk:n aikana 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2016 yli 30 pv (työntekijöiden lkm) 84 98 30-60 pv 55 57 61-100 pv 15 21 yli 100 pv 14 20 yli 30 päivän sairauslomista kertyneet poissaolot yhteensä päivinä 5924 7131 Omailmoitussairauspoissaolot Vuonna 2016 esimiehen myöntämiä sairauspoissaolopäiviä eli ns. omailmoitussairauspäiviä oli 1315 päivää, joka on 13 % kaikista sairauspoissaolopäivistä.

3.3.2017 14/59 Työ- ja työmatkatapaturmat vuonna 2016 Olosuhde Lukumäärä Työssä 23 Työmatkalla 12 Työpaikan ulkopuolella 2 Ammattitauti 1 Liikennevahinko työmatkalla 1 yhteensä 39 Työssä tapahtuneissa tapaturmissa suurin tapaturman aiheuttaja oli leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen eli tyypillisesti näytteenottoneulasta aiheutunut neulanpistotapaturma. Neulanpistotapaturmien ehkäisemiseksi otettiin vuonna 2016 käyttöön turvaneulat. Työmatkatapaturmissa liukastuminen oli edelleen tyypillisin tapaturman aiheuttaja. Vuonna 2016 NordLabin työsuojeluorganisaatio kamppanjoi suunnitelmallisesti työmatkaturvallisuuden puolesta mm. sähköpostitiedotteilla. Eläkkeet Vuonna 2016 NordLabin palveluksesta vanhuuseläkkeelle jäi 25 työntekijää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä oli 2 henkilöä vuonna 2016. Kevan eläköitymisennusteen mukaan eläköityminen on tasaista tulevina vuosina. Esimerkiksi laboratoriohoitajia tulee jäämään eläkkeelle n. 20 henkilöä vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Korvaavien rekrytointien tekeminen on työnantajan arvion mukaan hallittavissa. Työterveyshuolto ja työsuojeluriskien arviointi NordLabin työterveyshuollon palveluntuottajana toimii Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuollon palvelut painottuvat ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi palvelut sisältävät yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut työterveyslääkärin ja -hoitajan vastaanotolla painopisteen ollessa työkyvyn seurantaa ja arviointia vaativissa (ammattitaudit ja tapaturmat mukaan lukien) sairauksissa. Työterveyshuollon toiminnan painopisteenä on työkyvyttömyysuhan alla olevien työntekijöiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa sekä heidän kuntouttamisen ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittäminen. Lähiesimies ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja. Sairausvakuutus- ja työterveyslain mukaisesti työnantaja ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden tai kun kumulatiivisesti vuoden aikana on yhteensä 30 sairauspoissaolopäivää. Työterveyshuollolla on koordinointivastuu työkyvyn kartoittamisesta ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittämisestä. Vuonna 2016 työkykyriskien seurannassa jatkettiin työterveyshuollon ja lähiesimiesten säännöllisiä tapaamisia. Tuki- ja liikuntaelin ongelmista aiheutuvien työkykyongelmien ennaltaehkäisemiseen on haluttu kiinnittää huomiota mm. erilaisilla ergonomiaohjeilla sekä työfysioterapeuttien täsmäkäynneillä laboratorioissa. Työterveyshuollon tekemiä työpaikkaselvityksiä tehtäessä hyödynnetään NordLabissa tehtyjä työsuojeluriskien arviointeja. Työsuojeluriskien arvioinnissa selvitetään ja tunnistetaan työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä milloin niitä ei voida poistaa, arvioimaan niiden merkityksen työntekijöiden turvallisuudella ja terveydelle. Työsuojeluriskien arviointityötä jatkettiin vuoden 2016 aikana NordLabin aluelaboratorioissa Rovaniemen aluelaboratorion ja Oulun terveyskeskuslaboratorioiden osalta.

3.3.2017 15/59 Rekrytointi Rekrytoinneissa työkaluna käytetään Kuntarekry-järjestelmää, jonka avulla huolehditaan täyttöluvista sekä avoimien työpaikkojen julkaisusta. Alla olevissa taulukoissa on esitetty hakijoiden lukumäärät julkisessa haussa olleisiin virkoihin ja vakituisiin toimiin. Laboratoriohoitajat Laboratoriohoitajan tehtäviä avoinna yhteensä Kelpoisia hakijoita tehtäviin yhteensä Oulu 19 177 Kajaani 3 9 Kemi 6 5 Kokkola 2 6 Rovaniemi 4 4 Muu hoitotyön ammattiryhmät Avoin toimi/virka Aluelaboratorio Kelpoisia hakijoita Osastonsihteeri Kemi 41 Sairaanhoitaja Kemi 20 Apulaisosastonhoitaja Kokkola 1 Laborantti Kokkola 37 Osastonsihteeri Kokkola 61 Osastonhoitaja Oulu, Kuusamo 1 Apulaisosastonhoitaja Oulu, Oulaskangas 1 Lähihoitaja Oulu, preanalytiikka 29 Lähihoitaja Oulu, preanalytiikka 32 Osastonhoitaja Oulu, terveyskeskukset 4 Lääkärit, sairaalamikrobiologit ja muut luonnontieteiden akateemiset Avoin toimi/virka Aluelaboratorio Kelpoisia hakijoita Kliinisen kemian osastonylilääkäri Oulu 1 Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Oulu 2 Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Oulu 0 Sairaalamikrobiologi Oulu 2 Sairaalakemisti Rovaniemi 0 Ylikemisti Rovaniemi 1

3.3.2017 16/59 Sijaisrekisterin käyttö Työsuojelu Kuntarekry-järjestelmän sijaisrekisteri-toiminnon käyttöönottoa jatkettiin vuonna 2016 NordLab Kajaanin, Oulun ja Rovaniemen aluelaboratorioissa. Yhteensä järjestelmän kautta käynnistettiin 520 työtarjousta ylimääräisistä vuoroista / kiireellisistä sijaistarpeista. Sijaistarpeista 58%:ia saatiin täytettyä sijaisrekisterin tekstiviestihaun perusteella. Nordlabin työsuojeluorganisaatiossa työntekijöiden edustajina on työsuojeluvaltuutettu sekä ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu kussakin aluelaboratoriossa. Työsuojeluvaltuutetut ovat valinneet keskuudestaan koordinoivan työsuojeluvaltuutetun, joka toimii tehtävässään kokopäiväisesti. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2016 viisi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. työsuojelun toimintaohjelma ja NordLabiin valmisteltuja uusia työsuojeluohjeita. Lisäksi kokousten vakioasioina oli työterveyshuollon toiminnan ajankohtaiset asiat sekä työpaikkaselvitysten toimenpidesuositusten seuranta. HaiPro:n työturvallisuusosiossa tehtiin vuonna 2016 kaikkiaan 74 ilmoitusta työturvallisuuden vaaratapahtumasta. HaiPro:n työturvallisuusosio on työturvallisuuden vaaratapahtuminen eli läheltä piti -tilanteiden sähköinen ilmoitus-, käsittely- ja raportointityökalu. Merkittävimpänä vaaratyyppinä ilmoituksissa oli pisto, viilto, hankauma, leikkautuminen 23,5% (16 kpl). Äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen vaaratapahtuman syynä ilmoitettiin 17,7%:ssa (12 kpl) tapauksista. Lisäksi erilaiset liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset nousivat esiin merkittävinä läheltä piti -ilmoitusten syynä. HaiPro ilmoitukset käsitellään ja toimenpiteitä suunnitellaan esimiesten toimesta. Yhteistoiminta Nordlabin yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat yhteistoimintaohjeen mukaisesti kolmen työnantajan edustajan sekä johtokunnan edustajan lisäksi koordinoiva työsuojeluvaltuutettu sekä viisi työntekijöiden edustajaa. Vuonna 2016 työntekijöiden edustajia oli nimettynä kuitenkin vain neljä. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa. Vuoden aikana yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin mm. NordLabin laajenemiseen liittyviä suunnitelmia. Aluelaboratorioiden tasolla yhteistoiminta-asioita käsitellään yhteistyöryhmissä.

3.3.2017 17/59 Työpaikkatasolla tärkein yhteistoimintamuoto on esimiehen ja henkilöstön keskinäinen välitön yhteistoiminta ja vuorovaikutus. Työpaikkatason yhteistoiminnan muotoja ovat mm. tavoitekeskustelu, perehdyttäminen, palautteen antaminen, tiedotustilaisuudet sekä työpaikka- ja osastokokoukset. Työpaikka- ja osastokokouksissa käsiteltävät aiheet on määritelty yhteistoimintaohjeessa. Työpaikkakokouksia pidetään vähintään neljä kertaa vuodessa. Henkilöstöpolitiikka NordLabin yhtenäinen henkilöstöpolitiikka täydentyi kesäkuussa toimitusjohtajan hyväksymällä Työaikaluvulla. Työaikaluku sisältää yhdenmukaistetut käytännöt mm. työajan hyväksymiskäytäntöihin. Työaikaluvun hyväksymisen myötä NordLabin toiminnan käynnistymisestä alkanut henkilöstöpolitiikan yhtenäistämistyö katsotaan valmistuneeksi. Kaikki ohjeistus on koko henkilökunnan nähtävissä intranetissä. Palkkausjärjestelmä sekä NordLabin toiminnan käynnistymiseen liittyvä palkkojen harmonisointityö valmistui myös vuoden 2016 aikana. Yhdenmukaistetut tehtäväkuvaukset löytyvät intranetistä, samoin kuin palkkahinnoittelut. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi NordLabin strategisena tavoitteena on ammattitaitoinen ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa tehdään töitä NordLabin arvojen mukaisesti. Tavoitetta on pyritty edistämään mm. ottamalla aktiiviseen käyttöön työhyvinvointia ja työkykyisyyttä tukevat yhteiset toimintaohjeet, laatimalla koulutussuunnitelma sekä kohdistamalla työterveyshuollon resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan. NordLabin koulutussuunnitelma päivitettiin yhteistoiminnallisesti vuoden 2016 alussa ja se julkaistiin NordLabin intranetissa. Koulutuskorvauksen hakemista varten työttömyysvakuutusrahastolle ilmoitettiin niiden työntekijöiden lukumäärä, joista on syntynyt oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivältä, 2 koulutuspäivältä ja 3 koulutuspäivältä vuonna 2016. Koulutuspäivien määrä per työntekijä kasvoi edellisestä vuodesta. Vuoden 2016 osalta koulutuspäiviä raportoitiin seuraavasti: Koulutuspäiviä Yhteensä työntekijöitä 1-6 h 217 1 päivää 145 2 päivää 114 3 päivää tai enemmän 142 Esimiestyön kehittämishanke NordLabissa käynnistettiin helmikuussa 2016 esimiestyön ja johtamisen 360 kehittämishanke, joka koski NordLabin esimiehiä (aluelaboratorioiden johtajia ja osastonhoitajia), johtoryhmän jäseniä sekä osaamisalueiden vastuuhenkilöitä. 360-palautteessa esimiehen arkipäivän työtapoja arvioitiin samalla kysymyslomakkeella henkilön itsensä lisäksi hänen ympärillään toimivien henkilöiden kuten hänen oman esimiehensä, alaisten sekä kollegoiden toimesta. Hankkeen tavoitteena oli, että esimiehet saisivat mahdollisimman rehellistä ja avointa palautetta omasta esimiestoiminnastaan. Web-pohjainen kysely sisälsi 48 strukturoitua kysymystä ja 2 avointa kysymystä.

3.3.2017 18/59 Kyselyn jälkeen jokainen hankkeeseen osallistunut esimies sai henkilökohtaisen palautteen työnohjauksellisessa palautetilaisuudessa 360 arvion toteuttaneelta psykologikonsultilta. Lisäksi toukokuussa 2016 järjestettiin Esimiestyön ja johtamisen kehittämispäivä, jossa työskentelyn pohjana oli 360-palautteista saatu yhteenveto NordLabin esimiestyöskentelyn vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Kehittämispäivässä käytiin arvokasta keskustelua siitä, minkälaista johtamista ja esimiestyötä tarvitaan ja halutaan NordLabissa. Yhteiseksi tahtotilaksi tiivistyi osallistavan sekä organisaation ja henkilöstön uudistumiskykyä tukevan esimiestyöskentelyn vahvistaminen. Nämä toiveet ovat nousseet vahvasti esiin myös muissa henkilöstökyselyssä. Työhyvinvoinnin tukeminen Vuoden 2016 alkupuolella jatkettiin syksyllä 2015 toteutetun työhyvinvointikyselyn palautetilaisuuksien järjestämistä aluelaboratorioissa. Työssä olevan henkilökunnan työhyvinvointia ja työkyvyn ylläpitämistä tuettiin jakamalla Smartum liikunta- ja kulttuuriseteleitä keväällä sekä syksyllä. Lisäksi työyksikköjä kannustettiin järjestämään työhyvinvointi-painotteisia virkistysiltapäiviä. Aloitetoiminta NordLabin aloitetoiminta on käynnistynyt vuonna 2015. Toimitusjohtaja nimeämään aloiteryhmään kuuluvat aloiteasiamies, pöytäkirjan pitäjä, lääkärien ja luonnontieteiden erityisasiantuntijoiden edustajat (jäsen ja varajäsen), hoitohenkilöstön edustajat (jäsen ja varajäsen) ja muun henkilöstön edustaja (jäsen). Aloiteryhmän puheenjohtajana toimii aloiteasiamies. Aloiteryhmä kokoontui kuusi (6) kertaa vuonna 2016. Taulukossa 7 on NordLabin aloitetoiminnan tunnusluvut vuodelta 2016. Vuonna 2016 tehdyistä aloitteista palkittiin kuusi (6) aloitetta. Palkitut aloitteet käsittelivät näytteenottajien tukiasemaa päivystysajan näytteenotossa OYS:ssa, lämpötyynyn käyttöä otettaessa näytettä vauvan kantapäästä, Spirometriatutkimuksessa tarvittavien välineiden huoltotoimenpiteitä, kalprotektiinitutkimuksen näytteiden esikäsittelyä, työjonotulosteiden käyttöä lähetettäessä näytteitä alihankintalaboratorioihin sekä pipettien huoltoa ja kalibrointia. Aloitteet palkittiin 200 tunnustuspalkkiolla. Taulukko 7. NordLabin aloitetoiminnan tunnusluvut vuodelta 2016. Tunnusluku Aloitteiden lukumäärä 22 Osallistumisaktiivisuus % henkilöstöstä aloitetta/henkilö 3,25 % 0.03 Ryhmäaloitteiden lukumäärä (osuus) 3 (13,6 %) Hyväksyttyjen aloitteiden lukumäärä (hyväksymisprosentti) 6 (27,3 %) Aloiteryhmän esittämät palkkiot yhteensä 1 200 Pienin esitetty palkkio 200 Suurin esitetty palkkio 200 Arvio säästöistä ( ) -

3.3.2017 19/59 1.1.7 Riskien hallinta Yleistä riskienhallinnasta Riskienhallinnan päätavoitteena on tukea liikelaitoksen perustehtävien ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan se, että organisaation johto on tietoinen olemassa olevista ja toimintaa uhkaavista riskeistä. Tietoa on oltava toiminnassa olevista merkittävistä riskeistä ja siitä, miten riskit voidaan hallita. Organisaatiolla on oltava riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Näistä on apua toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteon yhteydessä. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskejä, määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Johtokunta päättää riskienhallinnan periaatteista. Johtoryhmä asettaa liikelaitoksen päälinjaukset riskienhallinnan tavoitteille valtuustokausittain. Linjaukset tukevat liikelaitoksen strategisia tavoitteita. NordLabilla on riskienhallintasuunnitelma, joka sisältää riskit, niiden suuruuden arvioinnin ja hallintatoimenpiteet. NordLabin toiminnassa tunnistetut riskit ja niiden arvioinnit, hallinta ja mahdolliset toimenpiteet määritellään johtoryhmässä, jossa seurataan myös riskienhallintaprosessin toteutumista ja tavoitteenmukaisuutta. Rahoitusriskit Kuntayhtymällä ei ollut vuoden lopussa 2016 korollisia velkoja. Maksuvalmiuden varmistamiseksi kuntayhtymällä on kuntatodistusohjelmat sekä Danske Bankin että OP-Pohjolan kanssa. Vuoden 2016 aikana maksuvalmius on ollut pääsääntöisesti hyvällä tasolla ja ulkopuolista rahoitusta on jouduttu käyttämään vain kerran maksuvalmiuden varmistamiseksi. Myös investoinnit on pystytty rahoittamaan suunnitelman mukaisesti tulorahoituksella. 1.2 Sisäinen valvonta 1.2.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa kuntayhtymän johtamis- ja ohjausjärjestelmää. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan se, että kuntayhtymä saavuttaa sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Jotta kuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan, täytyy toiminnan olla taloudellista ja tuloksellista, käytettävistä resursseista täytyy huolehtia, päätösten perusteena olevan tiedon on oltava luotettavaa ja oikea-aikaista sekä lakeja ja muita sääntöjä on noudatettava. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmentamaan se, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittiset tekijät toteutuvat kuntayhtymän toiminnassa. Yhtymäkokous on kokouksessaan 12.12.2014 hyväksynyt NordLabin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteiden mukaan johtokunnalla ja toimitusjohtajalla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuosikolmanneksittain johtokunnalle raportoitavassa osavuosikatsauksessa. Aluelaboratorioiden johtavat vastaavasti raportoivat toimitusjohtajalle kuukausittain omien laboratorioiden toiminnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Ostolaskujen käsittelyjärjestelmän käyttäjistä ylläpidetään listaa NordLabin yhtymähallinnossa.

3.3.2017 20/59 NordLabin laajenemiseen liittyvien sopimusten valmistelussa on käytetty ulkopuolista asiantuntemusta ja tällä tavalla myös sopimusten sisältöjen hallintaa on pyritty parantamaan. Myös tietyissä yhteistyöhön liittyvissä sopimusneuvotteluissa on käytetty ulkopuolista asiantuntemusta. Hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä käsittelyssä yksi kunnallisvalitus. Tällä ei kuitenkaan ole taloudellisia vaikutuksia NordLabin toimintaan. Palvelusopimuksessa Monetra Oy:n (ulkoinen palvelun tuottaja) kanssa on sovittu, että palveluntuottaja vastaa omalta osaltaan taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon sisäisen valvonnan järjestämisestä. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Talouden tunnusluvuilla mitattuna kuntayhtymän taloudellinen tilanne vuonna 2016 oli hyvä. Omavaraisuus oli tilikauden lopussa 36% (2015 34%). Ulkopuolista velkaa ei tilikauden lopussa ollut. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus oli vuonna 2016 37% (2015 135%). Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2016 lopussa 22 päivää (vuoden 2015 tilinpäätöksessä 34 päivää). Tilinpäätöksen mukaan kuntayhtymän vuoden 2016 toimintatuotot (66,6 milj. euroa) ylittivät talousarvion 2%. Liikevaihto (65,8 milj. euroa) ylitti suunnitelman 1,5%. Toimintakulut (67,1 milj. euroa) ylittivät talousarvion 0,9%. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut (28,8 milj. euroa) alittivat budjetin 1,3 prosentilla. Kokonaismenoista henkilöstökulut muodostivat noin 44%. Aineet, tarvikkeet ja tavaraostot (19,7 milj. euroa) ylittivät talousarvion 1,5%. Suurin menoerä aineissa ja tarvikkeissa oli laboratoriotarvikkeet (12,7 milj. euroa), jotka pitivät sisällään mm. reagenssit ja käyttökorvausperiaatteella hankittujen analyysien laite-, käyttö- ja huoltokustannukset. Toinen merkittävä erä oli verivalmisteet (5,5 milj. euroa). Kaiken kaikkiaan edellä mainitut suoraan laboratoriotoimintaan kohdistuvat kulut olivat noin 92% kaikista tarvikeostoista. Ulkopuoliset palvelujen ostot (14,4 milj. euroa) ylittivät budjetin noin 5,5%. Palvelujen ostoista suurin osa (5,3 milj. euroa) kului laboratoriopalvelujen ostoihin ja toiseksi eniten kului ictpalvelujen ostoihin (3,7 milj. euroa). Liiketoiminnan muut kulut (3,1 milj. euroa) alittivat budjetin noin kahdella prosentilla. Muut kulut koostuvat lähes kokonaan rakennusten vuokrakuluista, joita maksamme ulkopuolelta vuokratuista toimitiloista (2,8 Me). Kuntayhtymä ei omista käyttämiään toimitiloja. Tuloslaskelman mukainen liikealijäämä vuodelta 2016 oli 0,55 milj. euroa. Rahoituskulujen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 0,7 milj. euroa.

3.3.2017 21/59 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Sijoitetun pääoman tuotto, % -10,25 19,65 - tunnusluku kertoo liikelaitoskuntayhtymään sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -10,25 19,65 - tunnusluku kertoo kuntayhtymän liikelaitosky:n sijoitetun pääoman tuoton Voitto, % -1,03 1,63 Tunnuslukujen laskentakaavat Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)

3.3.2017 22/59 Rahoituslaskelman tunnusluvut INVESTOINNIT 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, -636 909 e 494 093 e Investointien tulorahoitus, % 37 135 MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) 22 34 Quick ratio 1,22 1,23 Current ratio 1,22 1,23 Tunnuslukujen laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % =100*(Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate =(Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio =(Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

3.3.2017 23/59 Taseen tunnusluvut 31.12.2016 31.12.2015 Omavaraisuusaste, % 36,46 34,04 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 14,00 17,65 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) -675 401,50 e 1 311 082,28 e Lainakanta 31.12. 0 0 Tunnuslukujen laskentakaavat Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän johtokunta esittää yhtymäkokoukselle tilikauden -675.401,50 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tilikauden alijäämä -675.401,50 euroa siirretään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille.

3.3.2017 24/59 2. Talousarvion toteutuminen

3.3.2017 25/59 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokous vahvisti kokouksessaan 11.12.2015 kuntayhtymän toiminnallisiksi ja taloudellisiksi tavoitteiksi vuodelle 2015: -oman tuotannon hinnaston muutos vähintään -3% -toimintakulut NordLabin tasolla 63 690 t (tarkistettu talousarvio 66 560 t, johtok. 25.11.2016 81) - investointien suunniteltu taso, 2 210 000 euroa Oman tuotannon hinnoittelun yleiskorotus (-3%) toteutui eli vuodelle 2016 valmisteltuun hinnastoon tehtiin hinnanalennukset, joiden keskimääräinen vaikutus oli -3,6%. Toimintamenot olivat tilinpäätöksessä 67,2 Me, kun tarkistetussa talousarviossa tavoite oli 66,6 Me eli tavoite ylittyi 0,9%. Investointien toteuma vuodelta 2015 oli 1,1 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 52 kun edellisenä vuotena toteuma oli 93%. Investointien osalta painotettiin hankintaprosessin aikataulua eli kaikki merkittävimmät hankinnat pyrittiin kilpailuttamaan jo kevään aikana, jotta toimitukset saatiin toteutumaan talousarviovuoden puolelle. Alhainen toteumaprosentti johtuu edelleen viivästyneistä tietojärjestelmähankkeista. Johtokunta asetti tavoitteita neljälle eri toiminta-alueelle; kysyntään ja saatavuuteen, tuottavuuteen, talouteen ja henkilöstöön. Kysyntä ja saatavuus: Päivystyksen kiirenäytteisiin pyritään vastaamaan alle 90 minuutissa 85%:ssa tapauksista. Tämä tavoite saavutettiin, sillä vaaditussa ajassa vastattiin 87,4% tehdyistä tutkimuksista. Sama vastausprosentti asetettiin myös aamukierrolla otettuihin näytteisiin, jotka pitää olla vastattuna klo 10.00 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei ihan päästy, sillä toteuma oli 83,3%. Tavoitteen toteutumista vaikeutti Oulun automaatioradan uusiminen vuoden 2016 alkupuolella. Tuottavuus: Tuottavuutta mitattiin kolmella eri mittarilla, suoritteita/työpanos, liikevaihto/palkat ja euroa/suorite. Suoritteita (tutkimukset+näytteenotot) per työpanos (palkalliset palvelujaksot) tavoiteltiin saavutettavaksi 16700 kpl, mutta tavoitteesta jäätiin hieman. Toteuma oli 16541 kpl. Toinen tuottavuutta kuvaava mittari oli liikevaihdon suhde maksettuihin palkkoihin. Tämä kuvaa henkilöstöresursseilla aikaansaatua liikevaihtoa. Tavoitteena oli saavuttaa liikevaihtoa 2,71 kertaisesti palkkoihin nähden ja tavoite ylittyi hieman, sillä liikevaihtoa kertyi 2,79 kertaisesti maksettuihin palkkoihin nähden. Kolmantena tuottavuutta kuvaavana mittarina käytettiin yksikkökohtaista kustannusta eli euroa/suorite. Tavoitteena oli tuottaa suoritteet 6,79 eurolla, mutta tavoite ylittyi kymmenellä sentillä eli suoritekohtaiseksi kustannukseksi muodostui 6,89 euroa. Talous: Taloutta arvioitiin myös kolmella eri mittarilla, liikevaihdolla, toimintakuluilla ja tilikauden tuloksella. Tarkistetussa talousarviossa liikevaihtotavoite oli 64,8 miljoonaa euroa, mikä myös saavutettiin. Liikevaihtoa kertyi vuoden aikana 65,8 miljoonaa euroa eli 1,5% yli tavoitteen.

3.3.2017 26/59 Tuotantomäärän kasvun kautta liikevaihtoa siis kertyi yli budjetoidun, joten vastaavasti myös toimintakulut ylittyivät. Talousarviossa oli toimintakuluihin varattu määrärahaa 66,5 miljoonaa euroa, mikä ylittyi 0,9% (67,1 Me). Tarkistetussa talousarviossa tilikauden tulos muodostui 1,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta tilinpäätöksessä tilikauden tulos oli alijäämäinen 0,7 miljoonaa euroa eli tulos oli ennakoitua parempi. Aikaisempien vuosien ylijäämiä oli taseessa 1,3 miljoonaa euroa, joten tase jää vielä vuodelta 2016 muodostuneen alijäämänkin jälkeen positiiviseksi. Henkilöstö: Henkilöstön osalta tavoitteet koskivat palkallisia palvelussuhteita, sairauspoissaoloja ja palkkamäärärahoja. Palkallisia palvelussuhteita budjetoitiin vuositasolle koko NordLabin tasolla 591,8. Saavutimme tavoitteen, sillä käytimme työpanoksia 589,4. Sairauspoissaoloilla mitataan sairauspoissaolopäivien suhdetta kaikkiin palvelujaksopäiviin. Tavoitteena oli, että sairauspoissaolopäiviä olisi korkeintaan neljä prosenttia palvelujaksopäivistä. Toteuma jäi hieman tavoitteesta, sillä poissaoloprosentiksi muodostui 4,3. Palkkoihin ja palkkioihin varattiin määrärahaa yhteensä 23,9 miljoonaa euroa. Tämä tavoite saavutettiin hyvin, sillä määrärahat alittuivat 1,2% eli toteuma oli 23,6 miljoonaa euroa. Suurin osa perusanalytiikasta tehdään suurilla kemian ja immunokemian analysaattoreilla. Vuonna 2016 kilpailutettiin NordLab Kemin, Kajaanin, Kokkolan ja Rovaniemen automaatiojärjestelmät. Käyttöönotto laitteille aloitettiin kesällä ja syksyllä 2016 muualla paitsi Kokkolassa. Automaatioradat otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa näihin paikkoihin. Tähän asti NordLabilla oli ollut käytössä kolmea eri laitekantaa tähän analytiikkaan, mikä on aiheuttanut sen, että potilasnäytteiden tulostasossa voi olla tutkimuksesta riippuen suuriakin eroja. Tämä voi huonontaa potilasturvallisuutta. Erityisesti kun käytössä on yhteinen ohjekirja, pitää pyrkimyksenä olla yhtenäiset viitealueet, joita taas tulostasoerot eivät mahdollista. Nord- Lab päätti tämän takia keskittää ei-kiireelliset tutkimukset yhteen paikkaan, NordLab Ouluun. Lisäksi vain NordLab Oulussa on näistä tutkimuksista vastaavat lääkärit. Suurin osa näistä keskitetyistä tutkimuksista on immunokemian tutkimuksia. Ouluun on jo aiemmin keskitetty vaativampia laitteistoja ja erityisasiantuntijuutta vaativa erikoisanalytiikka. Laboratorio on pyrkinyt tuottamaan palveluja yliopistosairaalan vaatimusten mukaisesti. Kuitenkin vuonna 2016 jouduttiin tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi perumaan hankinta koskien steroidihormoni- ja lääkeaineanalytiikkaa. Tässä tilanteessa ei saavuteta yhtä hyvää palvelutasoa NordLabin alueen potilaille kuin muualla Suomessa. Keskittämissuunnitelmiin on kuulunut myös laboratoriotutkimusten keskittäminen terveyskeskuksista lähimpään aluelaboratorioon ja Oulaskankaan sairaalan laboratorioon. Keskittämistä varten kartoitetaan kunkin terveyskeskuksen toiminta ja varustetaan ne tarvittavilla vierilaitteilla laboratorioanalysaattoreiden tilalle. Näin saadaan analysoinnissa oleva resurssi muuhun käyttöön, erityisesti hoitamaan vieriananalytiikkapalvelua koko terveyskeskukseen, sekä poistetuksi laitteiden huoltokustannukset. Edellytyksenä ovat toimivat logistiikkaratkaisut. Vierianalytiikan tulisi olla laboratorion asiantuntijuuden hallinnassa myös silloin, kun sitä tehdään laboratorion ulkopuolella julkisissa terveydenhuollon toimipisteissä. Tämä keskittäminen on vielä kesken muiden kuin Oulaskankaan alueen osalta.

3.3.2017 27/59 Laitteiden harmonisointiin on pyritty koko NordLabin toiminnan ajan. Hyvin paljon laitekantaa onkin jo saatu harmonisoiduksi. Verisolulaskijat, bakteeriviljelylaitteistot ja päivystysluontoisen virusanalytiikan automaatit ovat samat kaikissa sairaalalaboratorioissa, ja niiden tulevat kilpailutukset on suunniteltu myöhemmäksi. Perusanalytiikan laitteet tulevat näin ollen olemaan harmonisoidut, kuitenkin niin, että kemian ja immunokemian osalta harmonisoinnin laajuus jää vielä osin nähtäväksi. Näytelogistiikan ja laboratorion olosuhdeseurantaa varten kilpailutettiin sähköinen lämpötilanseurantajärjestelmä. Se on jo osittain käytössä ja käyttöönotto jatkuu. NordLab Oulun päivystystutkimusten vasteaikoja lähdettiin parantamaan hankkimalla pikanäyteputkilinja, joka kulkee yhteispäivystyksen näytteenotosta suoraan automaatioradalle. Logistiikka, laitteistojen harmonisointi ja keskittäminen kulkevat kaikki käsi kädessä ja ovat riippuvaisia toisistaan. 2.1.1 NordLab Oulu Asiakas-, potilas- ja kuntanäkökulma NordLab Oulu huolehtii Oulun yliopistollisen keskussairaalan, Oulaskankaan sairaalan, Oulun kaupungin, Kempeleen, Limingan ja Tyrnävän kuntien sekä sosiaali- ja terveyspiiri Helmen tarvitsemasta näytteenotosta ja koko Pohjois-Pohjanmaan alueen analytiikasta. Siikalatvan kunnan laboratoriopalvelut eivät 1.1.2017 lähtien ole NordLabin vastuulla kunnan siirrettyä koko terveydenhuoltonsa yksityiselle toimijalle. Loppuvuodesta valmisteltiin Kuusamon terveyskeskuksen laboratorion liittymistä NordLab Ouluun, joka toteutui 1.1.2017. Itsemaksaville potilasasiakkaille tarjottiin edelleen mahdollisuutta saada tietyin ehdoin laboratoriopalveluita, mutta näytteenotto näitä tutkimuksia varten on mahdollinen vain muualla kuin Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimivissa näytteenottopisteissä. Laboratorio on ylläpitänyt ja kehittänyt säännöllisiä tapaamisia keskeisten kliinisten yhteistyökumppanien kanssa. Näissä tapaamisissa käsitellään tyypillisesti ajankohtaisia potilasasioita. Oulun aluelaboratorion toimintaan vaikutti alkuvuodesta vielä kemian ja immunokemian analysaattorien sekä näyteradan uusiminen. Sekä päivystyksellisten näytteiden että aamukiertojen näytteiden vastausajat paranivat huomattavasti, kun nämä laitteistot saatiin tuotantokäyttöön keväällä 2016. Useita muitakin analyysimenetelmiä ja laitteistoja uusittiin. Valitettavasti erikoisanalytiikan laboratorioon asianmukaisesti budjetoitu nestekromatografia/tandemmassaspektrometrialaitteiston uusimishankinta peruttiin viime hetkellä. Laitteen puuttuminen vaikeuttaa erityisesti hormoni- ja lääkeaineanalytiikkaa. Laboratorio osallistui Oulun yliopistollisen sairaalan Tulevaisuuden sairaala 2030 hankkeen työskentelyyn. Ns. kuumia sairaalatoimintoja sisältävän ydinsairaalan suunnittelu käynnistyi. Ensimmäiseksi toteutettavan lasten ja naisten sairaalan huonesuunnittelu oli vielä vuoden päättyessä kesken, ja asianmukaisten näytteenottotilojen saaminen poliklinikalle tässä rakennuksessa on edelleen epävarmaa.