Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät

Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät Agronomiliiton 120-vuotis juhlaseminaari Antti Tahvanainen, ETLA

Markkinatulemat Palkat Hinnat Tuottavuus Arvonlisäys Liikevaihto Panokset Kilpailukyky Kustannuskilpailukyky Kasvukilpailukyky Toimintaympäristö Globaalit tendenssit Euroopan & lähialueen kehitys Näkymättömät vaikutteet Brändäys Yrittäjyys Trendivaste Innovaatio Rakenteet Luottamus Koulutus Kilpailu Sääntely

Vertailua Elintarviketeollisuuden arvonlisäys maittain Absoluuttinen Osuus teollisuudesta Lähde: Eurostat Lähde: Unido 35,8 Saksa Tanska 4,3 Suomi Ruotsi 4,2 Ruotsi Suomi 2,5 14,4 Tanska Saksa 11,0 8,0 7,3

Tuottavuus

Työn tuottavuus = Arvonlisä Työtunnit

Arvonlisäys Liikevoitto mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Työvoimakustannukset Poistot Vuokrat ( = liikevaihto ostot)

Työn tuottavuus = Arvonlisä Työtunnit = Voitot + Palkat + Poistot + Vuokrat Työtunnit

120 100 80 60 40 20 Tuottavuudessa parannettavaa Arvonlisä Työntekijä Suomi Saksa Tanska Ruotsi 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Eurostat Teollisuus 105 95 85 75 65 Suomi Saksa Tanska Ruotsi 55 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 60 40 Tukku Suomi Saksa Ruotsi Vähittäiskauppa 20 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Kannattavuus on hyvä 10 8 6 Suomi Saksa Tanska Ruotsi Teollisuus 4 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 4 3 2 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Eurostat Mittari: Käyttökate Vähittäiskauppa

Saadaan parempaa hintaa kuin vertailumaissa Tuore leipä Juustoraaste ja juustojauhe, homejuusto sekä muu juusto Sianliha, tuore tai jäähdytetty Rehu: muualle luokittelemattomat Kakut ja leivokset, ja muut leipomatuotteet Vihannekset Kypsyttämätön juusto Rehu: sikojen Juoksetettu maito, kerma, jugurtti ja muu hapatettu tuote Puhdistettu, kiinteä valkoinen sokeri Rehu: siipikarjan Kana, paloiteltu: tuore tai jäähdytetty Saadaan huonompaa hintaa kuin vertailumaissa Makkarat ja niiden kaltaiset tuotteet Maltaista valmistettu olut Maidon luonnollisista osista koostuvat tuotteet Lähde: Prodcomm database

Ruoasta pienempää hintaa Ruoan hinta EU:n keskiarvon ylittävänä prosenttina Tanska Ruotsi Suomi Saksa Lähde: Tilastokeskus 0 10 20 30 40 50

Raaka-ainehinnat kohtuullisia Välitysporsas Leipävehnä 100 280 260 90 240 80 70 220 60 200 50 180 40 160 30 20 140 10 120 0 100 2010/01 2010/52 2011/52 2012/52 2013/52 2014/52 2015/52 Hieho 550 500 450 400 350 300 250 2010/01 2010/52 2011/52 2012/52 2013/52 2014/52 2015/52 220 300 250 170 200 120 150 70 100 20 Ruotsi Hampuri Saksa Naantali Tanska Budapest Euroopan unioni Helsingborg Suomi Ruho Rehuvehnä 450 400 350 300 250 200 Saksa Tanska Suomi Ruotsi Euroopan unioni O3-lehmä 50-30 2010/01 2010/52 2011/52 2012/52 2013/52 2014/52 2015/52 Ruotsi Hampuri Saksa Raisio Euroopan unioni Budapest SuomiHollanti Tanska Lähde: Luke 150 2010/01 2010/52 2011/52 2012/52 2013/52 2014/52 2015/52 Saksa Tanska Suomi Ruotsi Euroopan unioni

paitsi maidon osalta 50 45 40 35 30 25 20 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 Lähde: Luke 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Suomi Ruotsi Tanska EU Saksa

Alkutuotannossa tukalaa 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5 Kannattavuuskerroin 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Saksa Tanska EU Suomi Ruotsi

Alhaiset työvoimakustannukset t / FTE 70 60 Teollisuus Suomi Saksa Tanska Ruotsi 50 40 30 2009 2010 2011 2012 2013 2014 60 Vähittäiskauppa 50 40 30 Lähde: Eurostat 20 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

320 Työvoimaintensiivisyys Käyttöomaisuuden (1000 ) ja henkilöstön suhde vertailumaissa 270 220 170 120 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tanska Suomi Ruotsi Lähde: Eurostat & OECD

Työvoimaintensiivisyys 60 Nettoinvestoinnit aineelliseen omaisuuteen vuosina 2008 2014/henkilöstö vuonna 2014, FTE (1 000 euroa) 50 40 30 20 10 0 Suomi Saksa Tanska Ruotsi Vähittäisk. Tukkuk.

Kotimarkkinat nollasummapeliä

Sinisen meren metsästys

Kansainvälistyminen & vienti

Viennin vertailua TEOLLISUUS Saksa Tanska 1,9 Osuus maailman viennistä 9,1 Ruotsi 0,9 Suomi 0,2 Lähde: UNIDO

Viennin vertailua TEOLLISUUS Intensiteetti Osuus teollisuuden viennistä Tanska 45,4 Tanska 24,7 Saksa 29,0 Saksa 7,1 Ruotsi 20,0 Ruotsi 5,3 Suomi 14,3 Suomi 3,1 Lähde: UNIDO

Viennin vertailua TEOLLISUUS Maan osuus alan viennistä,% Lähde: OECD Bilateral trade database Ruotsi Viro Venäjä Alankom. Ranska Kiina Tanska Saksa Puola USA 3,9 3,9 3,8 3,4 3,2 3,0 2,9 8,3 9,1 22,0

Suomi vie raaka-aineita 8.7% 5.8% 4.4% 4.4% 4.1% 3.6% 3.4% 3.1% 2.9% 2.6% Voi Maito & kerma, kiinteä Vodka Kaura Juusto, paitsi tuorejuusto Sianliha, jäädytetty Suklaa, raaka-aineena Vehnä sekä sekavilja Hera Ohra Lähde: UN Comtrade database

Suomessa panostetaan T&K:een Suomi 2,6 Tanska 1,7 Ruotsi Saksa 1,1 0,9 Lähde: Eurostat % arvonlisäyksestä

Mutta ei liiketoiminnan kehitykseen Suomi 23,4 30,3 38,4 44,5 Saksa 22,3 24,8 29,8 31,9 Tanska 31,0 26,8 34,4 34,9 Tuote Prosessi Markkinointi Organisaatio Lähde: Eurostat

Vahva läsnäolo kohdemarkkinoilla Brändi, konsepti, markkinointi, hinta Tarvitaan vientiosaajia!

Suomalaisuus EI ole kilpailuvaltti

Ravitsevuus AFRIKKA

Turvallisuus KIINA

Terveellisyys ETELÄ-AMERIKKA

Markkinaymmärrys perustana Älä työnnä narulla, kehitä ratkaisu

Sääntely & viranomaiset Valvonta tärkeää mutta päällekkäistä Valvonta keskitettävä digiratkaisuilla Valvontaa neuvonnan kustannuksella Mandaatti vahvasti neuvovaksi Viennin edistäminen ammattimaisemmaksi Työmarkkinat notkistettava

Osaaminen Osaaminen heikentyy leikkausten takia Know-how tuodaan osittain ulkomailta Vientiosaamista alalla vain heikosti Asenne osittain ongelmana Tarvitaan ristipölytystä vientialoilta

Kasvun paikka Kokonaisvaltainen asennemuutos Vienti prioriteetiksi Lisäarvotuotteet keihäänkärkenä Yhteistyötä ylitse toimialarajojen Rekrytointia vientialoilta Lisää liiketoimintakoulutusta Viranomaiset mukaan tueksi vientiin Valvonnasta neuvontaan