Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011

Transkriptio

1 Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/211

2 Tiedote Julkaisuvapaa heti METALLIEN JALOSTUKSEN RAKENNERAPORTTI: METALLIEN JALOSTUKSEN INVESTOINNIT KAS- VUSSA Metallien jalostuksen osuus Suomen koko tavaraviennistä nousi yli 13 prosenttiin vuonna. Alan investoinnit kasvoivat viime vuonna. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa ja ulkomailla on kasvanut edellisvuodesta, mutta vielä ei lähennellä muutaman vuoden takaisia huippulukuja. Metallinjalostajat ry:n tuoreen rakenneraportin mukaan metallien jalostuksen liikevaihto kasvoi nopeasti vuodesta, jopa noin 3,5 mrd. euroa, ollen 9,5 mrd. euroa vuonna. Liikevaihto oli edelleen noin 2 mrd. euroa alemmalla tasolla kuin vuosina keskimäärin. Alan jalostusarvo on vuodesta myös kasvanut (noin,4 mrd. euroa), mutta viime vuoden 1,1 mrd:n jalostusarvo oli yli puolet alemmalla tasolla kuin vuosina - keskimäärin. Vuonna metallien jalostuksen tavaravientiä Suomesta kertyi noin 7 mrd. euroa, joten se kasvoi edellisvuodesta paljon, lähes 3 mrd. euroa. Tavaravienti on nyt lähes samalla tasolla kuin vuonna. Myös tavaraviennin osuus koko Suomen viennistä on kasvanut hurjasti: vuonna osuus oli noin 9 prosenttia, vuonna se nousi jo yli 13 prosentin. Investoinnit kasvoivat sekä kiinteiden että t&k-investointien osalta. Investoinneissa ollaan yli 3 prosenttia taantumaa edeltäneen tason yläpuolella. Henkilöstömäärä on pysynyt Suomessa jokseenkin samana usean vuoden ajan. Vuonna ala työllisti noin 16.7 henkeä Suomessa. Huomattavaa on kuitenkin se, että ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden henkilöstön määrä on edelleen kasvanut. Vuonna ulkomaisissa tytäryhtiöissä työskenteli jo noin 23 5 henkilöä. Henkilöstöä on ollut vuodesta 21 enemmän ulkomailla kuin Suomessa. - Metallien jalostus on kasvanut tasaisesti ulos lamakuopasta. Globaalin kilpailun kiristyessä alan kilpailuedellytyksistä Suomessa on pidettävä huolta. On tärkeää, että teollisuuden kilpailukykyä parantavat toimet toteutetaan pikaisesti hallitusohjelman määritysten mukaisesti, korostaa Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Mika Nykänen. - Metallien jalostuksen osuuden kasvu 13 prosenttiin koko Suomen tavaraviennistä on merkittävä harppaus, eli useampi kuin joka kahdeksas vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista. Tämä korostaa tarvetta kansallisesti ylläpitää kilpailukykyistä toimintaympäristöä. - On ilahduttavaa, että metallien jalostuksen henkilöstökehitys on Suomessa pysynyt vakaana. On kuitenkin syytä panna merkille se, että henkilöstö on kasvanut selvästi nopeammin ulkomaisissa tytäryhtiöissä, muistuttaa Nykänen. Lisätietoja: toimitusjohtaja Mika Nykänen,

3 Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa oli vuonna n. 9,5 mrd. euroa. Edellisvuoden liikevaihdon ollessa n. 6 mrd. euroa. Vuonna liikevaihto oli n. 2 mrd. euroa alhaisemmalla tasolla (-18 %) kuin vuosina keskimäärin Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Liikevaihto Metallien jalostuksen jalostusarvo Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR Osuus, % Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Jalostusarvo Jalostusarvo/Liikevaihto (oik. ast.) 26 % 24 % 22 % 2 % 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Metallien jalostuksen jalostusarvo Suomessa oli vuonna n. 1,1 mrd. euroa. Kasvua vuodesta kertyi n.,4 mrd. euroa. Jalostusarvo oli vuonna yhä 1,2 Mrd. euroa (-51 %) taantumaa edeltävän ( ) tason alapuolella.

4 Metallien jalostuksen investoinnit Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus ja kehittämistoiminta Kiinteät investoinnit T&k investoinnit Metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta, käyvin hinnoin Metallien jalostuksen kiinteät investoinnit Suomessa olivat vuonna n.,33 mrd. euroa ja t&k-investoinnit n.,6 mrd. euroa. Investoinnit ovat kehittyneet viime vuosina muuta teollisuutta myönteisemmin, vaikka metallien jalostuksen investointiaste onkin pysytellyt kohtuullisen alhaisena. Vuosista vuoteen on kiinteissä investoinneissa kasvua kertynyt n.,9 mrd. euroa (+34 %) ja t&k-investoinneissa noin 15 %. Vuonna metallien 9 Milj. EUR Osuus, % jalostuksen tavaravienti 18 % Suomesta oli n. 7 mrd. euroa % Kasvua vuoden 7 14 % notkahduksesta kertyi n % 3 mrd. euroa. Tavaravienti on palautunut lähes samalle 5 1 % tasolle kuin vuosina 4 8 %, silloin viennin ollessa keskimäärin n. 7,6 3 6 % mrd. euroa. Viennin kasvuun 2 4 % vaikuttaa myös Nord 1 2 % Stream -kaasuputkien kauttakulkukauppa (n.,5 % Mrd. euroa vuonna ). Vastaavaa kauttakulkukauppaa Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Tavaravienti Vientiosuus (oik. ast.) on toki kaikilla toimialoilla. Metallien jalostuksen vienti oli vuonna yli kaksinkertainen tuontiin nähden ja nettovienti noin 3,8 Mrd. euroa. Vientiosuus Suomen tavaraviennistä nousi yli 13 prosentin, eli useampi kuin joka kahdeksas Suomen vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista

5 Metallien jalostuksen tavaraviennin rakenne alatoimialoittain Osuus, % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 4/211 Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit Putkien viennin määrä kasvoi vuonna voimakkaasti Nord Stream -hankkeen myötä. Lähes olematon suurten öljy- ja kaasuputkien tuonti kasvoi vuonna puolella miljardilla eurolla. Myös vuonna kaasuputkia tuotiin 37 Milj. euron edestä. Vuonna putket näkyvät yli 6 Milj. euron viennin kasvuna. Vuonna 211 huhtikuuhun mennessä suuria kaasuputkia oli viety reilun sadan miljoonan euron edestä, mikä kasvattaa putkien osuutta metallien jalostuksen viennistä. Metallien jalostuksen tavaraviennin rakenne vientialueittain Osuus, % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Euroalue Muu EU27 Muu Eurooppa Afrik, Läh I & Osea. Aasia Pohjois Amerikka Latin. Amerikka 1 4/211 Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Metallien jalostuksen vienti painottuu voimakkaasti Eurooppaan. Tärkeimmät vientimaat olivat vuonna Alankomaat (24 %), Ruotsi (16 %), Saksa (9 %), Venäjä (6 %) ja Kiina (4 %). Euroopan ulkopuolelle meni 17 % viennistä. Metallien jalostuksen tuotteita tuotiin Suomeen eniten Saksasta (16 %), Venäjältä (15 %), Ruotsista (14 %), Norjasta (9 %) ja Iso-Britanniasta (7 %).

6 Suomalaisten metallienjalostajayritysten henkilöstö kotimaassa ja tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus Henkilöstö Henkilöstö ulkomailla Metallien jalostuksella on ollut jo pitkään enemmän henkilöstöä tytäryrityksissä ulkomailla kuin Suomessa. Muista teknologiateollisuuden toimialoista poiketen ulkomaanhenkilöstö keskittyy kuitenkin Eurooppaan, jossa on 7 % ulkomaan henkilöstöstä. Itä-Euroopassa henkilöstöstä on 3 % ja Aasiassa 16 %. Metallien jalostuksen yritykset henkilöstön määrän mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus / Yritysrekisterin vuositilasto Yritysten määrä Suomessa oli vuonna 156 metallien jalostuksen yritystä. Suuret, yli 25 henkeä työllistävät yritykset kattoivat henkilöstöstä 75 % eli toimiala on huomattavasti muuta teknologiateollisuutta keskittyneempi suuryrityksiin, vaikka pieniäkin yrityksiä on erityisesti valimopuolella runsaasti.

7 Metallien jalostuksen jalostusarvon jakauma Suomessa alatoimialoittain 1 % 8 % 6 % 4 % Osuus, % Raudan ja teräksen tuotanto on 2-luvulla kattanut noin 6 % metallien jalostuksen jalostusarvosta. Globaali taantuma aiheutti raudan ja teräksen tuotanto-osuuteen kuitenkin hetkellisen, mutta merkittävän pudotuksen. 2 % % Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden alue ja toimipaikkatilasto Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit Valut Suomalaisen metallien jalostuksen liikevaihto globaalisti = I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/211 III/211 Lähde: Teknologiateollisuus, Balance Consulting Liikevaihto Suomessa Liikevaihto ulkomailla Metallien jalostuksen Suomalaisyrityksillä on jo pitkään ollut merkittävää toimintaa ulkomailla. Palautuminen taantumasta näyttää kuitenkin olleen liikevaihdolla mitaten nopeampaa Suomessa kuin tytäryrityksissä ulkomailla. Täytyy kuitenkin muistaa, että eurot liikkuvat yritysten kirjanpidossa erilaisina tuloutuksina tytäryritysten ja konserniemojen välillä henkilöstöä helpommin.

8 Suomalaisen metallien jalostuksen henkilöstö globaalisti I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/ III/ I/211 III/211 Lähde: Teknologiateollisuus, Balance Consulting Henkilöstö Suomessa Henkilöstö ulkomailla Metallien jalostuksen henkilöstö on pysynyt 2-luvun lopun ajan globaalista taantumasta huolimatta suhteellisen tasaisena. Esimerkiksi koneja metalliteollisuudessa työttömyyden riski kuluvan taantuman aikana on ollut lähes kymmenkertainen metallien jalostukseen nähden. Metallien jalostuksen liikevaihdon ja tuotannon volyymin kehitys Suomessa = 1 1/5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, volyymi indeksi Liikevaihto Tuotannon volyymi Globaali taantuma iski Suomen metallien jalostukseenkin vuoden viimeisen neljänneksen aikana äärettömän kovaa. Taantuman aiheuttama veret seisauttava käänne pois lukien, metallien jalostuksen liikevaihtoon on vaikuttanut huomattavasti enemmän hintojen kuin tuotantomäärien muutokset, tuotannon pysyessä jo pitkään melko vakaana.

9 Metallien jalostuksen tuotannon volyymin kehitys Euroopassa = 1 Käypähintaisella jalostusarvolla mitaten Euroopan merkittävimmät metallienjalostajamaat ovat Saksa (28 % EU27:n metallien jalostuksen jalostusarvosta), Italia (11 %), Ranska (11 %), Itävalta (4 %), Belgia (4 %), Ruotsi (4 %), Alankomaat (3 %) ja Suomi (3%) /5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 Lähde: Eurostat / Industry production index Saksa Ranska Italia Itävalta SUOMI EU27 Metallien jalostus Suomessa, palautuminen taantumasta Liikevaihto Jalostusarvo Kiinteät investoinnit T&k investoinnit Työlliset Henkilöstö ulkomailla Tavaravienti Tuottavuus ( ) = Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus Kun verrataan metallien jalostuksen tunnuslukuja taantumaa edeltävän ajanjakson ( ) keskiarvoon nähdään, että liikevaihdon, jalostusarvon, viennin ja tuottavuuden osalta ollaan käypähintaisenakin vielä kaukana taantumaa edeltävän ajan tasosta. Sen sijaan henkilöstö on supistunut verrattain vähän ja investoinneissa ollaan yli 3 % taantumaa edeltäneen tason yläpuolella. Tämä kuvastaa toimialan uskoa tulevaisuuteen varsin epävarmoista ja turbulenttisista ajoista huolimatta.

10 Koko kansantalous Metallien jalostus Muuttuja Yksikkö Arvo 1/9, % 1/6 8, % Arvo 1/9, % 1/6 8, % Liikevaihto Milj. EUR ,6 %,3 % ,9 % 18, % Jalostusarvo Milj. EUR ,1 % 1,7 % ,7 % 51,4 % Kiinteät investoinnit Milj. EUR ,3 % 8,6 % 337 9,8 % 34,1 % T&k investoinnit Milj. EUR ,1 % 1,1 % 58 1,4 % 14,5 % Kokonaistyövoimakustannukset Milj. EUR ,1 % 7,6 % ,3 % 5,3 % Työlliset Henkeä ,4 % 2,6 % 16 7,6 %, % Henkilöstö ulkomailla Henkeä ,4 % 5,2 % Tavaravienti Milj. EUR ,2 % 17,8 % ,1 % 8,5 % Tehdyt tunnit Milj. h 4 1,2 % 3,2 % 16,7,6 %, % Tuottavuus EUR/h 38,3 4, %,4 % 66,7 42,5 % 45,5 % Käsitteistä ja määritelmistä Metallien jalostus on tässä rakennekatsauksessa määritelty kattamaan TOL-toimiala 24. Liikevaihdon estimaattorina on käytetty kansantalouden tilinpidon tuotosta ja jalostusarvon estimaattorina arvonlisäystä. Lähteinä on käytetty seuraavia tilastoja: Eurostat Industry Production Index Teknologiateollisuus ry. Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla -tilasto ja Teknologiateollisuus globaalisti -raportti Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito, Yritysrekisterin vuositilasto, Teollisuuden alue- ja toimipaikkatilasto, Tutkimus- ja kehittämistoiminta -tilasto, Teollisuuden liikevaihtokuvaaja ja Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Tullihallitus Tavaroiden ulkomaankauppatilasto