Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen toimintamalli

Samankaltaiset tiedostot
CASE: AVUSTAJAKESKUS JA YHTEISEN TYÖN ORGANISOINTI

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)

-projekti. Pasi Häkkinen TTY/hypermedialaboratorio

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

aluksi oli HAJ projekti vuosina

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET LÄHTIEN

Järjestöt oppimisympäristönä Lapin AMKissa

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Jari Lindh. misyksikkö Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Henkilökohtaisen avun keskus malli Keski-Suomi

Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Vammaisten palvelut uudessa maakunnassa -keskustelutilaisuus klo 18 20

Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi-Pohjassa

Sote Uusimaa Vammaisten palvelut Henkilökohtaisen avun alatyöryhmä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

PROJEKTIN HISTORIA. Ritva Lehtiö, projektin johtoryhmän 1. pj, Turun seudun lihastautiyhdistyksen ent. pj

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

Työ kuuluu kaikille!

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

Länsi-Pohjan sote-projekti

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Stipendihakemus. VASPA-hanke Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi-Pohjassa ( )

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

Henkilökohtainen apu käytännössä

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Marjo Rikkinen 2016

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapuan kaupungin lausunto Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisestä vuodelle 2019

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Valinnanvapaus Mitä on oikeus valita?

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Sosiaali- ja terveyslautakunta Keski-Uudenmaan avustajakeskuksen perustaminen

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUOHJAUS JA NEUVONTA

TILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät

Apotti päätöksenteon tukena sosiaalihuollossa

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen

Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

tilannekatsaus

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

PalveluSantran perustehtävät:

VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö

Viestejä valvontakentältä

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - OSSI

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

KESKI-UUDENMAAN AVUSTAJAKESKUKSEN PERUSTAMISSUUNNITELMA

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.

PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA

Mitä ovat Lapin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut asiakkaalle?

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018

Väestömuutos hankekunnissa

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Anne Kumpula Projektipäällikkö

Transkriptio:

Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen toimintamalli 17.11.2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman sosionomi (AMK) opinnäytetyö Nina Nikurautio

2 S ISÄLLYS 1. JOHDANTO...3 2. TAUSTAA....4 3. TOIMINTAMALLIN SUUNNITELMA JA TYÖNTEKIJÄN TOIMENKUVAUS...5 4. HENKILÖKOHTAISEN AVUN RESURSSIKESKUKSEN LAAJUUS....7 5. HENKILÖKOHTAISEN AVUN RESURSSIKESKUKSEN KOHDERYHMÄT JA HYÖDYNSAAJAT...8 6. HENKILÖKOHTAISEN AVUN RESURSSIKESKUKSEN TOIMIJAT, ROOLIT JA TYÖNJAKO.. 10 7. HENKILÖKOHTAISEN AVUN RESURSSIKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011.. 12 LIITTEET...15 Kuvio 1. Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen toimijat..15 Kuvio 2. Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen kohderyhmät ja hyödynsaajat..16 Kuvio 3. Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen toimintasuunnitelman kuvaus.. 17

3 1. JOHDANTO Tämä henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen toimintamalli on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan (sosionomi AMK) koulutusohjelman vammaistyön ja kuntoutuksen opinnäytetyö. Mallinnus on tehty käyttämällä hyväksi vuosina 2009 2010 sosionomiopiskelijoiden tekemää kyselytutkimusta Länsi-Pohjan alueen kuntien henkilökohtaisen avun toimijoille. Länsi-Pohjan alueelta puuttuu tällä hetkellä taho, joka koordinoisi henkilökohtaisen avun palveluja. Henkilökohtainen apu on yksi VASPA - hankkeen kehittämiskohteista. VASPA eli vammaispalveluiden kehittäminen Länsi-Pohjassa hankkeen tarkoituksena on luoda julkisten palvelutuottajien, järjestöjen ja hoiva-alan yritysten yhteistyönä vammaispalveluiden verkostomainen asiantuntijayksikkö Länsi- Pohjan resurssikeskuksena. Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen toimintamalli pitää sisällään kuvauksen keskuksen toimijoista, keskuksen kohderyhmistä ja hyödynsaajista sekä Henkilökohtainen apu on yksi VASPA hankkeen kehittämiskohteista. työntekijän toimenkuvauksen. Toimintasuunnitelman malli kuvaa tarvetta erityisesti henkilökohtaisen avun palveluiden vahvistamiseen seutukunnassa toimijoiden yhteistyön, verkostoitumisen ja kumppanuuden kautta.

4 2. TAUSTAA Henkilökohtaista avustajajärjestelmää kehitetään sille nimetyssä asiantuntijaryhmässä HAPU- tiimissä. HAPU- tiimi koostuu (vuosina 2009 2010) henkilökohtaisen avun työnantajasta, henkilökohtaisesta avustajasta, järjestöjen edustajista (Kynnys ry, Kemin seudun Reuma ry, Tornion Invalidit ry), Järjestökeskus Majakan edustajasta, Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän edustajasta (Keropudas), Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun edustajasta ja opiskelijasta. Länsi-Pohjan alueelle suunnitteilla oleva henkilökohtaisen avun resurssikeskus ei ole ainoa laatuaan. Suomessa toimii jo useita henkilökohtaisen avun keskuksia: Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus, Vaasan seudun avustajakeskus, Lounais- Suomen Avustajakeskus ja Kaakkois-Suomen henkilökohtaisen avun keskus sekä pääkaupunkiseudulla toimiva Helsingin Invalidien Yhdistys ry, joka välittää henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille henkilöille. Länsi-Pohjan kuntien tilanne ei ole suoraan verrattavissa muihin, sillä pohjoisessa asukkaita ja myös henkilökohtaisen avun asiakkaita on suhteessa muuta maata vähemmän. Pitkät välimatkat tuovat oman hankaluutensa käytännön työhön. Kaikkea asiakaspalvelua ei voida hoitaa ilman henkilökohtaisia tapaamisia. Esimerkiksi juuri näistä syistä Länsi-Pohjan alueelle ei ole suoraan siirrettävissä valmis avustajakeskuksen konsepti jostain muualta. Meidän pohjoisen ihmisten on pyrittävä vastaamaan pohjoisen ihmisten tarpeisiin. HAPU-tiimi on vuodesta 2008 alkaen toiminut henkilökohtaisen avun järjestelmän kehittämiseksi Länsi- Pohjan alueella.

5 3. TOIMINTAMALLIN SUUNNITELMA JA TYÖNTEKIJÄN TOIMENKUVAUS Henkilökohtaisen avun keskuksen koordinaatiota ja kehittämistä varten perustetaan yksi toimipiste, joka sijaitsee Kemissä Järjestökeskus Majakan tiloissa. Siellä sijaitsee henkilökohtaisen avun palveluiden välitys ja tietopankki henkilökohtaisesta avusta. Sieltä myös johdetaan ja koordinoidaan toimintaa. Toimiakseen keskus tarvitsee yhden asiantuntevan työntekijän, joka saa käyttöönsä Invalidiliiton Avustajaportti.fi -järjestelmän. Järjestelmän käyttöön koulutetaan Tampereella ja se on maksuton vuoden 2011 loppuun saakka. Avustajaportti.fi on täysin uudenlainen vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien välityspalvelu Internetissä, jonka avulla voidaan hoitaa kattavasti kaikki työnantajan ja työntekijän tarvitsemat palvelut. Palvelu saattaa yhteen avustajaa tarvitsevat ja avustamista tarjoavat henkilöt. Avustajaportin kautta uuden avustajan tai työpaikan löytää helposti ja turvallisesti. Kaikilla järjestelmän käyttäjillä on omat henkilökohtaiset tunnukset asiointia varten. Palvelun käyttäminen edellyttää henkilökohtaisen käyttäjäsopimuksen laatimista henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen kanssa. Keskuksen työntekijä neuvoo ja tukee avustajaportin käytössä ja ylläpitää sitä. Avustajaporttiin avustaja voi laatia työnhakuilmoituksen ja tällä tavalla markkinoida omaa osaamistaan sekä hakea avoimia henkilökohtaisen avustajan työpaikkoja. Oman haasteensa järjestelmän käyttöön otolle tuo Länsi-Pohjan alueen henkilökohtaisen avun työnantajien pieni määrä. Alueella ei ole saavutettavissa noin sadan työnantajan määrä, joka olisi suositeltava vähimmäismäärä järjestelmän käytössä. Henkilökohtaisen avun keskuksessa työskentelevän henkilön tehtävänä on koordinoida ja organisoida toimintaa, ohjata ja tukea palveluiden piiriin hakeutuvia henkilöitä sekä pitää yllä ja luoda yhteyksiä kuntiin, järjestöihin, yrityksiin, niiden työntekijöihin ja muihin ammattilaisiin. Tehtävä on vaativa ja tarvitaan asiantunteva perehdytys työntekijälle. Erityisen tärkeää on kuntien työntekijöiden ja HAPU-tiimin kautta tuleva tieto keskuksen työntekijälle.

Vammaispalvelulain muutoksen jälkeen suoritetun kyselytutkimuksen perusteella suurin yksittäinen kehittämisen alue on sijaisten ja osa-aikaisten avustajien hankkiminen. Muita kehittämisen alueita ovat työnantajapalvelut, työnantajien ja avustajien neuvonta, työnohjaus ja vertaistuki. Tällä hetkellä henkilökohtaisilla avustajilla ei ole mahdollisuutta työnohjaukseen kuormittavasta työstä huolimatta. Kunnissa on tarvetta neuvonnan lisäämiselle 6 varsinkin siinä vaiheessa, kun uusi asiakas saa myönteisen avustajapäätöksen ja tarvitsee tietoa siitä miten hänen tulee seuraavaksi toimia. Vuoden 2011 alussa laaditaan Länsi-Pohjan kuntien yhteinen henkilökohtaisen avun opas. Opas sisältää perustiedon henkilökohtaisen avun järjestelmästä sekä vaihtuvat kuntasivut, jolloin se palvelee kaikkia kuntia yksilöllisesti. Opasta jaetaan kunnissa henkilökohtaisen avun asiakkaille ja henkilökohtaisille avustajille. Keskuksen työntekijälle se toimii myös eräänlaisena käsikirjana henkilökohtaisesta avusta, jonka avulla työntekijä neuvoo ja ohjaa uusia tai muuten neuvoja tarvitsevia työnantajia ja henkilökohtaisia avustajia. Länsi-Pohjan alueelle laaditaan henkilökohtaisen avun opas.

7 4. HENKILÖKOHTAISEN AVUN RESURSSIKESKUKSEN LAAJUUS Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen seudullisessa toimintamallissa on nähtävissä kaksi mahdollista kehittämissuuntaa. Toinen muoto toimisi pelkästään henkilökohtaisen avun palveluita tuottaen ja palvelut tuottaisivat pääsääntöisesti järjestöt itse. Esimerkkinä Kynnys ry:n POMOklubi, joka kouluttaa henkilökohtaisen avun työnantajia. Tässä tapauksessa keskukseen tarvittavan työntekijän palkkaaminen olisi järjestöjen oma tehtävä tai hoidettavissa resurssien mukaan vapaaehtoisella työllä. Työntekijä voisi toimia rahoituksesta riippuen myös osa-aikaisena. Alueellisen keskuksen olisi tulevaisuudessa mahdollista toimia myös laajemmassa mittakaavassa, jolloin mukana voisi olla esimerkiksi lasten, vammaisten ja vanhuksien tilapäishoitopalveluita tuottava, välittävä ja koordinoiva keskus. Omaishoitajien uupumus on yksi merkittävä kuntien taloutta rasittava seikka, puhumattakaan asian inhimillisestä näkökohdasta. Erilaisten palveluiden tuottaminen heille olisi yksi suuntalinja keskuksessa. Erityistä tukea tarvitsevat yhä useammat lapsiperheet. Koteihin vietävä perhetyö on vähentynyt jo 1990-luvulta lähtien ja lapsiperheet ovat köyhtyneet. Moniongelmaiset perheet tarvitsevat tukea ja palveluita myös kolmannelta sektorilta tuotettuna. Vammaisten henkilöiden perheet ovat usein jaksamisensa rajoilla, ja myös heille kolmas sektori olisi potentiaalinen avun tuoja, esimerkiksi lomituspalveluita välittävänä keskuksena. Laajempi keskus työllistäisi yhden henkilön kokoaikaisesti. Länsi-Pohjan alueella toimivan henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen olisi mahdollista laajentua koko Lapin kattavaksi monipuolisia palveluja tuottavaksi, tarjoavaksi ja välittäväksi keskukseksi.

8 5. HENKILÖKOHTAISEN AVUN RESURSSIKESKUKSEN KOHDERYHMÄT JA HYÖDYNSAAJAT Ensisijaisena kohderyhmänä ovat Kemi-Tornion seutukunnassa asuvat vammaiset työnantajat, jotka käyttävät henkilökohtaisen avun palveluita ja alueella työskentelevät henkilökohtaiset avustajat tai sellaisiksi aikovat henkilöt sekä vammaisjärjestöt. Hyödynsaajina ovat avun tarvitsijat ja mukana olevat yhteistyötahot. Hyödyt asiakkaille, vammaisille työnantajille: kysyntä ja tarjonta kohtaavat helpommin, kun toiminta on koordinoitua työnantaja voi valita työntekijän, joka on rekisteröitynyt keskuksessa sijaisen ja lyhytaikaisen työntekijän hankkiminen mahdollistuu ja helpottuu työnantajan vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät itsenäinen selviytyminen mahdollistuu koulutusta työnantajana toimimiseen vertaistukea palveluita, jotka auttavat toimimaan työnantajana (neuvonta) Hyödyt asiakkaille, henkilökohtaisille avustajille: kysyntä ja tarjonta kohtaavat helpommin, kun toiminta on koordinoitua työntekijä voi rekisteröityä keskuksessa voi löytää uuden työn itselleen voi kouluttautua henkilökohtaiseksi avustajaksi saada vertaistukea, työnohjausta ja neuvontaa Hyödyt järjestöille: toimivat osana resurssikeskuksen palveluiden tuottamista

9 etu jäsenille näkyvyyttä ja kuuluvuutta järjestölle järjestöjen keskinäinen yhteistyö lisääntyy Hyödyt kunnille: henkilökohtaisen avun järjestelmää kehittämällä ja tehostamalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon saadaan lisää työmenetelmiä ja resursseja ohjaamalla asiakkaita resurssikeskuksen tarjoamien palveluiden pariin kuntien paikallinen hyvinvointipoliittinen pohdinta ja päätöksenteko paranevat järjestöjen tuottaman käyttäjälähtöisen tiedon myötä hyvin organisoidulla henkilökohtaisen avun palvelulla voidaan saavuttaa muiden palveluiden (kotipalvelu, kotisairaanhoito, laitoshoito) tarvetta vähentävät vaikutukset ja sitä kautta myös kustannussäästöt Hyödyt oppilaitoksille: eri toimijoiden yhteinen hanke tuottaa yhtenä tuloksena aitoa työelämäyhteistyötä ja verkostoitumista Hyödyt palveluseteliyrityksille: henkilökohtaisen avun asiakkaiden ohjautuminen yrityksen asiakkuuteen näkyvyyttä yritykselle

10 6. HENKILÖKOHTAISEN AVUN RESURSSIKESKUKEN TOIMIJAT, ROOLIT JA TYÖNJAKO Meri-Lapin Majakka ry: keskuksen fyysinen sijainti, työntekijän työpiste koordinaatio ohjaus, tuki, neuvonta, tiedottaminen ja markkinointi työnantajapalvelut ja avustajapalvelut Invalidiliitto ry: Avustajaportti.fi, sähköinen järjestelmä Kynnys ry: POMOklubi työnantajakoulutus lakimiespalvelut Kunnat: henkilökohtaisen avun mahdollistaminen vammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen linkittäminen asiakkaiden palvelusuunnitelmaan keskuksen työntekijän perehdyttäminen kuntien yksilöllisiin tarpeisiin Oppilaitokset: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu: tutkimus ja kehittäminen opiskelijoiden työharjoittelut, opinnäytetyöt, tutkimus opiskelijoiden ohjaaminen toiminnan pariin

11 Lappia: avustajien koulutus opiskelijoiden ohjaaminen toiminnan pariin Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä: sosiaalityön yksikkö (Keropudas) ja erityispoliklinikka henkilökohtaisen avun mahdollistaminen esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille yhdessä kuntien kanssa

12 7. HENKILÖKOHTAISEN AVUN RESURSSIKESKUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 1) Keskuksen toiminta aloitetaan tammikuussa 2011, jolloin Meri-Lapin Majakka ry aloittaa henkilökohtaisen avun työnantajille palkanmaksupalvelun. 2) Tammikuusta 2011 alkaen VASPA -projektin osa-aikainen projektityöntekijä toimii henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen työntekijänä. 3) Työntekijä laatii alueen kuntien vammaispalveluvastaavien sosiaalityöntekijöiden ohjeistuksen pohjalta Länsi-Pohjan alueen henkilökohtaisen avun oppaan. 3) Julkaistaan informaatiota palvelusta yhteystietoineen ja jaetaan sitä Länsi- Pohjan alueella. 4) Länsi-Pohjan henkilökohtaisen avun resurssikeskus toimii Kemin, Keminmaan, Tervolan, Tornion, Simon ja Ylitornion alueella. Ketä asiakkaat ovat? kunnalta henkilökohtaisen avustajapäätöksen saaneet henkilökohtaisen avun työnantajat ja päämiehet (työnantajuus on edunvalvojalla tai huoltajalla) henkilökohtaiset avustajat henkilökohtaiseksi avustajaksi aikovat Kuinka asiakkuuteen? asiakkuuteen tullaan oman kunnan vammaispalvelusosiaalityöntekijän kautta (työnantajat)

13 asiakkuus alkaa henkilökohtaisen tapaamisen kautta, joka sovitaan henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen kanssa. Asiakkuus on vapaaehtoista. asiakkaan kanssa laaditaan henkilökohtainen profiili eli sovitaan palvelusta jota asiakas tarvitsee. Vammainen asiakas henkilökohtaisen avustajan työnantajana tai päämiehenä päättää itse kuka häntä avustaa, milloin, missä ja miten. Minkälaisia palveluja asiakkaille on tarjolla? Henkilökohtaisen avun työnantajalle: ohjausta ja tukea työnantajuuteen ja avustajan etsimiseen henkilökohtaista neuvontaa ja koulutusta vertaistukea työnohjausta Henkilökohtaisen avustajan päämiehelle: tukea päämiehisyyteen kun henkilökohtaisen avustajan varsinainen työnantajuus on toisaalla esim. edunvalvojalla tai huoltajalla tukea työnjohtoon ja avustajan hyödyntämiseen tukea päämiehen ja työnantajatahon väliseen yhteistyöhön vertaistukea Henkilökohtaiselle avustajalle: ohjausta ja neuvontaa työnhakuun ja avustajana toimimiseen koulutusta mm. avustajan tehtävistä, vaitiolosta ja avustajan etiikasta vertaistukea työnohjausta avustaja voi laatia työnhakuilmoituksen Avustjaportti.fi - järjestelmässä

14 Minkälaista asiakaspalvelua on tarjolla? Henkilökohtaisen avun resurssikeskus tarjoaa asiakaspalvelua puhelimitse, Meri- Lapin Majakka ry:n toimipisteessä tai kotikäynteinä.

Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen toimijat Liite 1 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kynnys ry Kunnat Invalidiliitto ry Palveluseteliyritykset Lappia Meri-Lapin Majakka ry Henkilökohtaisen avun resurssikeskus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ky

Henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen kohderyhmät ja hyödynsaajat Liite 2 Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri ky: henkilökohtaisen avun mahdollistaminen mielenterveyskuntoutujille Kunnat: asiakkaiden palvelusuunnitelman linkittäminen keskuksen toimintaan Henkilökohtaisen avun työnantajat: työnantajapalvelut, koulutus, vetaistuki Oppilaitokset, Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu: tutkimus, kehittäminen, opiskelijoiden työssäoppiminen ja opinnäytetyöt. Lappia: avustajien koulutus Henkilökohtaisen avun resurssikeskus: Meri-Lapin Majakka ry Henkilökohtaiset avustajat: koulutus, työnohjaus, vertaistuki Palveluseteliyritykset: asiakkaita Järjestöt: palveluiden tuottaminen esim. Kynnys ry POMOklubi, Invalidiliitto ry: Avustajaportti.fi -järjestelmä

Länsi-Pohjan henkilökohtaisen avun resurssikeskuksen toimintasuunnitelman kuvaus Liite 3 HAPU-tiimi 2008 Keskuksen toiminta-malli opinnäytetyönä Meri-Lapin Majakka aloittaa palvelun tarjoamisen 1/2011 Idea henkilökohtaisen avun resurssikeskuksesta 2009 VASPA-hanke Länsi-Pohjan alueen henkilökohtaisen avun opas Vammaispalvelulain muutos Opiskelijoiden laatima nykytilan analyysi 2009-2010 Länsi-Pohjan henkilökohtaisen avun resurssikeskus 2011