Sote Uusimaa Vammaisten palvelut Henkilökohtaisen avun alatyöryhmä

Transkriptio

1 Sote Uusimaa Vammaisten palvelut Henkilökohtaisen avun alatyöryhmä

2 Työryhmä Espoo Pj. Anu Autio, Helsinki, Jarmo Salminen, ; varajäsen, Minna Eronen, Vantaa, Anneli Ojala, ; varajäsen, Tiina Oksanen, Kerava, Hanna Kurtti, Keski-Uusimaa, Erika Popov, varajäsen Satu Lindblad, Itä-Uusimaa, Porvoo Hannu Alhovuori, varajäsen, Johanna Lindfors, Länsi-Uusimaa, Eivor Österlund-Holmqvist, Vammaisneuvostot: Vantaa, Marja Kalvia, ja Porvoo, Maija Aatelo, ; varajäsen, Loviisa, Jonas Lindström, Kutsuttuna: Elina Nieminen, Invalidiliitto Työryhmä kokoontui

3 Nykytilan kuvausta Henkilökohtaisen avun palvelu on melko samankaltaista eri kunnissa. Kuitenkin palveluun liittyvät tukipalvelut ja järjestämistavat vaihtelevat paljon. Kokonaiskulut n. 64 milj euroa Uudellamaalla.

4 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Uudenmaan maakunnassa 1/2 Työnantajamalli on tyypillisin järjestämistavoista. Työnantajamallin piirissä on yli 50 % asiakkaista. Osuus asiakkaista vaihtelee kuitenkin suuresti ( %). Ostopalveluasiakkaiden osuus asiakkaista vaihtelee samoin laajasti (5-69 %). Palveluseteliasiakkaiden osuus näissä kunnissa on %. Lukuja vertailtaessa on otettava huomioon se, että osalla asiakkaista voi olla samanaikaisesti kaksi tai useampi henkilökohtaisen avun järjestämistapaa (esim. työnantajilla sijaistus järjestetty palvelusetelillä). Kunnan omia avustajia on käytössä ainoastaan Raaseporissa.

5 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Uudenmaan maakunnassa 2/2 Työryhmä pitää tärkeänä, että Nykyiset henkilökohtaisen avun palvelun järjestämismallit säilyvät maakunnassa ja niiden saatavuus yhdenvertaistuu. Kunnissa on tällä hetkellä erilaisia järjestämistapoja eri painotuksilla, mistä johtuen kaikkia palvelun järjestämistapoja ei ole käytössä koko Uudenmaan alueella. Henkilökohtaisessa avun toteuttamisessa tulee aina olla käytössä perinteinen työnantajamalli, jossa maakunta korvaa välttämättömät työnantajuudesta johtuvat kohtuulliset kustannukset. Tämän lisäksi maakunnassa tulisi olla käytössä asiakasseteli ja ostopalvelumalli. Työryhmä ei kannata sitä, että maakunta omana toimintana järjestää henkilökohtaisen avun palvelua (avustajat palkkasuhteessa kuntaan). Maakunta ratkaisisi, keille henkilökohtaisen avun asiakkaista henkilökohtainen budjetti sopii ja otetaan käyttöön. Henkilökohtaisen avun palvelun laatua ja laadun valvontaa kehitetään. Henkilökohtaisen avun keskus tarjoaa mahdollisuuden kerätä keskitetysti asiakaspalautteita ja kehittää palvelua.

6 Henkilökohtaisen avun tukipalvelut: Työsuhteeseen ja palvelun käyttöön liittyvä neuvonta - Avustajakeskus Työryhmä pitää tärkeänä, että Maakunnalla olisi hallinnollisesti yksi avustajakeskus, joka vastaisi henkilökohtaisen avun päätöksen toimeenpanoon liittyvästä neuvonnasta ja ohjauksesta kaikilta osin palvelun järjestämistavasta riippumatta. Avustajakeskuksella olisi 4-6 alueellista toimipistettä. Maakunnan kuntien nykyiset toimintatavat (neuvonta ja ohjaus, palkanmaksu, palkka) ja materiaalit (työantajaoppaat, lomakkeet) yhtenäistetään vähitellen ja laaditaan yksi, koko maakunnan kattava Henkilökohtaisen avun opas.

7 Henkilökohtaisen avun tukipalvelut: Avustajavälitys Työryhmä pitää tärkeänä, että Maakunta aktiivisesti tukisi työnantaja-asiakkaita avustajien rekrytoinnissa. Tämä voi tapahtua joko avustajakeskuksen omana toimintana tai ulkoistettuna. Työryhmä ei ota kantaa avustajavälityksen yksityiskohtaiseen toteuttamistapaan. Avustajakoulutusta ja/tai -kursseja järjestävien ammatillisten oppilaitosten, kansanopistojen ja järjestöjen kanssa luodaan yhteistyömalleja, jolloin voidaan saada avustajan työstä kiinnostuneita henkilöitä avustajarekisteriin.

8 Henkilökohtaisen avun tukipalvelut: Sähköiset järjestelmät Työryhmä pitää tärkeänä, että Henkilökohtaisen avun työnantajamallin hallinnoinnin tukena on käytössä sijaismaksajapalvelu. Palvelusetelin ja ostopalvelun hallinnointiin on olemassa sähköinen järjestelmä. Henkilökohtaisen avun asiakkaalla on mahdollisuus antaa nopeasti ja helpolla tavalla maakunnalle palautetta palveluseteliyrityksen tai ostopalveluyrityksen toiminnan laadusta. Henkilökohtaisen avun palveluihin liittyvä palvelujärjestelmä olisi osa maakunnan palautejärjestelmää. Kaikkien järjestelmien tulee olla esteettömiä ja myös asiakkaiden käytettävissä.

9 Henkilökohtaisen avun tuntimäärän arviointi Uudenmaan maakunnassa Työryhmä pitää tärkeänä, että Henkilökohtaisen avun tarpeen ja tuntimäärän arviointiin kiinnitetään maakunnassa huomiota ja yhtenäisiä toimintatapoja kehitetään yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Henkilökohtaisen avun yhdyspintoihin kiinnitetään huomiota. Erityisesti omaishoito ja kotihoito tukipalveluineen. Omaishoidontuki ja kotihoito tukipalveluineen vastaavat tehtävistä, jotka tehdään täysin henkilön puolesta. Yhdyspintapalveluja ovat myös mm. tukihenkilötoiminnat, kulttuuriluotsit, asumisohjaajat, kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Henkilökohtaisen avun palvelu erotetaan muista ohjauksen ja tuen tarpeista. Vammaisella henkilöllä voi olla esim. taloudellisen tuen tai mielenterveyden tuen tarpeita, joihin tulee vastata muilla sosiaalihuollon palveluilla.

10 Jatkossa Työryhmä haluaisi työskennellä yhdessä kotihoidon sekä kotiin tuotavien palvelujen kanssa. Keskeistä jatkaa valmistelutyötä asiakkaiden tarpeista lähtien, ei yksittäisistä palveluista tai organisaatioista lähtien. Jatkovalmisteluun palvelun laatutekijät, seuranta ja mittarit palvelun myöntämiskriteerit Uudellamaalla oppaat ja ohjausmateriaalit arvio henkilöstön nykyisestä ja tulevaisuuden edellyttämästä osaamisesta.