Uusi Paikallisuus Hervannassa Osahankkeen loppuraportti (2013 2015) Salome Tuomaala, projektipäällikkö Hervannan Uusi Paikallisuus Suomen Setlementtiliitto 1
Uusi Paikallisuus -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa paikallisyhteisön vuorovaikutusta, parantaa asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksia ja vahvistaa keskustelevaa demokratiaa. Hankkeen tavoitteet olivat Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Tuetaan kansalaisten osallistumista ja kehitetään välineitä kansalaisvaikuttamiselle. Yhdessä tekeminen. Järjestetään ja tuetaan asukkaiden yhteisiä tapahtumia ja innostetaan asukkaita osallistumaan. Järjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen. Etsitään kansalaisjärjestöjen välisiä yhteistyömuotoja ja toteutetaan yhteisiä tavoitteita. Paikallisyhteisön ja kunnan vuorovaikutuksen syventäminen. Kehitetään ja edistetään todelliseen vaikuttamiseen perustuvia lähidemokratiavälineitä. Tuodaan päättäjät ja paikallisyhteisöjen asukkaat yhdessä yhteisten asioiden ääreen. ASUKASTOIMINNAN TULOKSET Hervannassa hankkeessa tuettiin eniten asukkaiden omaehtoista toimintaa. Yhteistyö paikallisten ja kaupungin toimijoiden kanssa tiivistyi ja siitä syntyi asukkaille lisää osallistumisen ja toiminnan mahdollisuuksia. Asukastoimintaa tuettiin vuoden 2015 syksyyn asti. Alueelle jäi projektin jälkeen toimimaan kaksi asukkaiden aloittamaa ryhmää. Asukasryhmät (9 eri ryhmää) kokoontuivat 131 kertaa ja niissä kävi 137 eri henkilöä. Asukkaat järjestivät oma-aloitteisesti 35 tapahtumaa, joissa käytiin 1187 kertaa. Nostimme esille asukaslähtöisen toiminnan. Ryhmille tarjottiin tukea toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja mainontaan. Hanke tarjosi lisäksi tiloja keskusteluun ja toimintaan. Kun asukkaille tarjottiin tiloja ja resursseja syntyi uudenlaista asukastoimintaa esimerkiksi lyhytaikaista, omatoimista pop-up kansalaistoimintaa. Tästä ovat esimerkkeinä silloin tällöin tarpeen mukaan järjestetyt kaikille avoimet taitovaihdot, Opi oppimaan ryhmä nuorille maahanmuuttajataustaisille naisille ja ravintolapäivätapahtumat. Hankkeessa huomattiin myös, että osalla ryhmistä on jatkuvuutta: Viva Cinola elokuvakerho ja Hervannan Kaupunkiviljelijät - löysivät oman toimintatapansa ja jatkavat toimintaa. Asukkaiden kirjavuus oli rikkaus ja haaste. Haasteeksi osoittautui sellaisen omaehtoisen ryhmätoiminnan jatkuvuus, jossa oli paljon suomen kielen luku- ja kirjoitustaidottomia tai muita esteitä kommunikoinnissa. Naisten taitovaihtokerho oli tällainen ryhmä, joka olisi jatkuakseen tarvinnut palkatun ohjaajan. Niin kirjoitusja lukutaidottomat kuin vanhemmat ihmisetkin jäävät helposti syrjään viestinnästä. Ratkaisuksi Hervannassa tarjottiin selkeää viestintää ja siitä kouluttamista. Mainonta suunniteltiin visuaaliseksi ja helposti lähestyttäväksi eri taustoista tuleville hervantalaisille. 2
Asukasryhmissä pidettiin esillä selkeän ja monikanavaisen viestinnän tärkeyttä. Selättäessämme haasteita huomasimme: jos kaikki asukkaat halutaan mukaan, on esteitä purettava aktiivisesti. Hervannassa eräs asukastoiminnassa syntynyt tulos on havainto, että yhdenvertaisen kansalaistoiminnan luomiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan jatkossakin ammattimaista tukea. Osallisuustyöpaja Naistarilla 2013 (kuva Salome Tuomaala) KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMINEN YHTEISTYÖLLÄ Vahvistimme osahankkeessa yhteistyötä asukkaiden ja muiden toimijoiden kesken järjestämällä itse, ja kaupungin, setlementtien ja järjestöjen kanssa 71 tapahtumaa joissa oli 1903 kävijää. 2014 organisoitiin asukkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa kehittämiskävely ja paneeli asukkaiden, paikallisten toimijoiden, virkamiesten ja päättäjien kanssa, vastaamaan vielä ratkaisemattomiin Kansalaisraadin 2012 aloitteisiin. 3
Yhteistyössä järjestetylle kehittämiskävelylle ja paneeliin osallistui 70 ihmistä (kuva: Tommi Taipale) Hervannassa oli ennestään vilkasta yhdistystoimintaa, mutta aktiivisuus oli painottunut ikäihmisiin, eikä siinä näkynyt asukkaiden kirjo. Projekti edisti eri-ikäisten ihmisten mukaantuloa. Kohderyhmäksi muotoutuivat erityisesti muut kuin suomea äidinkielenään puhuvat, nuoret aikuiset, ja muut väestöryhmät, jotka olivat jääneet vähälle huomiolle. Syntyi myös uudenlaisia toimijakokoonpanoja ja yhteenliittymiä, joilla oli potentiaalia luoda erilaisia tapahtumia ja toimintoja. Asukasryhmien, yhteistoimintaa tukevien koulutusten ja yhteistyössä järjestettyjen tapahtumien kuten kehittämiskävelyn koettiin paitsi lisäävän osaamista, myös sinällään vahvistavan yhteisöllisyyttä. Loppuarvioinnin palautteessa tätä kuvattiin uudenlaiseksi, toiminnalliseksi yhteisöllisyydeksi. Setlementtityö sai hankkeesta vahvistusta sekä Setlementtiasuntojen alueelle jäävän kaupunkiviljelyn, että Omavoima-hankkeeseen ja vapaaehtoistyön verkostoon käytännöksi otetun taitovaihto-metodin kautta. Hervannan Uusi Paikallisuus hankkeen rooli alueen toimijoiden yhteistyössä vahvistui myös osallistavan kulttuurin saralla. 1001Kahvikuppia tanssiprojekti ja lähiössä kierrellyt Taidekärry tarjosivat mahdollisuuksia osallistua tilan haltuunottoon ja Hervanta-ideointiin tanssimalla, maalaamalla maisemia ja sanoittamalla Hervannan kansallislaulua. 4
1001-kahvikuppia tarjosi taide-elämyksiä elokuvateatteri Cinolan aulassa 2014 (kuva: Kai Jokela) TULOKSET: ASUKASLÄHTÖISYYS JA TILAN ANTAMINEN LUOVAT KANSALAISTOIMINTAA Hervannassa hyviksi käytännöiksi löydettiin 1) alueen kehittäminen yhteisön tarpeiden pohjalta ja 2) tilan antaminen. Kun tarjottiin tilaa, sekä erilaisia ääniä esiin nostavia keskustelumetodeita, tulokseksi saatiin ideointia ja lyhytkestoista pop-up kansalaistoimintaa, sekä pitkäjänteistä asukasaktiivisuutta. Hyvien käytäntöjen seurauksena asukasaktiivisuus on noussut, ja asukkaat aloittivat vielä 2015 ryhmiä edistämään itsenäistä päätöksentekoa ja tukemaan hätämajoitettuja turvapaikanhakijoita. Asukkaat kehittivät alueen yhteisöllisyyttä myös pitkäkestoisesti asukasryhmissä. Elokuvaryhmä Viva Cinola saa jatkossa tukea Tampereen kaupunginkirjastolta ja kaupunkiviljelyryhmä Setlementtiasunnoilta. Loppuarvioinnin mukaan asukkaat kokivat saaneensa tukea ja tietoa omaehtoisen toiminnan järjestämiseen tavoitteiden mukaisesti. Aktivoituminen näkyy siinäkin, että asukasryhmät ryhtyivät itse hakemaan tukea ja resursseja toiminnalleen. Hankkeen ulkoisesta loppuarvioinnista käy ilmi, että asukkaiden toimintaryhmät lisäsivät alueen tapahtuma- ja harrastustarjontaa ja asukkaiden välille syntyi uutta vuorovaikutusta. Myös lisäresurssien tarjoamisessa toimittiin asukaslähtöisesti: kun asukasryhmien jatkuvuuden turvaamiseksi huomattiin tarvittavan taitoja, suunniteltiin Kaupunginosa-aktiivin koulutuspakki. Siihen kuului muun muassa tilakävely, jolla tarjottiin tietoa vapaista tiloista toiminnalle. Tämän seurauksena asukkaat saivat käyttöönsä ostoskeskuksen yläkerran. Uusien tilojen löytyminen asukastoimintaan on yksi esimerkki siitä, miten projektin 5
hyvien käytäntöjen tuloksena edettiin tiiviiseen eri toimijoiden ja asukkaiden väliseen yhteistyöhön. Setlementtityö sai hankkeesta vahvistusta sekä Setlementtiasuntojen alueelle jäävän kaupunkiviljelyn, että Omavoima-hankkeeseen ja vapaaehtoistyön verkostoon käyttöön otetun taitovaihto-metodin kautta. Asukkaiden ja kaupungin yhteistyön kehittäminen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksissa oli työlästä. Kehittämiskävelyssä ja paneelissa keväällä 2014 koetettiin edelleen edistää yhteistyötä kaupungin kanssa. Tulosten vähäisyys huomioitiin koulutuksissa: pyysimme kaupungin edustajan kouluttamaan asukkaita toimivasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä kaupungin kanssa. Vastasimme haasteeseen myös tekemällä näkyväksi, että nykyinen järjestelmä ei kunnolla tunnista kansalaisvaikuttamista, eikä sen mahdollisuuksia vahvistaa yhteiskuntaa. TULOSTEN JUURTUMINEN Hervantaan jäävät vahvistunut asukastoiminta ja uudet yhteistyötavat ja kumppanuudet asukkaiden, setlementtitoimijoiden ja kaupunginkirjaston välille. Keskeisestä tuloksesta, asukaslähtöisen yhteistyön käytännöstä, koottiin koulutuspaketti. Koulutuspaketin tiedot ja taidot yhdenvertaisen yhteistoiminnan järjestämisestä jäävät asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Asukkaiden tarpeita kuuntelevasta yhteistoiminnan tukemisesta pidettiin setlementeissä koulutuksia hyvän käytännön juurruttamiseksi. Tampereella Omavoima-hankkeessa jää käyttöön Hervannassa kehitetty taitovaihtokerho ja taitovaihtotoimintaa alettiin käyttää ammatillisten taitojen jakamiseen setlementtien vapaaehtoistyön verkostossa. Osahankkeesta jää setlementtityöhön kynnyksettömän kansalaistoiminnan idea. Kynnyksetön kansalaistoiminta tarkoittaa, että puretaan oletuksia siitä, että kaikki voivat tulla mukaan tuosta vain. Tämä edellyttää, että keskustellaan kussakin yhteydessä siitä, ketkä jäävät kutsumatta, ketkä eivät pääse paikalle ja kenen ääni ja ideat eivät pääse kuuluviin kohtaamisissa ja toiminnan järjestämisessä. Näin ihmiset erilaisine kykyineen pääsevät kehittämään yhteisöä, yhteiskuntaa ja itseään parhaalla mahdollisella tavalla. Kynnyksetön kansalaistoiminta tarkoittaa sitäkin, että termi aktiivinen kansalainen pitää määritellä uudestaan. Toiminnassa, jossa kaikki asukkaat kutsutaan mukaan, täytyy hyväksyä, että kaikilla ei ole voimavaroja pitkäkestoiseen toimintaan: yhden kerhokerran tai pop up-tapahtuman järjestäminen saattaa olla suuri ponnistus ja aktiivisuuden osoitus. Toimintatapoja juurrutettiin osahankeen toimesta kansalaistoimijoiden tueksi asukastoimintaan ja setlementtityöhön koulutuksilla, joita järjestettiin 20 kertaa. Koulutuksiin osallistui asukkaita 108, setlementeistä 50 ja muista yhdistyksistä ja järjestöistä 10 henkilöä, yhteensä 168 henkilöä. 6
OSAHANKKEEN YLIOPISTOYHTEISTYÖNÄ TEHTIIN KANSALAISYHTEISKUNTAA VAHVISTAVAA TUTKIMUSTA: 2013 Osallistuminen ja osallisuus lähidemokratiassa. Uusi paikallisuus -hankkeen kehitysprojekti osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksien lisäämiseksi lähidemokratiassa. Rahikka-Räsänen, Ryynänen. Itä-Suomen yliopisto. 2014 Mikko Värtön pro gradu tutkielma: Kansalaisraati-menetelmän mahdollisuuksia asukasosallistumiselle. 2015 Mari Rinnekangas, Kandidaatin tutkielma: Uusi Paikallisuus matalan osallistumiskynnyksen lähidemokratiaa Hervannassa. 2015 Kohti keskustelevaa demokratiaa. Kansalaisraadit sosiaalityön kehittämisen välineenä. Teoksessa Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä (toim. Väyrynen Sanna, Kostamo-Pääkkö Kaisa & Ojaniemi Pekka) 2015 Juurtumista, pettymystä ja tekemisen demokratiaa: Katsaus Hervannan kansalaisraadin vaikuttavuuteen. Värttö Mikko, Raisio Harri ja Roivainen Irene. Kunnallistieteellinen Aikakauskirja (43) 1, 79 90. Osahankkeen loppuraportin lähteenä on käytetty koko hankkeen loppuraporttia Rahaautomaattiyhdistykselle, osahankkeen aiempia toimintakertomuksia ja Levon-instituutin tekemää ulkoista loppuarviointia Uusi Paikallisuus -hankkeesta. 7