Hervanta osana uutta paikallisuutta vuonna 2014

Transkriptio

1 Salome Tuomaala Hervanta osana uutta paikallisuutta vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus Hervannan osahankkeesta 4/2015

2 TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Suomen Setlementtiliitto, Hervannan Uusi Paikallisuus Sisällys Alkusanat... 2 Kansalaisten innostaminen ja vaikutustaitojen vahvistaminen... 2 Asukkailta toive kaupunginosa-aktiivin koulutuksiin... 2 Tukea asukastoiminnalle... 2 Kansalaistoiminnan vahvistaminen yhteistyöllä... 3 Yhteenveto

3 Alkusanat Hervannassa Uusi Paikallisuus hankkeessa tuettiin vuonna 2014 asukkaiden toiminnan jatkumista ja muuttumista yhä omatoimisemmiksi. Yhteistyö paikallisten ja kaupungin toimijoiden kanssa tiivistyi tapahtumia hervantalaisille ei järjestetty enää vain hankkeen omin voimin. Kansalaisten innostaminen ja vaikutustaitojen vahvistaminen Hervannassa Uusi Paikallisuus hankkeen tavoitteet saavutettiin kansalaisten innostamisen ja vuorovaikutustaitojen vahvistumisen osalta. Keskeisin tulos oli asukkaiden aktivoituminen itse kehittämään aluetta asukasryhmissä, itse valitsemillaan tavoilla. Viikoittain ja kuukausittain toistuvassa toiminnassa innostettiin ja vahvistettiin vaikutustaitoja. Ihmisten aloitteellisuutta tuettiin yhä ideaolohuoneilla ja ideointikävelyillä. Asukkailta toive kaupunginosa-aktiivin koulutuksiin Ryhmätoiminnan tueksi tarjottiin koulutus yhdenvertaisesta vuorovaikutuksesta yhdessä Tampereen sosiaalifoorumin kanssa. Pitempään toimivissa asukasryhmissä huomattiin, että ryhmien jatkumiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisää koulutusta. Palautteen ja huomioiden pohjalta suunniteltiin Kaupunginosa-aktiivin työkalupakki - koulutussarja ryhmien tueksi. Koulutussarjasta saatiin jo suunnitteluvaiheessa 2014 paljon myönteistä suullista palautetta. Koulutussarjaa ei toteutettu vuosisuunnitelman mukaisesti syksyllä 2014 siksi, että osahanke sai koulutuksiin yhteistyökumppaneiksi Hervannan Setlementtiasunnot, sekä Pakolaisavun Järjestöhautomon ja Naapuruussovittelun keskuksen. Koulutussarjan suunnittelutyö aloitettiin syksyllä Toteuttaminen siirrettiin keväälle Hankkeen tavoitteita tuettiin selkeällä viestinnällä eri välinein. Osahankkeessa tehtiin tutkimusta toimintatapojen toimivuudesta ja jatkuvuudesta. Lisäksi suunniteltiin hyviksi havaittujen toimintatapojen juurruttamista paikalliseen asukastoimintaan, setlementtityöhön ja muiden kansalaistoimijoiden tueksi. Tukea asukastoiminnalle Asukastoiminnan tukea ja resursseja tarjottiin Hervannassa elokuvakerholle, kaupunkiviljelijöille, taitovaihtokerhoille ja ravintolapäivätapahtumille, jotka olivat avoimia kaikille. Lisäksi tukea tarjottiin asukkaiden aloitteista syntyneille erityisryhmille eli naisten taitovaihtokerholle ja nuorten maahanmuuttajanaisten Opi oppimaan -ryhmälle. Ryhmille tarjottiin tukea toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja mainontaan. Hanke tarjosi lisäksi tiloja keskusteluun ja toimintaan. Osa ryhmistä oli suunniteltu kestämään vain lyhyen aikaa tällaiselle pop-up toiminnalle on havaittu hankkeen aikana olevan tilausta. Kun asukkaille tarjottiin tiloja ja resursseja syntyikin uudenlaista asukastoimintaa esimerkiksi lyhytaikaista, omatoimista pop-up kansalaistoimintaa. Näistä hyvänä esimerkkeinä ovat esimerkiksi silloin tällöin tarpeen mukaan järjestetyt kaikille avoimet taitovaihdot, Opi oppimaan -ryhmä nuorille maahanmuuttajataustaisille naisille ja ravintolapäivätapahtumat. Vuoden aikana huomattiin myös, että osalla ryhmistä on jatkuvuutta: Viva Cinola -elokuvakerho ja Hervannan Kaupunkiviljelijät - löysivät oman toimintatapansa ja jatkavat toimintaa. Näistä molemmat ideoitiin liikkeelle jo vuoden 2012 kansalaisraadissa sekä sen jälkeen järjestetyissä ideaolohuoneissa. 2

4 Kuva 1. hervantalaisia kaupunkiviljelijöitä rakentamassa kasvatuslaatikoita Haasteeksi osoittautui sellaisen omaehtoisen ryhmätoiminnan jatkuvuus, jossa oli paljon suomen kielen lukuja kirjoitustaidottomia naisten taitovaihtokerho oli tällainen ryhmä, joka olisi jatkuakseen tarvinnut palkatun ohjaajan. Erikielisten naisten taitovaihtokerho hiipui kun projektin tuki väheni. Vuonna 2014 asukasryhmät kokoontuivat 57 kertaa ja niissä kävi 73 asukasta. Asukasryhmät järjestivät lisäksi itsenäisesti 13 tapahtumaa, joissa käytiin 435 kertaa. Kansalaistoiminnan vahvistaminen yhteistyöllä Osahankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä asukkaiden, Tampereen kaupungin, järjestötoimijoiden ja paikallisten setlementtien kanssa verkostotapaamisissa ja järjestämällä tapaamisia ja tapahtumia eri toimijoille, sekä yhteistyössä heidän kanssaan. Projekti järjesti yksin tai yhdessä yhteistyökumppanien kanssa yhteensä 41 erilaista tapaamista ja tapahtumaa. Keväällä 2014 hanke organisoi kehittämiskävelyn ja paneelin alueen asioista asukkaiden, paikallisten toimijoiden, virkamiesten ja päättäjien kanssa. Hervannan Uusi Paikallisuus hankkeen rooli alueen toimijoiden yhteistyössä vahvistui myös osallistavan kulttuurin saralla. Suurin yhteistyöhanke oli 1001Kahvikuppia, joka tarjosi 900 eri-ikäiselle hervantalaiselle tanssiesityksiä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Kolmen tanssijan, kirjaston ja Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen kanssa järjestetty 1001Kahvikuppia tarjosi kesä-syyskuussa 2014 hervantalaisille mahdollisuuksia liikkumiseen ja tanssielämyksiin. Yhteistyöhanke jatkoi kansalaisraadissa, osallisuustyöpajassa ja kehittämiskävelyillä käytyjä keskusteluja, joissa julkisten tilojen kuvattiin jäävän vajaakäyttöön, keskuksen aukioiden olevan lähinnä päihteidenkäyttäjien käytössä ja hienon arkkitehtuurin ympäröimän tapahtumatorin epäsiistissä kunnossa. 1001Kahvikuppia rohkaisi hervantalaisia kiinnostumaan lähiympäristöstä uusilla tavoilla. Tanssia oli kirjastossa ja se näkyi ulos elokuvateatterin suurista ikkunoista. Esitykset jalkautuivat myös kaduille, varsinaisten vieraiden lisäksi myös satunnaisten ohikulkijoiden nähtäväksi. Yhteistoiminta kehittyi vahvasti vuonna Yhden toimijan järjestämästä toiminnasta on päästy laajaan toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jossa asukkaatkin ovat mukana. Kun esimerkiksi syksyllä 2012 kansalaisraati järjestettiin projektin omin voimin, osallistui keväällä 2014 kehittämiskävelyn ja paneelin järjestelyihin sekä asukkaita, paikallisjärjestöjä että Hervannan kirjasto. Samoin suuren suosion saaneita osallistavia kulttuurita- 3

5 pahtumia järjestettiin yhteistyössä useiden tahojen kanssa. Tampereen kaupungin taholta tärkein yhteistyökumppani tilaisuuksien ja tapahtumien järjestelyissä oli Hervannan kirjasto. Kirjastolta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatiin uudenlaisesta yhteistyöstä ja tuoreista toimintaideoista positiivista palautetta. Asukkaiden ja kaupungin yhteistyön kehittäminen oli työlästä. Kehittämiskävelyssä ja paneelissa keväällä 2014 koetettiin edelleen edistää yhteistyötä kaupungin kanssa. Kehittämiskävelyn ja paneelitapahtuman keskustelut ja kaupungilta 2014 saatu kirjallinen palaute vuoden 2012 kansalaisraadin aloitteisiin olivat suurimpia tuloksia kaupungin ja asukkaiden vuorovaikutuksen edistämisestä. Esimerkiksi pienintä asukkaiden toivomaa muutosta uimahallin aulan kunnostusta ei toteutettu. Tulosten vähäisyys huomioitiin projektin koulutussuunnitelmissa: pyysimme kaupungin edustajan kouluttamaan asukkaita toimivasta ja tuloksellisesta yhteistyöstä kaupungin kanssa. Kuva 2: Kehittämiskävelyllä Järjestöyhteistyön tuloksena osahankkeen havaintoja on levinnyt myös laajemmalle. SPR sai idean kouluttaa vapaaehtoisia selkeäkielisyydestä. Hankkeen hyvien ideoiden juurruttaminen ja levittäminen on siis vauhdissa sekä paikallisesti asukkaiden toiminnassa, että laajemmin järjestötyössä. Yhteenveto Hankkeessa tehtiin ensinnäkin tärkeä huomio: pitempijänteinen omaehtoinen kansalaistoiminta (Hervannassa taitovaihtokerhot, kaupunkiviljely, avoin elokuvatoiminta) tarvitsee jatkuakseen tukea. Toiseksi tehtiin kansalaistoiminnan kannalta tärkeä havainto, että jo aloitteellisuus tarvitsee tukea ollakseen yhdenvertaista matalan kynnyksen toimintaa. Siksi paikalla oli tarvittaessa tulkki ja kommunikointia autettiin yksinkertaisilla toiminnallisilla harjoituksilla. Hankkeessa näkökulma ihmisten osallistumiseen muuttui. Huomasin ihmisten osallistumisen asukastapaamisiin olevan tärkeää sinällään. On paljon ihmisiä joiden paikalle tuleminen jo on tärkeää: mitä moninaisempi joukko on paikalla, sitä vahvemmaksi tulee kokemus erilaisten asukkaiden yhteisöstä. On hetkiä, jolloin aktiivisempaa osallistumista ei tarvita, eikä siihen tarvitse kaikkien osalta pyrkiä, vaan ryhmätapaamisessa mukana oleminen on merkittävä asia. 4

6 Positiivisin huomio on, että asukkaiden aktivoiminen ja innostaminen on onnistunut Hervannassa: kaksi omatoimiryhmää jatkaa projektin päättyessä. Asukastoiminnassa on huomattu että koordinointituki ja yhteistyökumppanit ovat hyväksi. Osahanke on auttanut näiden löytämisessä: Elokuvakerhon yhteistyökumppanina on jatkossa Hervannan kirjasto ja kaupunkiviljelijöiden yhteistyökumppanina Setlementtiasunnot, joiden kulmalla kaupunginosan yhteiset laatikkoviljelmät sijaitsevat. Taitovaihtokerho, jossa oli paljon suomen kielen luku- ja kirjoitustaidottomia olisi vaatinut tuekseen palkatun ohjaajan. Taitovaihtokerhon idea on kuitenkin jo löytänyt jatkoa Tampereen setlementtityössä. Omavoimalaiset (neurokirjon ihmisille suunnattu setlementtihanke) ottivat taitovaihtokerhon käyttöön harjoittelijoiden tukemana 2015 alusta. Taitovaihto kehittyi myös työyhteisön resurssien jaon välineeksi kun Lempi, Tampereen Setlementtien vapaaehtoistyön verkosto, päätti ottaa käyttöön projektin ideoiman taitovaihtokerhon kansalaistoiminnan työtaitojen vaihtoon. 5