Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Samankaltaiset tiedostot
Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Mikä on Kykyviisari? Arviointia, tuloksia ja juurrutusta Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

3X10D TM NUORTEN PÄRJÄÄMINEN

Köyhyyden monet kasvot

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Miia Behm Itä-Suomen yliopisto Kesäkuu Vapaaehtoisesti työtön? - pitkäaikaistyöttömyys ja köyhyyskulttuuri

Osastopäällikkö, tutkimusprofessori

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Työnimi Asennemittaus. KEE pikkujoulut

Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus

Koetun hyvinvoinnin mittaaminen

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Sosiaaliturvan uudistamisen isot valinnat

Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus M I N N A K I V I P E L T O, T H L

Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn arviointi- ja ohjauskäytäntö / Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Työterveyslaitos

Mielenterveysbarometri 2015

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D035457/01 LIITE 1.

OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat

Ehdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa?

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak

Mini-interventiokyselyn tuloksia Lapin osalta. Yhdyshenkilöpäivät Lapin aluehallintovirasto Tuula Kokkonen

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2016 (OR. en)

Korjausavustukset vuosina

Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm

vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

Toimintakyky kuntoonhankkeen

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa. Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Itä-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarviointi. Irene Kuhmonen, Augurix Oy Maaseudun kehittämisen syyspäivät Lahti

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK

ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA

Terveydeksi-hanke

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen

Transkriptio:

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta Anne Surakka Diak / UEF 11.6.2015

Tutkimuksen taustaa Poliittinen ja kansalaiskeskustelu (ennen ja nyt): - Sosiaaliturvaetuuksien saamisen ehtojen ja kohdentumisen arvostelu - Epäilyt tukien väärinkäytöksistä - Liian korkea etuuksien taso aiheuttaa kannustinloukkuja ja vähentää työttömien työhaluja Lopputulos: sosiaaliturvariippuvuus köyhyyskulttuuri oleskeluyhteiskunta Hyvinvointivaltion nähdään olevan ongelmissa sekä yksilöiden (asenteet ja arvot) että rakenteiden (tulonsiirtojärjestelmän kannustamattomuus) tasolla

Tutkimuksen taustaa Sosiaaliturvariippuvuuden ja köyhyyskulttuurin perimmäisiä syitä ei ole pystytty jäljittämään etuusjärjestelmän kannustimiin Köyhyyden periytymistä sekä ylisukupolvista huono-osaisuutta synnyttävistä ja ylläpitävistä mekanismeista ei ole varmuutta Keskeisiä kysymyksiä ovat mm.: - Miksi ihmiset lakkaavat ponnistelemasta kohti koulutusta ja työelämää ja jäävät elämään marginaaliin? - Mikä rooli on toisaalta jatkuvalla taloudellisten resurssien riittämättömyydellä, näköalattomuudesta johtuvalla sopeutumisella huono-osaisen kohtaloon tai elämän varrella koetuilla vastoinkäymisillä?

Vastauksia kysymyksiin SUSE-hankkeesta Suomalaisten selviytyminen SUSE -hankkeessa selvitetään: - Miten julkinen valta on huomioinut sosiaaliturvariippuvuuden viimesijaista sosiaaliturvaa uudistettaessa (työryhmäraportit, lakiesitysten perustelut ja arviointiraportit vuosilta 1999-2015) - Miten viimesijaisella sosiaaliturvalla eläminen on muuttunut vuosina 2005 2013 (rekisteriaineisto) - Kuinka suuri osa väestöstä elää vapaaehtoisesti viimesijaisella sosiaaliturvalla (lähinnä toimeentulotuki + asumistuki) (rekisteriaineisto) - Asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä viimesijaisella sosiaaliturvalla elämisen taustoista, nykytilanteesta, toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta - Viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkaiden elämäntilannetta, elämänlaatua ja toimintakykyä (kyselyaineisto ja laadulliset haastattelut)

Teoreettiset lähtökohdat Adaptaatio (irrationaalisuus) Resilienssin / suojaavien tekijöiden puute Niukkuudessa eläminen Addiktiot

Kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta: aineisto Selvitetään viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkaiden elämäntilannetta, elämänlaatua ja toimintakykyä Kohderyhmänä (tässä vaiheessa) Diakoniajärjestö ViaDian Pohjois-ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan toimipisteiden ja Varikko -hankkeen asiakkaat Toimipisteissä on tarjolla mm. ruoka-apua sekä kuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa Itä-Suomen ruoka-apupaikkakunnilla tavataan n. 2000 henkilöä vuodessa Kuntoutuvia ja työllistettyjä henkilöitä vuodessa n. 300 Kerätään 300-500 henkilön näyte

Kyselyn toteuttaminen Kyselylomake esitestataan kahteen otteeseen muutamilla Pohjois-Savon Varikko -hankkeen asiakkailla Kyselyyn vastataan ViaDian toiminnoissa henkilökunnan edustajien, Varikko -hankkeen ohjaajien ja opiskelijoiden avustuksella Vastaamiseen saisi kulua enintään15 minuuttia

Kyselyn rakenne Osiot A-J A: Taustatiedot B: Yleinen ja terveyteen liittyvä elämänlaatu sekä pitkäaikaissairastavuus C: Adaptaatio D: Luottamus ihmisiin ja instituutioihin E: Psyykkiset kokemukset ja yksinäisyyden kokeminen F: Ylivelkaantuminen G: Koherenssi / arkielämän kokeminen / resilienssi / elämänhallinta H: Päihteiden käyttö (addiktiot) I: Etuuksien ja palveluiden käyttö J: Kotitalouden rakenne ja taloudellinen liikkumavara

Kyselyn mittarit ja valintaperusteet - EuroHIS-8 (elämänlaatu) - Koettu terveydentila ja pitkäaikaissairaudet - Satisfaction with Life Scale (elämään tyytyväisyys / onnellisuus / adaptaatio) - European Social Survey (luottamuskysymykset) - MHI-5 (psyykkinen kuormittuneisuus) - Yksinäisyyden kokeminen - Velkaantumiskysymykset (EU-SILC) - SOC-13 (koherenssi) - AUDIT (addiktiot)

Mittareiden valintaperusteet Reliabiliteetti ja validiteetti Vertailutieto Käytettävyys

Kyselyn mahdollisuudet ja uhat Heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien omaan kokemukseen perustuvan tiedon kartuttaminen Suomalaisen huono-osaisuuden kuvan tarkentuminen Kansallisen ja kansainvälisen vertailutiedon lisäämisen ja hyödyntämisen mahdollisuus Kysymysten ja mittareiden vaikeaselkoisuus kohderyhmälle (muillekin) Aineiston kertyminen (kato)

Vaikeuksien kautta voittoon? Kehitysehdotuksia kyselyn sisältöön, rakenteeseen ja toteuttamiseen

KIITOS!