KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?

Transkriptio

1 KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)

2 ALUSTUKSEN RAKENNE Suomalaisten tilannekuva hyvinvointivaltion tilasta Eriarvoisuustyöryhmän lähtökohdat ja tavoitteet sekä keskeiset tulokset; Ensi hallituskausi: Perusturvan, riskinhallintajärjestelmien ja sosiaalisen osallisuuden sekä strategian uudistus; Disclaimer: esitetyt näkemykset ovat yksinomaan kirjoittajan vastuulla; Ne eivät välttämättä vastaa Eriarvoisuustyö-ryhmän tai Toimi-hankkeen (kolmeen vaihtoehtoon perustuvia) näkemyksiä.

3 Suomalainen yhteiskunta on oikeudenmukainen vertailevasti ajatellen

4

5

6 Poliittisia jännitteitä luovia tekijöitä Samassa veneessä? Eriarvoisuuskokemus

7

8 Arvostusten polarisaatio Muuttuva näkemys kansalaisten ja hyvinvointivaltion suhteesta

9 Sipilän hallitus teki kesäkuussa 2015 strategisen päätöksen priorisoida talouskasvun ja työllisyyden vahvistamisen, julkisen talouden vakauttamisen sekä SoTeuudistuksen hallituskauden keskeisiksi tavoitteiksi ei siis perinteistä eriarvoisuuskärkeä. Eriarvoisuuteen liittyviin strategisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin palattiin hallituskauden jälkipuoliskolla, mikäli uudistuksia voitiin tehdä proaktiivisesti (siis ilman välitöntä julkisen talouden kriisiä). Poliittinen kytkentä tunneliefektiin, kun kasvun hedelmät jakautuivat epätasaisesti.

10 Mikä on tunneliefekti? Ihmisten tyytymättömyys on yhteydessä heidän a) suhteelliseen asemaansa ja b) tulevaisuudenodotuksiin. Mitä suurempi on oman odotetun tilan ja vertailuryhmän toteutuneen tilan välinen ero, sitä suurempaa on yhteiskunnallinen tyytymättömyys. Poliitikkojen tehtävänä on kanavoida ja hillitä tuota tyytymättömyyttä uudistuksilla ja retoriikalla.

11 Syksyllä 2017 oli myönteinen tunnelma, mutta olemme uuden laman kynnyksellä?

12

13 TEHTÄVÄKSIANTO Työryhmän tehtävänä on hakea uusia toimintatapoja ja keinoja pitkään jatkuneen yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi. Tämä tapahtuu talouden menokehyksen puitteissa ja julkisia menoja lisäämättä. Tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden pärjäämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa sekä omalta osaltaan luoda yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea. Keskeistä on, että kaikki Suomessa asuvat henkilöt kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan vastuulla olevan tulonsiirto- ja palvelujärjestelmän turvalliseksi ja luotettavaksi sekä heillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä elämäntilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Työryhmä tekee rakenteellisia ja toiminnallisia uudistusehdotuksia. Se ei määrittele yksittäisten etuuksien euromääriä tai tarkkoja palveluperiaatteita..

14

15 Suomalainen eriarvoisuus aiheutuu ennen kaikkea siitä, että ihmiset ja kotitaloudet eivät eri syistä pääse mukaan yhteiskunnassa tavanomaiseen myönteiseen kehitykseen elintasossa, elämänlaadussa ja elämäntavoissa. Osalle väestöstä kertyy (eri syistä) takamatkaa, joka aiheuttaa elämänmahdollisuuksien epätasaarvoa. Huono-osaisuuden kasautuminen on marginaalinen, mutta toki merkittävä ongelma.

16 Eriarvoistuminen pysäytetään kolmella tavalla Kuinka paljon eriarvoisuutta

17

18

19 Sosiaali- ja terveyspolitiikan peruspilarit ovat pääpiirteittäin kunnossa Mahdollisimman pitkälle syy- ja riskiperusteinen sosiaaliturva (ei perustuloa). Keskitettyyn uudelleenjakoon, sääntelyyn ja kollektiivisuuteen perustuvat riskinhallintajärjestelmät; Pitkälle yksilöllistyt oikeudet etuuksissa ja palveluissa ja velvollisuudet sekä tuloverotuksessa, - vähennyksissä että sosiaalivakuutusmaksuissa; Kuinka paljon eriarvoisuutta Sukupolvien välinen riippumattomuus aikuisten sukupolvien välillä ja sukupuolten tasa-arvo; Etuuksien ja palvelujen välitön siirrettävyys työpaikasta ja maakunnasta toiseen; Lakipohjaisten (ei sopimuksia) ja asumisperustaisten järjestelmien kohtuullisen laaja osuus: kohtuullinen yhteensopivuus EUlainsäädännön kanssa.

20 Perusturvan uudistus tarkoittaa palkin rakentamista riskinhallintajärjestelmien ja toimeentulotuen väliin

21

22 Elämänlaatu niukkuus ja status Niukkuus Status

23 Esim: Kuinka niukkaa suomalaisten elämä on? 250 EURON TULOLISÄYS EI TOISI MERKITTÄVÄÄ HYVINVOINTI-LISÄYSTÄ TALOUDELLINEN RUNSAUS: 250 EURON MENETYS EI TOISI SUURIA ONGELMIA Ei eri, eikä samaa mieltä 250 EURON TULOLISÄYS TOISI MERKITTÄVÄN HYVINVOINTI- LISÄYKSEN 33% 7% 11% Ei eri, eikä samaa mieltä TALOUDELLINEN NIUKKUUS: 250 EURON TULOMENETYS AIHEUTTAISI SUURIA ONGELMIA 1% 6% 6% 3% 3% 31%

24 Riskinhallintajärjestelmien välittömät haasteet eriarvoisuuden näkökulmasta Joustoturvan rakenne Asumisen hinta ja sosiaaliturva (mm. asumistuki) Tulonsiirtojen ja palvelujen yhteensovitus (työik. väestö) Omaisuus/ velka ja sosiaaliturva

25 JOHTOPÄÄTÖKSET Lähtökohta: suomalainen hyvinvointivaltio joka tapauksessa vakauttaa taloudellisen pohjansa 2020-luvun alussa edessä on merkittäviä siirtymiä. Tärkeintä olisi nyt löytää poliittista viisautta ja hallinnollista osaamista hyvinvointivaltion uudistamiseen eriarvoisuutta vähentävästi.