Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen
|
|
- Jukka-Pekka Salonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen Valtakunnalliset Aikuissosiaalityön päivät Sakari Kainulainen, dosentti Diakonia-ammattikorkeakoulu
2 Huono-osaisuus ja eriarvoisuus Eriarvoisuus mitä se on? - (valinta)mahdollisuuksien eroa (Amartyan Sen, Julian Le Grand) - usein tulot mittarina (tuloerot) - lähellä pohjoismaista hyvinvointiperinnettä (resurssit) - asioiden tai ihmisten erilaista arvoa Moraalinen /normatiivinen painotus Ei ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää; onko kyse abstraktista jakaumasta vai todellisista eroista ihmisten arjessa? Markus Jäntti 2001:
3 Elämänhallinta (psyykkinen) Osattomuus, köyhyys, huono-osaisuus: Asunnottomuus, Päihdeongelmat, Mielenterveysongelmat, Pitkäaikainen tuloköyhyys, Pitkäaikainen työttömyys, Lastensuojeluongelmat, Oppimisongelmat, Saamattomuus, Rakenteellinen työttömyys, Sosiaaliturvan riittämättömys, Sosiaaliturvaan juuttuminen, Käyttäytymisongelmat, Yksinäisyys, Syrjässä asuminen Työ ja talous (fyysinen) Sosiaaliset suhteet
4 Juuret Alueilla Perheissä Ihmisen ominaisuuksissa (Yhteiskunta)rakenteissa Politiikoissa: aluepolitiikka, perhepolitiikka Integraatiotoimissa: sotepalvelut, järjestöt, vertaiset, yhteisö/osallisuus Mikä tuottaa valintamahdollisuuksien puutetta?
5
6 Ylisukupolviset kytkennät 90% 80% 70% 60% muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa 50% 40% 30% 20% 10% 0% vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa
7 Lapsuus ja nuoruus keskiöön 120% 120% 100% 100% 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 20% 0% ei psyk dg 1. psyk dg alle 18v psyk dg 1. kerran 18-25v 0% ei tuomiota 1. tuomio alle 18v 1. tuomio 18-21v ei pitkäaik ttt/kouluttamattomuutta 25v ei pitkäaik ttt ja kouluttamattomuutta 25-vuotiaana pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25v pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25-vuotiaana
8 Huono-osaisuus kahdeksalla indikaattorilla 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 1) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (16-24) 2) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (25-64) 3) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (18-24) 4) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (25-64) 5) Nuorisotyöttömyys (15-24) 6) Työttömyysaste 7) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 8) Alkoholin myynti
9 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2
10 Vähiten NEET-nuoria (alle 14,8%) Tilanne vuosina Keskim NEET Eniten NEETnuoria (yli 27.8 %) Yhteensä Ja 20 vuotta myöhemmin Inhimillinen näkökulma (yksilö) NEET-nuoria ,24 12,07 15,42 12,13 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet ,56 8,53 12,21 8,51 Työttömät, % työvoimasta ,69 10,02 13,63 9,88 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta ,88 2,24 2,97 2,20 Väestön arvioitu koettu hyvinvointi WEBE ,04 7,71 7,72 7,73 Väestön arvioitu koettu huono-osaisuus ,55 4,23 4,16 4,24 Toimeentulotukimenot asukasta kohden ,48 79,42 125,24 82,45 Sosiaalinen näkökulma (yhteisö) Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / asukasta ,37 14,39 19,26 14,39 Lastensuojelumenot asukasta kohden ,88 96,51 111,88 96,84 Väestömuutos % ,15-10,78-7,02-9,22 Tyopaikkojen henkilöstömäärän muutos % ,24 48,73 24,85 47,91 Taloudellinen näkökulma (palvelut) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä ,87 88,17 88,86 86,86 Päihde- ja mielenterveyskäyntien osuus (%) kaikista avohuollon käyneistä ,63 2,01 2,24 1,90 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas , , , ,12 Muut sosiaalimenot asukasta kohden ,71 271,72 278,67 270,99 Perusterveydenhuollon menot asukasta kohden ,39 716,44 735,51 710,38
11 Anne Surakka, Topias Pyykkönen, Pekka Myrskylä & Juho Saari Kerran asiakas, aina asiakas? Viimesijaisen turvan pitkäaikaisasiakkuus 2000-luvun Suomessa. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
12 Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta- ja työkyvyttömät (74), Eniten yksin asuvia aikuisia (52%), Pääsyynä on keskimääräistä useammin kimmoisuuden puute (34%), psyykkiset ongelmat (32%) ja pitkäaikaissairaudet (24%), Elämäntilanteessa korostuu vetäytyminen ja eristäytyminen muiden seurasta. Sinnittelijät (24), Yksin asuvia aikuisia (54%), keskimääräistä enemmän lapsiperheitä (21%) ja pariskuntia (17%), Selkeänä pääsyynä on ylivelkaantuminen (71%) ja elämänhallinnan ongelmat (29%). Elämäntilanne on syntynyt keskimääräistä useammin jonkin äkillisen kriisin seurauksena, mistä on seurannut ongelmia taloudessa ja toimintakyvyssä. Osaansa tyytyneet (23), Eniten yksin asuvia (54%), keskimääräistä enemmän pariskuntia (22%) ja yksinhuoltajia (13%), Pääsyynä on asioihin tarttumattomuus ja tekemättömyys (100%). Elämäntilanne rakentuu tukien varassa arjen pyörittämiseen ja osin motivaatio-ongelmiin. Opitusti avuttomat (18), Keskimääräistä vähemmän yksin asuvia (38%) mutta keskimääräistä enemmän aikuistuvia nuoria (28%) ja lapsiperheitä (22%), Pääsyynä on ylisukupolvinen huono-osaisuus (61%) tai syrjäytymisen prosessi (39%). Elämäntilanteeseen vaikuttaa eniten se, että elämänhallintataidot ovat vajavaiset ja motivaatio tilanteen korjaamiseen on heikko. Päihderiippuvaiset (14), kaikkein eniten yksin asuvia (64%) mutta keskimääräistä enemmän pariskuntia (21%), Pääsyynä on hallitsematon päihteiden käyttö (100%). Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
13 Kuinka sovittaa yhteen erilaiset näkemykset? Eriarvoisuus ja köyhyys Moniulotteisuus ja epäselvyys Erilaiset intressiryhmät Huono-osaisuuden juuret Toiminnan eri tasot
14 Keskeisiä eriarvoisuuden hillinnän kannalta läpileikkaavia teemoja ovat aluerakenteen muutos, elämän murrosvaiheet, kotitalouksien moninaisuus, sukupolvien väliset siirtymät ja sukupolvittunut huono-osaisuus, yksinäisyys ja osallisuus, sekä sosiaaliturvan, työllisyyttä edistävien toimenpiteiden ja koulutuksen vaikuttavuus, kannustavuus ja vastikkeellisuus FB: ERIARVOISUUSVARASTO
15 Sosiaalityön uudistamisessa tarvitaan systemaattista jäsennystä huono-osaisuudesta olemassa olevan tiedon hyödyntämistä huono-osaisuuden moniulotteista tarkastelua Ilmiön laaja-alaista ymmärrystä ongelmien paikantamista, näkyväksi tekemistä ammattialojen ja sektoreiden yhteistyötä kuntien ja maakuntien yhteistyötä
16 Sokran kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen
17 Kuinka huono-osaisuus saadaan näkyväksi? Kolme huono-osaisuuden ulottuvuutta Osallisuuden kuvaajat Ulottuvuuksien tarkemmat indikaattorit Eriarvoisuus on suhteellinen asia: se kasvaa kun ääripäät erkaantuvat Verrataan eriarvoisuutta suhteessa keskimääräiseen (mediaani) Suhdeluku kertoo kuinka etäällä tai lähellä ollaan keskimmäistä maakuntaa (prosentteina)
18 Sokra/ISEA, DIAK Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
19 Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Itsensä yksinäiseksi tuntevat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokevat Psyykkisesti kuormittuneet TT pitkäaikaisesti saaneet 18-24v TT pitkäaikaisesti saaneet 25-64v
20 Itä-Suomi
21 Pohjois- Suomi Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus / asukasta Asunnottomat yksinäiset / asukasta Itsemurhakuolleisuus / asukasta Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäi Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäi Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetu Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (keskiarvo) Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %
22 Etelä- Kanta- Kymenlaakso Päijät- Sata- Uusimaa Maakunta Karjala Häme Häme kunta Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus / asukasta Asunnottomat yksinäiset / asukasta Itsemurhakuolleisuus / asukasta Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikä Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetu Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (keskiarvo) Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %
23 Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkan-maa Pohjanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus / asukasta Asunnottomat yksinäiset / asukasta Itsemurhakuolleisuus / asukasta Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikä Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan-ikäisestä väestöst Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetu Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (keskiarvo) Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %
24 Juuret: eriarvoisuutta aina olemassa, mutta milloin erot ovat kohtuuttomat? Näkymät: erot sitkeät ja (pää)osin rakenteelliset Hoitamattomuuden hinta: kova, mutta tämän päivän lasku maksetaan vasta 2040 Tarvitaan monialaisia ratkaisuja Kiitos!
25 Lue lisää: Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -hanke, TITA Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke, Sokra Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Surakka, Anne. (2016): Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Sotkanet.fi sivusto Seuraa Kuntalehden blogia: Huono-osaisuuden nujertaminen vaatii systemaattista tarkastelua
Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen
Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa
Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk
Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,
LisätiedotHuono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla
Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak
Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu 28.9.2017 Reija Paananen, FT, tutkija, Diak Sisältö Mitä huono-osaisuus on Huono-osaisuuden pysyvyys ja ylisukupolvisuus Osallisuus Seurakuntien mahdollisuudet
LisätiedotOsallisuuden edellytyksiä vailla olevat
Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat Dosentti Sakari Kainulainen, Sokra/Diakonia-amk Soskun teematyö 25.10.2016 Jyväskylä Osallisuus Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
Lisätiedot(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi
(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen
Lisätiedot(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi
(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 17.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen
LisätiedotToiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä
Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä 26.4.2017 Anne Surakka, VTM, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Marjo Pulliainen, TtM, aluekoordinaattori, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi
Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi 22.9.2016 Huono-osaisuus ja osallisuus 2 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten
LisätiedotHyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa
Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi 4.6.2019, Kuopio Anne Surakka, asiantuntija, tutkija, Sokra-hanke Marjo
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana
Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana Sakari Kainulainen Dosentti, erityisasiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu 6/13/2016 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotHankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus
Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Huono-osaisuus? Etunimi Sukunimi
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotTILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen
TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotHuono-osaisuuden pitkät varjot
Huono-osaisuuden pitkät varjot Kuinka pysyvää huono-osaisuus on? Sakari Kainulainen Dosentti, Diakonia-ammattiukorkeakoulu Tackling Inequalities in Time of Austerity Please insert your text here Mistä
Lisätiedot- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?
Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? 27.3.2018 Pohjois-Karjala Tervetuloa! Sote-uudistus tulee ja yhteistyö voimistuu Muutoksen tavoitteena hyvinvointierojen
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotHyvinvointia osallisuudesta
Hyvinvointia osallisuudesta Hyviä käytäntöjä työllisyyshankkeissa -seminaari 12.10.2017 Sakari Kainulainen, dosentti Hyvinvointia osallisuudesta Hyvinvointi Osallisuus Hyvä käytäntö Hankkeesta pysyvään
LisätiedotElämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.
Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta Anne Surakka Diak / UEF 11.6.2015 Tutkimuksen taustaa Poliittinen ja kansalaiskeskustelu (ennen ja nyt):
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
Lisätiedot- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?
Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? 20.3.2018 Kainuu 12.00 Tervetuloa Kohti kaikkien hyvinvointia Sanni Väisänen, Kainuun soten yhtymävaltuuston jäsen
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotKuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä
Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Anne Surakka, VTM, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa,
LisätiedotOsallisuus ja hyvinvointi
Osallisuus ja hyvinvointi Olopisteseminaari 16.5.2018 Asiantuntija Sakari Kainulainen Diak Asioita joissa Suomi on maailmanlaajuisesti huipulla o Suomi on maailman vakain valtio. o Suomi on maailman turvallisin
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotPäijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877
LisätiedotDiakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa?
Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa? Hiippakunnallinen diakoniapäivä 26.4.2016 Iso Valkeinen, Kuopio Sakari Kainulainen 4/26/2016 Sisältö Köyhyydestä Kuinka hyvinvointivaltio auttaa? Köyhyys
LisätiedotKuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä
Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Anne Surakka, VTM, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa,
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotMAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotAlueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?
Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,
LisätiedotMaakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus
Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus 5.2.2019 Maakunnan hyte-tehtävä Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotKatoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
LisätiedotTHL. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 17.6.2015 1
THL Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 17.6.2015 1 ketään ei käännytetä pois, kaikki osallistetaan On tarve Ohjelmakauden mittainen kehittämistyö Itä-ja Pohjois-Suomessa
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotJärjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotJäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017
Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1
Lisätiedot( -14,2%) Pohjois-Savo 68,0 % (2017) 4,5 % (2016) Työllisyysaste 3,6 % Asukkaita. Ulkomaalaistaustaisia 2,9 % (2017) Työllisiä
Pohjois-Savo Asukkaita 246 653 (2017) Työttömiä keskimäärin Työttömyysaste 9,4 % Syyskuu 2018 Ulkomaalaistaustaisia 2,9 % (2017) Työllisiä 96 367 (2016) Työllisyysaste 68,0 % Koko Suomi 69,6 % 11 886 (
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja, muutosagentti I&O kärkihanke, Etelä- Karjala 1 30.5.2017
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN Anne Lounamaa, FT, Johtava asiantuntija, Yksikön päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö THL 8.5.2019 Anne Lounamaa 1 SOSIAALISESTI KESTÄVÄ Ihmisarvon kunnioitus
LisätiedotHaasteita kehittämistyölle Lapissa
Haasteita kehittämistyölle Lapissa kooste kuntakäyntien ja tilastojen pohjalta Poske/ Marja-Sisko Tallavaara 4.5.2006 1 Seutukunnat Itä-Lappi, asukkaita yht. 20 527 Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla,
LisätiedotMISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?
MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY? VAIKUTTAVUUDEN VERKOSTOPÄIVÄ 22.2.2019 Haapaveden opisto Sakari Kainulainen, Varpu Wiens, Reija Paananen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointi
LisätiedotSokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke. Sokra - koordination för främjande av social delaktighet
Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra - koordination för främjande av social delaktighet Veera Laurila ja Tanja Hirschovits-Gerz Pohjanmaan hyvinvointistrategian visio 2040
LisätiedotPerustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotTyöpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot
Equity matters! Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto 1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 1. Lähestyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä
LisätiedotSosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet
Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet Metropolialueen köyhyys NYT oppimisverkosto 15.3.2019 Markus Pauni Strategia- ja kehitysjohtaja Kummassa maisemassa etenisimme mieluummin?
LisätiedotMaakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista
VM/KAO 28.2.2018 Maakuntien yleiskatteelinen rahoituslaskelma Alla olevissa laskelmissa on esitetty maakuntien yleiskatteellinen rahoitus kriteereittäin vuoden 2019 kustannustasolla sekä muutokset nykytilaan
Lisätiedot- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?
Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? 25.5.2018 Etelä-Savo Aamupäivän ohjelma 8.30 Kahvitarjoilu 9.00 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savon
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI
KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 3.8.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 3.8.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI
LisätiedotTYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )
TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR 2017-2020) Helsingin yliopisto, Laurea ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Työterveyslaitos
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotKuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,
LisätiedotMaakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät
LisätiedotNuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen
Nuoret toimeentulotuen saajat Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen 14.6.2017 Tausta Toimeentulotuen saaminen nuorten joukossa muuta väestöä yleisempää
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotSeinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina
Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotTILASTOJA KESKI-SUOMESTA
27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotIntegraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke
Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö
Lisätiedot