Miten asiakkaan tarpeiden arviointi, palveluohjaus ja hoitoja palveluketjut kohtaavat Merja Tepponen, kehittämisjohtaja 29.3.2012
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 134.000 Budjetti 390 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari 220 km
RAI- ja Eksote - Eksoten vanhusten palveluissa käytössä RAI HC ja LTC kaikissa yksiköissä (koti- ja laitoshoito sekä asumispalvelut) 2012 loppuun mennessä - RAI-Effica -integraatio 2012 helpottaa edelleen RAI:n käyttämistämuidenkin RAI elementtien (RAI Screener ja AC) käyttöönottaminen mahdollistaisi asiakkaan ydintietojen siirtymisen hoitoketjun eri vaiheiden mukana - Yhteisillä ydintiedoilla mahdollistettaisiin myös hoitoketjussa siirtyminen joustavasti vaiheesta toiseen ja estettäisiin pyöröovi-ilmiö kodin ja laitoksen välillä
Ikääntyneiden määrän muutos vuoteen 2020 Ikäryhmä 2009 2020 Muutos %-kasvu 70-79 405 000 602 000 197 000 49 80-89 216 000 269 000 53 500 25 90-99 31 000 61 000 30 000 95 100-566 1090 524 93 Muutostarve palvelujen määrässä suhteessa suosituksiin vuoteen 2020 Palvelu 2009 2020 Suositukset %-kasvu Kotihoito 48 700 65 100 77 100 28 Omaishoito 17 500 23 400 71 400 54 Palveluasuminen 21 800 29 100 30 000 10 Laitoshoito 23 000 31 000 17 100-6
Kaakon palvelurakenne v. 2005/2010 (Sotkanet 17.1.2012) Tavoite pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen ja avopalvelujen vahvistaminen 75+v. Säänn. Kotihoito % 2005/2010 Omaishoidon tuen asiakkaat % 2005/2010 Tehostettu palveluasumi nen % 2005/2010 Laitoshoito % 2005/2010 Tavoite 2015 13 14% 5-6% 6% 0-3% Kouvola 10,3 10 3,2 4 3,7 6,1 6,3 5,2 Eksote 10,9 10,5 2,9 4,1 2,6 4,9 7 4,9 Et.-Kymenlaakso 10 10,8 4,1 5,1 3,3 7,3 6 4,4 Koko maa 11,5 11,9 3,7 4,2 3,4 5,6 6,8 4,7
Strategian haaste Kuka hoitaa? Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat 6 895,05 896,59 7-64-vuotiaat 320,76 973,99 65-74-vuotiaat 934,83 2 287,56 75-84-vuotiaat 5 636,11 4 408,82 Yli 85-vuotiaat 15 476,16 7 648,70
Yhteensä 116 239 380 502 676 800 968 1 124 1 304
Taustaa: Hyvinvointipalvelujärjestelmän monimuotoisuus ja hajanaisuus VAPAAEH- TOISTYÖ -Ystäväpalvelu -Virkistystoiminta -Jne. Julkiset palveluntuottajat KUNNAN MUIDEN TOIMIALOJEN PALVELUT JULKISET PALVELUT Yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat YKSITYISET PALVELUT Lääkäriasemat Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotot Laboratorio, Röntgen, kuulontutkimus jne. Hammaslääkäripalvelut Fysioterapiapalvelut Kotisairaanhoito- ja muut kotipalvelut Sairaalat Hemmottelu- ja virkistyspalvelut jne Footer
Akuutti sairaala Palvelujärjestelmän pelkistetty Terveys keskus Vanhain koti SAS-toiminta nykytila Tehost. Palvelu asunto Kuntoutusta veteraaneille ja sotainvalideille Palvelu asunto Koti hoito Palveluneuvontaa Palvelutarpeen arviointi Palveluneuvonta Palveluneuvonta Asiakkaat ja potilaat liikkuvat, Ikäihmiset muuttavat portaalta toiselle Ammattilaiset pysyvät paikoillaan Ohjaavatko asiakkaan palvelutarpeet toimintaa? Ajaako palvelujärjestelmä tarvetta raskaampiin palveluihin? Koti Harriet Finne-Soveri LT geriatrian dosentti, THL 5.5.2009 11
Palveluketjun hajanaisuus WellfServ loppuraportti Kaljunen ym. 2012 Delphi asiantuntija raati n= 12, 1 kierros tuottaminen, 2 kierros arvottaminen Tärkeys Toteutumisen todennäköisyys Työnjako eri toimijoiden kesken on epäselvää 3,875 3,25 Palveluketju ei toimi 4,429 4,143 Poikkihallinnollista sujuvasti 3,25 yhteistyötä on liian vähän 3,625 Kvartaalitalousajattelun tuominen julkishallintoon rajaa näkökulman liian kapeaksi 3,5 3,571 Kokonaisnäkemys 3,625 palvelujärjestelmästä 4,1 puuttuu tai ei ole kenenkään hallussa Kokonaistaloudellinen näkemys puuttuu ja3,75 4,286 organisaatiot osaoptimoivat Palvelujärjestelmän 3,25 3,85 hahmottaminen yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin muodostamana
Johtaminen Delfoi-menetelmä: 12 asiantuntijan raati tuottanut (1. kierros) ja kommentoinut sekä arvottanut (2. kierros) nimettöminä hyvinvointia tuottavan palvelujärjestelmän onnistumiselle merkittäviä tekijöitä Kuilu -> haaste/kehittämisen painop 6 5 4 3 4,3 4,3 3,4 1,3 3 1,2 4,8 4,9 3,6 1,6 4,4 3,3 3,4 2 1 0 1. Riittävä johtajuus 2. Henkilöstön motivointi 3. Palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen 4. Palveluprosessien katkeamattomuus ja sujuvuus 5. Työntekijöiden vahvuuksien ja osaamisen oikea kohdentaminen Tärkeys Toteutumisen todennäköisyys Kukin ulottuvuus koostuu useista tekijöistä, keskiarvot asteikolla: 1= ei lainkaan tärkeä/toteutuminen ei lainkaan todennäköistä, 5= erittäin tärkeä/toteutuminen erittäin todennäköistä Footer WellfServ-hanke, loppuraportti Kaljunen ym. 2012
Toimintatavat Ikääntyvien toimintakyvyn edistämistä korostetaan kaikissa toimintavoissa Asiakkaan kannalta tärkeät tiedot kulkevat asiakkaan mukana palveluprosessien eri vaiheissa Asiakkaan jäljellä olevia voimavaroja tuetaan sekä edistetään itsehoitoa ja omasta hyvinvoinnista Ikääntyvien palveluissa korostuu tiedonohjaus, palveluohjaus ja neuvonta. Ikääntyvien palvelutarpeiden kattava selvittäminen ja niihin vastaaminen on toiminnan lähtökohta Palveluissa tuetaan asiakkaiden, omaisten ja läheisten välistä vuorovaikutusta Inhimillinen kanssakäyminen on oleellinen osa annettua palvelua Ylivoimaisesti suurin osa työajasta käytetään välittömään asiakastyöhön Toimintatapojen muutokset ohjaavat tietojärjestelmien kehittymistä. Rutiinitöiden automatisoiminen vapauttaa työaikaa välittömään asiakastyöhön 3,625 4,75 3 4,625 3,75 4,625 3,625 4,5 3,5 4,5 3,12 4,25 3,5 4,25 3,125 4,25 3 4 3,25 4 0 1 2 3 4 5 Toteutumisen todennäköisyys Tärkeys Footer
Visio VISIO Olemme valtakunnallisesti merkittävä maakunnallinen sosiaali- ja terveysalan edelläkävijä, joka tarjoaa laadukkaat ja riittävät palvelut kustannustehokkaasti Olemme tuloksellisin kustannustehokkaana toimijana paras hyvinvoinnin ja terveyshyötyjen lisäämisessä innovatiivisin toimintakyvyn edistäjänä ja teknologian hyödyntäjänä innostavin ja iloisin työyhteisönä Asiakkaat ja palvelut Toimintamallit ja prosessit Ihmiset ja osaaminen Talous ja tuloksellisuus Strategiset tavoitteet Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Palvelutuotannon uudistaminen ja palveluiden uusi logistiikka Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Toiminnan rahoitustarve on sovitettu kuntien maksukykyyn Toimintakykyä edistävät vaikuttavat ja laadukkaat palvelut Laitoshoidon vähentäminen Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Talouden ja tuloksellisuuden ja jatkuva parantaminen Kriittiset menestystekijät Asiakkaan omavastuun ja valinnanmahdollisuuksien tukeminen Sähköisten työkalujen käyttö kaikilla alueilla Työhyvinvointia ja kehittymistä edistävä johtaminen Oikea ja riittävä informaatio toiminnasta ja taloudesta Kumppanuuksien hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Liikkuvien ja kotiin suuntautuvien palvelujen kehittäminen Monien mahdollisuuksien ja työurien työpaikka Vastuullisuuteen perustuva palvelusopimusprosessi Yhteiset arvot Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Tuloksellisuus 16
.. Ydinprosessimme viitekehyksessä Toimitilat 2. Palvelutarpeen arviointi HENKILÖSTÖ Työhyvinvoinnin edistäminen Osaamisen ja muutoksen johtaminen 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asiakaslähtöiset prosessit 3. Palvelutuotannon kehittäminen TALOUS JA TULOKSELLISUUUS Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen 5. Palveluiden tuottaminen kotiin 4. Oikea-aikainen ja kuntouttava jatkohoito Teknologia
Palvelurakenteen muutos kotona asumista tukevaksi Asumispalvelut. 18
Muutostavoite vuoteen 2015 Nyt Terveyskeskusten vuodeosastot 477 Vanhainkodit ja muu palveluas. 919 +97 2015 Kuntoutus 181 Raskaammat kevyemmät; kriteerit Nykyisten toimitilojen arviointi Kuntouttavien yksiköiden määrä ja sijainti Vuodeosastojen arviointi sopivuudesta kuntoutukseen / asumispalveluiksi Henkilöstön koulutus uusiin toimenkuviin Monipuoliset asumispalvelut 1100 Edellyttää yhteistä suunnittelua kuntien ja eri toimijoiden kanssa Palv.asuminen 197 + 50 hoitajaa kotihoitoon Uusien asumispalveluiden muoto ja määrä Erilaisten asumismuotojen sijainti Paikalliset asumispalveluyksiköt Palvelukorttelit Teknologian hyödyntäminen asumisessa Asuntojen muunneltavuus eri tarpeisiin Asuntojen muutostyöt Rakentamisen rahoitusvaihtoehdot Palveluiden kilpailuttaminen
Pelkistetty palvelujärjestelmän tavoitetila Palvelut Akuutti sairaala Jatkohoito keskus Kotiutus keskus Palvelutarpeen arviointi keskus Kuntouttavat geriatriset alueelliset yksiköt Monipuoliset Liikkuvat palvelut: Kotihoito Kuntoututtava kotihoito Liikkuvat klinikat Tehostettu kotihoito ja kotisairaala Palveluneuvonta, Palvelutarpeen arviointi ja SAS-toiminta Normaalit arjen ja juhlan palvelut Aktiviinen elämään osallistuminen Ryhmä kodit 24h/7 pv/vk hoiva Koti Aktiivoivat senioritalot Tuki taitekohdissa Eläkkeelle jääminen leskeytyminen Asuminen Harriet Finne-Soveri LT geriatrian dosentti, THL Asiantuntijat liikkuvat, asiakas voi asua kotona Toimijuus Kyetä, Haluta, Täytyä, Voida, Tuntea, Osata Tärkeämpää kuin toimintakyky on se mitä jäljellä olevalla toimintakyvyllä tehdään 5.5.2009 20
Lyhytaikaishoidon-SAS (LAH- SAS): Sähköinen järjestelmä, johon keskussairaalan (EKKS) osastot syöttävät lyhytaikaista (akuuttia) jatkohoitoa tarvitsevat potilaat Pitkäaikaishoivan-SAS (PA-SAS): Sähköinen järjestelmä, jonka kautta ilmoitetaan pitkäaikaista hoito- tai hoivapaikkaa tarvitsevat asiakkaat Osasto/Koti Vammaishuollon - SAS (PA-SAS): Sähköinen järjestelmä, jonka kautta ilmoitetaan pitkäaikaista hoito- tai hoivapaikkaa tarvitsevat asiakkaat SAS Hoito/hoivapaikat Mielenterveys-SAS (PA-SAS): Sähköinen järjestelmä, jonka kautta ilmoitetaan pitkäaikaista hoito- tai hoivapaikkaa tarvitsevat asiakkaat
Jatkohoidon ja kuntoutuksen toimintamalli Ei voi olla enää kuntakohtainen TULES Päivystävä sairaala Geriatrine n keskus AVH, geriatrinen ja TULES kuntoutus
Kotona asumista tukeva prosessi Eksote Hälytyskäynti Hälytyskäynti Videopuhelinyhteys Terveys- ja etämonitorointitiedot Turvaauttajat ja yöpartio ja ensihoito tieto CALL CENTER Online services and Personal Health Record tieto Kotihoito (päivisin ja iltaisin ) (yö aikaan)
Ikähorisontti (mukailtu ) Asumisen vaihtoehdot ja liikkuvat palvelut - kodin muutostyöt, apuvälineet, teknologia, yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta lisäävä toiminta, palvelukorttelit, yksittäiset talot haja-asutusalueilla Kaavoitus Asunto palvelukampuksessa * Pitkäaikainen ja lyhytaikainen asuminen Asunto senioritalossa tai asumisyhteisössä Yksityisasunto, teknologia, apuvälineet, kodinmuutostyöt Palvelutarpeen arviointi, palvelujen koordinointi Ennakoiva toiminta (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toimintakyvyn laskun ehkäiseminen) Ympärivuorokautinen apu, riittävä kuntous Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut 24
Palveluohjaus On asiakaslähtöinen työtapa, jossa korostetaan asiakkaan etua ja itsenäistä elämää. Asiakkaan tarpeet, toiveet ja tavoitteet ovat työtavan lähtökohtana. Palveluohjauksella pyritään tukemaan asiakkaan omia voimavaroja ja toimintakykyä.
IsoApu-neuvontapisteen toiminta Palveluneuvontaa ja -ohjausta (puhelimitse, vastaanotolla, kotikäynneillä): Kotihoitokeskuksen toiminnasta ja tukipalveluista Asumispalveluista Kelan etuuksista + muista etuuksista Ystäväpalvelusta, vapaaehtoiskeskusten toiminnasta Muisti asioista Kuljetus asioista (taksikortti, palvelulinja) Kotiin tuotettavista julkisista ja yksityisistä palveluista Kodinmuutostöistä Ikääntyvien tasapaino, voimaharjoittelu- ja liikunta mahdollisuuksista Potilas- ja omaisjärjestöistä Omaishoidon asioista tukikeskus Veteraani asiat veteraanineuvojalle
Esimerkkejä muualta Alzheimer Cafe (Hollanti) Minkälaisesta palvelusta tässä on kysymys? -Alzheimer kahvila on kohtaamispaikka muistihäiriöisille, heidän puolisoilleen, perheille, ystäville, alan ammattilaisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Kahvilassa samassa tilanteessa olevat voivat keskustella, jakaa kokemuksiaan, antaa ja saada tukea, kysyä neuvoja jne. -Kuinka laajaa toiminta on? - Toiminta alkoi Hollannissa 1997 ja tällä hetkellä on 187 aktiivisesti toimivaa kahvilaa ympäri maata. Kahviloissa käy vuosittain n. 35 000 vierailijaa. - Kahviloita on myös Englannissa, Belgiassa, Kreikassa ja muutamissa muissa maissa. Ketkä vetävät tätä toimintaa? - Toiminta on itsenäistä ja se pyörii vapaaehtoisvoimin yhteistyössä hoitokotien ja alueen muiden terveydenhuolto-organisaatioiden kanssa. -Kahvilat järjestävät kuukausittain noin 11/2h kestävän teemaillan, joissa alan asiantuntijat vetävät keskusteluja eri aiheista, kuten dementian ensi oireet, diagnoosi, erilaisia muistihäiriöihin sopeutumiskeinoja, hoidon tarve, päätöksestä muuttaa kotoa esim. palveluasumisen piiriin. Eksoten alueen vaihtoehtoja -Muistikahvila Liikunta Erilaiset ryhmät Voimaa Vanhuuteen Ulkoiluapu Vapaaehtoiskeskus Tutortoiminta, vertaistuki Ukkokerho Passion for life, Intoa elämään kurssi www.ester.fi Leskien tukiryhmät Kulttuurikahvila
Sähköiset neuvontapalvelut Keksi hanke alun perin neljän maakunnan yhteishanke Hyvis on Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Kymenlaakson kuntien asukkaille tarkoitettu kaupallisesti riippumaton verkkosivusto, josta löytyy monipuolista terveystietoa, tietoa palveluista ja terveyspalveluita ympäri vuorokauden, kaikkina vuoden päivinä. Neljä maakuntaa Neljä maakuntaa Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Kymenlaakso
Seniorinfosivuilla kävijät/kk Seniorinfosivusto Tilastoa 2011 katselukerrat eri kävijät 7300 6618 1500 390 1071 1453 2009 2010 2011
Asiakkaan omat voimavarat Palveluintegraattori Yksi palvelunumero, monikanavaisuus Palvelutuottajat Palveluintegraattori Suuret Yhteydenotto Palveluohjaus ja neuvonta, Palvelutarpeen arviointi Tarvittavista palveluista sopiminen Palvelun tilaaminen Palvelupaketin kokoaminen, Palvelun välittäminen Palvel Palvel utuote Palvel utuote Palvel utuote Palvel utuote Palvel utuote utuote Tarv. palveluohjaajan kotikäynti Palvelu paketti Pienet WellfServ-hanke, loppuraportti Kaljunen ym. 2012 Laadun valvonta, laskutus
Pienet Asiakkaan omat voimavarat Työntekijän tilannekohtainen räätälöinti Suuret Palveluiden standardointi vs. räätälöinti Esim. siivous (WellfServ, Kaljunen ym.) Kotihoidon palvelujen muunneltavuus asiakkaan tarpeen mukaan nykyisessä mallissa saa asiantuntijoiden arvioimana arvon 3,14 asteikolla 1=ei toteudu lainkaan, 7= toteutuu erittäin hyvin Tavoite: Kodin siisteys Standardiosa Kk-siivous Tavoitteet: Kodin siisteys Toimintakyvyn ylläpitäminen Toiminnallisuus, osallisuus Räätälöity osa Standardiosat Räätälöity osa Esim. Asiakkaan kanssa yhdessä tekeminen Viikkosiivous Kk-siivous Tilanteen mukaan Viikkosiivous Tavoite: Kodin siisteys Standardiosat Kk-siivous WellfServ-hanke, loppuraportti Kaljunen ym. 2012
Footer Ikääntyvien omakotiasuminen Esteetön, ikääntyvien asumiseen erikoistunut omakotirakentaminen/ peruskorjausrakentaminen Portaiden ja piha-alueiden esteettömyys Valmius turva- ja hoivateknologian käyttöön ja tarpeen mukaiseen lisäämiseen > ennakoivaa neuvontaa korjausrakentamiseen Palvelut saatavissa kotiin tuotettavien palvelujen konseptien mukaan Omakotitaloyhteisöt yhteiset kokoontumiset ym. tekeminen Muuttolinnut talvet kaupunkiasunnossa,kesät maaseudulla (mökillä) Vapaa-ajan asunnon esteettömyys ja turvateknologiavalmius > ennakoivaa neuvontaa korjausrakentamiseen Palvelut kotiin tuotettavien palvelujen konseptien mukaan WellfServ-hanke, loppuraportti Kaljunen ym. 2012
Ikääntyvien palvelukampus Lähipalvelut Harrastus- ym. yhteiset tilat Omat huoneistot Footer Kerrostalo- ja rivitaloasumista läh palveluja rv-hanke, loppuraportti Kaljunen ym. 2012
Footer Seniori-opiskelijayhteisasumismalli - Kaksi kärpästä yritys pääkaupunkiseudulla 2009 2011, lakkautettu Sovellus -esim. sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja ikääntyvät tai omaishoitajaperhe - opiskelijalle ilmainen asuminen, mahd. opintopisteitä, syvällisempi käsitys ikääntyneiden /omaishoitajien arkielämästä -- omaishoitajalle vapaahetkiä esim. kaupassa käyntiä ja asiointia, lenkkeilyä yms. varten -- Yksinasuvalle ikääntyvälle turvallisuuden tunnetta ja apua esim. kaupalla
Perhehoito Ikääntyvällä yksityisyyttä antava oma huone Palvelut saatavissa perheestä + kotiin tuotettavien palvelujen konseptien mukaan Sovellettavissa mm. tilanteissa, jossa lapset muuttaneet pois kotoa ja lastenhuoneet jääneet tyhjilleen tai Kahden sukupolven asunnoksi rakennetuista kodeista (tyypillisesti maalaistaloissa) vanhempi sukupolvi on poistunut Green care - Maaseudun hyödyntäminen ikääntyneiden hoivaan Kahden sukupolven asunnot samassa pihapiirissä -> omaisten helpompi tarjota apua ja turvaa ikääntyneille WellfServ-hanke, loppuraportti Kaljunen ym. 2012 Footer
LIIKKUVAT PALVELUT Sairaanhoitajan ja palveluohjaajan palvelut Palvelua järjestetään alueille, joista kuntalaisten on vaikeampi kulkea sotepiirin kiinteisiin palvelupisteisiin. Autolla on tarkat, säännölliset pysähtymispaikat ja ajat, jotka tiedotetaan kuntalaisille. Kulkureitityksiä ollaan parhaillaan testaamassa ja suunnittelemassa. Ne valitaan palvelujen kokonaistarve huomioiden. Mallu-auto tuo palvelut lähelle. Mallu-auto vierailee Tarnalassa, kylätuvan pihassa, joka toinen maanantai. Liisa on varannut ajan Mallun terveydenhoitajan vastaanotolle. Ruasa-kerholaiset(entisten nuorten) pitävät Mallua kertakaikkisen hyvänä asiana. *ruasa on karjalainen murresana, joka tarkoittaa pientä levähdystuokiota työn ja touhun lomassa
Asiakaslähtöinen toimintamalli Eksoten Mallu-auto voitti Suomen Nuorkauppakamari ry:n Tuottava Idea aluekilpailun yhteiskuntasarjassa elokuussa 2011. Tuottava Idea alueraati piti Malluauton toimintamallia asiakaslähtöisenä ja inhimillisenä ja uuden toimintamallin nähtiin lisäävän tasavertaisuutta hoitoon pääsyssä. Asiakkaiden tarpeita kartoitettiin keväällä 2011. Asiakaskyselyyn vastanneista 2/3 yli 65-vuotiaita. InnoMarkkinat 14.11.2011, yleisöäänestys, paras poste
Kotihoidon ja sen akuuttien tilanteiden hallinta erityisesti +75- v Koti-ikävä pilotti: tehostettu kotisairaanhoito, ensihoito, päivystys, kotihoito ja yöpartion uudenlainen yhteistyö Akuuttitilanteissa apua kotiin ja palvelutaloihin Ensimmäisessä vaiheessa pilottiprojekti rajatulle alueella, sen jälkeen toimintamallin laajennus koko alueelle Esiselvitystä tehty yhteistyössä LUT:n ja Saimian kanssa
Pilotin kohde Kohderyhmänä yli 75 vuotiaat kotihoidon asiakkaat Pilotti alueella asuu n. 1500 yli 75 v, joista kotihoidon asiakkaita n. 240. Pilotti toteutetaan Lpr/ Kotihoito, keskusta-pohjoisen alueella Kaukaan, Peltolan ja Keskustan tiimit. Yhteistyössä Tehosa, ensihoito, päivystys, Nova, yöpartio ja turva-auttajat Uusi toimintamalli on kolmen toisiinsa kytkeytyvän osaprosessin kokonaisuus
Pilotin tavoite ja resurssit Tavoitteena oikea-aikainen ja tarpeenmukainen apu ja palvelut asiakkaalle Parempi yhteistyö toimijoiden välillä SAUMATON HOITOPOLKU Turhien päivystykäyntien karsiminen, asiakasta autetaan mahdollisimman pitkälle hänen kotonaan Kuntoutumista ja toimintakykyä edistävä toiminta! Resurssit Projektikoorndinaattori (muutosagenttina) + 2 lähihoitajaa
Toimintamallien sisältö 1. Varhaisen puuttumisen malli Prosessi ja toimintatapa tilanteeseen, jossa päivittäisessä hoitotyössä huomattu asiakkaan toimintakyvyn tai terveydentilan heikkeneminen 2. Äkillisen tilanteen malli Prosessi ja toimintatapa äkilliseen tilanteeseen, joka vaatii kiireellistä reagointia. Kotihoidon henkilöstöllä on oltava tiedossa muun muassa kenelle soitetaan eri vuorokauden aikoina nopeasti 3. Kotiutuksen hallinta/toipilasaika Prosessi ja toimintatapa, jolla madalletaan riskiajan (5 vrk) sisällä takaisin hoitoon joutumisen mahdollisuutta
Tulosten raportointi Koti-ikävä pilotista tehdään 2 erillistä opinnäyte-/ tutkimustyötä. Raportointi maaliskuu 2013. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (diplomityö) Kotihoidon uuden toimintamallin ja prosessien vaikuttavuus. Mikkelin ammattikorkeakoulu (YAMK) Kohti toimintakykyä ja kuntoutumista edistävää kotihoitoa. RAI:n hyödyntäminen johtamisen näkökulmasta.
Yhteenveto Mielekäs tekeminen, palvelujen räätälöinti Asuminen Turvapalvelut, Kodinhoito Hoiva ja hoito Kuntoutus Eri tyyppistä tukea tarpeen mukaan Asuminen ja yhteisöllisyys Turvapalvelut, teknologia, apuvälineet kodinhoito, kodin muutostyöt, kuljetus Hoiva ja hoito Kuntoutus Neuvonta, ohjaus, jatkuva ja monipuolinen palvelutarpeen arviointi sekä palvelujen integrointi Vähemmän voi olla enemmän
Hyvään vanhuuteen kuuluu myös omatoimisuus. Rautjärvellä keskusteltiin vapaamuotoisesti vanhustenhoidosta. Tilaisuus oli yleisömenestys Jokaisen perusterveen 65- vuotiaan tulisi ottaa tavoitteekseen säilyttää kuntonsa samalla tasolla ainakin kymmenen vuotta, painotti paneelin puheenjohtaja. Viranomaisten taas tulee vastata siitä, että vanhusten akuuttisairaudet hoidetaan nopeasti ja tarvittava kuntoutus järjestyy viivytyksettä. On kuitenkin turha huutaa Eksotea apuun, jos itse ei pidä itsestään huolta. Uutis-vuoksi 26.3.2012
Jokainen haluaa elää kauan, mutta kukaan ei halua tulla vanhaksi. Jonathan Swift 1667-1745 Iloinen mieli ja tyytywäisyys lisää ikää. Waasassa 1786, Prädätty C.W. Londieerildä Vastaavia tuloksia saatu myös 2000 luvun tutkimuksissa Positiivinen elämänasenne ja tyytyväisyys elämään lisää elinvuosia ja elämää vuosiin