Puuhiomo ja kartonkitehdas 1900-luv.alku Juankoski kehittämiskeskustelu 14.4.2017 Kulttuuriympäristöt: MRL Kulttuuriympäristöstrategia Juankoski yleistä Hyppyrimäen alue 1 Rautaruukki alkaen 1746
MRL 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteet Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä... 2
MRL 166 Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta. ) Maaseutuohjelman 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet (Leader) 3
Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Rakennusten ja rakennetun kulttuuriympäristön määrittelyssä käytetään kriteerejä kuten tyypillisyys, harvinaisuus, monipuolisuus (kulttuurihistorialliset kerrokset), säilyneisyys, alkuperäisyys. Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi 20.3.2014 periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian 2014-2020. Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. 4
Toimeenpanosuunnitelma Esimerkkinä 1. ehdotus 20:stä toimenpide-ehdotuksesta 1. Kulttuuriympäristö tukee kestävää kehitystä Tavoitetila 2020: Kulttuuriympäristön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnistetaan. Omistajat tuntevat kulttuuriympäristön merkityksen ja ovat sitoutuneita sen suunnitelmalliseen hoitoon. Rakennusten korjaamisen kokonaistaloudellisuus ymmärretään. Tyhjeneville rakennuksille saadaan uutta käyttöä. Korjausrakentamisen normeissa otetaan huomioon rakennusperinnön vaalimisen reunaehdot. Energiatehokkuutta ja kulttuurihistoriallisia arvoja pidetään rakentamishankkeissa samanarvoisina. Kulttuuriympäristön arvot otetaan huomioon energia- ja liikenneverkkojen suunnittelussa. 5
Kulttuuriympäristösitoumus tai -haaste Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ymparisto.fi) Strategian keskeisiä tavoitteita on kestävän kehityksen edistäminen kulttuuriympäristöstä huolehtimalla. Strategian toimeenpano onkin kytketty kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen. Ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkistivat kesäkuun 2015 alussa yhteisen kulttuuriympäristösitoumuksen ja ovat haastaneet sen hengessä eri toimijoita mukaan kulttuuriympäristön eteen tehtävään työhön. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia on annettu 21.3.16 nettisivulta katsottuna 228 kpl. Sitoumus2050.fi Millainen kulttuuriympäristösitoumus voi olla? Tähän YM:n kuulumisia Kaupunkikorttelin siivoustalkoot, rakennuksen korjaaminen kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen, tutustumisretki lähiympäristöön perheen tai ystävien kanssa, niityn pito avoimena tai vaikkapa lähiöelämää rikastuttava tapahtuma. Sitoumus voi olla lähes mitä tahansa, kunhan se noudattaa kulttuuriympäristöstrategian tavoitteita ja kestävän kehityksen periaatteita 20.10.2016 6 P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö
Juankosken kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudestaan vuosina 2010 2014, Pohjois -Savon osalta vuonna 2010. Tänä vuonna, alkuvuodesta, on ollut ympäristöministeriön valitsemien maisema-alueiden kuuleminen ja parhaillaan YM tekee yhteenvetoa tästä kuulemisesta. Nilsiä/Juankoski alueelta on esityksessä valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi uudelleen Pisan maisemat. 7
Järvimalmin nosto ja työstö: pasutusrovio, seulominen, harkkohytti (kuvassa) Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä: - Säyneisissä Kissakosken mylly ympäristöineen (MA 1 102) - Muuruveden kirkonkylä (MA1 537) Maisemallisesti Muuruvedellä Heikkilän, Putaansaaren ja maatalousoppilaitoksen kulttuurimaisema (MA1 534) 8
Keskustaajaman osayleiskaavan inventoinnin kartta. Ruukin alue, Laivarannantie ja Hussolanmäki sekä Pikonniemen hiiliuunit on valtakunnallisesti arvokas(rky), Pikontien alue maakunnallisesti arvokas. 9
RKY, Valtakunnallisesti arvokas Juantehdas. Masuuni Brunou ja paja 1859 (1893), vasemmalla valssilaitos 1858. Oli ensimmäinen ainoastaan järvimalmia sulattava ruukki Suomessa, alkoi 1746. Ruukinkartano on vanhin rakennus 1826 Virkailijain asuintalo Taivaanpankko vuodelta 1872 10
Hussolanmäen taloja 3 kpl Kalliopytinki 1800-luvun loppu (ei inventoitu), taustalla Soittokunnantalo Kahvilapytinki ja Postipytinki, tehtaan työntekijöille ns. hellahuoneiksi rakennettu 1860-luvulla 11
Laivarannantien työväen asuinrakennuksia. Rakentamisvuodesta inventoinnissa ei ole tarkkaa tietoa. Onko nämä Käräjäpirtti (1876)tai Suuri tupa (1879)- nimiset? (Järvimalmiruukista kartonkitehtaaksi, J. Forsberg- A. Kankkunen 1996) 12
Rasintien asuinrakennuksia 4 kpl, yksi palanut 13
Parhaillaan on menossa Muuruveden taajaman osayleiskaavan laadinta. Alueen rakennuskanta on inventoitu viime vuoden lopulla. Entistä kuntakeskusta on hyvin jäljellä ja inventoituina; kunnantalo, työväentalo, pappila, paloasema, puurakenteinen keskikoulu, osuuspankki/osuuskauppa ja laivarannan rantamakasiini. Näiden kaikkien käyttötarkoitus on muuttunut alkuperäisestä. Sen sijaan alkuperäisessä käytössä ovat harmaakivikirkko ja vireinen maatilan kivinavetta samasta kivilajista tehtyinä. Kaava-alueeseen kuuluu maakunnallisesti maisemallisesti ja rakennuskannaltaan arvokas Heikkilän, Putaansaaren ja maatalousoppilaitoksen kulttuurimaisema. 14
Suomen rakennuskannasta on 85% rakennettu viime sotien jälkeen. 3.7.2007 Ympäristöministeriön raportteja 28 2007 Korjausrakentamisen strategia 2007-2017 Linjauksia olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen 15
Juankosken keskustaajaman osayleiskaava on hyväksytty 26.9.2012. Tällöin on tehty rakennuskulttuurin inventoinnin tarkistus. Kaavaan on otettu aluesuojelumerkinnällä kaksi uutta kohdetta: Uusikylän alue ja Hyppyrimäen alue. Nämä alueet edustavat lähinnä sodanjälkeistä asuntorakentamista. 16
17
Hyppyrimäen asuntoalue sai keskusta-alueen osayleiskaavaan 26.9.2012 sraluesuojelumerkinnän ; Ohjeellinen kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava kulttuuriympäristön vaaliminen, kulttuuriarvojen turvaaminen ja ominaispiirteiden säilyttäminen. Uudisrakentaminen tulee sopeutua olevaan rakennuskantaan. 18
Vuonna 1950 alkoi Hyppyrimäen asuntoalueen rakentaminen. Kymi Oy alkoi myydä tontteja työntekijöilleen 1 mk:n kappalehintaan. Osa tonteista on ns. asevelitontteja. Rakentaminen jatkui 1960-luvun puolelle. 19
Hyppyrimäentie 5, rakennettu 1951, oli alueen toinen rakennus. Katemateriaali ollut alun perin huopa, nyt profiilipelti. Piharakennuksessa ollut sikoja ja kanoja. 20
Alueelle saavuttaessa on ensimmäiseksi pieni toriaukio. Kauppatiloja on ollut kahdessa paikassa. Urheilukenttä on alueen keskellä. 21
Alue on säilynyt yhtenäisenä rakentamisajankohdan 1950-1960-luvun tyylissään. Laajennukset ovat tulleet jälkeenpäin. Rakennusten muodot ja materiaalit ovat hyvin yhtenäisiä; vaakalimilaudoistus, ikkunajaot, vuorilaudat, profiloitu yksinkertainen pelti- tai saumapeltikatto. Näihin asioihin tulee kiinnittää huomiota jatkossakin myönnettäessä korjaus-tai muutoslupia. 22
Se, laitetaanko lisälämmöneristys ulkoseinän ulko- vai sisäpuolelle vaikuttaa moneen asiaan. Vähiten sillä on vaikutusta sisäpuolelle laitettuna. Ulkopuolelle eristeeksi voi laittaa esim. puupohjaisen tuulensuojalevyn < 40 mm ja siinä tilanteessa, jos julkisivulaudoituksen kunto on huono ja se tulee uusittavaksi. Tällöin räystäspituus ei vielä pienene paljoa, eikä ikkunoiden ja sokkelin pinnan suhde julkisivun pintaan muutu olennaisesti. 23
Myös avoräystäät kuuluvat tyyliin eli ei räystäiden alapuolista laudoitusta. Räystäiden sivu- ja päätylaudoitus tulee olla siro, kapea. Onkohan alemman kuvan julkisivujen kunnostus vielä kesken kun puuttuvat räystäskourut ja syöksytorvet? 24
Perusperiaate pientalojen kunnostuksessa on se, että jos käyttää mineraalivillaa niin silloin myös höyrynsulkumuovi ja jos käyttää puupohjaisia eristeitä niin silloin sisäpuolelle ilmansulkupaperi. 25
Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 26
Kuopion Niiralan valtakunnallisesti (RKY) arvokasta 1940-50-luvun omakotitaloaluetta. Täällä alueen yhtenäisyyttä huonontaa julkisivumateriaalien liian suuri kirjavuus. 27