Rautalampi kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen

Transkriptio

1 Rautalampi kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen Kulttuuriympäristöt: - Kanavat - Kirkonkylä - Kartanot Keskellä työväentalo v luku, oikealla paloasema v Vasemmalla vaalea kaksikerroksinen talo on Ylä-Pönkkälä (1904), keskellä Ala-Pönkkälä (1920-l.) P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

2 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 2

3 Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. on kestävän kehityksen sivusto, jossa voi voi antaa oman kulttuuriympäristösitoumuksen tai haastaa toinen yhteisö tai yksityinen henkilö tekemään sitoumuksen kulttuuriympäristön hyväksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristön olemassa olosta, hoidosta, arvostamisesta. Tämä sama tavoite on mainittu jo vuonna 1998 julkaistussa Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelmassa. Kestävän kehityksen sivustolla on annettu 314 sitoumusta 9/ sivusto on keskittynyt kulttuuriympäristöasioihin, ylläpitäjinä YM, OKM ja Museovirasto 3

4 Rautalammin kulttuuriympäristöt Asukasluku 3295, tilastokeskus ennakkotieto Valtakunnallisesti arvokkaat RKY kohteet: - Keiteleen Iisveden reitin kanavat/kiesimä /Kerkonkoski - Rautalammin kirkko ja keskusraitti (keskustan kartalla) - Rautalammin suurtilat Saahkari - Myhinpään museotie Kansallispuistot - Etelä-Konneveden kp Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemaalueet : - Konnekoski - Juhannusmäen ja Laakkolan kulttuurimaisema - Hanhitaipaleen kylä x - Häkkilän kulttuurimaisema - Rautalammin kirkonkylän kulttuurimaisema (keskustan kartalla) Maisemainventointi Saahkarin Myhinpään museotie (laajempana kuin edellä tiehallinnon kohteena eli Toholahti- Hankavesitien alue) P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

5 Oli aiemmin museotienä, ei enää. Toholahti Hankavesi-tie otettiin museokohteeksi vuonna Tien pituus on 11,7 km. Esityksen perusteluissa todetaan, että tie on mutkainen ja mäkinen ja se edustaa lukujen tyypillistä savolaista tietä. (Tiehallinnon museotiet jasillat, selvitys 11/2007) Hanhitapaleen haka ja oikealla tila, maakuntakaavan aluekohde Maakunnallisesti arvokkaat kohteet: - Kerkonkosken koulu - Liimattalan koulu - Maukkola x - Sääksjärven rantaniitty - Vanhatalon laitumet - Miettilän pihaketo ja haka - Kylmälammen niityt - Riuttaniemen laidun x - Kuorekosken mylly P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö 5 Riuttaniemenlaidun, maakuntakaavan kohde

6 Maukola, päärakennus ja väentupa luvulta, Rautalammin vanhimpia asuinpaikkoja. Kuvat kunnan inventoinnista Vrt. ylä-savon puotiaitta Päärakennus 1800-luku Luhtiaitta 1900-luku Väentupa 1800-luku 6

7 Kiesimäntaival v Keiteleen ja Iisveden yhdistäminen kanavilla siirtyi 1910-luvulle, jolloin aloitettiin Neiturintaipaleen, Kiesimäntaipaleen ja Kerkonkosken sulkukanavien rakennustyöt. Töitä hidastivat maailmansota, Suomen itsenäistyminen, hintatason nousu ja määrärahojen puute. Kerkonkosken ja Neiturintaipaleen (Keski-Suomen puolella) kanavat valmistuivat vuonna 1926 sekä Kiesimäntaival seuraavana vuonna. Neiturintaipaleelle ja Kerkonkoskelle rakennettiin kanavamiesten asuntojen lisäksi asunto kanavakasöörille. Lähde: RKY 7

8 Kerkonkosken kanava sijaitsee Rautalammilla Niiniveden ja Kiesimän välisellä kannaksella. Kanava on osa Keiteleen ja Iisveden välistä reittiä, joka rakennettiin vuosina Reitillä on lisäksi Neiturin kanava (Keski-Suomen puolella) ja Kiesimän kanava. Lähde: Wikipedia Kanavan pituus on metriä ja putouskorkeus on 5,40 5,60 metriä. Siinä on yksi sulku jonka mitat ovat 43 8,3 2,7 metriä. Kanavassa voivat kulkea alukset, joiden maksimipituus 35,0 metriä, leveys 7,5 metriä, syväys 2,4 metriä sekä maston korkeus enintään 5,5 metriä. Kanavan ylittää yksi kiinteä maantiesilta. Kiesimän kanavaa alettiin rakentaa vuonna 1919, mutta määrärahojen puute viivästytti rakennustöitä niin, että kanava valmistui vasta Niiniveden puoleiseen Kanavasaareen valmistui kanavakasöörin asuin- ja toimistorakennus sekä kanavamiehistön asuinrakennus ulkorakennuksineen. 8

9 Kerkonkosken kanavamiljöö, RKY 2009 aluekohde Seurantalo 1920-luvulta, seinähirret vanhemmat. Vanhaa kyläraittia, takana Seurantalo 1920-luvulta. Etualalla SOK-kauppa. 9

10 Kanavasaaren kanavamiesten asuinrakennus vasemmalla, alla sauna ja ulkorakennus. Ensimmäinen mylly koskeen rakennettiin jo 1700-luvun alkupuolella. Nykyinen myllyrakennus, myllymuseo on rakennettu 1840 vai 1920-luvulla. Kuva nettisivulta 10

11 Etelä-Konneveden kansallispuisto on E-K kansallispuistosta säädetyn lain nojalla perustettu kansallispuistoalue (661/2014). Laki hyväksyttiin eduskunnassa ja tuli voimaan Kartat Metsähallituksen julkaisusta Etelä- Konneveden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2015,

12 Rautalammin keskustan kulttuuriympäristö, Pohjois- Savon maakuntakaavan kulttuuriympäristöselvitys osa 2. 12

13 Rautalammin kirkko ja keskusraitti, valtakunnallisesti merkittävä RKY 2009 kohde RKY rajaus alkaa kuvan näkymästä eteenpäin; vasemmalla Pilvenpiirtäjä liikerakennus siirretty paikalle v , oikealla häämöttää kirkko 13

14 Kirkko on rakennettu , arkkitehti C.A. Engel, C.L.Engelin poika. Kolminivelinen kellotapuli on edellisen kirkon ajalta vuodelta 1768, tyyli pohjalainen. Seinien laudoitus ja tapulin huipun muutos tehty nykyisen kirkon rakentamisen yhteydessä. 14

15 Kuva v inventoinnista Malisen kauppaliike on rakennettu v. 1877, siirtyi v kauppaneuvos Peuralle. RKYaluetta. Alakuvassa Peuran museo. Kauppaneuvos ja Korholan tilan omistaja Peura rakennutti v tiilirunkoisen museorakennuksen Malisen kauppaliikkeen tontille. Myöhemmin Peura lahjoitti rakennukset tontteineen perustetulle säätiölle. 15

16 Väänälä, liiketalo v. 1949, puistometsätyyppistä hautausmaata vastapäätä, RKY-alue. Alakuvassa Kauppahuone/Pilari, entinen Kansanvoiman liikerakennus, joka rakennettiin vuosina 1934 ja 1950, maakuntakaavan kohde. Pilvenpiirtäjä. Siirretty v. 1928, alkuaan Lassilan virkamiestalon empirevaikutteinen päärakennus 1800-luvulta. 16

17 Vanha apteekki, v. 1933, toiminut mm. keskikoulun piirustusluokkina, nykyään ravintolana. Alakuvassa Taimela vuodelta 1912 jollin se rakennettiin ompeluseuralle kokoontumis - ja myyntipaikaksi. Rahoituksen saamiseksi ompeluseura liittyi Nuorten Naisten Kristilliseen Yhdistykseen v Toiminut monessa käytössä, nyt yksityisomistuksessa. 17

18 Kurssilanmäki, Pestuuraitti, Mantankuja; vanhat kujat ja rakennukset. Maakunnallisesti merkittäviä alueita ja kohteita. Tiihola 1890, korjattu Mörkölä II Mörkölä I Erkkilä, v.1951, entinen puhelinkeskus. Vasemmalla alla Kurssila (1870), kauppapuoti aloitti talossa v ja jatkui aina 1930-luvule saakka. Kurssilanmäki oli aikoinaan vilkas kylän keskus, jossa pidettiin mm. markkinoita. 18 Kurssila, kuva Teija Ahola Erkkilä

19 Paloasema v. 1935, ei maakuntakaavan kohde. Työväentalo, vanhin osa 1880-luvulta, v näyttämösiipi. v rakennettiin ajan mukaiset keittiö- ja WC-tilat. Vanhan osan alla on suuri kivikellari. 19

20 Maakuntakaavan kohteita: Meijerirakennus v , laajennus v Mylly v. 1951, Kulttuuriympäristö selvityksen mukaan; Mylly on komeimpia puurakenteisen rakennustyyppinsä edustaja maakunnassa ja yhdessä meijerin kanssa kokonaisuus kertoo maatalouden tuotantohistoriasta. P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö

21 Rautalammin suurtilat Korhola, Sahala, Karjala ja Ropola, valtakunnallisesti arvokkaita RKY 2009 kohteita Korholan kartanon päärakennus v. 1867, empire tyyliä. Alla pihanpäärakennus luku, navetta v Kartanon omistajaksi tuli vuonna 1890 Adolf Peura ja hänen poikansa Heikki Peura peri v tilan. Hänestä tuli yksi seudun tunnetuimmista liikemiehistä ja Peuran museon perustaja. v siirtyi nykyisille omistajille ja kartano on muutettu matkailukäyttöön. 21

22 Aitta v. 1869, sisätilat muutettu matkailukäyttöön. Kuva 2012 inventoinnista. 22

23 Korholan ja Sahalan kartanot peltoineen kuuluvat maisemainvent ointi 2010 kohteisiin. Alue on maakunnallises ti arvokas. 23

24 Karjalan kartano, päärakennus v. 1879, nikkarityyliä. Piirilääkäri J.W. Roschier rakennuttama. Karjalan kartanon rakennukset ryhmittyvät miespihaan ja karjapihaan. Kivinavetta v Alatalo eli väentupa v alakuvassa. Nykyään yksityiskoteina. 24

25 Karjalan kartanon karjapihaa, luonnonkivinavetta 1880-luvun alusta. 25

26 Eepperin tila Karjalan kartanon vieressä. Toholahden rannan asutus on vanhaa perua. Kohteen pihapiiristä on esimerkiksi löytynyt kolme kivikautista työkalua. Tilan päärakennus on valmistunut Saanut nimensä edellisen tilan omistajan Carl Gabriel Ekbergin mukaan kun sukunimi vääntyi kansan suussa Eepperiksi. Alla valokuva ennen vuotta 1910, puutarhan puolelta. Lasikuisti on vielä tänä päivänä olemassa. Kuva 2012 inventoinnista. 26

27 Ropolan kartano. Päärakennus on vuodelta Sen rakennutti kihlakunnantuomari Carl Ferdinand Olson. Talon ympärillä on englantilaistyyppinen maisemapuutarha. Pehtoorin eli tilanhoitajan asunto jakaa ison pihan mies- ja karjapihaan. Ropola on nykyisin matkailutilana. Alla aittarakennus. Pehtoorin asunto 27

28 Pehtoorin asunto, v. 1828, luhtiaitta luvulta ja alla luonnonkivinavetta, joka muistuttaa Karjalan kartanon navettaa. 28

29 Pappila Rautalammin seurakunta tuli emäseurakunnaksi v Ison pappilan pinta-ala oli 1910 vuonna 2457 ha, jolloin siihen kuului 23 torppaa, 40 mäkitupaa ja 9 tonttia luvun loppuun mennessä erotettiin pappilasta 44 itsenäistä tilaa. Pappilan pihapiiri lukuisine talousrakennuksineen säilyi vuoteen 1955, jolloin laadittiin uuden pappilan piirustukset ja vuonna 1810 rakennettu pappilarakennus purettiin. Uusi pappila valmistui 1956 ja siihen tuli neljä asuntoa kirkon työntekijöille. Maakunnallisesti merkittävä rakennuskohde. Vanhoista rakennuksista ainoa säilynyt on kivinavetta vuodelta

30 Sahala on yksityisomistuksessa ja yrityskäytössä. Sahalan kartano (kuvat nettisivulta) Päärakennus on luvulta, samoin pihapiirin navetta/talli, vilja-aitta, luhtiaitta 1920-luvulta jne, yhteensä 24 rakennusta. Rovasti Krogius perusti uuden talon lampuoti Sahasen paikalle ja 1790-luuvlla Sahalan rakennukset rakennettiin. Tila oli vauras, josta kertoo sekin, että päärakennukseen tuli sähköt v. 1931(virta Iisvedeltä Peuran sahalta). Puhelin oli jo 1910-luvulla ja v laitettiin keskuslämmitys. 30

31 Tiedot otettu YM:n nettisivulta Rakennuskanta (2011) Vakituisessa käytössä oli Suomessa vuonna 2010 noin rakennusta. Muissa kuin ikäjakaumaa kuvaavissa diagrammeissa ei ole mukana purettuja rakennuksia. Diagrammeista on jätetty pois seuraavat käyttötarkoitusluokat: 041 Vapaa-ajan asuinrakennukset, 931 Saunarakennukset, 941 Talousrakennukset, 999 Muualla luokittelemattomat rakennukset. 31

32 YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin ja muihin Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 2) On kulttuuriympäristöasioita käsittelevä sivusto jota ylläpitävät ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto. 32