Suonenjoki, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen

Transkriptio

1 Suonenjoki, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen Kulttuuriympäristöt: - Suonenjoen keskusta - Iisveden taajama Iisveden satamaa 1 -

2 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL 166 Rakennuksen kunnossapito Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen antamista voi vaatia kuntotukimusta.) 2

3 Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksellään Kulttuuriympäristöstrategian Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen näkökulmaan: 1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara, 2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja 3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan. Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. on kestävän kehityksen sivusto, jossa voi voi antaa oman kulttuuriympäristösitoumuksen tai haastaa toinen yhteisö tai yksityinen henkilö tekemään sitoumuksen kulttuuriympäristön hyväksi. Tarkoituksena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristön olemassa olosta, hoidosta, arvostamisesta. Tämä sama tavoite on mainittu jo vuonna 1998 julkaistussa Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelmassa. Kestävän kehityksen sivustolla on annettu 314 sitoumusta 9/ sivusto on keskittynyt kulttuuriympäristöasioihin, ylläpitäjinä YM, OKM ja Museovirasto 3

4 Asukasluku tilastokeskus ennakkotieto Suonenjoen kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti arvokkaat RKY kohteet: - Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo - Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö - Nuutilan kylä Arvokkaat maisemat, inventointi 2010 kohde: - Mustolanmäki Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet ja kohteet: - Elkkula ja Heikkilä - Suonenjoki-Pieksämäki maantien kulttuurimaisema - Ent. kunnalliskodin päärakennus, Vanhamäki - Suholan laitumet - Suurijärven laitumet - Kuivataipaleen kanava - Keskustan kult.ympäristö - Iisveden taajaman kult.ympäristö 4

5 Mustolanmäki, maisemainventoinnin 2010 kohde. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. 5

6 Maakunnallisesti arvokas Suonenjoki- Pieksämäen maantien kulttuurimaisema 6

7 Valtakunnallisesti arvokas RKY 2009 alue on keskustassa: - Rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo. Alueeseen kuuluu myös kirkko ja kellotapuli. Maakunnallisesti arvokkaita alueita ovat: - Kruununsillan eteläpuolen ranta-alue - Rautalammintien rakennuksia ja rakenteita - Kotitanhut alue - Kirkkolanniemi - Onnela - Sammalselän koulu - Kaupungintalo - Lepomäen siunauskappeli - Entinen ratavartijan talo Maakuntakaavan rakennussuojelukohde sr 151: - Entisen Länsi-Savon maamieskoulun rakennuksia 7

8 Entisen Länsi-Savon maamieskoulun 1920-luvun rakennukset. Arkkitehti Kerttu Rytkönen, päärakennus v. 1924, sivurakennukset v

9 Valtakunnallisesti arvokkaat asema-alueet. Pohjois-Savossa on seitsemän arvokasta asema-aluetta, niihin kuuluu Suonenjoen ja Iisveden asema-alueet rakennuksineen. Ympäristöministeriö on tehnyt päätöksen Museoviraston esityksestä valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden suojelusta. Kuvassa ylhäällä Suonenjoen asemaalue, alhaalla Iisveden sataman asema. Rakennukset rasteroitu. 9

10 Rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo, RKY 2009 Asemarakennus 1887, Oulun radan tyyppipiirustukset. Tyyli uusrenessanssia, hyvin säilynyt ulkoasultaan, väritys ei ole alkuperäinen. Alla Rakkaudenkujan varrella asemapäällikön talo, alla vasemmalla ratamestarintalo. 10

11 Vasemmalla ratamestarin talo ja hänen toimistorakennus (?). Molemmissa kuvissa takana näkyvät Asemakadun rakennusten kattoja. 11

12 Veturitalli rakennettu luultavasti samoihin aikoihin kuin asemarakennus eli v Rakennus jätetty heitteille. 12

13 Asemakatu on valtakunnallisesti arvokas RKY 2009 alue ja Rautalammintien kivirakenteet, maakunnallisesti arvokkaita. Vasemmalla alinna Laineen talo, vieressä pieni Kellosepäntalo. 13

14 Vasemmalla Asemakatu 8, ent. Kalla, sodan jälkeen rakennettu. Vastapäätä Erälä, tyylipuhdasta funktionalismia, rakennettu sodan aikana Asemakatu 3, ent. yhdyslinna, nyk. Savon Voima, rakennettu Yhdyspankilla oli oma arkkitehti Jaakko Tähtinen, joka suunnitteli saman tyyppisen pankki-, liike- ja asuinrakennuksen Kiuruveden keskustaan Suonenjoen rakennuksen julkisivut ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin alkuperäisinä ja yksityiskohdat ja materiaalit ovat arvokkaita; kiillotettua graniittia ja tammea. Ehdottomasti yksi hienoimmista maakunnan 1940-luvun jälkeisistä liiketaloista. Maakuntakaavan kulttuuriymp.selvityksen teksti. 14

15 Vasemmalla ed. sivun Yhdyslinna, 1954 ja oikealla Erälä,

16 Kirkkokatu 1, As Oy Pankkila (ent. KOP), 1952 Oikealla Lukio, ent. Yhteislyseo, 1950-luvun koulurakennus sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Kirkkolanniemen alueella (ei kohdesuojelua). Nyt osin tyhjillään? 16

17 Ev.lut. kirkko. Puurakenteinen päätytornillinen pitkäkirkko on rakennettu v ja sijaitsee RKY 2009 alueella. 17

18 Kirkkolanniemi, maakunnallisesti arvokas alue Rantakatu 16 Hynninen, yksi Kirkkolanniemen ensimmäisistä taloista, ehkä vuodelta Oikealla kohde tuntematon, on uusrenessanssia, väritys oikein, vrt. asemarakennusta. 18

19 Maakunnallisesti arvokkaita Rautalammintien rakennuksia. Edessä oleva on rakennettu suojeluskuntataloksi sodan aikana On hyvin harvinaista Pohjois-Savossa, että suojeluskuntatalon arkkitehtuuri on funktionalismia. Nykyään toimisto-, pankki- ja liiketiloina. Lähempänä alikulkusiltaa on kaksikerroksinen saman ajan ja tyylin liiketalo, kuva alla. 19

20 Onnela, rakennettu 1800-luvulla, omistaja tuolloin Kymi Oy. Maakunnallisesti arvokas. Edustaa 1800-luvun vaurasta savolaistaloa pihapiirin rakennuksineen. 20

21 Iisveden taajaman kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokas RKY 2009 alue: - Kolikkoinmäki - Iisveden asema-alue, on myös luettelossa valtakunnallisesti arvokkaat asema-alueet Maakunnallisesti arvokas alue: - Venetsia Alla vasemmalla aseman Kaksoisvahtitupa v. 1887, oikealla asuinrakennus v laajennusvaihe. 21

22 Iisveden asemarakennus v. xx, laajennettu v ja Myyty yksityiselle 6/1997 Museoviraston suojeluesityksen mukaan. 22

23 Kolikkoinmäki, RKY 2009 kohde Suurin osa rakennuksista on rakennettu v , sahatyöläiset rakensivat omana työnään asuinnoikseen. 23

24 Iisveden rannalla on luvulla kolmen sahan toimintoja varten rakennettu satama lukuisine rautatien pistoraiteineen ja lastausalueineen. Alla vasemmalla kuva puretusta Heikki Peuran sahasta v Alakuvassa toiminnassa oleva saha jossa näkyy vanha rakennus (mikä?). 24

25 Kuvaus Nuutilan kylätien varrella on hyvin säilyneitä ja ehjiä talonpoikaisia pihapiirejä. Kylä sijaitsee kahdella kapealla luodekaakko -suuntaisella moreeniselänteellä. Parhaiten on säilynyt Pietulan (Varvari) rakennusryhmä, joka on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Pihapiirissä on vanhoja aittoja. Nuutilan Pekkalan (Poikientalo) päärakennus on rakennettu 1885 ja 1910-luvulla. Harjun ja Lamminselän pihapiireissä on vanhoja talousrakennuksia. Lamminselän päärakennus on 1890-luvulta. Nuutin tilalla on poikkeuksellisen vanha 1806 rakennettu navetta. Pellot ovat talojen yhteydessä ja ne noudattelevat harjanteen suuntaa. Kylän rungon muodostava Suonenjoelta kulkeva maantie on rakennettu Historia Nuutilan kylän alue oli takamaata, jota kaskesivat 1500-luvulla Virtasalmen Längelmäen kylän Hurskaiset. Ensimmäinen maininta Nuutilan kylästä on 1635 maakirjassa, jossa Nuutti Nuutisen ilmoitetaan asuneen Jäpinahontausrannalla. Kaskeaminen säilyi pitkään elinkeinona kuivalla, etupäässä moreenia ja kalliota sisältäneellä harjanteella. Nuutilan kylässä oli 1775 edelleen vain yksi talo. Kylän nykyiset tilat ovat syntyneet ilmeisesti 1800-luvulla talojen jakamisen mahdollistaneen isonjaon jälkeen. Nuutila, Pietula RKY 2009 kohde. Kuva ja teksti Museoviraston kohdekuvauksesta. 25

26 Vanhoja maatiloja Herralantien varrelta. Ylin kuva Rajakorpi, alla Ritomäki. 26

27 Pohjois-Savossa rakennuskannasta 16,7 % on rakennettu ennen sotia. Tilanne vuonna 2010, mukana myös puretut rakennukset, ei kesäasuntoja, varastoja, saunoja yms. Kuva: Rakennuskannan ikäjakaumakuvaajissa vuosi 1920 on omana pylväänään, sillä RHR:ssä kyseiseen vuoteen on sisällytetty myös kaikki ne rakennukset, joiden valmistumisajankohta ei ole tiedossa. 27

28 YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin ja muihin Ympäristöministeriön asetus 4/13 Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 1.rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske, ovat 1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. 2) On kulttuuriympäristöasioita käsittelevä sivusto jota ylläpitävät ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto. 28