Kaupunginhallitus 204 27.10.2014 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2015 159/1/35/2014 KHALL 204 Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kunnalle suoritettavat verot muodostuvat kunnan tuloverosta (kunnal lisvero), kiinteistöverosta, osuudesta yhteisöveroon ja koiraverosta. Kunnan toimivaltaan kuuluu tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosen teista sekä koiraveron määrästä päättäminen. Kaupunginvaltuus to on päättänyt 24.10.2000, että verovuodesta 2000 alkaen Ylivieskan kau pungissa ei peritä koiraveroa. Kuntien tulee ilmoittaa seuraavan vuoden tuloveroprosentti ja kiinteis tö ve ro pro sentit Verohallinnolle vii meis tään marraskuun 17. päi vänä. Ylivieskan kau pun gin ny kyi nen tu lo ve ro pro sentti on 21,50. Kuntalain 65 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on ol ta va ta sapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pi tuise na suun nittelu kautena, jos talousarvion laatimisvuoden tasee seen ei arvioi da kerty vän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suun nitte lu kau te na, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yk si löidyis tä toi menpi teistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton ali jää mä katetaan valtuus ton erikseen päättämänä katta miskautena (ali jäämän kattamisvelvolli suus). Kuntalain uudistuksessa kuntien alijäämän kat ta mis vel vol li suut ta tiuken ne taan. Alijäämä tulee vastaisuudessa kat taa neljän vuoden kulues sa tilinpäätöksen vahvistamista seu raa van vuoden alusta lukien. Muu ten kunta voisi joutua krii si kun ta me net te lyä vastaavaan ar vioin time net te lyyn. Kunnan tulee ta lous suun ni tel mas sa päättää yk si löi dyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä laissa mai nit tu na ajanjaksona ka tetaan.uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alus ta. Ylivieskan kaupungin taseessa 31.12.2013 on kertynyttä alijäämää 7,5 milj. euroa, eli 507 euroa asukasta kohden. Vuoden 2014 ti linpää tök ses tä ennustetaan tulevan niukasti ylijäämäinen edel ly tyk sellä, että sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin varatut määrärahat eivät ylity (Kallion talousarvio). Uuden strategian laadintaan liittyen on laadittu uusittu talouden ta sapai not ta mis oh jel ma, jota on ensimmäisen kerran esitelty stra te gia semi naa ris sa 14.10.2014. Talouden tasapainottamisohjelmalla on tar-
koi tus varmistaa alijäämän kattaminen kuntalain edellyttämässä aika tau lus sa. Kaikki käyttötalouden menoja pienentävät toi minnalliset ja rakenteelli set muutokset tulee pyr kiä to teut ta maan, mut ta niiden vaikutukset ta lou den ta sa pai notta mi seksi näkyvät usein vasta pitem män ajan kulues sa. Toi saalta asu kasmäärän kasvu lisää pal ve lu jen ky syn tää ja vaa tii la ki sääteis ten pal velu jen tur vaami sek si myös in ves tointeja. Kulu va na vuonna kau pun gin asukasluku on kas vanut tam mi-syys kuussa180 hen ki löl lä. Vuonna 2013 asukasluku kasvoi 215 hen ki löl lä. Julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi maan hallitus leikkaa kuntien val tion osuuk sia vuosina 2012-2017. Valtionosuus leik kaus ten seurauk sena kunnilta jää vuosina 2012-2017 saamatta pe rus pal ve lujen val tion osuuksia yh teensä 6,9 mrd euroa. Val tion osuus leik kausten vaikutus Ylivies kalle on yhteensä noin 18,8 milj. euroa. Teh dyt valtionosuusleikkauspäätökset alentavat Ylivieskan val tion osuuk sien vuositasoa vuoden 2015 tilanteessa noin 3,9 milj. euroa. Vuo del le 2015 päätettyjen lisäleik kausten valtionosuuksia alentava vai ku tus on noin 800.000 euroa. Kaupunginhallitus on vahvistanut vuodelle 2015 ta lousarviokehyk set, joiden tavoitteena on varmistaa ylijäämäinen ta lous arvio vuo del le 2015. Hallintokunnat ovat tehneet omat talousarvioohjeisiin ja -kehyksiin pe rus tu vat talousarvioesityksensä. Kaupunginkamreeri on käynyt hal lin to kun tien kanssa kehysneuvottelut syys-lokakuun aikana. Perus pal ve lu kun ta yh ty mä Kallion kans sa on käyty ta lous ar vio neu vot telu ja 2.10. ja 16.10. (sote-neuvottelukunta). Neuvottelujen tuloksena kehystä on jouduttu tarkistamaan lähinnä Yleis si vis tä vän koulutuksen ja Kallion määrärahojen osalta. Kallion esit tä mä talousarvio, jossa on mukana vain osa esitetyistä li säys tarpeis ta, ylittää talousariokehyksen noin 0,8 milj. euroa. Ta lous ar vio 2015 on muo dos tu mas sa em. lisäyksillä ja nykyisillä veroprosenteilla las ket tu na ali jää mäi sek si. Verohallinnon ennakkotiedon mukaan verovuoden 2013 maksuunpan nut kun nallisverot Ylivieskassa olivat yhteensä 43.602.916 euroa, jos sa kas vua edelliseeen vuo teen 7,4 % ja yhteisöverot 2.555.728 eu roa, eli 7,1 % alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Kun nal lis ve ron verotettava tulo kasvoi 4,9 %. Vuoden 2013 kun nallis ve ro pro sent ti oli 0,50 %-yksikköä edellisvuotta korkeampi. Verotuloennuste vuosille 2014 ja 2015 on nykyisillä veroprosenteilla las ket tu na seuraava: Verotulot Vuonna 2014 Vuonna 2015 Muutos %
Kunnan tulovero 44 600 000 45 500 000 2,0 % Vero% 21,50 21,50 Yhteisövero 2 400 000 2 500 000 4,2 % Kiinteistövero 4 250 000 4 300 000 1,2 % Yhteensä 51 250 000 52 300 000 2,1 % Verotuloennuste perustuu siihen, että Ylivieskan myönteinen kaupunkikehitys jatkuu myös vuonna 2015, eikä työpaikkojen määrässä ta pah du mer kittävää heikennystä. Riskinä kuitenkin on Suomen talouden taan tu man jatkuminen ja sen vaikutus työl li syystilanteeseen ja yritysten tulok siin myös Yli vieskas sa. Uusitun talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteissä on mu kana kiinteistöveroprosenttien korottaminen vuodelle 2015. Ilman ve ropro sent tien korotuksista saatavaa lisätuloa vuoden 2015 ta lous arvios ta on vaarassa muodostua alijäämäinen. Talouden tasapainottamisohjelmassa esitetty kiinteistöveron korotus vuo del le 2015 ja vaikutus kiinteistöverotuloihin: Kiinteistöveron korotus Vaikutus kiinteistöverotuloihin Yleinen kiinteistovero 0,2 %-yks 410 000 Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,05 %-yks 150 000 YHTEENSÄ 560 000 Kiinteistöverolaissa säädetään kiinteistön sijaintikunnal le menevästä kiin teis tö ve ros ta. Kiinteistövero on kiinteistöveropro sentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Verovelvollinen on se, jo ka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiin teis tö ve ro pro sent tien suu ruuden laissa säädettyjen vaihteluvä lien ra joissa vuosit tain etu kä teen sa mal la, kun se vahvistaa varain hoi to vuo den tu lo ve ropro sen tin. Kiinteistöve roprosentit määrätään pro sen tin sa das osan tarkkuudella. Jokaisen kunnan on vahvistettava aina yleinen veroprosentti ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti. Eduskunnan käsittelyssä olevassa laissa kiinteistöverolain muut ta mises ta yleinen kiinteistöveroprosentti on vähintään 0,80 prosenttia ja enin tään 1,55 prosenttia (voimassa olevassa laissa 0,60-1,35 prosent tia) ja vakituisten asuinraken nusten vähintään 0,37 prosenttia ja enin tään 0,80 prosenttia (voimassa olevassa laissa 0,32-0,75 prosent tia). Ylei stä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan kaikkeen maapoh jaan ja niihin ra ken nuk siin, joiden osalta muuta ei ole kiin teis tö ve-
ro lais sa määrätty. Kunta voi halutessaan vahvistaa erikseen veroprosentin myös muille asuin ra ken nuk sil le kuin vakituisille asunnoille. Tämä lähinnä va paaajan rakennuksia koskeva veroprosentti voidaan kuitenkin mää rätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa va kitui seen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Ve ro prosentin tulee lisäksi mahtua yleisen veroprosentin vaihteluvä lin si säl le. Yleishyödyllisen yhteisön (tuloverolaki 22 ) omistaman ra ken nuk sen ja sen maapoh jan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä edellä sää det tyä alhai sem maksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pää asial li ses ti ylei sessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tällaisen kiin teis tön kiin teis tö vero pro sentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Kunta voi myös erikseen määrätä veroprosentin, jota sovelletaan voima lai tok seen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuu luviin rakennuksiin ja ra ken nel miin. Täk si ve ro prosentiksi voi daan mää rä tä enin tään 2,85. Vesi- ja tuu li voi ma lai tok seen, jon ka ni mel lis teho on enin tään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleis tä kiinteis tö ve ro pro sent tia. Lisäksi kunta voi määrätä erikseen kiinteistöverolain 12a :n toises sa momentissa tarkoitetun rakentamattoman rakennuspaikan vero prosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kuluvan vuoden kiinteistöveroprosenteiksi seuraavat: - yleinen 1,10 % - vakituisten asuinrakennusten 0,65 % - muiden asuinrakennusten 1,15 % - voimalaitosten 2,85 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % - yleishyödyllisen yhteisön 0,00 % KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää kau pun gin valtuus tol le, että 1. verovuoden 2015 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 21,50 % 2. valtuusto päättää määrätä kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 seu raa vas ti: - yleinen 1,30 % - vakituisten asuinrakennusten 0,70 % - muiden asuinrakennusten 1,15 % - voimalaitosten 2,85 % - rakentamaton rakennuspaikka 3,00 %
- yleishyödyllisen yhteisön 0,00 % KAUPUNGINHALLITUS: Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin kaupunginkamreeri Kauko Sarkkista.