Eurajoki. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016

Eurajoki Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 Eurajoen kunnanvirasto 2.12.2013

- 1 - Eurajoen kunnan talousarvio vuodelle 2014 varmistaa arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia Eurajoella on hyvä toimintamalli. Päätökset tehdään lähellä asukasta, paikalliset olosuhteet huomioiden, kunnan järjestäessä palveluita ja kehittäessään aluettaan. Eurajoen kunta voi laatia tasapainoisen talousarvion ja samalla varautua huoltosuhteen muutoksen aiheuttamiin isompiin haasteisiin. Eurajoen kunnan talouden tasapainon avain on ollut, ettei väliaikaisilla tuloilla ole rakennettu pysyviä menoja. Palveluita on voitu kehittää velkaantumatta. Palvelujen järjestäminen kuntalaisille on kunnan perustehtävä. Talousarviossa on kiinnitetty huomiota siihen kyetäänkö kuntalaisille tarjoamaan palveluja riittävästi, mikä on palveluiden laatutaso, kuinka kaukana palvelut sijaitsevat ja minkälaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta palvelujen avulla saavutetaan. Palvelut pyritään järjestämään lähellä kuntalaisia ja siten vahvistamaan asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluissa korostuvat kasvatus-, terveys- ja vanhuspalvelut. Kunnan vahva taloudellinen asema varmistaa sen, että palveluyhteistyö voi perustua tasavertaiseen, pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Vahvan taloudellisen aseman turvaa vahva veropohja, mikä puolestaan mahdollistaa kilpailukykyiset veroprosentit ja kunnalliset maksut. Eurajoen tuloveroprosentti on 18,00 kun se oli kunnissa vuonna 2013 keskimäärin 19,38. Ennakkotietojen mukaan yli sata kuntaa korottaa kunnallisveroprosenttia vuodelle 2014 ja keskimääräisen veroprosentin ennustetaan nousevan 19,7 prosenttiin. Yleiseen ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttiin sovelletaan Eurajoella veroprosenttivälin alarajaa. Asumisviihtyvyyttä parannetaan investoinneilla haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesihuoltoon sekä aloittamalla mittava investointi kirjaston toimintaedellytysten parantamiseksi. Lapsiperheiden palvelut paranevat Lapijoen päiväkodin valmistumisen myötä. Kattava kouluverkko varmistetaan pitämällä huolta koulurakennusten kunnosta. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan laajentamalla Köykän teollisuusaluetta ja rakentamalla yhdystie Kirkonkylän ja Lapijoen välille. Eurajokelainen on aktiivinen hyvinvoiva ja omatoiminen.

- 2 - Sisällysluettelo Tekstiosa 1. YLEISPERUSTELUT... 1 1.1. Yleinen talouskehitys... 1 1.2. Kunnallistalous... 1 2. KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET... 2 2.1. Kuntastrategia 2017... 2 2.2. Kunnan omistajapoliittiset linjaukset... 5 2.3. Hallintokuntien strategiaesitykset... 6 2.3.1. Maaseutulautakunnan toimintaohjelma... 6 2.3.2. Sosiaalilautakunnan strategiaesitys... 6 2.3.3. Koululautakunnan strategiaesitys... 6 2.3.4. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan strategiaesitys... 8 2.3.5. Liikunta- ja nuorisolautakunnan strategiaesitys... 9 2.3.6. Teknisen lautakunnan toimintaohjelma ja strategia... 10 2.3.7. Ympäristölautakunnan strategiaesitys... 10 2.4. Hallintokuntien indikaattorit... 11 2.4.1. Hallinto- ja taloustoimiston tavoitearvot ja indikaattorit... 11 2.4.2. Sosiaalilautakunnan indikaattorit... 12 2.4.3. Koululautakunnan indikaattorit... 14 2.4.4. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan indikaattorit... 14 2.4.5. Liikunta- ja nuorisolautakunnan indikaattorit... 16 2.4.6. Teknisen lautakunnan indikaattorit... 17 2.4.7. Ympäristötoimen tulosindikaattorit... 18 2.4.8. Koko kunnan strategiset mittarit ja tavoitearvot... 19 3. ASUNTO-OHJELMA... 20 4. HENKILÖSTÖOHJELMA... 21 4.1. Henkilöstöesitykset hallintokunnittain... 21 4.1.1. Sosiaalilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys... 21 4.1.2. Koululautakunnan henkilöstöohjelmaesitys... 21 4.1.3. Liikunta- ja nuorisolautakunta henkilöstöohjelmaesitys... 21 4.1.4. Teknisen lautakunnan henkilöstöohjelmaesitys... 21 5. EURAJOEN KUNNAN OPPIMISSUUNNITELMA... 22 5.1. Toimintaympäristö... 22 5.2. Kuntastrategian painopisteet... 22 5.3. Ydinosaamisalueet... 22 5.4. Osaamisvaatimukset... 22 5.5. Osaamisen kehittämisen suunnitelma... 23 6. KÄYTTÖTALOUS... 24 6.1. Aluksi... 24 6.2. Kunnanhallitus... 24 6.2.1. Tehtäväalue 101 Yleishallinto... 24 6.2.2. Tehtäväalue 102 Talous- ja henkilöstöhallinto... 25 6.2.3. Tehtäväalue 103 Kunnan kehittäminen... 26 6.2.4. Tehtäväalue 104 Yhteistoimintaelimet... 26 6.2.5. Tehtäväalue 105 Keskitetyt menot... 26 6.2.6. Tehtäväalue 106 Pelastustoimi... 26 6.3. Tarkastuslautakunta... 27 6.3.1. Tehtäväalue 111 Tarkastustoimi... 27 6.4. Keskusvaalilautakunta... 27 6.4.1. Tehtäväalue 121 Vaalit... 27 6.5. Maaseutulautakunta... 28 6.6. Sosiaalilautakunta... 28 6.6.1. Tehtäväalue 201 Päivähoito... 28 6.6.2. Tehtäväalue 202 Vanhustenhuolto... 29 6.6.3. Tehtäväalue 203 Muu sosiaalitoimi... 30 6.6.4. Tehtäväalue 204 Toimeentuloturva... 31

- 3-6.6.5 Tehtäväalue 205 Terveydenhuolto... 31 6.7. Koululautakunta... 32 6.7.1. Tehtäväalue 301 Peruskoulutus... 32 6.7.2. Tehtäväalue 302 Toisen asteen koulutus... 33 6.7.3. Tehtäväalue 303 Aikuiskoulutus... 34 6.8. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta... 34 6.8.1. Tehtäväalue 401 Kirjastotoimi... 34 6.8.2. Tehtäväalue 402 Kulttuuritoimi... 34 6.9. Liikunta- ja nuorisolautakunta... 35 6.9.1. Tehtäväalue 403 Liikuntatoimi... 35 6.9.2. Tehtäväalue 404 Nuorisotoimi... 36 6.10. Tekninen lautakunta... 37 6.10.1. Tehtäväalue 500 Kunnallinen liiketoiminta... 37 6.10.2. Tehtäväalue 501 Yhdyskuntatekninen huolto... 38 6.10.3. Tehtäväalue 502 Kiinteistöhuolto... 38 6.10.4. Tehtäväalue 503 Siivoustoimi ja ruokahuolto... 39 6.11. Ympäristölautakunta... 40 6.11.1. Tehtäväalue 601 Ympäristötoimi... 40 7. INVESTOINNIT... 41 7.1. Aluksi... 41 7.2. Kunnanhallituksen investoinnit... 41 7.3. Koululautakunnan investoinnit... 41 7.4. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan investoinnit... 41 7.5. Liikunta- ja nuorisolautakunnan investoinnit... 41 7.6. Teknisen lautakunnan investoinnit... 41 Taulukko-osa Taulukko 1. Eurajoen kunnan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 2016 käyttötalousosa toimielimittäin ja tehtäväalueittain... 43 Taulukko 2. Eurajoen kunnan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 2016 tuloslaskelma... 61 Taulukko 3. Eurajoen kunnan talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 2016 investointiohjelma... 62

- 1 - Tekstiosa

- 1-1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Yleinen talouskehitys Vaikka maailmantalouden kasvu on ollut kolmen prosentin luokkaa, euroalueella talouden ongelmat jatkuvat edelleen. Ennusteet Suomen talouden kehityksestä ovat olleet aikalailla yhden suuntaisia. Suomen talous seuraa pitkälti Eurooppaa ja varsinkin viennin kehitys on haavoittuvainen. Tämän vuoden talouskasvuksi on arvioitu -0,8%, ensi vuodeksi 0,7% ja 2,0% vuodelle 2015. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7%. Työvoiman kysyntä alkaa kasvaa väestörakenteen muutoksen johdosta, mutta kuitenkin vain niukasti, sillä kokonaistuotannon kasvu tulee olemaan vaatimattomissa lukemissa. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan yli 8% tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Kuluttajahintojen kohoaminen hidastuu tänä vuonna 1,7 prosenttiin. Kuluttajahintojen kohoamiseen vaikuttaa maltillinen palkkaratkaisu. Inflaatioennuste vuosille 2014 ja 2015 on 2%. 1.2. Kunnallistalous Kun tilastokeskus julkaisi 31.5.2013 tiedot kuntien tilinpäätöksistä, havaittiin kuntien talouden olevan pelättyäkin huonommassa kunnossa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisen vuoden tasosta kolmanneksella ja oli 1,8 mrde. Neljänneksellä kunnista vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate oli poistoja pienempi 241 kunnan tilinpäätöksessä. Syynä heikkoon talouskehitykseen on tulo- ja menokehityksen epätasapaino. Verorahoituksen kasvu ei ole riittänyt kattamaan menojen kasvua. Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin runsaan prosentin. Vuonna 2013 kunnallisverojen tilityksiä lisäävät ansiotulojen vajaan kolmen prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,13 prosenttia. Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu maltillisen työmarkkinaratkaisun johdosta. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina 2012-2013 viidellä prosentilla korotettuna. Valtiontalouden kehyspäätökseen kirjattiin, että korotettua jako-osuutta jatketaan vuosina 2014-2015. Kunnille tilitetään vuonna 2013 yhdeksän prosenttia enemmän yhteisöverotuloja kuin vuonna 2012. Hallitus päätti kehysriihessä alentaa yhteisöjen tuloveroprosenttia 20 prosenttiin. Veroprosentin alennus kompensoidaan täysimääräisenä kunnille. Tämän hetkisen arvion mukaan kuntien yhteisöverotilitykset kasvavat 3% vuonna 2014.Yhteisöverokehitykseen liittyy tietenkin epävarmuutta yleisen taloudellisen tilanteen johdosta. Eurajoen verotulojen kehitys on aikaisemmin ollut muuta maata parempi johtuen Eurajoella tilapäisesti yli 6 kuukautta työskennelleiden suuresta osuudesta sekä kiinteistöveropohjan kasvusta. Kunnallisveropohjan aleneminen Eurajoella tältä osin alkoi 2010 ja kiihtyi vuonna 2011 ja 2012. Vuonna 2013 ja 2014 veropohjissa ei enää ole merkittävästi tilapäisen ulkomaisen työvoiman ansiotuloja. Kiinteistöveron veropohja ei enää kasva OL 3:n vaikutuksesta, mutta voimalaitosten kiinteistöveroprosentin korotus kasvatti kiinteistöverotuloja vuonna 2012. Kunnan laskennallisen valtionosuuden määräksi arvioidaan vuonna 2014 9,4 milj. euroa. Kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen arvioidaan olevan Eurajoen kunnan osalta 1,2 milj. euroa negatiivinen. Eurajoen kunnan saamien valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Vuosi Valtionosuus, euroa 2005 4 925 243 2006 5 960 000 2007 6 284 000 2008 6 477 000 2009 7 737 000 2010 5 661 739 2011 4 842 088 2012 5 910 841 2013 9 021 100 2014 9 468 343

- 2-2. KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2.1. Kuntastrategia 2017 1. Eurajoen kunnan toiminnan perusta Perustehtävä Edistämme jäsentemme hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellamme, kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Arvot Tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus Vastuunkanto Jatkuva kehittäminen Päämäärä Eurajoki on Satakunnan paras paikka asua ja elää. Erottumistekijä Talous, joka mahdollistaa asumisviihtyvyyden ja itsenäisyys, joka mahdollistaa ihmisläheisyyden. Asukaslupaus Tarjoamme kuntamme jäsenille arjen sujumista ja aidosti hyvinvointia tukevia yksilöllisiä palveluja ihmisläheisesti ja joustavasti. 2. Toimintaympäristö Kansantalouden kasvu on hidastunut ja tulee olemaan pitkään hidasta. Kun samanaikaisesti Eurajoen selkeästi suurin ikäryhmä ylittää 65 ikävuoden, se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvua ja uhkaa palveluiden rahoituksen kestävyydelle. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Eurajoen väestö kasvaa, mutta maltillisesti. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta kunnan vastuulla on turvaverkon ylläpito, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelutarpeiden eriytyminen kuitenkin jatkuu. Eurajokelaiset voivat huolehtia aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, mutta kukaan ei jää ilman tukea, jos omat voimat eivät riitä. Kuntien keskinäisten erojen kasvu ja valtion harjoittama kuntapolitiikka ovat kiristäneet kuntien ja valtion välistä suhdetta sekä kuntien keskinäisiä suhteita. Alueiden välinen kilpailu edellyttää huomion kiinnittämistä mielikuviin elinvoimasta, infrastruktuurista, toimivasta kehittäjäverkosta, verkostoihin kuulumisesta sekä asuin- ja yritysympäristön laadusta. Olkiluodossa on edustettuna ydinenergiatuotannon koko kirjo. OL1:stä ja Ol2:sta käytetään ja vuosihuoltojen ansiosta kehitetään. OL3 on rakenteilla ja otetaan käyttöön. OL4:n kilpailutus ja suunnittelu ovat käynnissä. TVO huolehtii matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta sekä käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista. Posiva suunnittelee ja rakentaa loppusijoituslaitosta käytetylle ydinpolttoaineelle. Ydinenergiatuotannon osaamiskeskittymä on Eurajoelle mahdollisuus. Suomi on johtavia maita uusiutuvien ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on aluepoliittisia vaikutuksia. Julkishallinnon toimintaa tukeva ict-ympäristö toimii yhteen entistä paremmin, mikä mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen.

- 3-3. Eurajoen kunta 2017 3.1. Arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia tukevien yksilöllisten palvelujen kunta Kunta turvaa hyvinvointipalvelujen saatavuuden nykyisessä laajuudessa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä kuntalaisten vastuun lisääminen. Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen kuntalaisen tarpeisiin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Toiminnasta otetaan vastaan ja kerätään palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja prosesseissa. Kunnassa on jatkossakin toimiva lähipalveluverkko, jota täydentää keskitetyt- ja sähköiset palvelut. Kunnan omia palveluja täydentää yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä korostuu. Palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kumppanuuden tulee perustua yhteiseen päämäärään, vastavuoroisuuteen ja toisen toiminnan tukemiseen. 3.2. Hyvän asumisviihtyvyyden kunta Kunta turvaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Kehittämisen painopiste on fyysisen kuntakuvan parantamisessa, liikenneyhteyksien turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa sekä positiivisten elementtien esilletuonnissa. 3.3. Elinvoimainen kunta Kunta toimii elinkeinopoliittisten edellytysten luojana parantamalla yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säännöksiä, käytäntöjä ja yhteistyökulttuuria. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä avaa mahdollisuuksia elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden väliseen vuoropuheluun. Kunta kehittää omaa hankintaosaamistaan. Maakunnan vahvoja osaamisalueita ovat olleet metalli erityisesti meriteknologia kemiallinen metsäteollisuus, kuljetus ja logistiikka ja ydinvoimateknologia. Maakunnan vahvuutena on uudistumiskykyinen ja hakuinen teollisuus, joka muodostaa vahvan teollisen perustan. Elinkeinorakenne on viimeisen 20 vuoden aika monipuolistunut merkittävästi. Maakunnan ja erityisesti Eurajoen kannalta tärkeää on Olkiluodon mahdollisuus kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi ydinvoiman osaamiskeskukseksi, jonka johdolla energiateollisuutta tukeva sekä tuotannollinen että palveluyritystoiminta voi kehittyä. Ulkomaisen työvoiman juurruttaminen Eurajoelle on myös merkittävä mahdollisuus. 3.4. Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta Kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio- että henkilötasolla. Muutostilanteessa korostuvat johtamisen kehittäminen, kyvykkyyksien hallinta sekä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnittelu edellyttää nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tarpeisiin.

- 4 - Henkilöstön aikaansaantikykyä arvioidaan suhteessa asiakasvaikuttavuuteen, talouteen ja resursseihin sekä prosesseihin ja rakenteisiin. Suorituksiin perustuva tulospalkkaus ohjaa toimintaa ja se koetaan oikeudenmukaiseksi. 3.5. Toimivan demokratian kunta Eurajoella kunnallinen itsehallinto säilytetään. Tehdään edustuksellista demokratiaa paremmin tunnetuksi, mutta poliittisen vaikuttamisen ohella kuntalaisen vaikuttamista palvelujen käyttäjänä korostetaan. Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja tavoitteiden konkretisointi kytketään päätöksentekoprosessissa esilletulovaiheeseen, vaihtoehtoiset ratkaisut valmisteluvaiheeseen ja prototyypit sekä pilotointi päätöksentekovaiheeseen. Asiakaslähtöisyyden menetelmät kytketään toimeenpanovaiheen palveluprosesseihin. Tunnistetaan osallistumisen näkökulmasta erilaiset ryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Vuorovaikutteisella viestinnällä parannetaan kunnan yhteyttä asukkaisiin ja sidosryhmiin. Avoin hallinto ja sujuva tiedonkulku kunnan ja sen asukkaitten välillä on toimivan kansalaisdemokratian edellytys. 3.6. Informaatioteknologian edelläkävijäkunta Kunnassa on ict-kokonaisarkkitehtuuri. Kunnan palveluverkko on monikanavainen, toimii kustannustehokkaasti ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomasti. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Asiakkuuksien johtamiseen tarvittava tieto on käytettävissä myös asiakasrajapinnassa. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kokemuksen hyödyntämistä, kokeiluja ja niihin liittyvien epäonnistumisten sietämistä. 3.7. Kansainvälinen kunta OL3:n myötä Eurajoesta on tullut asukaslukuun suhteutettuna Suomen kansainvälisin kunta. Tulevien investointien edesauttamiseksi kunta pitää huolta osaavan työvoiman palvelutarpeista. Kunta osallistuu aktiivisesti ydinenergia-alalla toimivien yhteisöjen yhteistoimintaan. 3.8. Tasapainoisen talouden kunta Vuosikatteen tulee taata perustehtävän toteuttaminen kilpailukykyisellä verokannalla. Nykyisen kaltaisen verolainsäädännön voimassa ollessa palvelujen nettokustannusten tulee olla verotulojen kanssa tasapainossa. Investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien vuosien rahoitusylijäämästä. 4. Strategiasta toteutukseen Strategian ja kehittämistoimintojen toteutuksen välisenä siltana tulevat toimimaan ohjelmat. Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia. Ohjelmien valinta ja muodostaminen tapahtuu taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä.

- 5-2.2. Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Linjausten lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet ja niiden tarkoituksena on tukea yleisen strategian toteutumista. Toimintaympäristön muutoksia arvioitaessa huomionarvoisia asioita ovat muutokset kunnan asukkaiden määrässä, ikä- ja koulutusrakenteessa sekä palvelujen kysynnässä. Arvioitava on myös ulkopuolisten palvelujen tarjonnan kehitys ja yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien sekä yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintaympäristön muutokseen vaikuttaa erityisesti kehitys naapurikunnissa ja koko seudulla. Kunnalla tulee olla käytettävissään oman palvelutuotannon edellyttämä omaisuus ja tuotantovälineet, jotka se voi hankkia omistamalla, hallitsemalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai vuokraamalla. Jos kunta tuottaa palvelut yhteistyössä muiden kuntien tai yksityisen sektorin kanssa, yhteistyöstä sovittaessa on sovittava myös siitä, kuka omistaa palvelutuotannon edellyttämän käyttöomaisuuden ja miten omaisuudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan. Verorahoitteisen toiminnan käytössä olevalle toiminnalle ei aseteta taloudellista tuottovaatimusta. Oman toiminnan kustannuksissa on kuitenkin huomioitava pääoman hinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Tällaisen omaisuuden käytön tehokkuutta arvioidaan edullisuusvertailujen ja erilaisten toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Maksurahoitteisen palvelutuotannon käytössä olevalle omaisuudelle tuottovaatimus on sitoutuneelle pääomalle saatava korko, joka vastaa riskittömälle pääomalle saatavaa tuottoa. Asuntohankkeiden käynnistämiseksi kunta voi tehdä varauksia ilman pääoman tuottovaatimusta. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää arvioita omaisuuserien kunnosta ja peruskorjaustarpeesta. Päätösten maaomaisuuden jalostuksesta, rakennusten ja verkostojen peruskorjausinvestoinneista, sijoitussalkun sisällöstä ja omaisuuden muusta hoidosta on perustuttava asiantuntevaan arvioon omaisuuden tehokkaasta hoidosta ja käytöstä. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää myös arviota investointien rahoituksen järjestämisestä. Kun kunta luopuu omaisuudestaan tai omistuksistaan, on ratkaisevaa miten luopuminen vaikuttaa kunnan palvelutuotantoon ja miten palvelut turvataan tulevaisuudessa kuntalaisille. Jos omaisuudesta tai omistuksesta luopuminen merkitsee palvelutuotannon siirtymistä kunnalta muille toimijoille, on palvelujen turvaamisen kuntalaisille oltava korostetusti esillä asiaa ratkaistaessa. Omaisuudesta luovuttaessa on lähtökohtana oltava vapautuvan pääoman entistä tehokkaampi käyttö. Myyntitilanteessa on harkittava mahdollisuutta kehittää toimintoja ja tuotantovälineitä mahdollisia ostajia kiinnostavaksi ja näin nostaa niiden arvoa. Yksittäisen merkittävän investointipäätöksen yhteydessä on tehtävä riskikartoitus ja suhteutettava päätökseen sisältyvät riskit hyväksyttävään riskitasoon. Kuntayhteistyössä kunnan omistuksen ja palvelujen käytön tulee olla suhteessa toisiinsa ilman perusteltavissa olevaa syytä. Kunnan pääomasijoitukset, jotka voivat olla rahoitus-, vaihto- tai käyttöomaisuutta, luovutetaan vastikkeellisesti joko oman tai vieraan pääoman ehtoisena tai rahasuoritusta vastaan.

- 6-2.3. Hallintokuntien strategiaesitykset 2.3.1. Maaseutulautakunnan toimintaohjelma Maaseutulautakunnan tavoitteena on laatia yhteinen näkemys maaseudun kehittämisestä Eurajoella ja linkittää paikallistason tarpeet valtakunnantason tavoitteisiin. Maaseutulautakunnan kehittämisteemat suunnittelukaudelle: 1. Dynaamisen yrittäjyyden mahdollistaminen 2. Vetovoimainen asuminen ja yhteisöllisyys 3. Energiatuotannon uudet muodot ja lähienergia Maaseutuhallinnon viranomaispalvelut hankitaan yhteistoiminta-aluetta isännöivältä kunnalta. 2.3.2. Sosiaalilautakunnan strategiaesitys Sosiaalitoimen strateginen linjaus: Voi Hyvin Eurajoella toimintaohjelman jatkaminen Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut Aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen kuntalainen Asiakasvaikuttavuus Talous ja resurssit Prosessit ja rakenteet Henkilöstö ( aikaansaantikyky) Kriittinen menestystekijä Kuntalaisten vastuunotto omasta ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä lisääntyy Panostusta siirretty/lisätty ennaltaehkäiseviin palveluihin Horisontaalinen ennaltaehkäisevä yhteistyöote käytössä kaikissa sosiaalitoimen yksiköissä Kannustava ja innovatiivinen johtamisosaaminen varmistettu ja kunnossa Henkilöstö hallitsee erikois-, järjestelmä-, prosessi- ja talousosaamisen Mittarit Lastensuojelun sijoitusten määrä maaseutumaisten kuntien tasolla Kotihoito/laitoshoito % valtakunnallisen suosituksen tasolla Sairastavuustilastot kääntyvät laskuun 2014 Ennaltaehkäisevät toiminnat kirjattu ja lisääntyvät 2013 tasosta 2 % varsinaisen sos.toimen vuoden 2014 budjetista käytetään ennaltaehkäisevään työhön Uudistuneiden toimintaprosessien määrän kasvu verrattuna vuoteen 2013 Kehityskeskusteluissa kriittiset osaamisalueet kartoitettu ja laadittu koulutussuunnitelmat 2014-2015 2.3.3. Koululautakunnan strategiaesitys Eurajoki haluaa olla asukasystävällinen, seutukunnan parhaat palvelut tarjoava itsenäinen kunta, jonne toivotaan uusia asukkaita. Jotta nuoret työikäiset lapsiperheet valitsisivat kotikunnakseen Eurajoen, koululaitoksen on oltava hyvässä kunnossa. Koulutoimi markkinoi itseään kertomalla ajantasaista tietoa itsestään kunnan www-sivuilla. Kunnan koulutoimen visio kuluvalle vuosikymmenelle on seuraava: Eurajoen koulutoimi on taitava, auttava ja välittävä koulutoimi, joka tarjoaa lapsille ja nuorille yhtenäisen opinpolun esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulutoimi luo edellytykset oppimiselle ja kasvulle siten, että koko ikäluokka siirtyy korkea-asteen kynnykselle tai työelämään.

- 7 - Tämä toteutetaan lähikouluperiaatteella. Lähikouluverkko tarkoittaa, että esikoululaiset ja perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaat voivat käydä koulunsa lähiasuinympäristössä, myös keskustataajaman ulkopuolella. 7.-9. luokkien oppilaat ja lukiolaiset voivat käydä koulunsa omassa kunnassa. Koulutoimen strategiat eli toimintalinjaukset vision saavuttamiseksi ovat seuraavat: Asiakaslähtöinen toiminta: Tavoitteena on, että kaikkien oppilaiden motivaatio ja kouluviihtyvyys takaavat mahdollisuuden saavuttaa hyviä oppimistuloksia ja saada päättötodistus. Tavoitteena on, että kodin ja koulun välinen yhteistyö ja viestintä on toimivaa. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat lähikouluverkko, pienet ryhmäkoot, riittävien resurssien turvaaminen, hyvässä kunnossa olevat koulukiinteistöt, oppimisympäristön fyysinen ja henkinen turvallisuus sekä innostunut ilmapiiri ja hyvä henki kouluissa. Niissä oppilaat tunnetaan henkilökohtaisesti ja heitä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä on mahdollista hyvän oppilastuntemuksen ja pienten ryhmäkokojen avulla. Kodin ja koulun välisen yhteydenpidon helpottamiseksi käytetään Wilma-ohjelmaa sekä tarvittaessa muuta henkilökohtaista viestintää ja huolehditaan koulujen kotisivujen ajantasaisesta päivityksestä. Hallintokuntarajat ylittävä poikkihallinnollinen yhteistyö on asiakkaan kannalta ehdottoman tärkeää tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Laajennetaan ART-toimintamallin käyttöä. Uutena toimintamuotona kehitetään Lasta kannatteleva liittouma sekä Theraplay-toimintamallia. Oppilaskuntatoiminta vakiinnutetaan osaksi kaikkien koulujen toimintaa. Tuen kolmiportaisen mallin sekä ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön toteuttamisen vaatimat resurssit on turvattava. Laadukas ja monipuolinen opetusprosessi: Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat opetussuunnitelmissa asetetut tavoitteet. Tavoitteena on opettaa oppilaille erilaisia oppimisstrategioita sekä herättää oppilaassa käsitys itsestään oppijana. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan oppimisen tulisi olla itseohjautuvaa ja oppijalähtöistä. Lapsen tulisi olla itse aktiivisena toimijana joka oppii vastuuntuntoiseksi ja kriittiseksi oppijaksi. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat opetuksen monipuolisuus, uuden teknologian oppilaslähtöisen käytön vahvistaminen, verkostoituminen yhteistyötahojen kanssa, varhainen puuttuminen ongelmiin, oman paikkakunnan ja naapuripaikkakuntien kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, kansainvälisyystoiminnan edistäminen, kerhotoiminnan edistäminen sekä informaatioteknologisten taitojen opetuksen kehittäminen. Tuodaan maailma kouluun tietoverkkojen avulla. Työ- ja opetustilojen verkkoasemat pidetään ajan tasalla. Lukion opiskelijoilla on oppitunneilla työvälineenä tietokone sekä käytössä sähköiset oppimisympäristöt ja koneet. Koulutoimi pyrkii riittävällä resursoinnilla turvaamaan oppilaille mahdollisuuden koulusta tehtäviin tutustumiskäynteihin ja retkiin. Koulutoimi pyrkii tehostamaan informaatioteknologian käyttöä opetuksessa. Informaatioteknologiset välineet tulee pitää ajantasaisina ja määrältään riittävinä. Koulutoimi on mukana seudullisen TVT-strategian laadinnassa ja käyttöönotossa. Koulutoimi on mukana Historiapäivä-toiminnassa. Koulutoimi on mukana Comenius-hankkeissa. Koulutoimi on mukana Kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Sähköisten oppimisympäristöjen ylläpidon edellyttämä tukiresurssi on turvattava.

- 8 - Motivoitunut ja taitava henkilöstö: Tavoitteena on, että koulutoimen henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja motivoitunutta, sekä että johtaminen on laadukasta. Menestystekijöinä tärkeitä ovat riittävät asiansa osaavat henkilöstöresurssit. Eurajoen koulutoimi on mukana Osaava Satakunta hankkeessa, johon 14 satakuntalaisen kunnan koulutoimi on sitoutunut. Hankkeen puitteissa järjestetään koulutuksen järjestäjien ja henkilökunnan tarpeesta lähteviä koulutustilaisuuksia alueellisesti. Koulutoimi pyrkii järjestämään henkilöstölle tarpeellista strategian mukaista koulutusta ns. veso-koulutuksena. Koulutoimi järjestää henkilöstölle resurssin tavanomaiseen henkilöstön täydennyskoulutukseen. Koulutus on tärkeää erityisesti uuden teknologian käyttöönotossa. Koulutuksen tulee sisältää Ope.fi taitotasot 1-2: TVT ja Some osaaminen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa opetuksessa. Koulutoimi järjestää esimiehille resurssin johtamisen kannalta tärkeään koulutukseen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä edesauttamalla työyhteisön ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Teknisen IT-tuen riittävyys vaikuttaa suoraan henkilöstön jaksamiseen. Vaikuttavuus: Tavoitteena on, että Eurajoella tarjotaan seutukunnan parhaat koulutuspalvelut, joilla oppilaat voivat saavuttaa hyvän yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden. Heistä kasvaa tasapainoisia yhteiskunnan jäseniä ja osaavia työntekijöitä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä. Menestystekijöitä ovat hyvien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien sekä jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen. Koulutoimi arvioi vuosittain oppimistuloksia sekä jatko-opintoihin sijoittumista. Kilpailukykyohjelma: Tavoitteena on, että Eurajoella on jatkossakin lähipalveluna oma lukio, jossa on laadukkaat ja monipuoliset kurssit sisältäen taito- ja taideaineet. lähipalveluna. Lukiossa opiskelijoiden käytössä tulee olla riittävästi tietokoneita sähköisten oppimateriaalien yleistyessä. Menestystekijöitä ovat riittävä opiskelijamäärä, laadukas opetus ja hyvät oppimistulokset. Koulutoimi toimii aktiivisesti saadakseen lukio-opiskelijoita Eurajoen lukioon myös naapurikunnista. Syksyllä 2010 on aloitettu koulumatkojen korvaaminen kuljetusoppilaille ja syksyllä 2013 on aloitettu oppikirjojen korvaaminen lukio-opiskelijoille. 2.3.4. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan strategiaesitys Kirjastotoimi: Kirjastopalvelut ovat kunnan peruspalveluja. Vaikka kirjastot toimivatkin jo nyt monipalvelukeskuksina, niiden ensisijainen tehtävä on toimiminen kirjastona ja ydintehtävä on kirjastoosaaminen.

- 9 - Maaseudun elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle ajantasaisilla ja monipuolisilla kirjastopalveluilla on ratkaiseva rooli. Kirjastot voivat rakentaa alueiden tulevaisuutta lähipalveluilla, joita mikään muu instituutio ei tuota. Seudulliset verkko- ja mobiilipalvelut täydentävät, mutta eivät korvaa fyysisiä kirjastoja ja tiloja eivätkä kirjastoammatillisen henkilöstön tarvetta. Tavoitteena on, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja uusien kansalaistaitojen saatavuuden suhteen. Tulevaisuuden tavoitteita ovat ajantasaisuus, kansainvälisyys, monipuolinen aineisto, elinikäisen oppimisen tukeminen, monikanavaiset palvelut ja palvelujen räätälöinti yhdessä asiakkaan kanssa. Tulevaisuuden kirjastotilat tulee rakentaa helposti muunneltaviksi. Kirjaston tehtävänä on lukemisharrastuksen tukeminen, kirjojen ja tallenteiden saatavuudesta huolehtiminen, opintojen ja omatoimisen tiedonhankinnan ja kirjallisuuden harrastuksen tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja yleisen viihtyvyyden edistäminen sekä Internetyhteyksien tarjoaminen asiakkaille. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.(kirjastolaki 4.12.1998/904, 2 ) Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen Kunnan tehtävänä on (tässä laissa) tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. (Kirjastolaki 4.12.1998/904, 3 ) Eurajoen kirjaston tavoitteena on pitää hyvin korkeat lainauslukunsa yhä korkealla ja palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä pääkirjaston että kirjastoauton toimintaa kehitetään koko ajan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kulttuuri- ja matkailutoimi: Kulttuuri- ja matkailutoimen lähtökohtana on Eurajoen kunnan toiminnan päämäärä: Eurajoki on seutukunnan paras paikka asua ja elää sekä Eurajoen kuntastra-tegia ja erityisesti sen hyvää asumisviihtyvyyttä korostava osio. Kulttuuritoimi keskittyy tulevalla kaudella kulttuuri- ja matkailupalvelujensa kehit-tämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen. Lasten ja nuorten perinneopetusta ja oman historian elävöittämistä jatketaan. Oman historian elävöittämisessä keskitytään museotoiminnan ja museovarasto-jen/kotiseutuarkistojen kehittämiseen. Kulttuuripalveluissa keskitytään ikäihmisten kulttuuripalveluihin sekä taiteenaloista erityisesti musiikin ja kuvataiteen harrastusmahdollisuuksien parantamiseen. 2.3.5. Liikunta- ja nuorisolautakunnan strategiaesitys Eurajoen liikunta- ja nuorisolautakunta on mukana toteuttamassa kuntastrategiaa 2017, jonka yhtenä lähtökohtana on hyvän asumisviihtyvyyden tarjoaminen kuntalaisille. Liikunta- ja nuorisolautakunta on läheisessä yhteistyössä kolmannen sektorin urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten kanssa, jossa lautakunnan rooli vapaa-aikapalvelujen järjestäjänä korostuu.

- 10-2.3.6. Teknisen lautakunnan toimintaohjelma ja strategia Eurajoki- asumisviihtyisä kunta Tekninen lautakunta tarjoaa kuntalaisille ja kunnan eri hallintokunnille oman toimialansa osalta hyvät toimintaedellytykset asumiseen ja palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on kunnan strategian mukaisesti luoda Eurajoesta seutukunnan paras paikka asua ja yrittää. Tekninen lautakunta vastaa yhdessä teknisen toimiston kanssa kunnan teknisen toimen päävastuualueesta. Päävastuualueen toiminta-ajatuksena on vastata kunnan omasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta, kehittää ja ylläpitää yhdyskuntateknistä huoltoa, vastata kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta ja huollosta, vastata kunnan yhdyskuntateknisten laitteiden ja verkostojen kunnossapidosta, huollosta ja käytöstä, vastata kunnan palveluiden edellyttämästä ruokahuollosta sekä ylläpitää kuntalaisten fyysisen ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Eurajoen kunnan asumisviihtyisyyden kehittämisohjelma on aikaisempina vuosina painottunut Infrastruktuurin sekä virkistys- ja viheralueiden kunnostamiseen sekä turvallisuuden kehittämiseen. Näiden ohjelmien toteuttamista jatketaan edelleen. Vuonna 2014 ohjelmassa luodaan viihtyisää ympäristöä erityisesti lapsille ja nuorille. 2.3.7. Ympäristölautakunnan strategiaesitys Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi kokonaisuuksiksi. Ympäristösuojelua ei ole jatkossa mahdollista, eikä järkevääkään toteuttaa yhden kunnan organisaation puitteissa. Ympäristösuojelun siirtäminen joko alueelliseksi tai maakunnalliseksi kokonaisuudeksi mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja syvenemisen hyödyntämisen. Ympäristösuojelun viranomaistehtävät hoidetaan ostopalveluna Porin kaupungin ympäristövirastolta. Rakennusvalvonta Kunnan strategian mukaan Eurajoki on hyvän asumisviihtyvyyden kunta. Rakennusvalvonta pyrkii päätöksissään ja ratkaisuissaan luomaan ja tukemaan edellytyksiä monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä edesauttamaan rakennetun ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamista. Rakennusvalvonnan viranomaistehtävät ja päätöksenteko on tarkoitus hoitaa jatkossakin kunnan omana toimintana. OL 4 rakentamispäätöksen myötä tulee rakennusvalvonnalle tulevina vuosina huomattavasti lisää työtaakkaa. Tilapäisen lisähenkilöstön tarve tullaan kartoittamaan.

- 11-2.4. Hallintokuntien indikaattorit 2.4.1. Hallinto- ja taloustoimiston tavoitearvot ja indikaattorit Talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen käyttöönotto 1.6.2014 alkaen Vaikuttavuus ja palvelukyky Tuottavuus ja taloudellisuus Rakenteet ja prosessit Henkilöstön aikaansaantikyky Kriittinen menestystekijä Sujuvan ja keskeytymättömän ydinprosessin turvaaminen hyvin toimivilla talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluilla. Hallintokuntien tukipalvelujen oikea resurssointi. Tukipalvelun henkilöstö hallitsee prosessit niin, että saadaan aikaan enemmän tuloksia vähentyneellä toimistohenkilöstöllä. Talous- ja palkkahallinnon prosessien uudistaminen Tukipalvelujen henkilöstön asiantuntemus henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseista sekä tietojärjestelmäosaaminen on riittävällä tasolla. Mittari Tukipalvelujen käyttöönotto 1.6.2014 alkaen. Vasteaika palvelupyynnön aloittamiselle seuraava päivä. Tyytyväisyyskysely tukipalvelujen käyttöönotosta, tavoitetaso 4,0 (asteikko 1-5) Hajautetusti hoidettujen tukipalvelutehtävien hoitaminen keskitetysti vähemmällä resurssilla verrattuna aiempaan. Prosessit ja rajapinnat on kuvattu ennen tukipalvelujen käyttöönottoa Henkilöstön osaamista lisätään työpari-työskentelyn käyttöönotolla sekä kunkin tukiprosessin vastuuhenkilön nimeämisellä ja koulutuksella. Osaamiskartoitus tukipalvelujen henkilöstölle. Elinkeinojen edistäminen Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Aikaansaantikyky Tavoite Asiakastyytyväisyys. Vuosittainen kysely Eurajoella toimiville yrityksille. Eri hallintokuntien sekä yhteistyötahojen elinkeinoelämälle tuottamien palvelujen ja tiedon selkeyttäminen asiakkaille. Yhteistoimintahankkeiden ja verkostojen käytön tehostaminen asiakaspalvelun resurssien lisäämiseksi. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä uudet asiakaskontaktit. Mittari Tavoitetaso vähintään 4,0 (asteikolla 1-5). Tiedon löytämisen helppous ja sisällön selkeys. Asiakastyytyväisyyskysely, tyytyväisyyden lisääntyminen. Hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä ja määrän kehittyminen. Koulutuspäivien tehokas käyttö sekä uusien asiakaskontaktien määrä ja määrän kehittyminen.

- 12-2.4.2. Sosiaalilautakunnan indikaattorit Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Aikaansaantikyky Päivähoito tulostavoite Vanhustenhuolto tulostavoite Tavoite: Lapsen tuen tarve huomataan varhain (ennaltaehkäisevä tavoite) Indikaattori: Varhaisen tuen tarpeen kriteeristö Tavoitetaso: Varhaisen tuen tarpeenkriteeristö määritelläänimstoimintajärjestelmään 2014 Tavoite: Yli 75-vuotiaille suunnatut palvelut tukevat kotona asumista, joko kokonaan ilman palveluja tai kotipalvelun turvin. Indikaattori: Pitkäaikaishoidon paikkojen määrän väheneminen. Tavoitetaso: Yli 75-vuotiaista - 75,6 % itsenäisiä ja aktiivisia senioreita, jotka eivät tarvitse säännöllisiä sosiaalija terveydenhuollon palveluja - 13,1 % ohjausta, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta tarvitsevia kotipalvelun ja lyhytaikaishoidon asiakkaita - 11,3 % ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat (vanhainkoti ja tehostettu palveluasuminen sekä yksityiset hoitokodit) Tavoite: Kaikille yli 2-vuotiaille lapsille tehdään päivähoidossa varhaiskasvatussuunn itelma, jossa määritellään yksilölliset tavoitteet. Indikaattori: Laaditut varhaiskasvatussuunnitelmat Tavoitetaso: Varhaiskasvatussuun nitelmat tehdään 99%:lle 2 vuotta täyttäneille lapsille. Tavoite: Hoito- ja palvelusuunnitelmien kuntouttavien tavoitteiden toteutuminen Indikaattori: Hoitajien tekemät arvioinnit hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisesta. Tavoitetaso: Yksilöllisten hoito- ja palvelusuunnitelmien kriittisten tekijöiden määrittely tehdään vuonna 2014 ja arviointi tehdään yhden hoitajan sijasta parityönä toisen hoitajan kanssa. Tavoite: Riittävä varhainen tuki kohtuullisilla kustannuksilla Indikaattori: Päivähoidon lapsikohtaiset kustannukset Tavoitetaso: Päivähoidon kustannus pysyy vuoden 2013 tasolla. Tavoite: Kuntoutuksen tehostaminen Indikaattori: Lyhytaikaishoidon (yli 1 kk hoitojakso) asiakas siirtyy kotihoitoon ja pysyy kotona yli kuukauden. Tavoitetaso: 90% yli kuukauden hoitojaksolla olleista asiakkaista pysyy kotona yli kuukauden Tavoite: Henkilöstön osaaminen varhaisen tuen tunnistamisessa ja työmenetelmissä kehittyy Indikaattorit: Osaamiskartoituksent ekeminen kehityskeskustelun yhteydessä javarhaisen tuen koulutuksen järjestäminen Tavoitetaso: Osaamiskartoitukset tehdään 100 %:sti Henkilökunta osallistuu varhaisen tuen koulutukseen 90 %:sti Tavoite: Henkilöstön osaaminen kuntouttavassa työotteessa kehittyy Indikaattori: Koulutuksiin osallistuminen Tavoitetaso: Vakituinen henkilöstö osallistuu keskimäärin kahteen kuntouttavan työotteen koulutukseen vuonna 2014.

- 13 - Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Aikaansaantikyky Muu sosiaalitoimi tulostavoite Tavoite: Lastensuojelun asiakkaiden omatoimisuus ja oma vastuunotto lisääntyvät. Indikaattori: Perheiden kanssa arvioidaan tukitoimien vaikuttavuutta kerran vuodessa tai asiakkuuden päättyessä TAKmittarilla asteikolla 1-5. Tavoitetaso: Mittaaminen toteutetaan kaikkien asiakasperheinen kanssa 2014. Tavoite: Lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille tehdään yhdessä perheen kanssa asiakassuunnitelma, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Indikaattori: Asiakassuunnitel-man toteutuminen Tavoitetaso: Suunnitelmista 80 % toteutuu Tavoite: Asiakas kuntoutuu ja asiakkuuksia saadaan päättymään Indikaattori: Segmenttien asiakasmäärät Päättyneiden ja alkaneiden lastensuojeluasiakkuuksien suhde Tavoitetaso: Keltaisen asiakkaita ei siirry punaiselle Tavoite: Asiakkuuden johtaminen kehittyy Indikaattori: Asiakkuuden johtamiseen räätälöity koulutus lastensuojelun ja muun sosiaalityön henkilöstölle 2014. Tavoitetaso: Kaikki ao. työntekijät osallistuvat koulutukseen. Toimeentuloturva tulostavoite Tavoite: Työttömien toimeentulotukiasiak kaiden aktivointi Indikaattorit: Työvoimahallinnon aktivointiastemittari Tavoitetaso: Pitkäistyöttömien aktivointiaste 35 % Tavoite: Ohjausprosessin käyttöönotto Indikaattori: Asiakassuunnitelman euvottelut Tavoitetaso: Kaikki kunnan osarahoittamalla työmarkkinatuella olevat asiakkaat kutsutaan asiakassuunnitelmane uvotteluun. Tavoite: Aktivointitoimilla estetään työmarkkinatukikusta nnusten kasvu Indikaattori: Kunnan osuus työmarkkinatukikusta nnuksista Tavoitetaso: Kustannukset eivät nouse vuoden 2013 tasosta vertailukuntaa (Nakkila) enemmän Tavoite: Asiakkuuden johtaminen kehittyy Indikaattori: Asiakkuuden johtamiseen räätälöity koulutus sosiaalityön ja työllistämisen aktivointitoimiin osallistuvalle henkilöstölle 2014. Tavoitetaso: Kaikki sosiaalitoimen ao. henkilöt osallistuvat

- 14-2.4.3. Koululautakunnan indikaattorit Koululautakunnan strategiaesityksessä tuodaan esille koululautakunnan keskeiset asiakasja vaikuttavuustavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi prosessien on oltava laadukkaat ja henkilöstön aikaansaava. Koululautakunta mittaa keskeisiä asiakas- ja vaikuttavuustavoitteita sekä näihin vaikuttavia tekijöitä seuraavilla mittareilla: Perus- ja keskiasteen opetus Kriittinen menestystekijä Mittari Vaikuttavuus Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien sekä jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen Talous ja resurssit Prosessien sujuvuus ja laadukkuus Ennalta ehkäisevä oppilashuollollinen toiminta, moniammatillinen yhteistyö sekä kodin ja koulun yhteistyö resurssina Opetuksen monipuolisuus, uuden teknologian käyttö, yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa, liikunta- ja vierailukohteiden monipuolinen käyttö, kansainvälisyystoiminta, kerhotoiminta 95 % ikäluokasta saa jatkoopiskelupaikan peruskoulun jälkeen Kaikilla kouluilla on käytössä Askeleittain-, ART-, Theraplaytai Lions quest- toimintamalli. Tyytyväisyyskyselyssä koulutoimi saa vähintään arvosanan 4 asteikolla 1-5. Lukiossa oma kysely, jossa vastaava tulos 8 asteikolla 4-10. Henkilöstö Motivoitunut ja osaava henkilöstö Veso-koulutusten lisäksi keskimäärin 2 koulutuspäivää / työntekijä. Painopiste tvt-opsuudistukseen liittyvissä sekä oppiainekohtaisissa koulutuksissa 2.4.4. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan indikaattorit Kirjastotoimen tulosindikaattorit vuodelle 2014 Vaikuttavuus Prosessien sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Tavoite: Tavoite: Tarjota riittävät kokoelmat Aktiivinen, hyvä asiakaspal- Tuottaa laaduk- sekä monipuolisia velu riittävillä kokoelmilla, eli kaita kirjastopal- palveluita kustannustehokkaasti palvelujen korkea laatu. veluja kustannuskaita sekä asiaktehokkaasti. ystävällisesti palvellen Mittari: sekä asiakkaiden Keskimääräistä (valtakunta Mittari: toivomuksia noudattaen, 17,67 kpl) korkeammat laina- Lainan hinta alluita kokoelmaa ja palveusluvut per asukas. haisempi kuin jatkuvasti kehittäen, valtakunnassa siten tasa-arvoa ja keskimäärin asukasviihtyvyyttä/hyvinvointia (3,33 ). lisäten. Mittari: Kirjasto suorittaa kerran vuodessa kyselyn, jossa mitataan asiakastyytyväisyyttä sekä kartoitetaan asiakkaiden toiveita. Aikaansaantikyky Tavoite: Tuottaa kirjastopalveluja tehokkaasti. Mittari: Lainoja per henkilötyövuosi enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin (22 418 kpl).

- 15 - Kulttuuri- ja matkailutoimen indikaattorit 2013 Lähtökohtana Eurajoen kunnan toiminnan päämäärä Eurajoki on seutukunnan paras paikka asua ja kuntastrategia ja sen asumisviihtyvyyttä korostava osio. Eurajoen matkailullinen kiinnostavuus korostuu myös. Kuntastrategiassa asumisviihtyvyys ja elinvoimaisuus sekä kansainvälisyys. Vapaa-aika- ja kulttuuritoimen tavoitetila: Eurajoella on vetovoimaiset, laadukkaat ja asumisviihtyvyyttä lisäävät vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut, hyvät toimintaedellytykset yhdistyksille ja yhteisöille toimia sekä hyvät palvelut matkailijoille. Kulttuuripalvelut lisäävät kuntalaisten henkistä hyvinvointia ja elämänlaatua Vaikuttavuus ja palvelukyky Prosessin sujuvuus Tuottavuus ja taloudellisuus Henkilöstön aikaansaantikyky Kriittinen menestystekijä Asumisviihtyvyyden ja elinvoimaisuuden lisääminen Kriittinen menestystekijä: kulttuuri- ja matkailupalvelujen laatu paranee ja määrä lisääntyy kaikissa ikäluokissa Kolmannen sektorin ja yrittäjien yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen kuntapalvelujen kanssa. Kriittinen menestystekijä: Verkostoituminen järjestöjen, yrittäjien, yhdistysten kanssa. Järjestetään oppaille koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä eri matkailukohteisiin. Vapaaehtoistyön tukeminen on taloudellisesti kannattavaa ja elinvoimaisuutta ja hyvinvointia lisäävää. Kulttuurimatkailu lisää viihtyvyyttä ja nostaa Eurajoen seutukunnan parhaaksi kunnaksi elää ja asua. Kriittinen menestystekijä: Vapaaehtoistyön jatkuvuus on taloudellisesti kannattavaa. Hyvät oppaat tuovat lisää matkailijoita. Henkilöstön koulutus ja venyminen vapaaehtoistyön johtamisessa/rinnalla kulkemisessa. Oppaiden ammattitaidon ja vapaaehtoistyön turvaaminen nykyisellä tasolla. Mahdollistetaan oppaiden osaamisen päivittäminen ja erikoisosaamisen vahvistaminen. Kannustetaan nykyisiä kulttuurin vapaaehtoisia jatkamaan ja hankitaan uusia Mittari Mittari: Asiakaskyselyiden tekeminen vierailijoille suurimmissa tapahtumissa ja opastuksissa. Mittari: Oppaiden osaamisen vahvistuminen edelliseen vuoteen verrattuna. Pystyvät opastamaan monipuolisemmin. Onko vapaaehtoisten määrä pysynyt samana suhteessa edelliseen vuoteen. Mittari: Työn seuranta ja tilastointi sekä kyselyt Yhteisiä koulutustilaisuuksia, tapaamisia ja tutustumiskäyntejä kolmannen sektorin kanssa. Oppaiden jatkokoulutus ja aktiivisuusnäytöt.