Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset Jorma O. Valkama ja Pertti Sarala

Pohjois-Suomen yksikkö M19/3741/2009/8 30.6.2009 Rovaniemi Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.6.2009 Tekijät Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset Tiivistelmä Kalsedoni on mikrokiteistä kvartsia jota korukiviteollisuuus hyödyntää korujen ja pienoisveistosten valmistuksessa. Vuotson alueella, Sodankylän pohjoisosassa kalsedoneja esiintyy lohkareina maaperässä. Lohkareita löydettiin esim. vuonna1981 Porttipahdan ja Lokan tekoaltaan yhdistävän kanavan kaivun yhteydessä huomattavia määriä. Vuotson eteläpuolelta tehtiin uusia havaintoja laadullisesti hyvistä kalsedonikorukivistä. Uusi esiintymisalue on Roivaisessa, n. 10 km Vuotsosta etelään. Kalsedoneja löytyi yli kilometrin matkalta, 100-200 m:n levyisenä vyöhykkeenä, itä-länsi -suunnassa soistuneelta alueelta. Kalsedonien lähtöpaikan selvittämiseksi alueelle tehtiin alustavia maaperän stratigrafisia ja geokemiallisia tutkimuksia kaivinkonemontutusta apuna käyttäen. Alueelle kaivetuista 15:sta tutkimusmontusta 13:sta otettiiin 17 kpl moreenigeokemian näytteitä ja 17 kpl raskasmineraalinäytteitä, 5 rakeisuusanalyysinäytettä sekä teetettiin 7 kpl lohkarenäytteiden kemiallisia analyysejä. Tutkimuksen tuloksena kalsedonien esiintymisen todettiin liittyvän länsi-itä -suuntaiseen uomaan, joka on toiminut todennäköisenä sulamisvesien purkausuomana deglasiaation loppuvaiheessa. Maapeite koostuu pääosin yli 5 m paksusta moreenipeitteestä, jonka pintaosa on paikoin huuhtoutunut ja lajittunut merkkinä sulamisvesitoiminnasta. Kalsedonilohkareita esiintyy vain maapeitteen pintaosissa ja syvemmällä moreenissa ne ovat harvinaisempia. Moreenigeokemian ja raskasmineraalianalyysien tulosten perusteella Roivaisen alueella on kalsedonien lisäksi havaittavissa myös merkittävää kultapotentiaalia, sillä 11:ssä montussa esiintyi kultahippuja ja moreenin hienoaineksessa huomattavasti kohonneita kultapitoisuuksia (> 10 ppb). Näissä tutkimuksissa kalsedonilohkareiden ja kultapitoisen aineksen alkuperää ei saatu selvitettyä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Roivaisen alueella on merkittävää korukivi- ja kultapotentiaalia, joka vaatii lisänäytteenottoa ja tutkimuksia jäätikön tulosuunnassa lännessä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kalsedoni, kulta, korukivet, jaspis, kvartsi, moreeni, malminetsintä, geokemia, mineraalit, raskasmineraalit Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Sodankylä, Vuotso, Roivainen Karttalehdet 3741 03, 3742 01 Muut tiedot Arkistosarjan nimi M arkistoraporttien sarja Arkistotunnus M19/3741/2009/8 Kokonaissivumäärä 9 s. 3 liitettä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Pohjois-Suomen yksikkö 502 Allekirjoitus/nimen selvennys Jorma Valkama Hanketunnus 2242002 Allekirjoitus/nimen selvennys Pertti Sarala

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. 30.6.2009 Authors Type of report Archive report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Calsedon and gold research in Roivainen, Sodankylä Abstract Geological Survey of Finland has carried out during 2008 the study for calsedon and gold in Roivainen, ca. 10 km south from the village of Vuotso, northern Finland. The aims were to do till stratigraphical investigation in the area for describing the glacial history and transportation of till and boulders, and estimate the transport distance of surficial calsedon boulders. The study was done using test pits, geochemical sampling and heavy mineral separation. Based on the investigation the existence of calsedon boulders is related to west-east oriented meltwater channel that has washed upper till and deposited surficial sediments to the channel. The thickness of that stratified deposit is about 1 meter, and the calsedon boulders are common only at the surface of that deposit. Under the stratified sediments occur till, composed mostly of melt-out till, that is enriched or gold. Gold is occurring both in till fines (<0.06 mm) and as the nuggets. The nuggets were found in 11 test pits (highest 23 nuggets/12 l sample) and the gold content of till fines was largely anomalous (> 10 ppb) in the area. Based on this research the origin of calsedon boulders and gold in till was not detected. Because the area seems to have potential for calsedon and gold, investigations should be continued on up-ice direction in the west. Keywords Calsedon, gold, jewels, jaspis, quartz, till, exploration, geochemistry, minerals, heavy minerals Geographical area Finland, Lapland, Sodankylä, Vuotso, Roivainen Map sheet 3741 03, 3742 01 Other information Report serial M serie Archive code M19/3741/2009/8 Total pages 9 p. 3 app. Language Finnish Price Confidentiality Public Unit and section Northern Office 502 Project code 2242002 Signature/name Signature/name Jorma Valkama Pertti Sarala

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 KALLIOPERÄ 2 3 KALSEDONIEN LÖYTYMINEN 2 4 MOREENIGEOKEMIALLISET JA STRATIGRAFISET TUTKIMUKSET 5 5 MOREENIGEOKEMIA JA RASKASMINERAALITUTKIMUKSET 6 6 KALSEDONIEN GEOKEMIA 8 7 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET 8 8 KIRJALLISUUSLUETTELO 8 9 LIITTEET 9 Kansikuvat: Roivaisen kaivinkonemontutuksen yhteydessä löytynyt kultahippu (kuva P. Sarala) ja Roivaisesta löytyneitä kalsedonilohkareita (kuva J. Valkama).

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 1 1 JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan Roivaisen kalsedonikorukivi- ja kulta-aiheen maaperägeologisia tutkimuksia ja niiden tuloksia. Alueelta oli havaittu kalsedoneja jo vuonna 1995, jolloin alueelta oli löytynyt noin 4 kg painanut kalsedonilohkare. Se sijaitsi noin kilometri Roivaisesta lounaaseen. Paikalla tehdyssä kaivinkonemontutuksessa ei silloin havaittu lisää kalsedonilohkareita. Kesällä 2008 tavattiin edellisestä tutkimusalueesta itäänpäin läheltä nelostietä suon reunasta kalsedonikasauma. Pienellä alueella oli kalsedonikiviä näkyvissä noin 10 kg:n verran. Tämä löydös sai aikaan Roivaisen alueen tarkemmat kalsedonitutkimukset. Alueen topografia ja kivilajit antoivat olettaa, että tutkimuskohteeseen voisi liittyä myös kultapotentiaalia. Tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Suomessa, Sodankylän kunnassa, Vuotson kylän eteläpuolella, Roivaisessa (Kuva 1). Kalsedoneja esiintyy myös Vuotsossa, jossa niitä on parhaiten löytynyt Porttipahta-Lokka tekojärviä yhdistävän kanavan varrelta (Kinnunen & Valkama 2008). Yksittäisiä kalsedoneja on löytynyt lisäksi Lapista mm. Muonion Kangosjärveltä, Inarin Sevettijärveltä, Sodankylän Kutturan ja Vuomaselän alueelta. Aiempia maaperägeologisia tutkimuksia on Roivaisen alueella tehty vähän. Roivaisesta länteen päin n. 5 km Särästölehdon alueella on selvitetty kaivinkonemontutuksen avulla moreenin stratigrafiaa ja malmimineralisoitumista sekä moreeniaineksen kulkeutumissuuntia vuonna 1980 (Junnila 1980). Tutkimukset ovat liittyneet GTK:n Geokemian osaston alueellisiin tutkimuksiin. Näiden tutkimusten aikana tehtiin myös alueellista iskuporanäytteenottoa ns. linjamoreeninäytteenottona, mutta sen alue ulottuu Roivaisen tutkimuskohteen eteläpuolelle. Lisäksi GTK on suorittanut kultatutkimuksiin liittyneitä kairauksia ja maaperätutkimuksia v. 2001-2008 Roivaisesta etelän suuntaan noin kolmen kilometrin päässä Lohisarrioilla (Pulkkinen & Salmirinne 2008). Edellisissä tutkimuksissa ei ole tiettävästi tehty havaintoja kalsedonilohkareista. Kuva 1. Roivaisen tutkimusalue sijaitsee n. 10 km Vuotson eteläpuolella mustalla neliöllä rajatulla alueella. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09.

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 2 2 KALLIOPERÄ Roivaisen alueen kallioperä sijoittuu Riestovaaran graniittibatoliitin luoteisosaan (Kuva 2). Riestovaaran graniittibatoliitti on pyöreähkö ja se intrudoi pohjois- ja itäpuolella pohjakompleksin graniittigneissejä ja länsi- ja eteläpuolella lapponisia kvartsiitteja, kiilleliuskeita ja -gneissejä sekä intermediaarisia ja emäksisiä metavulkaniitteja. Batoliitin kontaktit sivukiviin ovat harvoin paljastuneita. Batoliitin länsipuolella Lohipalossa karkeaporfyyrinen graniitti ja kvartsiitti ovat kontaktissa (Mikkola 1941). Graniitti makaa kvartsiitin päällä, ja siitä lähtee kapeita apofyyseja kvartsiittiin. Kuva 2. Sodankylän Roivaisen alueen kallioperä. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09. 3 KALSEDONIEN LÖYTYMINEN Ensimmäinen kalsedoni Roivaisesta löytyi syksyllä 1995, silloin löytyi noin 4 kg painava keltainen, hyvälaatuinen kalsedonilohkare. Kivilöydös oli sen verran mielenkiintoinen, että silloinen GTK:n malmitutkimuksista vastaava geologi antoi asiasta kuultuaan valtuudet kaivaa löytöalueelle tutkimuskuoppia. Sitä ennen Jorma Valkama porasi tunnustelureiän Cobra iskuporakoneella tutkimuskohteeseen saadakseen selville alueen irtomaiden paksuuden. Porakanget pysähtyivät noin seitsemään metriin, silloin porakanget olivat painuneet jo melko syvälle rapakallioon. Tämän jälkeen 31.10-2.10.1995 alueelle kaivettiin kaksi noin 25 m pitkää tutkimusojaa sekä muutama pienempi monttu edellisten kaivantojen lähelle (Kuva 3). Kaivausta tehtiin kolmena päivänä. Kaivauksissa ei tavattu merkkejä kalsedonista. Kaivupaikka sijaitsee n. 200 m Riestovaaran graniitin reunan luoteispuolella. Roivaisen monttujen koordinaatit ovat: n. X= 7550050,

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 3 n. Y= 3500850. Montut sijaitsivat kivilajiltaan tumman, osaksi rapautuneen amfiboliittikarsikiven päällä (Kinnunen & Valkama 2008). Myöhemmin kesällä 2005 ja heinäkuussa 2008 kalsedoneista tehtiin havaintoja enemmänkin (Kuva 4). Kuva 3. Karttakuvassa Roivaisen tutkimuskaivannot vuodelta 1995 sekä tutkimusmontut jotka kaivettiin lokakuussa 2008. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09. Vuonna 2005 alueelle uudelleen palatessa löytyi lisää merkkejä kalsedonikivistä. Alueen lohkare-etsinnät keskeytyivät parin kesän ajaksi, mutta myöhemmin vuoden 2008 heinäkuussa Valkama teki jälleen etsintämatkan alueelle. Nyt alueelta paljastui uusia merkkejä kalsedoneista, noin 150 m nelostien länsipuolelta, jossa pieneltä alueelta löytyi noin 10 kg:n kasauma keltaisia kalsedonilohkareita. Lisäksi alueelta löytyi kaksi punaista jaspista sekä hyvälaatuinen unakiittikivi (Kuva 5). Etsintä jatkui nelostien itäpuolelle seuraten suon eteläreunaa, jossa kiviä oli näkyvissä harvakseen, Selvisi, että seassa esiintyi myös kalsedoneja. Kalsedoneja oli melko säännöllisin välein aina Sakiatievan poroaidalle asti. Poroaidan lähelle niitä oli kasautunut enemmänkin pienelle alueelle. Kalsedoneja on löydetty noin 2 km matkalta länsi-itä suunnassa, mutta kallio josta kalsedonit ovat lähtöisin on vielä paikantamatta. Kalsedonien pyöristyneisyysaste on melko alhainen, näyttäisi siltä että nämä lohkareet eivät olisi kovin pitkämatkalaisia. Kaivinkonemontutus oli seuraava lähestymistapa kalsedonien esiintymistavan selvittämiseksi. Kalsedonikivien on todettu olevan merkittäviä myös kalliokullan malminetsinnällisen tutkimuksen kannalta. Kullanhuuhdonta-alueilta on tavattu ainakin yksi kullan ja kalsedonin muodostama

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 4 sekahippu (Kinnunen 2003). Vuotson alueella on ennestään jo 1950-luvulla löytyneitä kalliokullan etsintäkohteita Mäkärärovassa ja Palokiimaselässä. Kuva 4. Kalsedonilohkareiden löytöpaikkoja (keltaiset kolmiot) Sodankylän Roivaisessa. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09. Kuva 5. Roivaisen keltaisia kalsedoneja n. 10 kg sekä kaksi punaista jaspista ja unakiitti. Kuva J. Valkama 14.7.2008.

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 5 4 MOREENIGEOKEMIALLISET JA STRATIGRAFISET TUTKIMUKSET Kaivinkonemontutuksen avulla selvitettiin seuraavaksi alueen kalsedonien esiintymistä maaperässä. Montutus tapahtui lokakuussa 2008. Alueen sijainnin ja geologisen struktuurin sekä topografian perusteella oli mahdollista, että alue voisi olla myös kullan esiintymisen suhteen otollista aluetta. Montut kaivettiin sellaisiin paikkoihin, joista oli aikaisemmin löytynyt kalsedonilohkareita (Kuva 3). Monttuja kaivettiin 13 kpl ja niille annettiin tunnukset 2008 JOV- 000001 2008 JOV-000013 (kartoissa tunnukset on lyhennetty muotoon M1-M13). Kaivinkonemontutuksen yhteydessä tehtiin stratigrafinen selvitys sekä otettiin näytteitä raskasmineraali- sekä geokemian analyysejä varten. Montutustutkimuksessa selvisi, että kalsedoneja esiintyy merkittävissä määrin vain maapeitteen pintaosassa, eikä yhdestäkään kaivannosta tavattu kalsedoneja syvempää moreenikerrostumista. Sen sijaan lähes kaikissa montuissa oli ylimpänä kerroksena lajittunutta maalajia eli hiekkaa ja soraa noin metrin paksuudelta. Ainoastaan yksi, pieni kalsedonikivi tavattiin koko montutusohjelman aikana tutkimusmontun M8 yläosasta. Jäätikön virtaussuunta on määritetty vuonna 1974 tehdyistä maaperägeologisista tutkimuskaivannoista suuntauslaskujen avulla. Tutkimuskaivannon Sakiaselkään lähelle nykyistä kalsedonitutkimuskohdetta oli kaivanut malminetsintää palveleva maaperätutkimusryhmä vuonna 1974. Päätavoitteena oli ollut moreenitutkimus, joka on antanut täsmällisen kuvan mannerjäätikön virtausvaiheista ja samalla ratkaisevasti täydentänyt kvartääristratigrafisia ja -kronologisia tietoja (Hirvas ja muut 1977). Jäätikön virtaussuunta Roivaisen alueella on suuntauslaskujen mukaan 240. Todettu jäätikön virtaussuunta antaa syyn jatkaa tutkimuksia jäätikön tulosuuntaan kalsedonilohkareiden esiintymisalueelta. Tätä ilmansuuntaa puoltaa myös kivilajien rakenteiden suunnat ja magneettinen aerogeofysikaalinen aineisto (Kuvat 2 ja 6). Kuva 6. Tutkimusalueen magneettinenkartta. Tutkimusalue sijaitsee kuvan oikeassa yläkulmassa. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09.

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 6 5 MOREENIGEOKEMIA JA RASKASMINERAALITUTKIMUKSET Tutkimusmontuista kerättiin kaikkiaan 16 kpl (1-3 kpl/monttu) moreeninäytteitä, joista teetettiin kemian analyysit Labtium Oy:ssä. Näytekoko oli n. 250-300 g ja kuivauksen jälkeen niistä seulottiin alle 0,06 mm:n fraktio analysoitavaksi M-paketilla (41 alkuainetta ICP-OES- ja ICP- MS -menetelmillä) ja 521U:lla (Au ja Pd GAAS-menetelmällä) kuningasvesiuutoksesta. Geokemian analyysituloksia on esitetty taulukossa 1 ja kokonaislista liitteessä 1. Taulukko 1. Eräiden alkuaineiden pitoisuuksia Roivaisen tutkimusmonttujen moreeninäytteissä. Menetelminä on käytetty GAAS (521U), ICP-MS (511M), ICP-OES (); alle määritysrajan olevat tulokset on merkitty <-etumerkillä. Näytetunnus Au_ppb Te_ppb Bi_ppm Sb_ppm U_ppm As_ppm Co_ppm Cu_ppm Fe_ppm monttu, syv. dm 521U 511M 511M 511M 511M M1,30 2,1 22,4 0,10 0,08 30,2 <5 15,6 43 41600 M3,20 2,0 33,4 0,10 0,08 2,4 <5 23,0 65 57900 M3,40 3,3 39,1 0,13 0,12 1,8 <5 19,1 69 56300 M3,60 1,9 23,1 0,09 0,11 4,3 <5 22,2 55 51700 M4,15 53,2 25,3 0,09 0,09 2,1 <5 18,0 73 50600 M4,50 2,7 25,3 0,08 0,19 2,3 7 24,5 93 58900 M5,10 <1 13,5 0,10 0,03 11,6 12 11,1 36 28600 M6,15 <1 31,3 0,11 0,13 3,4 7 29,6 88 60300 M6,60 1,9 24,5 0,07 0,04 2,2 <5 29,6 121 61200 M7,20 2,7 37,1 0,81 0,10 5,9 5 14,0 63 34400 M7,50 63,2 32,2 0,11 0,10 140,3 9 37,7 71 78200 M8,25 1,1 29,9 0,12 0,19 6,6 7 18,5 79 40100 M9,15 12,1 50,0 0,28 0,24 11,5 6 25,1 121 54900 M11,35 1,2 22,7 0,09 0,11 9,2 10 22,9 66 61900 M12,30 3,4 33,5 0,14 0,08 4,6 7 21,0 117 78300 M13,25 2,5 22,6 0,08 0,06 6,9 6 22,1 78 52100 Analyysituloksista voidaan havaita, että perusmetallien pitoisuudet ovat Roivaisen alueella yleensä alhaiset. Myös useiden kullan seuralaisalkuaineiden (Bi, Sb, As) pitoisuudet ovat alhaisia. Sen sijaan kullalla esiintyy muutamia korkeita pitoisuuksia indikoiden alueen kultapotentiaalia. Myös kauttaaltaan taustasta (6 ppb; Koljonen 1992) kohonneet telluuripitoisuudet tukevat alueen kultapotentiaalia. Tutkimusmontuista otetuissa raskasmineraalinäytteissä (12 l = n. 20 kg moreenia), jotka seulottiin alle 2 mm:n fraktioon ennen kultakoiralla rikastamista, geokemiassa havaittu kultaanomaalisuus saa vahvistuksen. Kuvassa 7 on esitetty tutkimusmontuittain eri syvyyksillä havaitut kultahippumäärät. Useimmissa näytteissä hippumäärä on molemmin puolin kymmentä, mutta kahdessa näytteessä 23 kpl. Hippumäärät ovat huomattavan suuria moreeninäytteille. Osa hipuista on usein vain hieman pyöristyneitä ja sisältävät kvartsia (kuva 8), mikä viittaa lyhyeen jäätikön kuljetustoimintaan. Näytteiden mikroskooppitutkimustulokset on esitetty liitteessä 2. Raskasmineraalinäytteistä tehtiin havaintoja myös kyaniiteista, joita esiintyi useassa tutkimuskaivannossa. 1960-luvun alkupuolella on GTK:lle lähetetty kansannäytteitä kyaniittilohkareista, ne olivat löytyneet nykyisen Porttipahdan tekoaltaan keskivaiheilta. Tästä voi päätellä että kyaniitteja esiintyy jäätikkökuljetuksen suunnassa eli Roivaisesta länsi-lounaaseen.

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 7 Kuva 7. Kultahippujen määrä tutkimusmontuittain eri syvyyksiltä otetuissa moreeninäytteissä Roivaisen alueella. Kuva 8. Roivaisen kultahippu. Valokuva: B. Johansson ja P. Sarala.

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 8 6 KALSEDONIEN GEOKEMIA Roivaisen alueelta löydetyistä kalsedonilohkareista otettiin seitsemän eri näytettä analysoitavaksi mahdollisen kultapotentiaalin selvittämiseksi. Lohkareiden analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että kalsedonilohkareiden kulta- tai sen indikaattorialkuaineiden pitoisuudet ovat alhaisia, eikä muidenkaan metallien pitoisuudet ole kohonneet. Kalsedonit itsessään eivät siis ole indikaattoreita kullan esiintymiselle alueella. Sen sijaan korukivinä kalsedonit ovat merkittäviä (vrt. Kinnunen & Valkama 2008). 7 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET Roivaisen alueella on tavattu maaperästä runsaasti kalsedonilohkareita ja selkeät viitteet alueen kultapotentiaalista. Kohteessa tehdyt kaivinkonetutkimukset ja moreeninäytteenotto osoittivat kullan esiintyvän sekä moreenin hienoaineksessa että raskasmineraalifraktiossa. Tutkimukset eivät tuoneet kuitenkaan selvyyttä niin kalsedonilohkareiden kuin kullankaan alkuperälle, sillä kalliota ei tavoitettu varmuudella yhdenkään montun pohjalta. Todennäköisin suunta näiden alkuperän selvittämiselle on jäätikön tulosuunta kohteen länsi-lounaispuolella. Vaikka kalsedoneissa ei havaittu kohonneita kultapitoisuuksia, niiden on aiemmin todettu esiintyvän yhdessä kullan kanssa. Tämän vuoksi maaperä- ja kallioperätutkimuksia tulisi jatkaa sekä Roivaisen alueella tässä tutkimuksessa tehtyjen havaintojen alkuperän selvittämiseksi että muidenkin Vuotson alueella tavattujen mineralisaatioiden mahdollisten kalsedonisaostumien tarkistamiseksi. Näistä ensimmäisen toteuttamiseksi tutkimusmontutusalueen länsi- ja lounaispuolella (nelostien länsipuolella) tulisi tehdä verkkomainen moreenin ja rapakallion geokemian näytteenotto kulta- ja sen seuralaisalkuaineiden esiintymislaajuuden selvittämiseksi sekä tutkimusmontutus sen tulosten tarkistamiseksi. Toisena tutkimushaarana voisi esimerkiksi olemassa olevat kairasydämet käydä läpi sekä Roivaisen alueelta että muiden Vuotson alueen tunnettujen mineralisaatioiden osalta. 8 KIRJALLISUUSLUETTELO Front, Kai; Vaarma, Markus; Rantala, Eeva; Luukkonen, Ari 1989. Keski-Lapin varhaisproterotsooiset Nattas-tyypin graniittikompleksit, niiden kivilajit, geokemia ja mineralisaatiot. Summary: Early Proterozoic Nattanen-type granite complexes in central Finnish Lapland: rock types, geochemistry and mineralization. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 85, 77 s. Hirvas, Heikki; Alfthan, Antti; Pulkkinen, Eelis; Puranen, Risto; Tynni, Risto 1977. Raportti malminetsintää palvelevasta maaperätutkimuksesta Pohjois-Suomessa vuosina 1972-1976. Summary: A report on glacial drift investigations for ore prospecting purposes in northern Finland 1972-1976. Geologinen tutkimuslaitos, Tutkimusraportti 19, 54 s. Junnila, Esko 1980. Esitutkimusraportti, karttalehti 3724 (Porttipahdan tekojärvi). Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S/42/3724/1/1980, 24 s., 11 l. Kinnunen, Kari A. 2003. Kalsedonin ja kullan sekahippu Lemmenjoen alueelta ja yhteenvetoa Lapin kultasekahipuista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M 19/3812/2003/1, 18 s.

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset 9 Kinnunen, Kari A. & Valkama, Jorma O. 2008. Sodankylän Vuotson kalsedonilohkareista ja sferuliittisista felsiittijuonista korukivien raaka-aineena. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3742/2008/35, 20 s. Koljonen,T. (toim.) 1992. Suomen geokemiallinen atlas, osa 2: Moreeni. Geologian tutkimuskeskus. Lestinen, Pekka 1980. Peurasuvannon karttalehtialueen geokemiallisen kartoituksen tulokset. Summary: The results of the geochemical survey in the Peurasuvanto map-sheet area. Geologinen tutkimuslaitos. Geokemiallisten karttojen selitykset lehti 3723. Espoo: Geologinen tutkimuslaitos. 97 p. 4 app. Mikkola, Erkki 1941. Muonio-Sodankylä-Tuntsajoki. Kivilajikartan selitys 1 : 400 000, B7-C7- D7. 286 s. 4 pls. 1 kartta. 9 LIITTEET Liite 1. Roivaisen alueen tutkimusmontuista kerättyjen moreeninäytteiden alkuainepitoisuudet (Labtiumin M -analyysipaketti). Liite 2. Roivaisen alueen tutkimusmonttujen raskasmineraalihavainnot. Liite 3. Roivaisen alueen kalsedonilohkareiden alkuainepitoisuuksia (Labtiumin 515PM - analyysipaketti).

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE 1 Roivaisen alueen tutkimusmontuista kerättyjen moreeninäytteiden alkuainepitoisuudet (Labtiumin M -analyysipaketti). Tilaajan Ag Bi Ce In Mo Sb Se Te Th U W Yb näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 2008 JOV-000001.3,30 0,05 0,10 94,02 0,05 1,46 0,08 0,53 0,022 8,38 30,17 0,15 2,92 2008 JOV-000001.3,30 0,05 0,09 91,91 0,05 1,44 0,07 0,54 0,020 8,40 31,23 0,12 3,02 2008 JOV-000003,20 0,08 0,10 107,80 0,07 0,38 0,08 0,60 0,033 10,59 2,41 0,08 2,81 2008 JOV-000003,40 0,05 0,13 62,06 0,07 0,55 0,12 0,36 0,039 8,99 1,75 0,14 2,35 2008 JOV-000003,60 0,04 0,09 76,34 0,06 0,47 0,11 0,48 0,023 8,33 4,26 0,13 3,06 2008 JOV-000003,60R 0,05 0,11 94,76 0,06 0,52 0,11 0,54 0,033 10,38 5,43 0,15 3,55 2008 JOV-000004,15 0,06 0,09 81,65 0,06 0,32 0,09 0,58 0,025 8,94 2,12 0,10 4,04 2008 JOV-000004,15R 0,05 0,09 84,16 0,06 0,32 0,09 0,55 0,031 8,35 2,08 0,10 4,10 2008 JOV-000004,50 0,04 0,08 81,58 0,05 0,43 0,19 0,44 0,025 8,09 2,27 0,12 1,83 2008 JOV-000005,10 0,03 0,10 412,70 0,04 0,61 0,03 2,01 0,013 44,08 11,64 0,07 3,71 2008 JOV-000006,15 0,05 0,11 183,80 0,06 0,64 0,13 0,81 0,031 14,71 3,44 0,09 3,30 2008 JOV-000006,60 0,04 0,07 109,60 0,06 0,26 0,04 0,57 0,024 10,25 2,21 0,07 3,39 2008 JOV-000006,60R 0,05 0,08 116,10 0,07 0,30 0,04 0,60 0,028 11,02 2,56 0,08 3,86 2008 JOV-000007,20 0,04 0,81 155,90 0,05 0,38 0,10 0,55 0,037 11,92 5,94 0,11 1,05 2008 JOV-000007,50 0,07 0,11 171,50 0,08 2,21 0,10 0,81 0,032 15,65 140,30 0,17 4,45 2008 JOV-000008,25 0,06 0,12 148,90 0,06 0,65 0,19 0,74 0,030 14,69 6,58 0,07 3,05 2008 JOV-000009,15 0,08 0,28 133,30 0,06 0,67 0,24 0,73 0,050 9,69 11,47 0,12 2,97 2008 JOV-000011,35 0,05 0,09 161,10 0,06 0,71 0,11 0,81 0,023 14,35 9,19 0,13 3,84 2008 JOV-000012,30 0,06 0,14 133,60 0,09 0,60 0,08 0,76 0,033 18,13 4,63 0,06 3,52 2008 JOV-000013,25 0,06 0,08 333,20 0,05 0,50 0,06 0,86 0,023 29,85 6,94 0,06 2,34 2008 JOV-000013,25R 0,06 0,09 352,50 0,05 0,57 0,07 0,91 0,027 41,49 13,26 0,06 2,53 Tilaajan Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu Fe K näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 2008 JOV-000001.3,30 30600 <5 <5 140 0,9 2510 <1 15,6 131 43 41600 1160 2008 JOV-000001.3,30 30700 <5 <5 144 1,0 2540 <1 15,8 134 41 41600 1160 2008 JOV-000003,20 39100 <5 <5 108 1,1 2410 <1 23,0 148 65 57900 1380 2008 JOV-000003,40 40300 <5 <5 141 1,3 2330 <1 19,1 148 69 56300 1080 2008 JOV-000003,60 30300 <5 <5 144 1,4 2070 <1 22,2 135 55 51700 1140 2008 JOV-000003,60R 33700 <5 <5 160 1,5 2200 <1 24,5 151 62 58100 1220 2008 JOV-000004,15 31000 <5 <5 101 1,4 1950 <1 18,0 156 73 50600 1600 2008 JOV-000004,15R 29400 <5 <5 99 1,3 1880 <1 19,1 151 71 48600 1590 2008 JOV-000004,50 26100 7 <5 105 0,7 3710 <1 24,5 265 93 58900 3970 2008 JOV-000005,10 28200 12 <5 156 1,2 2680 <1 11,1 75 36 28600 1820 2008 JOV-000006,15 38300 7 <5 159 1,0 2700 <1 29,6 204 88 60300 1860 2008 JOV-000006,60 28300 <5 <5 186 1,1 3090 <1 29,6 188 121 61200 4060 2008 JOV-000006,60R 32600 <5 <5 217 1,3 3430 <1 31,9 216 143 70100 4600 2008 JOV-000007,20 34100 5 <5 117 1,1 2360 <1 14,0 170 63 34400 1700 2008 JOV-000007,50 42200 9 <5 256 5,6 2450 <1 37,7 149 71 78200 2410 2008 JOV-000008,25 37700 7 <5 115 1,1 2580 <1 18,5 229 79 40100 1120 2008 JOV-000009,15 35000 6 <5 108 1,8 2080 <1 25,1 321 121 54900 2040 2008 JOV-000011,35 34700 10 <5 136 1,4 2070 <1 22,9 156 66 61900 1610 2008 JOV-000012,30 49500 7 <5 269 2,4 2770 <1 21,0 233 117 78300 3330 2008 JOV-000013,25 32500 6 <5 102 1,6 2050 <1 22,1 128 78 52100 2660 2008 JOV-000013,25R 33500 7 <5 110 1,8 1960 <1 23,8 126 77 55600 2480

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE 1 Tilaajan La Li Mg Mn Na Ni P Pb Rb S Sc Sr näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 2008 JOV-000001.3,30 35 15 6020 176 309 58 521 9 15 38 13,4 17,9 2008 JOV-000001.3,30 34 15 6090 178 321 58 523 7 14 24 13,6 17,9 2008 JOV-000003,20 39 10 7370 340 271 63 414 10 21 47 18,7 18,1 2008 JOV-000003,40 24 14 6750 306 295 67 538 11 16 <20 15,9 21,1 2008 JOV-000003,60 32 9 5850 376 323 61 508 10 15 23 14,7 16,8 2008 JOV-000003,60R 37 10 6410 419 315 67 572 10 17 22 16,6 18,4 2008 JOV-000004,15 37 7 6620 329 270 64 538 8 20 <20 18,3 15,0 2008 JOV-000004,15R 36 7 6460 344 265 62 526 8 21 <20 17,8 14,1 2008 JOV-000004,50 30 11 15400 327 271 135 570 6 34 22 14,2 19,6 2008 JOV-000005,10 257 20 5400 325 320 38 916 15 28 43 7,1 10,3 2008 JOV-000006,15 54 14 10900 587 314 93 687 12 24 45 16,9 21,5 2008 JOV-000006,60 45 8 10700 546 321 93 494 7 41 24 17,3 15,9 2008 JOV-000006,60R 50 10 11900 593 309 107 560 8 48 <20 20,4 18,8 2008 JOV-000007,20 56 12 8210 180 387 75 543 11 22 29 9,1 10,9 2008 JOV-000007,50 72 20 6440 1120 351 74 1160 14 26 24 25,4 16,3 2008 JOV-000008,25 65 15 9270 235 329 78 370 11 16 36 14,9 16,9 2008 JOV-000009,15 61 11 12600 233 335 122 672 9 23 25 23,2 11,7 2008 JOV-000011,35 65 11 6980 522 350 74 719 12 22 52 14,5 14,7 2008 JOV-000012,30 70 16 9050 334 308 106 1000 14 41 23 25,6 21,5 2008 JOV-000013,25 90 16 7810 341 323 55 692 12 39 34 13,1 15,6 2008 JOV-000013,25R 93 16 7550 383 286 55 750 11 37 36 13,9 15,9 Tilaajan Ti V Y Zn Zr Au Pd näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg 521U 521U 2008 JOV-000001.3,30 2470 102 30,7 53 22 2,1 6,7 2008 JOV-000001.3,30 2490 103 30,8 51 22 2,6 6,7 2008 JOV-000003,20 3100 152 31,8 57 43 2,0 4,2 2008 JOV-000003,40 3060 182 25,1 76 27 3,3 4,7 2008 JOV-000003,60 3000 156 31,7 62 24 1,9 4,6 2008 JOV-000003,60R 3250 174 37,0 69 26 2,7 5,1 2008 JOV-000004,15 2670 144 41,1 54 31 53,2 3,8 2008 JOV-000004,15R 2550 140 40,6 53 29 2,0 4,2 2008 JOV-000004,50 2380 134 21,1 70 16 2,7 2,1 2008 JOV-000005,10 2760 61 47,3 36 15 <1 <2 2008 JOV-000006,15 3310 145 40,0 64 26 <1 3,5 2008 JOV-000006,60 3150 148 35,9 67 19 1,9 3,1 2008 JOV-000006,60R 3500 170 41,5 80 22 3,7 4,2 2008 JOV-000007,20 2560 101 17,0 55 14 2,7 <2 2008 JOV-000007,50 3100 162 46,2 79 30 63,2 3,2 2008 JOV-000008,25 3350 156 33,8 69 27 1,1 2,7 2008 JOV-000009,15 2960 223 43,4 86 32 12,1 5,2 2008 JOV-000011,35 2890 136 40,2 55 17 1,2 2,3 2008 JOV-000012,30 4120 229 43,7 99 29 3,4 5,5 2008 JOV-000013,25 2630 104 24,4 55 24 2,5 <2 2008 JOV-000013,25R 2560 110 26,3 57 24 1,4 3,0

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE 2 Roivainen, raskasmineraalinäytteet Kaikki näytteet moreenia Tunnus, Au Rm-mineraalihavainnot mikroskoopilla ja SEM:llä syv. kpl 2008 JOV-M 1.2, 15dm 3 Karkeampi fraktio: magneettista tavaraa suht.paljon, rautaoksideja, runsaasti granaatteja, epidootti, yksi kyaniitti, muutamia ilmeniittejä. Hienompi fraktio: magneettista tavaraa, granaatteja (almandiini ja spessartiini), muutamia zirkoneja, pieni kyaniitti, 3 kultahippua-suurin 0,5mm-kuvattu SEM:llä. 2008 JOV-M 1.3, 15dm 8 2008 JOV-M 1.3, 30dm 1 2008 JOV-M 2, 25dm 7 Karkeampi: magn. rautaoks.-sem=fe-ti oks ilmeniitti. SEM gran.=almandiini, kyaniitti yli kymmenen kpl SEM=kyaniitti, epid. monatsiitti SEM=monatsiitti Hienompi: magn.gran.rautaoks.kaksi zirkonia, yksi rutiili, 8 AU-hippua - suurin 0,4mm SEM kuva on. Karkeampi: magn. rautaoks.(ilmeniitti), gran. epid. Kyaniitti - pisin 6mm pitkä, yksi rutiili, stauroliittikide- SEM-kuva on. Hienompi: magn. rautaoksidi, gran. Zirkoni, 1 AU-hippu Karkeampi: erittäin paljon magneettista tavaraa (puoli ampullia), kvrautapartikkeleita, rutiili, pyriitti kide, gran, epid, ilmeniitti, kyaniitti zirkoneja runsaasti, 7 AU-hippua (keskim. 0,35mm, SEM kuvat>stauroliitti-kaksi kultahippua-fe-ti-oksidi 2008 JOV-M 3, 60dm 0 Karkeampi: hematiitti-ilmeniitti <SEM kuvat on, kyaniitti, granaatti,epidootti. Hienompi: magn. rautaoks. gran. Näyte ei ollut kovin edustava (seassa sekoittunutta keveämpää kellertävää tavaraa) 2008 JOV-M 4, 50dm 0 Karkeampi: magn., rautaoks., gran., epid., yksi kyaniitti. Hienompi: magn., rautaoks., gran., likaisen kellertävää kvartsia paljon. 2008 JOV-M 5, 10dm 4 2008 JOV-M 6, 40dm 4 Karkeampi: suht.paljon magneettista tavaraa, rautaoks., gran., epid., muutama kyaniitti, pari kalsedonia. Hienompi: magn., rautaoks. paljon, gran.paljon, zirkoni kiteet teräväsärmäisiä, rutiili, kromiitti (ehkä), monatsiitti?, 4 AU-hippua> suurin 0,85 mm x 0,45 mm - toiseksi suurin 0,50 mm x 0,35 mm kvartsia mukana. Karkeampi: magn., rautaoks., magnetiittikidesikeröitä, runsaasti gran., epid., monatsiitti, zirkoni> SEM kuva on, rutiili> SEM kuva on. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoneja melko paljon, monatsiitti, 4 AUhippua (keskimäärin 0,15 mm). 2008 JOV-M 6, 60dm 1 Karkeampi: magn., rautaoks., gran., yksi kyaniitti, kaksi pyriittiä. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, 1 AU-hippu (tosi pieni). 2008 JOV-M 7,20dm 11 2008 JOV-M 7, 50dm 2 Karkeampi: magn., rautaoks., gran.-spessartiini SEM kuva on, monatsiitti SEM kuva on, stauroliitti SEM kuva on. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, 11 AU-hippua - suurin 0,85 mm SEM kuva ja analyysi on~ ei hopeaa Karkeampi: magn., rautaoks., gran., epid., musta turmaliini?, yksi kyaniitti, pari pyriittiä. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, monatsiitti?, 2 AU-hippua (pieniä)

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE 2 2008 JOV-M 8, 10dm 23 2008 JOV-M 8, 25dm 6 2008 JOV-M 9, 15dm 23 Karkeampi: runsaasti magneettista tavaraa, rautaoks., gran., epid., 4 kyaniittia, zirkoni. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, yksi rutiili, 23 AU-hippua - pisin 0,4 mm muut pieniä hippusia Ei fraktioitu: magn., gran., epid., monatsiitti, pari kyaniittia, rautaoksideja, zirkoneja viisi, joista pari komeaa; hyvä kidemuoto 6 AU-hippua - suurin 0,55 mm x 0,3 mm litteä. Karkeampi: magn., gran., epid., rautaoks., 12 kpl kyaniittia, 1 stauroliitti, 1 rutiili, 1 zirkoni Hienompi: magn., gran., rautaoks., zirkoni, rutiili, kyaniitti, 23 AU-hippua - keskimäärin 0,45 mm halkaisijaltaan 2008 JOV-M 10 0 Ei näytettä 2008 JOV-M 11, 35dm 3 Karkeampi: runsaasti magneettista tavaraa, rautaoks., gran., epid., yksi kyaniitti. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, 3 AU-hippua (hippusta) 2008 JOV-M 12, 30dm 4 Karkeampi: magn., rautaoks., gran., epid., 3 kyaniittia, monatsiitti. Hienompi: magn., rautaoks., gran., zirkoni, monatsiitti, 4 AU-hippua 2008 JOV-M 13, 25dm 9 Karkeampi: todella runsaasti magneettista tavaraa, rautaoks., gran,. epid., 2 rutiilia, 2 stauroliittia, 51 kyaniittia. Hienompi: magn.runsaasti, rautaoks., gran., monatsiitti, 5 kyaniittia, 3 rutiilia, lukematon määrä zirkoneja, 9 AU-hippua.

Sodankylän Roivaisen kalsedoni- ja kultatutkimukset LIITE 3 Roivaisen alueen kalsedonilohkareiden alkuainepitoisuuksia (Labtiumin 515PM - analyysipaketti). Tilaajan Ag As Au Bi Cd Pd Pt Sb Se Sn Te Tl näytetunnus mg/kg mg/kg µg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg mg/kg 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 515M 2009 JOV-L1 0,015 0,94 <1 0,028 0,12 3,1 <0.5 0,06 0,146 0,22 34 <0.05 2009 JOV-L2.1 0,019 2,26 <1 0,043 0,04 1,8 0,7 0,08 0,391 0,33 29 <0.05 2009 JOV-L2.2 0,014 1,38 <1 0,008 0,03 2,5 1,1 0,03 0,071 0,34 8 <0.05 2009 JOV-L2.3 0,013 0,99 <1 0,016 0,06 11,4 0,8 0,05 0,143 0,29 23 <0.05 2009 JOV-L2.4 0,010 1,51 1 0,019 0,02 3,1 1,0 0,02 0,030 0,22 36 <0.05 2009 JOV-L2.4 0,008 1,46 <1 0,018 0,02 3,7 0,9 0,02 0,029 0,42 32 <0.05 2009 JOV-L2.5 0,013 3,09 <1 0,015 0,04 3,3 <0.5 0,27 0,451 0,55 14 <0.05 2009 JOV-L3 0,019 0,44 <1 0,029 0,03 1,8 <0.5 0,04 0,024 0,56 5 <0.05 W U Al B Ba Be Ca Cr Cu Fe K La mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 515M 515M 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 2009 JOV-L1 0,49 0,32 131 6 5 0,7 91 56 34 65900 <100 <1 2009 JOV-L2.1 5,39 0,95 289 6 4 <0.5 84 33 17 72200 <100 6 2009 JOV-L2.2 0,14 1,09 693 <5 36 <0.5 400 24 6 8210 <100 4 2009 JOV-L2.3 0,53 1,10 159 <5 4 0,5 <50 45 15 30000 <100 <1 2009 JOV-L2.4 <0.05 0,24 182 <5 8 <0.5 64 14 3 3820 <100 2 2009 JOV-L2.4 <0.05 0,20 184 <5 8 <0.5 65 12 3 3960 <100 3 2009 JOV-L2.5 4,50 3,77 724 <5 3 <0.5 <50 68 10 45400 <100 1 2009 JOV-L3 <0.05 0,77 1060 <5 16 <0.5 117 27 5 7240 <100 <1 Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sc Sr Th mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 515P 2009 JOV-L1 1 275 192 <2 <50 40 52 <5 74 22,6 <1 13 2009 JOV-L2.1 <1 326 221 <2 <50 37 128 <5 <50 46,5 <1 <10 2009 JOV-L2.2 <1 2330 343 <2 <50 11 197 <5 <50 1,4 <1 <10 2009 JOV-L2.3 <1 171 158 <2 <50 25 <50 <5 <50 14,4 <1 <10 2009 JOV-L2.4 <1 1890 59 <2 <50 2 <50 <5 <50 <0.5 <1 <10 2009 JOV-L2.4 <1 1900 62 <2 <50 2 <50 <5 <50 <0.5 1 <10 2009 JOV-L2.5 <1 298 331 <2 <50 66 176 <5 81 36,8 <1 <10 2009 JOV-L3 <1 321 71 <2 <50 5 <50 <5 <50 <0.5 1 <10 Ti V Y Co Zn Zr Au Pd Pt mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg µg/kg 515P 515P 515P 515P 515P 515P 704P 704P 704P 2009 JOV-L1 6 56 24 7 15 2 <10 <10 <10 2009 JOV-L2.1 13 15 75 13 12 3 <10 <10 <10 2009 JOV-L2.2 11 4 2 2 7 <1 <10 <10 <10 2009 JOV-L2.3 5 24 17 9 9 1 <10 <10 <10 2009 JOV-L2.4 6 1 1 1 5 <1 <10 <10 <10 2009 JOV-L2.4 7 2 1 <1 4 <1 <10 <10 <10 2009 JOV-L2.5 9 122 6 12 10 1 <10 <10 <10 2009 JOV-L3 59 5 <1 2 6 1 <10 <10 <10