Loppuraportti TSR:n hankkeesta 103310 Biologiset riskitekijät sekä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät työntekijöiden keskuudessa: Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus - Biological risk factors, and determinants of early retirement among employees: The Helsinki Health Study Tausta Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää työntekijöiden psyykkisen ja fyysisen terveydentilan, keskeisten kansantautien riskitekijöiden (sydäntaudit, lihavuus) yhteyksiä työssä selviytymiseen, erityisesti eläkkeellesiirtymisprosessiin. Työssä selviytymistä, eläkeajatusten syntyä ja eläkkeellesiirtymistä tunnetaan prosessina toistaiseksi vielä huonosti. Eläkeajatusten merkitys eläkkeellesiirtymisprosessin osana on vain vähän tutkittu alue. Ensiksikin eläkeajatusten terveyteen ja työoloihin liittyviä taustatekijöitä koskeva ymmärrys on puutteellista. Toiseksi eläkeajatusten ja muiden tekijöiden merkitys eläkkeellesiirtymiseen on myös puutteellisesti ymmärretty alue. Tällaiset tiedot työntekijöiden terveydestä, terveysriskeistä ja toimintakyvystä sekä eläkeprosessista ovat erittäin tärkeitä, kun pyritään tukemaan ikääntyneiden työntekijöiden selviytymistä työssä ja ehkäisemään ennenaikaista työkyvyn laskua ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Hanke käynnistyi vuonna 2004 TSR:n kanssa sovitun tarkennetun työsuunnitelman mukaisesti (03.02.2004). Vuonna 2004 valmisteltiin työsuunnitelman mukaan Helsingin kaupungin henkilöstöä koskevia tutkimusaineistoja, joiden avulla suunnitellut tutkimustehtävät voidaan suorittaa: kyselyaineistot 2000-2002 (n=8960) ja terveystarkastusaineistot 2000-2002 (n=5943) saatettiin valmiiksi sekä käynnistettiin eläkerekisteriaineiston muodostaminen. Vuonna 2005 ja 2006 hankkeen tutkimustehtävät ovat edenneet työsuunnitelman mukaisesti ja analyysit ja raportit on saatu tehdyksi. Tavoitteet Hankkeen tarkennetut tavoitteet olivat seuraavat: 1 Eläkeprosessin tutkimus 1a) Eläkehakuisuuteen vaikuttavat tekijät Tarkoituksena oli selvittää ensiksikin terveydentilaan ja toimintakykyyn sekä ammattiasemaan liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat eläkehakuisuuteen (eläkeajatukset). Toiseksi tarkoitus oli selvittää erityisesti psykososiaalisten työolojen ja työn ja perheen yhteensovittamisen yhteyksiä eläkehakuisuuteen (eläkeajatukset). 1b) Ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen taustatekijät Tarkoituksena oli kartoittaa alustavasti sosiodemografisten taustekijöiden sekä eläkeajatusten yhteyksiä sairausperustaiselle ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen. 2 Keskeisten riskitekijöiden tutkimus Tarkoituksena oli kartoittaa työterveyshuollon kokoamien mitattujen riskitekijöiden esiintymistä työntekijöiden ja heidän osaryhmiensä keskuudessa (sukupuoli, ikä, ammattiasema). 2a) Verenpaine (systolinen ja diastolinen) ja seerumin kolesteroli työntekijöillä 2b) Lihavuus työntekijöillä mitattuna BMI:n sekä vyötärön ja lantion ympäryksen avulla Menetelmät Hankkeen tutkimukset perustuvat Helsinki Health Studyn eri aineistoihin ja niiden yhdistämiseen. Hanke kohdistuu Helsingin kaupungin 40-60 -vuotiaaseen henkilöstöön. Tehtävän 1a tutkimukset eläkeajatuksista perustuvat Helsinki Health Studyn kyselyaineistoihin vuosilta 2000, 2001 ja 2002 (n=8960, vastausprosentti 67 %). Kaikkien kolmen vuoden kyselyaineistot on työstetty valmiiksi ja yhdistetty yhdeksi aineistoksi sekä tehty
laadunvarmennusanalyysit. Aineistonkeruu onnistui hyvin ja aineistot ovat mahdollistaneet osatutkimusten analyysit ja raportoinnin. Kyselylomakkeesta saatiin keskeiset tarkastellut muuttujat: ikä, sukupuoli, ammatti, eläkeajatukset, psyykkinen ja fyysinen toimintakyky (SF- 36), pitkäaikaissairaus, puolison toiminta, psykososiaaliset ja muut työolot. Tehtävän 1b perusanalyysit ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisestä perustuvat kohdan 1a aineiston yhdistämiseen eläkerekisteritietoihin niiden osalta, jotka ovat antaneet yhdistämiseen luvan (n=6605). Kyselyaineistoon kuuluvia on seurattu eläkerekisterien avulla vuosina 2000-2004. Aineistonkeruu on tapahtunut yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) ja Valtiokonttorin kanssa. Eläkkeelle siirtyneitä vuosina 2000-2004 oli yhteensä 1002, näistä vanhuuseläkkeelle siirtyneitä 399, ei-sairausperustaiselle eläkkeelle siirtyneitä 372 ja sairausperustaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 231. Analyysit kohdennettiin sairausperustaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneisiin, jotka muodostavat varsinaisen kiinnostuksen kohteen. Tehtävien 2a) ja 2b) analyysit riskitekijöistä ja niiden taustatekijöistä perustuvat terveystarkastuksissa tehtyihin mittauksiin ja niissä koottuihin taustatietoihin. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat työntekijät kutsutaan Helsingin kaupungin työterveyshuollon järjestämiin ikäryhmittäisiin terveystarkastuksiin. Vuosien 2000-2002 aikana tarkastuksiin kutsuttiin yhteensä 9027 henkilöä. Näistä 5470 kävi terveystarkastuksessa ja 4267 antoi suostumuksensa tarkastustietojen käyttämiseen tässä tutkimuksessa. Terveystarkastuksissa tehtäviä työterveyshoitajan suorittamia mittauksia varten laadittiin yksityiskohtaiset ohjeet, jotta kaikki mittaukset olisivat luotettavia ja yhdenmukaisia. Riskitekijöiden esiintymistä tarkasteltiin keskiarvojen ja yleisesti käytössä olevien luokitustapojen (esim. Käypä hoito) mukaan. Taustamuuttujina tarkasteltiin sukupuolta, ikää ja ammattiasemaa. Verenpaineen ja kokonaiskolesterolin tarkastelussa otettiin huomioon myös mahdollinen verenpaine- ja kolesterolilääkitys. Tilastolliset analyysit sovitettiin tutkimustehtäviin ja niissä käytettiin parhaita nykyaikaisia menetelmiä. Eläkeajatusten esiintymistä taustamuuttujien mukaan tarkasteltiin prevalenssiprosenttien ja luottamusvälien avulla. Taustatekijöiden yhteyksiä eläkeajatuksiin tutkittiin multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin (odds ratio) avulla. Eläkkeelle siirtymisen taustatekijöiden tutkimuksessa käytettiin ikävakioituja esiintyvyys- ja ilmaantuvuuslukuja sekä luottamusvälejä. Sairausperusteisten varhaiseläketapahtumien ilmaantumista seuranta-ajan kuluessa koskevat tiedot esitetään ikä- ja sukupuolivakioituina 1000 henkilövuotta kohden. Tulokset Eläkeprosessin tutkimus kohdistui eläkehakuisuuteen vaikuttaviin tekijöihin Helsingin kaupungin 40-60 -vuotiailla työntekijöillä (Harkonmäki ym. 2006a). Ensiksi selvitettiin terveydentilan, toimintakyvyn ja ammattiaseman vaikutusta eläkeajatuksiin. Tulosten mukaan eläkeajatukset lisääntyivät iän myötä ja olivat yleisempiä alemmissa ammattiasemissa (työntekijät). Sekä psyykkisellä että fyysisellä toimintakyvyllä oli voimakas yhteys eläkeajatuksiin. Tulokset osoittivat että psyykkisellä ja fyysisellä toimintakyvyllä on suuri merkitys ennenaikaisen eläkehakuisuuden syntymiselle ja näin ollen eläkeprosessin käynnistymiselle. Toimintakyvyn alenemisen torjuminen ja töiden sovittaminen työntekijän edellytyksiin sopivaksi auttavat ehkäisemään eläkehakuisuutta ja tätä kautta lykkäävät ennenaikaisen eläkeprosessin käynnistymistä. Toiseksi selvitettiin psyykkisen työkyvyn sekä psykososiaalisten työolojen ja työn ja perheen yhteensovittamisen yhteyksiä eläkeajatuksiin (Harkonmäki ym. 2006b). Päätulosten mukaan psyykkinen toimintakyky, epäsuotuisat psykososiaaliset työolot ja työn ja perheen väliset ristiriidat olivat yhteydessä eläkeajatuksiin. Tulokset osoittavat, että työkyvyn lisäksi työn ja perheen yhteensovittamisen onnistuminen vaikuttaa eläkehakuisuuteen. Työn ja perheen väliset ristiriidat ennakoivat vahvasti pyrkimyksiä
siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tulokset vahvistavat edelleen psyykkisen toimintakyvyn merkitystä eläkeprosessissa, mutta tuovat esille myös perhetekijöiden merkityksen. Näin ollen myös työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen osaltaan auttaa ehkäisemään ennenaikaista eläkehakuisuutta ja eläkeprosessin käynnistymistä. Sairausperustaiselle eli työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin laajassa peruskartoituksessa (Harkonmäki ym. 2006c). Huomiota kiinnitettiin useisiin taustatekijäryhmiin, myös eläkeajatusten ja eläkkeelle siirtymisen välisiin yhteyksiin. Osoittautui, että noin viidenneksellä 40-60 -vuotiaista Helsingin kaupungin työntekijöistä esiintyy vahvoja varhaiseläkeaikomuksia. Vahvat varhaiseläkeaikomukset ennakoivat selvästi myöhempää sairausperusteista eläkkeelle siirtymistä. Lisäksi alhainen koulutus ja ammattiasema, fyysisesti raskas ja kuormittava työ sekä huono koettu terveys ja toimintakyky sekä yleinen tyytymättömyys eri elämänalueisiin lisäsivät sekä varhaiseläkkeelle suuntautumista että myös sairausperusteiselle varhaiseläkkeelle siirtymistä. Riskitekijöistä merkittävä ylipaino, runsas tupakointi ja alkoholinkäyttö olivat myös varhaiseläkeaikomuksia lisääviä tekijöitä. Lihavuus oli yhteydessä myös eläkkeelle siirtymiseen. Eri elämänalueisiin liittyen tyytymättömyys omaan terveyteen, työhön, työn ja perheen yhteensovittamiseen ja vapaa-ajan harrastuksiin ennakoivat varhaisempaa eläkkeelle siirtymistä. Toimialoista eniten varhaiseläkeaikomuksia sekä sairausperusteiselle varhaiseläkkeelle siirtymistä todettiin keittiöja siivousalalla sekä teknisellä ja liikennealalla. Tulokset osoittivat, että pääpiirtein samat tekijät, jotka vaikuttavat eläkeaikomusten taustalla, vaikuttavat myös eläkkeelle siirtymiseen. Fyysisesti kuormittava työ on edelleen tärkeä varhaiseläkkeen riskitekijä. Myös ylipaino, runsas tupakointi ja alkoholinkäyttö ovat riskitekijöitä, joihin tulee kiinnittää huomiota. Kuormittavaan työhön ja alentuneeseen terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvien tekijöiden lisäksi työssä jaksamisessa ja eläkkeelle siirtymisprosessissa on kyse myös työn ulkopuolisista tekijöistä, kuten perheelämästä ja vapaa-aikaan liittyvistä tekijöistä. Yksilölliset tekijät huomioiva ja riittävän aikainen puuttuminen työssä jaksamisen ja varhaisen eläkkeelle siirtymisen tunnettuihin riskitekijöihin on tähdellistä sekä työhyvinvoinnin ylläpitämisen että työurien pidentämistavoitteiden toteutumisen kannalta. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tutkimuksessa osoittautui, että tutkitut riskitekijät olivat yleisempiä miehillä kuin naisilla (Wiens ym. 2006). Vähintään lievästi kohonnut systolinen verenpaine oli naisista hieman alle kolmanneksella ja miehistä lähes puolella. Kohonnut verenpaine oli muita yleisempää yhtäältä vanhemmissa ikäryhmissä ja toisaalta alemmissa ammattiasemissa. Ikäerot voimistuivat tarkasteltaessa korkeimman riskin ryhmiä. Veren kokonaiskolesterolipitoisuus oli normaali noin kolmanneksella. Naisilla korkea kokonaiskolesteroli oli yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Kohonneen kokonaiskolesterolin esiintyvyydet vastasivat aiempia vastaavan ikäistä väestöä koskevia tutkimuksia. Sen sijaan kohonnut verenpaine oli jonkin verran yleisempää kuin aiemmissa väestötutkimuksissa. Kaiken kaikkiaan normaaliarvoja esiintyi melko vähän. Riskitekijöiden hallinta ja ehkäisy on erityisen tärkeää 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden keskuudessa sekä työntekijäasemassa olevien keskuudessa sekä lisäksi miehillä myös alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Työpaikat voivat osaltaan tukea terveellisiä elintapoja mm. työpaikkaruokailun avulla ja järjestämällä tupakoinnin lopettamisryhmiä. Lihavuuden tutkimuksessa osoittautui, että naisista ylipainoisia oli vähemmän kuin miehistä, joista ylipainoisia oli lähes puolet (Utriainen ym. 2006a, 2006b). Lihavien osuudessa ei ollut sukupuolieroa. Ylipaino ja lihavuus olivat vanhimmassa ikäryhmässä yleisempiä kuin nuoremmilla. Naisilla lihavuus ja huomattava keskivartalolihavuus olivat yhteydessä ammattiasemaan: lihavuus oli sitä yleisempiä, mitä alemmasta ammattiasemasta oli kyse. Miehillä lihavuuden tämä yhteys heikompi. Vyötärö-lantiosuhde ja pelkkä vyötärön ympärys oli
naisista ainakin lievästi suurentunut 60 %:lla, miehillä luku oli 72/73 %. Painoindeksiltään normaalipainoisilla oli yleisesti ainakin lievää keskivartalolihavuutta. Vyötärö-lantiosuhteen mukaan 40 % normaalipainoisista naisista oli vähintään lievästi keskivartalolihavia. Vyötärön ympärysmitan mukaan näin oli 28 %:lla naisista. Normaalipainoisista miehistä 46 %:lla oli ainakin lievästi suurentunut vyötärö-lantiosuhde ja 35 %:lla ainakin lievästi suurentunut vyötärön ympärysmitta. Nämä tulokset osoittavat, että lihavuuden ja keskivartalolihavuuden terveyshaittojen ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että käytännön työterveyshuollossa painoon kiinnitetään huomiota ja painoindeksin (BMI) lisäksi mitataan myös keskivartalolihavuus. Lihavuutta torjumalla voidaan ehkäistä sydäntauteja, diabetesta ja metabolisen oireyhtymän syntymistä työntekijöiden keskuudessa. Nämä ja muut taudit, joihin lihavuus myös vaikuttaa, heikentävät työkykyä, johtavat sairauspoissaoloihin ja lopulta ennenaikaiselle eläkkeelle. Työterveyshuollon toimilla voidaan kuitenkin ehkäistä lihavuutta ja siihen liittyvien tautien syntymistä. Tiedotus ja muu hyödyntäminen Tutkimuksesta ja sen tuloksista on tiedotettu Helsingin kaupungille. Helsinki Health Studyn seurantaryhmänä toimii kaupungin henkilöstötoimikunta ja sitä on informoitu tutkimuksesta. Erikseen on myös informoitu henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon johtoa. Työterveyshuollon lääkäreitä ja työterveyshoitajia on informoitu yhteisissä kokouksissa ja seminaareissa. Näitä tilaisuuksia pidetään myös jatkossa ja niissä uusimmat tulokset tulevat esille. Samoin on informoitu Kuntien eläkevakuutusta (Keva) tutkimuksen tuloksista. Peruskartoitusraportti (Harkonmäki ym. 2006c) oli Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Kevan yhteisjulkaisu ja siitä on tiedotettu sekä kaupungin että Kevan organisaatiossa. Raportista laadittiin tiedote, jonka useat lehdet julkaisivat. Tieteellinen raportointi on tapahtunut sekä arvovaltaisissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä että kotimaisissa, Helsingin kaupungin tietokeskuksen raporttisarjoissa (julkaisuluettelo ja julkaisut tämän raportin liitteenä). Tuloksia voidaan hyödyntää mm. pyrittäessä edistämään työhyvinvointia henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon toimin. Erityisesti tulokset tuottavat tietoa työntekijöiden terveyden edistämistä varten ja osoittavat keskeisiä riskitekijöitä sekä riskiryhmiä, joissa terveyden edistämisen tarpeen ovat suuret. Samoin tulokset tuottavat tietoa eläkeprosessista, eläkeajatuksista, eläkeprosessin käynnistymisestä ja eläkkeelle siirtymisestä sekä näihin vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisössä pyrittäessä tukemaan työssä jaksamista normaaliin eläkeikään saakka. Samoin tuloksia voidaan hyödyntää eläkelaitoksessa, jossa myös pyritään tukemaan työkyvyn säilymistä, kuntoutusta ja työssä jaksamista eläkeikään saakka. Osallistuneet henkilöt Hankkeen toteuttamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt (*=TSR:n hankerahoituksella): Helsingin yliopisto: lääk.kand. Akseli Aittomäki*, VTM Karoliina Harkonmäki, prof. Eero Lahelma, ETM Tea Lallukka, dos. Pekka Martikainen, LL, VTM, KTM Kustaa Piha, dos. Ossi Rahkonen, THM Peppiina Saastamoinen*, dos. Sirpa Sarlio-Lähteenkorva (Elintarvikevirasto), dos. Karri Silventoinen, lääk.kand. Inka Utriainen*, LL Jan-Erik Wiens Keva: VTM Karoliina Harkonmäki, YTM Janne Väänänen Pohdinta ja johtopäätökset (jatkotutkimus) Laaja kirjo tekijöitä vaikuttaa eläkeprosessiin ja lopulta ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen. Luonnollisesti sairaudet, työ ja toimintakyky sekä fyysinen että psyykkinen ovat keskeisellä sijalla. Kuitenkin myös muut tekijät ennakoivat eläkkeelle siirtymistä: alhainen ammattiasema,
työn fyysinen ja psykososiaalinen rasitus sekä myös perhetekijät ja yleinen tyytyväisyys. Työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon toimin voidaan tukea työssä jaksamista eläkeikään saakka. Eläkehalukkuuden liian aikaiseen syntymiseen tulisi kiinnittää huomiota. Tärkeintä on terveyden ja työkyvyn tukeminen. Työhön liittyvien tekijöiden lisäksi työn ulkopuolisilla tekijöillä on myös merkitystä. Eläkeajatusten ja eläkkeelle siirtymisen yhteyttä tulisi tutkia lisää ja selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat tähän yhteyteen. Lisää tutkimusta tarvitaan myös työolojen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen yhteydestä eläkeprosessiin. Keskeisten kansantautien riskitekijät tulisi tiedostaa aikaisempaa paremmin myös työelämässä ja työterveyshuollossa. Ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa tavataan runsaasti suositukset ylittäviä riskitekijäarvoja ja ne ennakoivat myöhempää sairastumista mm. sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Työpaikalla on mahdollisuus tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä ja järjestää ohjausta ja ryhmiä (esim. painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen, liikunta), joiden avulla terveellisiä elintapoja voidaan edistää. Kuitenkin tietoja puuttuu useiden riskitekijöiden samanaikaisesta esiintymisestä ja niiden taustatekijöistä työympäristössä. Vähän on myös tukittu riskitekijöiden yhteyttä sairauspoissaolohin ja eläkeprosessiin. Julkaisut Karoliina Harkonmäki, Eero Lahelma, Pekka Martikainen, Ossi Rahkonen, Karri Silventoinen. Mental functioning (SF-36) and intentions to retire early among ageing municipal employees: The Helsinki Health Study. Scand J Public Health 2006:34:190-198 (2006a) Karoliina Harkonmäki, Eero Lahelma, Pekka Martikainen, Ossi Rahkonen, Karri Silventoinen. Associations of SF-36 mental functioning and family related factors with intentions to retire early among employees. Occup Environ Med 2006:63:558-563 (2006b) Karoliina Harkonmäki, Eero Lahelma, Janne Väänänen, Ossi Rahkonen. Eläkeaikomukset ja varhaiseläkkeelle siirtyminen Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Helsingin kaupungin tietokeskus ja Kuntien eläkevakuutus. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 2006:4, 38 s. (2006c) Inka Utriainen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma. Lihavuus ja keskivartalolihavuus Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 2006:1, 41 s. (2006a) Inka Utriainen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma. Keski-ikäisten painoindeksi ja keskivartalolihavuus. Selvitys Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusaineistosta. Suomen Lääkärilehti 2006:61:419-422 (2006b) Jan-Erik Wiens, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma. Sydän- ja verisuonitautien biologiset riskitekijät Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 2006:2, 32 s.