TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (2/2016-2017) Aika: Perjantaina 10.3.2017 klo 11-13 Paikka: Opetus- ja kulttuuriministeriö, kokoushuone Jukola D460, Meritullinkatu 1 Asialista: 1. Ajankohtaista Waldén avasi kokouksen ja totesi, ettei talon poliittisen johdon edustaja valitettavasti päässyt paikalle. Hän kertoi myös, että kuun vaihteessa julkisuudessa kerrottiin, että kotimaisten TV-kanavien kaapelijakelu saattaa loppua kokonaan. Suomalaiset televisioyhtiöt, kaapelitelevisio-operaattorit ja televisio-ohjelmien oikeudenhaltijoita edustavat järjestöt ovat nyt muodostaneet työryhmän etsimään yhteistä ratkaisua vapaasti vastaanotettavien televisiokanavien kaapelijakeluun liittyviin kysymyksiin. Työryhmän tavoitteena on löytää yhteinen ratkaisu 30.9.2017 mennessä. Työryhmä raportoi säännöllisesti työskentelystään ja edistymisestään opetus- ja kulttuuriministeriölle. Yksittäiset kysymykset ovat hyvin moninaisia, eikä Waldén halunnut niitä erikseen tässä yhteydessä avata ja viittasi siltä varalta paikalla oleviin jäseniin. Waldén mainitsi myös, että yksityisen kopioinnin tutkimuksen neuvottelukunta kokoontuu parin viikon sisällä. Taloustutkimuksen toteuttama yksityisen kopioinnin tutkimus 2017 käynnistyy huhtikuun alussa. Tulokset saadaan viimeistään alkusyksystä, jolloin tiedetään suuntaa budjettipohjaisen korvauksen suuruudelle. Yksityinen kopiointi on kaiken kaikkiaan vähentynyt huippuvuosistaan. Yleisesti voidaan nähdä, että striimauksen suosio on kasvamassa. - Tekijänoikeusvalvonta OKM:n toimenpiteet Vuopala esitteli asian taustoja ja kertoi, että OKM on ollut tietoinen tekijänoikeusvalvontakirjeiden postittamisesta vuode 2015 keväästä lähtien. Ministeriö ryhtyi selvitystyöhön, kun media otti asian laajasti esiin alkuvuodesta ja julkisuudessa liikkui väitteitä mm. massapostitusmäärän jyrkästä kasvusta. Väitteiden
todenperäisyyden varmistaminen edellytti asian selvittämistä. Ministeriö järjesti asiaan liittyvien seikkojen selvittämiseksi tapaamisia viranomaisten kesken, joissa myös MaO:n edustaja oli paikalla, sekä keskusteli kirjeitä lähettävien tahojen ja kirjeiden vastaanottajien oikeusturvasta huolestuneiden tahojen kanssa. Vuopala kertoi lyhyesti OKM:n suunnitelmista alustaviksi toimenpiteiksi ensivaiheessa ja myös pidemmällä aikavälillä. Suunnitelmana on, että lisättäisiin sellaista tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista liittyen tekijänoikeusvalvontaan, ja ohjeista, joilla voitaisiin parantaa kirjeiden vastaanottajien oikeusturvaa. Pyrittäisiin myös edistämään hyviä käytäntöjä kirjeiden lähettämiseksi tarvittavien yhteystietojen käsittelylle. Ministeriön toimenpiteet on tarkoitus viedä vielä ministeri Grahn-Laasosen linjattavaksi, jonka jälkeen OKM julkaisee asiasta verkkouutisen. Keskustelu: Keskustelussa kysyttiin, eikö vertaisverkkojakelua voisi korvata oikeudenhaltijoille esim. hyvitysmaksun avulla. Tämä voisi olla hyvä siksi, etteivät kansalaiset aina tiedä, että tallentaminen lähes aina aiheuttaa teoksen levittämisen muille. Lisäksi kysyttiin, tulisiko ministeriön selvittää, millaista liiketoiminnan voittoa oikeudenhaltijat ja heitä edustavat asianajotoimistot saavat massapostituksesta. Yleisesti todettiin, että ministeriön kirjetoimintaan liittyvä info-sivusto kuulostaa hyvältä idealta. Hyvitysmaksulla ei kuitenkaan voida korvata luvatonta toimintaa. Vuopala vastasi, ettei ministeriö tutki yksittäisten oikeudenhaltijoiden liiketoimintaa vaan selvittää, mitä voimassaoleva laki edellyttää TekL 60a :n perusteella toteutetulta tekijänoikeusvalvonnalta. Voi olla, etteivät laittomia striimauspalveluja käyttävät aina tiedä, että pelkkä katsominen saattaa aiheuttaa myös saman ohjelman/elokuvan levittämisen. 2. Tekijänoikeuden yhteishallinnointilakia koskeva hallituksen esitys (HE 119/2016) Still totesi, että vuodenvaihteesta alkaen voidaan jo puhua laista, koska Yhteishallinnointilaki (1496/2016) tuli voimaan 1.1.2017. PRH toimii yhteishallinnointidirektiivin tarkoittamana valvovana viranomaisena ja sinne on palkattu henkilö hoitamaan valvontaa. PRH:lle tulee tehdä ilmoitus aikomuksesta toimia laissa tarkoitettuna yhteishallinnointiorganisaationa. Lisäksi lain mukaisia tehtäviä ohjaamaan perustetaan yhteishallinnointia koskeva neuvottelukunta, joka voi antaa ehdotuksia hyviksi käytännöiksi. Neuvottelukunnan jäseninä ovat organisaatiot sekä käyttäjien edustajia ja viranomaiset. Neuvottelukuntaa koskevan asetuksen valmistelu on vielä kesken. Neuvottelukunnan nimeämiseen liittyvistä järjestelyistä ei ole vielä tehty päätöksiä. OKM:n verkkosivuilla on julkaistu tietopaketti uudesta laista. Keskustelua Neuvottelukunnalle kerrottiin, että PRH on palkannut TTVK:ssa aiemmin työskennelleen lakimiehen Asko Metsola.
Yleisenä kommenttina tuotiin esille, että on hyvä asia, että EU-maiden tekijät voivat nyt itse valita sen organisaation, jota käyttää. Yhteishallinnointiorganisaation näkökulmasta tuotiin esille, että laki aiheuttaa kyllä paljon työtä, jotta saatetaan käytännöt lain edellyttämään muotoon. Teostossa lain toimeenpanotoimet ovat käynnistyneet ja ilmoituksia lähtee 30 000 asiakkaalle kevään mittaan. 3. EU- ja kansainväliset asiat: - EU:n komission ehdotukset tekijänoikeusjärjestelmän modernisoimiseksi o EU:n tekijänoikeuslainsäädännön modernisointipaketti Still kertoi, että DSM-kokonaisuuteen kuuluu useita ehdotuksia, joista ensimmäinen annettiin joulukuussa 2015 (sisältöpalvelun siirrettävyysasetus). DSM-direktiiviehdotus ja verkkolähetysasetusta koskevat ehdotukset sekä VIPehdotukset julkaistiin 14.9.2016. Muiden paitsi VIP-asioiden käsittelytahti neuvoston työryhmässä on ollut hidasta. Siirrettävyysasetusehdotuksen valmistelu eteni viime vuoden keväällä nopeasti ja silloin saavutettiin neuvoston yleisnäkemys asiasta. Asian käsittely parlamentissa viivästyi, kun valiokunnat eivät osanneet päättää, kuka ottaa päävastuun. Trilogit aloitettiin myöhään syksyllä, ja nyt on saavutettu poliittinen yhteisymmärrys. Asetus tulee muodollisesti hyväksyttäväksi keväällä 2017. Asetus tullee siten voimaan ensi vuoden puolella, koska asetuksessa säädetään 9 kk siirtymäajasta. Keskustelu: Ehdotettiin, että dsm-direktiiviehdotuksen valmistelua varten voitaisiin asettaa vastaava taustaryhmä kuin siirrettävyysasetusta valmisteltaessa. Suomen kantojen muodostaminen on tärkeää ja ajatusta taustaryhmästä pidettiin hyvänä. Still huomautti, että OKM on tekijänoikeusasioita hoitavien virkamiesten osalta alimiehitetty tällä hetkellä, eikä hyvin tiiviiseen yhteydenpitoon ole joka hetki mahdollisuuksia. Lisäksi kysyttiin, onko parlamentilla jo valmista kannanottoa ehdotuksiin. Still ilmoitti, ettei ollut vielä ehtinyt perehtyä asiaan. Asiaan liittyy useiden valiokuntien raportteja, jotka parlamentti itse sovittaa yhteen. Keskustelussa tuotiin esiin, että JURI-valiokunnassa oli puhuttu tekstin- ja tiedonlouhinnasta (TDM) ja muistio oli sisältänyt outoja muutoksia ja täysin uusia käsitteitä. Todettiin, että EU-parlamentin käsittelyyn osallistuu myös suomalaisia tekijänoikeuksien edunvalvojia.
Still kertoi Suomen kannan muodostusprosessista EU-asioissa: Asiat käsitellään askelissa: ensin tulee komission ehdotus, sitten ministeriö pyytää siitä lausuntoa sidosryhmiltä, näiden pohjalta tehdään luonnos kannaksi, joka käsitellään EUjaostossa, jaostokäsittelyn jälkeen esitys viedään valtioneuvoston käsittelyyn. Valtioneuvoston esitys viedään eduskuntaan, jossa valiokunnat käsittelevät asiaa ja Suomen kanta vahvistetaan Suuressa valiokunnassa. Keskustelussa katsottiin, että oikeuksiin tehtävät poikkeukset näyttävät laajenevan, jonka vuoksi on selvä tarve keskustella tekijänoikeuden rajoituksista myös kansallisella tasolla. Jäsenet ilmaisivat kiinnostuksensa olla mukana näissä keskusteluissa. Kaikkien pitäisi voida olla tasapuolisesti mukana, kun käsitellään näin tärkeitä ja isoja asioita. o VIP-ehdotukset (Marrakeshin sopimuksen voimaansaattaminen EU:ssa) Vuopala kertoi, että U-kirjelmä lähetettiin eduskuntaan viime syksynä ja Suomen kanta valmistui 9.12.2016. Ehdotuksia on käsitelty Slovakian ja Maltan pj-kausilla. ja nyt näyttäisi siltä, että asia etenee trilogivaiheeseen, kun EU:n ja jäsenvaltioiden välinen toimivaltakiista koskien sopimuksen ratifiointia on ratkaistu EU:n tuomioistuimessa 14.2.2017. Marrakeshin sopimukseen voidaan liittyä unionina Art. 114 (harmonisointi sisämarkkinoilla). Kyse on toimivallasta, jonka komissio on jo ottanut käyttöön tietoyhteiskuntadirektiivillä (2001/29/EY) säännellyissä asioissa. Marrakeshin sopimus vaikuttaa direktiivin ulottuvuuteen, jolloin kyse ei ole kauppapolitiikka-asioihin perustuvasta toimivallasta (Art. 207) vaan harmonisoinnista. Tuomioistuimen ratkaisun mukaan rajoitussäännöksen kehys on jo sovittu Marrakeshin sopimuksessa, minkä vuoksi EU-tasolla kyse on vain rajoitussäännöksen harmonisoinnista. Toisaalta aiemmin voimassa ollut vapaaehtoisuus on mahdollistanut hyvin erilaisia järjestelmiä. Mm. hyväksytty yhteisö/järjestö (Authorised entity) on keskusteluttanut, samoin kuin sellaisen ennakkohyväksyntä. Rajat ylittävän vaihdon mahdollistaminen asetuksella oli huolestuttanut erityisesti isoja kielimaita. Myös direktiiviin on otettu samat velvoitteet kuin kolmansien maiden kanssa tapahtuvan vaihdon osalta. Tavoitteena on läpinäkyvyys toiminnasta ja portaali toimijoista. Tärkeää on myös muistaa yhteensopivuus WIPO:n sivuille tulevan tietokannan kanssa. Erityisen tärkeä kysymys Suomelle oli johdantolause 11. Komission ehdotus kieltää ylimääräiset ehdot rajoitussäännökselle, kuten korvausjärjestelyt. Marrakeshin sopimus (Art. 4.5) jättää kuitenkin kansalliselle tasolle liikkumavaraa. Asia näyttäisi olevan ongelmallinen nimenomaan saavutettavassa muodossa olevien kappaleiden kvvaihtoon liittyen. Suomen kanta toteaa, että nykyisen TekL 17 :n 4 mom. mukaisen järjestelmän säilyttämisen pitäisi olla mahdollista.
- Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n asiat o Tekijänoikeus- ja lähioikeuksia koskeva pysyvä komitea (SCCR 32, 14-18.11.2016, toukokuun 2017 SCCR 34-kokouksen aiheita) Vuopala kertoi, että WIPO:n SCCR 33. kokouksessa marraskuussa 2016 olivat esillä samat aiheet kuin aiemminkin, eikä niiden osalta edistytty. Suomen sideevent liittyen Cuporen julkaisemaan tekijänoikeusjärjestelmän arviointimetodologiaan sai SCCR-kokouksessa paljon huomiota ja vaikutti olevan oikea-aikainen. Yli 200 kpl metodolologiaoppaita on jaettu/ lähetetty osallistujille. Tarkoitus on esitellä metodologiaa myös jatkossa ja saada myös WIPO:n varapuheenjohtajalta Sylvie Forbiniltä sekä sihteeristöltä näkemystä siitä, miltä osin metodologia voisi olla käytössä välineenä myös muissa WIPO:n jäsenmaissa. Seuraava kokous on 1. 5. toukokuuta, 2017. Kokoukseen valitaan myös uusi puheenjohtaja, mahdollisesti Singaporesta. Lähettäjäyritysten suojan/ rajoitussäännösten rinnalle on ehdotettu uusia aiheita, kuten kuvataiteen jälleenmyyntikorvaus (droit de suite). Digitaalisen kehityksen vaikutuksia koskeva scoping study on tarkoitus tehdä, jotta voidaan selvittää, miltä osin GRULAC-maaryhmän ehdotukseen tulisi suhtautua. Siihen sisältyy samoja teemoja kuin mm. EU:n DSMdirektiiviehdotukseen. o Geenivarojen, perinnetiedon, ja perinteisten kuittuuri-ilmausten suojaa koskeva hallitusten välinen komitea (IGC 33, 27.2 3.3.2017) WIPO:n IGC-komitean mandaattikausi 2016/2017 on lopuillaan. Tarkoitus on ollut keskittyä yhteisymmärryksen saavuttamiseen ydinkysymyksistä ja välttää tekstipohjaista neuvottelua. Tässä ei ole onnistuttu kovinkaan hyvin. Tärkeintä olisi saada selvyys instrumentin tavoitteista. Instrumentin luonne on edelleen auki. Yhteinen tavoite olisi sellainen, joka ottaa huomioon alkuperäiskansojen tarpeet sekä nykyisen IP-järjestelmän perustavoitteet, mm. luovan toiminnan edistämisen ja erityisesti luovassa toiminnassa tarvittavan vapauden ottaa vaikutteita ympärillä olevista teoksista ja ilmaisuista (public domain konsepti). Toisaalta olisi lisättävä oikeudellista varmuutta mahdollisten velvoitteiden osalta; suojan kohde epämääräinen, suojan saajat, oikeudet. IGC-mandaatin uusiminen taas esillä WIPO:n yleiskokouksessa lokakuussa 2017. Tavoite olisi nyt selvittää kansallisella tasolla saamelaisten IP-tarpeet ja se, miltä osin on mahdollista hyödyntää voimassa IP-järjestelmää konkreettisesti ja miltä osin tarvitaan muuta ns. sui generis- suojaa tai muita ratkaisuja. Pyritään myös huomioimaan muut voimassa olevat CBD ja UNESCO-sopimukset ja niiden tuomat synergiavaikutukset. Tilanne on muuttunut huomattavasti 5 vuoden aikana. Myös alueellinen vuoden 2016 hyväksytty Pohjoismainen saamelaissopimus antaa tältä osin mahdollisuuksia ratkaista tilannetta.
4. Muut asiat Seuraavan kokouksen ajankohta ei ole vielä tiedossa. Waldén totesi, että päätöksiä siitä, muodostetaanko työryhmä tai jokin muu kokoonpano, voidaan tehdä mahdollisesti jo lähiaikoina. Joka tapauksessa neuvottelukunnalle voidaan toimittaa sähköpostilla nykyistä enemmän tietoa ja asiakirjoja. Keskustelu: Keskustelussa todettiin, että neuvottelukunnassa tarvitaan myös tekijänoikeudellista strategista keskustelua, koska tuntuu siltä, että tekijänoikeusjärjestelmä nähdään vanhanaikaisena ja esteenä. Ajankohtakin sopii, kun kerran EU:ssa ja myös kvtasolla ollaan tekemässä tekijänoikeusjärjestelmään vaikuttavia muutosehdotuksia. Waldén totesi, että tämä on hyvä ja kannatettava asia. Tässä vaiheessa ministeriössä ei kuitenkaan ole resursseja varsinaisen politiikan muodostamiseen. Neuvottelukunnan jäsenet voivat toimittaa omasta näkökulmastaan keskeisiä kysymyksiä ministeriölle ja myöhemmin keväällä näistä voidaan jäsenten alustusten pohjalta keskustella neuvottelukunnan kokouksessa. Todettiin myös, että kohtapuolin alkavat jo seuraavien hallitusneuvottelujen valmistelut, joten asioita on syytä pohtia myös tätä silmällä pitäen. Vuopala totesi, että aiemmilla toimikausilla neuvottelukunta järjesti Tekijänoikeusfoorumin, jossa asioista voisi keskustella laajemminkin kuin vain neuvottelukunnan kesken. Keskustelun aiheena voisi olla digitalisaatio, joka on läpileikkaava ja koskettaa sekä kansallista, EU- ja KV-tasoa. Täsmennyksenä kysyttiin, olisiko kyse silloin vain digitalisaatiosta tekijänoikeudessa vai digitalisaatiosta yleensä? Aiheeksi ehdotettiin myös tutkimusta, ml. ei-kaupallinen tutkimus. Tekijänoikeusjärjestelmän imagon parantaminen olisi myös hyvä keskustelun aihe. Myös datan suojelua koskevaa aihetta pidettiin tärkeänä ja jo neuvottelukunnassa olisi mahdollista saada hyvä keskustelu aikaan. DSM-direktiiviehdotus on ollut kaiken kaikkiaan pettymys monille. Esiin tuotiin myös se, että joissain muissa työryhmissä järjestöt esittelevät itselleen tärkeitä asioita ja neuvottelukunnassa on yleensä hyvin vähän aikaa kertoa omista huolenaiheista. Tästä voisi olla kehotus kutsussa seuraavaan kokoukseen esim. toukokuussa. OKM voisi myös tuoda tietoa ja tilastoja keskustelun taustaksi. Useinkin vaikeimmat asiat eivät liity lainsäädäntöön. Lainmuutoskeskustelu on eri asia. Tärkeämpää olisi, että ymmärretään kysynnän ja tarjonnan dynamiikkaa paremmin. 5. Neuvottelukunnan seuraava kokous