KOKEELLINEN METODI Aristoteelinen itsestään selvän kokemuksen käsite muuttuu käsitykseksi tiedosta, joka todistetaan sitä varten suunnitellulla kokeella Miten kokeellinen metodi syntyy ja kehittyy? Historiallisuus: kyse ei yksinkertaisesta siirtymästä väärästä tiedon käsitteestä oikeaan Syntyy tietyssä historiallisessa kontekstissa Kyse ei siis vain tieteen voittokulusta Matematiikan nousu seurausta matemaatikkojen noususta: Mutta matemaatikot esittivät hurjia: maa liikkuu yms. Miksi heidän laskelmansa kertoisivat jotain fysikaalisesta maailmasta? AF auktoriteetti asema perustui kokemukseen 1600-luvun modernit väitteet nykyajan näkökulmasta Aristoteelinen itsestään selvän kokemuksen käsite muuttuu käsitykseksi tiedosta, joka todistetaan sitä varten suunnitellulla kokeella Uuden luonnonfilosofian uutuus perustui myös uuteen metodiin: kokeellisuus Luonnon todellisuus, ei inhimillinen auktori Älä luota ihmisen vaan luonnon todistukseen Asiat tärkeämpiä kuin sanat Luota omiin aisteihin ja järkeen, älä siihen mitä muut sanovat Argumentti voittaa aina auktoriteetin Modernin empirismin perusajatus: tosi tieto saadaan aistihavainnolla Jos haluat tietoa luonnon maailmasta, unohda traditio ja auktoriteetit Älyllinen individualismi ja auktoriteetin kieltäminen Eivät itsestään selviä 1500- ja 1600-luvuilla Humanismin rooli Edistyksen ajatus uusi Älyllinen individualismi ja yksilön kokemuksen auktoriteetti tieteen vallankumouksen tuotteita 1
Uudet tieteelliset instrumentit Teleskooppi, mikroskooppi, ilmapuntari, ilmapumppu, lämpömittari Kertoivatko totuuden? Näkivätkö kaikki ihmiset kaukoputkella samat asiat kuin Galileo? Nykyaikana instrumenttien luotettavuus annettua Empirismin juuret 1. Kokeellinen metodi ja matematiikka - GG ja teleskooppi - Instrumenteilla läheinen yhteys matemaatikkojen yritykseen tulla luonnonfilosofeiksi - Matem. Instrumentti tieteelliset instrumentit modernin tieteen symboli - Matematiikalla käytännöllinen ulottuvuus 2. Kaivostoiminta ja metallurgia - Käytännön korostus - Bernard Palissy (1510-1590) - Pyrki löytämään kiinalaisen emalointimenetelmän - Luennot - Käytäntö 3. anatomia ja fysiologia - Andreas Vesalius (1514-1564) - Opetti anatomiaa samalla, kun teki ruumiinavauksia - De humani corporis fabrica 1543: - Hienosti kuvitettu oppikirja William Harvey Pyrki eläinten elimien tutkimiseen luonnonfilosofiassa eikä vain luonnonhistoriassa De motu cordis et sanguinis (1628) Kokeita, mutta hyödynsi myös teurastajien yms. Tietoa Aristoteelinen projekti, mutta teki ruumiinavauksia elävillä eläimillä 2
Hyväksyttiin, vaikkei sopinutkaan galenoslaiseen lääketieteeseen Ei kuitenkaan kyseenalaistanut galenoslaista lääketiedettä Fysiologiasta tuli kuitenkin keskeinen tutkimusalue mikroskooppi 4. Luonnonhistoria - Humanistit laajensivat antiikin ensyklopedioita - Pohjois-Eurooppa, Amerikka - Painettuna levisivät laajalle - Kuvitukset korostivat henkilökohtaisen kokemuksen merkitystä Konrad Gesner (1516-1565) Historiae animalium (4 vols., 1551-58) Ulisse Aldrovandi (1522-1605) Lisäsi realismia (kuvituksessa) ja naturalismia (kuvauksissa) Myös symboliset merkitykset 1600-luvun aikana yhä naturalistisemmiksi 1. hyöty 2. Jumalan ihmeiden esittäminen 3. Uusi maailma 4. antikvarismi 5. kemia ja alkemia - Alkemia ollut aina kokeellísta -> vaikutti nyt luonnonfilosofiaan - Paracelsus (n. 1493-1541): - Vanhat tekstit syrjään; tutkitaan kasveja ja mineraaleja 3
Kokeellinen metodi Keinotekoinen koe, joka tehdään laboratoriossa teoreettisen mallin sisällä luodun hypoteesin testaamiseksi Erityislaitteisto Toistettavissa oleva Tämä metodi mahdollistaa tutkijoiden valtaisan kognitiivisen auktoriteetin Francis Bacon Novum organum (1620) Yritys korvata aristoteelinen syllogistinen metodi uudella, joka tuottaisi varmaa tietoa Aloitettava kokonaan alusta A:n suurin virhe: syllogismi -> premisseistä johtopäätökseen, johtopäätöksen totuus riippuu premissien totuudesta Miten saavutetaan tietoa premisseistä, koska kokemus ei varma FB: Aristoteles hyppäsi empiirisistä partikulaareista yleistyksiin Aistit epävarmoja IDOLIT 1. idola tribus (heimon idoli) 2. idola specus (luolan idoli) 3. idola fori (torin idoli) 4. idola theatri (teatterin idoli) Yhteistä: ihmiset projisoivat luontoon omia ajattelumuotojaan: 3. kaikkein pahimmat Baconin metodi Tieto alkaa aistihavainnosta Perustana luonnonhistoria: kokoelma aistihavaintoja Muodostetaan alemman tason aksioomia edetään yleisempiin, kunne päästään luonnon lakeihin (tai muotoihin) Luonnon laeista johdetaan uusia kokeita ja sovellutuksia Luonnonhistoriat: valtava kokoelma havaintoja ja kokeita Aluksi materiaali puhtaan empiiristä, mutta muuttuu pikkuhiljaa abstraktimmaksi Bacon kutsui metodiaan induktioksi Aksioomia ei saavutettu yhdellä hyppäyksellä Edetään yksittäisistä kohti yleisempiä lakeja Induktio: systemaattinen lajittelu, joka karsii virhelliset yleistykset: laki tai forma 4
Kokeellisen metodin ongelmat 1. tieteellinen päättely etenee induktiivisesti havaittavista yksityistapauksista yleisempiin 2. eliminatiivinen induktio rutiini 3. havainnot petollisia, mutta metodi korjaa virheet: lopputulos varmaa tietoa 4. induktio sekä keksimisen että todistuksen metodi - Paljon tieteitä, joissa ei kokeita Tiedemiehet eivät noudata omia metodisia periaatteitaan Voiko tieteen erottaa ei-tieteestä metodologian avulla? Ei ollut vain yhtä kokeellista metodia Millaisia kokemuksia ja miten havainnoista edettiin yleistyksiin? Kaksi tapaa tehdä kokeita Kokeellinen metodi ja tieteen status AF: syllogismi, mutta premissit yleisesti tunnettuja Astronomia: auringon nousu ja lasku Monella alalla piti tehdä erityisiä kokeita: jotta saivat saman statuksen kuin AF, havaintojen piti näyttää ilmeisiltä Julkisia kokeita Uusia tapoja kertoa kokeista kirjallisesti: miten tehdä koe ja mikä pitäisi olla lopputulos 1. Blaise Pascal: kuvasi kokeitaan universaaleina väitteinä siitä, miten asiat tapahtuvat Jo teet näin ja näin, näin tapahtuu Hyvin lähellä aristoteelista näkemystä Kokemus: universaalit faktat Luonnon ilmiöt hyväksyttiin sellaisenaan Ongelmana saattoi olla, että se mitä yritettiin todistaa ei ollut yleisesti tunnettu GG sanoi toistaneensa sata kertaa Demonstraatio (vrt. matematiikka) A. piti olla luotettava kertomus kokeista B. universaalius Kyseessä spesiaalitieto, mutta piti saada näyttämään universaalilta 2. Robert Boyle Ei mitä tapahtuu luonnossa yleensä, vaan mitä aktuaalisesti tapahtui tietyissä yksittäisessä kokeessa Etabloitiin siis vain yksittäisiä faktoja Haluton tulkitsemaan teoreettisesti Kokeita kuvattiin historiallisina tapahtumina Testimonia Varmaa teto faktoista, mutta vain todennäköistä tietoa niiden fysikaalisista syistä 5
Miksi ero? uskonto Manner-Euroopassa katolilaisia Uskoivat ihmeisiin Ihmeet poikkesivat luonnon järjestyksestä Yksittäisen kokeen kuvaus merkityksetön, vain universaalit väitteet paljastivat luonnon järjestyksen Englannissa: protestantteja Ei ihmeitä Ei tarvita kiinteää luonnon järjestystä, jotta ihmeet tunnistettaisiin Yksittäiset kokeet merkityksellisiä (ihmeet eivät voi häiritä) Newton Monet pitivät koetulosten keräämistä ja tarkkaa kuvausta hyödyttömänä Thomas Hobbes: demonstratiivista varmaa tietoa ei ikinä saavuteta faktojen keräilyllä Usein nähty täydellistämässä ei vain mekanistista filosofiaa, vaan myös kokeellisen menetelmän IN itse katsoi saavuttaneensa asioiden tosi syyt Eksperimentalistien näkökulmasta kuulosti vanhalta dogmaattisuudelta 1600-luvun perintö hajanainen: 1. teoreettisesti varovainen, kokemukseen ja kokeisiin perustuva käsitys tieteestä 2. tiede, joka käyttää matematiikkaa ja kokeita saavuttaa teoreettisen varmuuden Kokeellinen menetelmä ja käsitykset sen pätevyydestä syntyivät monimutkaisen historiallisen prosessin myötä 6