Kauhajoen kaupunki Tarkastuslautakunta 1 Arviointikertomus vuodelta 2009 1. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät ja kokoonpano Kauhajoen kaupunginvaltuusto on valinnut kokouksessaan 26.1.2009 toimikaudeksi 2009 2012 tarkastuslautakunnan: Varsinaiset jäsenet Lehtori, eläkeläinen, puheenjohtaja Juhani Aalto Henkilökohtaiset varajäsenet Maanviljelijä, agrologi Sami Yli-Rahnasto Lehtori, diplomi-insinööri, varapuheenjohtaja Merkonomi Unto Männistö Satu Hietalahti Eläkeläinen Paavo Haikonen Maatalousyrittäjä Katriina Korpi-Kyyny-Samulinen HTM, verojohtaja Marja Koskimäki Kirvesmies, eläkeläinen Esa Samppala Vs. toimistosihteeri Pia Nurmela Myyntipäällikkö Anne-Mari Leppinen. Tarkastuslautakunnan esittelijänä toimii puheenjohtaja Juhani Aalto ja sihteerinä hallintosihteeri Kirsti Latva-Kala. 1.2. Tarkastuslautakunnan toiminta Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta on laatinut tämän arviointikertomuksen kuntalain 71 :n mukaisesti. Valtuuston asettamia tavoitteita ja niiden toteutumista on seurattu toimintakertomuksen perusteella sekä muutoinkin koko kaupungin osalta. Tarkastuslautakunta on seurannut työnjakonsa mukaisesti hallituksen ja sen jaoston sekä lautakuntien ja johtokuntien sekä jaoston toimintaa tutustumalla järjestelmällisesti niiden pöytäkirjoihin.
Vuoden 2009 aikana lautakunta piti kuusi kokousta, viime kauden tarkastuslautakunnan kanssa oli kaksi yhteiskokousta. Tarkastuslautakunnan valvonnan painopisteenä oli seurata taloudellisten tavoitteiden toteutumisen osalta erityisesti talouden tasapainottamisohjelman valmistumista, sivistyslautakunnan osalta erityisesti koulukeskushankkeen etenemistä sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminnan käynnistymistä ja palveluiden tuottamista kaupungin näkökulmasta. Lautakunta tutustui Kauhajoen Vanhaintuki ry:n toimintaan sekä Männikönkodin ja Korpisenkodin toimipisteisiin, Viemärilaitokseen sekä Panu- Tuotantoon ja Suupohjan Ystävän Apu ry:n toimipisteeseen. Lisäksi lautakunta teki tutustumiskäynnit Food Parkin tuotantotilaan ja siellä oleviin yrityksiin. 2 1.3. Tilintarkastaja Valtuusto on valinnut kokouksessaan 23.3.2009 toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastajaksi PwC Julkistarkastus Oy, JHTT - yhteisön, jonka vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT, KHT Nils Hellberg. Tilintarkastaja on antanut tarkastuslautakunnalle vuoden 2009 tilintarkastuksesta kaksi raporttia. Tilintarkastajan raportit on toimitettu kaupungin johtoryhmän jäsenille. Hellberg on osallistunut lautakunnan kokouksiin ja osallistunut aktiivisesti keskusteluun. Tilintarkastaja on antanut 21.5.2010 lautakunnalle tilintarkastuskertomukseen tilikaudelta 1.1. 31.12.2009. 1.4. Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely Vuoden 2008 arviointikertomus käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 22.6.2009 ja tarkastuslautakunnan esityksestä valtuusto velvoitti hallintokunnat ja konserniyhtiöt käsittelemään arviointikertomuksen ja ryhtymään toimenpiteisiin omalta osaltaan esille nostettujen epäkohtien korjaamiseksi. Selvitys tehdyistä korjaustoimista ja aikataulutetuista suunnitelmista tuli raportoida sekä valtuustolle, että tarkastuslautakunnalle lokakuun 2009 loppuun mennessä. Kaupunginvaltuusto merkitsi saadut selvitykset tiedoksi kokouksessaan 28.12.2009. Vuoden 2008 arviointikertomuksen osalta lautakunta on saanut hallintokunnilta selvitykset tehdyistä toimista. Tällä menettelyllä tuetaan jatkuvaa toiminnan arviointia ja kehittämistä.
3 Kaupunginkanslia Toimenpiteitä tehty Ei toimenpiteitä Kommentti Kaupungin edustajien osallistumisaktiivisuus /SEK:n toimielimissä Harkinnanvaraisten asiantuntijapalveluiden ostamisen harkinta työn tekeminen omana virkatyönä Menettelyohjeet markkinointiin kaupungin tasolla Ruokamessujen merkitys kaupungin imagolle tappiollinen toiminta x Ei toteumatietoa Asiantuntijapalveluiden ostot vähentyneet n.80.000 (sos.ja terv. osuus poistettu luvusta) Graafinen ohjeistus on laadittu, mutta markkinointistrategiaa ei. Perusturva Siirtynyt liikelaitoskuntayhtymän hoidettavaksi Sivistys koulunkäyntiohjaajien määrän suhteuttaminen koulukuljetusten suunnittelu/hinnoittelu kouluverkko Sanssinkartanon toiminnan lisäämisen suunnittelu Tekninen Metsänhoidollisten tehtävien töiden osalta harkittavaksi niiden tekeminen osittain omana työnä Atria Oy:n jätevesilaskutus, sopimuksen päivitys Pumppuasemien hajuhaittojen poistaminen Palotoimen kustannusten nousukehitys Kaupungin omistamien autojen ajopäiväkirjamenettelyt Ympäristö Rakennusten lopputarkastusten suorittaminen kiinteistöverotus ajantasalle Aloitettu Sopimuksen päivitys meneillään. Haitta on edelleen. Toimenpiteitä ei tehtävissä kaupungin toimesta. Kuntakonserni Muut havainnot Henkilöstö Kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tuloskorttien jatkotyöstäminen, mittareiden laadinta ja tavoitteiden toteutumisen raportointi tilinpäätöksessä Kuntakonsernien omistajaohjauksen terävöittäminen Kiinteistöjen vuokratason tarkistaminen, jotta kaupungin toimet eivät vääristä vapaata kilpailua Luottamushenkilöiden osallistumisaktiivisuuden nostaminen Kaupungin hallintosäännön päivittäminen päätöksen teko-oikeus/delegointi Talouden tasapainottaminen Henkilöstösuunnitelman laatiminen Sairauspoissaolojen vähentäminen työyhteisöjä kehittämällä Vrt. Liikenneterminaali, toimet eivät riittäviä 1.1.2010 Hallintosääntö voimaan Toimet on aloitettu 2. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Kuntalaki 65 edellyttää, että talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuuston tulee vuosittain hyväksyä tulosalueittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota vastuualueiden tavoitteiden asettamiseen. Hyvien tavoitteiden tulee: - toteuttaa kaupunkilaisten tarpeita - olla realistisia, mutta haastavia - olla konkreettisia ja yksiselitteisiä - olla mahdollisimman hyvin mitattavissa ja arvioitavissa - olla kaupungin omin toimenpitein saavutettavissa - olla lukumääräisesti rajallisia
Tilinpäätöksessä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty pääsääntöisesti taulukkomuodossa, lisäksi esitystä on täydennetty osin sanallisesti. 4 A. Strategiset tavoitteet Valtuusto on määritellyt kaupungin arvot, toiminta-ajatuksen, strategiset painopistealueet ja yleistavoitteet, joiden tulee näkyä hallintokuntien tavoiteasettelussa. Kaupungin strategia uudistettiin laajan strategiaprosessin aikana kesällä 2006. Strategiassa määritellään kaupungin perustehtävä, visio vuoteen 2015, kaupungin arvot ja strategiset menestystekijät. Kaupungin talousarviossa vuodelle 2009 on päävastuualueiden tavoitteet esitetty tuloskorttien muodossa. Tuloskorteissa tavoitteita on määritelty asiakas-, prosessi-, johtaminen / henkilöstö- ja talousnäkökulmista. Kaikille näkökulmille on löydetty kriittiset menestystekijät, joissa onnistuminen on tavoitteen saavuttamisen kannalta olennaista. Kriittisistä menestystekijöistä on johdettu strategiset tavoitteet vuosille 2009 2012 ja sen jälkeen on määritelty avainmittarit ja tavoitetasot, joilla tavoitteiden saavuttamista mitataan. Lopuksi on määritelty keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkastuslautakunta arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista myös tuloskorttien pohjalta. Kaikki hallintokunnat sekä kuntakonserniin kuuluvat toimijat ovat esittäneet tavoitteensa ja niiden toteutumisen tuloskorttien muodossa vuodelta 2009. Toteumien raportointi on kehittynyt edellisestä vuodesta, kaikkien toimijoiden osalta toteumia on raportoitu edellistä toimintavuotta paremmin. Kaikkien hallintokuntien osalta tuloskorteista ei ole nähtävissä sitä onko tavoitteet saavutettu vai ei ja millä tasolla tavoitteet on saavutettu. Seurannan kannalta mittarien määrittelyihin tulee edelleen kiinnittää huomiota. Tuloskortin avulla tapahtuva seuranta edellyttäisi hallintokunnilta yksiselitteistä raportointia tavoitteiden toteutumisesta. Mikäli asetetut tavoitteet ovat toteutuneet jo aiempina vuosinakin, riittäisi raportoinniksi ilmoitus tavoitteiden toteutumisesta.
5 B. Strategiset painopistealueet ja niiden merkitys toiminnassa Valtuustokauden käynnistäminen Toteutunut Toteutunut osittain Ei toteutunut Huomioita luottamushenkilöiden koulutus kaupunkistrategian uudistaminen Omistajaohjaus ja kumppanuus Llky:n käynnistäminen yhteistoimintaltk:n strategiatyö Avoimuudessa ja kaupunkilaisille tiedottamisessa puutteita Yhteistoimintalautakunnan strategia on laadittu, mutta työ on haasteellista, koska palveluiden tuotteistaminen on vielä kesken Toiminnan organisointi teknisen ja ympäristöosaston yhdistäminen vesi- ja viemärilaitoksen toimintojen yhteensovitus tuki- ja toimistopalvelujen järjestelyt varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja päivähoidon järjestäminen kunnassa sivistystoimen strategian ja johtamisjärjestelmän toimeenpano Kauhajoki-koulusurmien jälkihoito Vesi- ja viemärilaitoksen yhdistämistä valmistellaan. Työ saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. On aloitettu vuonna 2009 ja jatkuu vuonna 2010 Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen Amk ja Suupohjan kolutuskuntayhtymän kehittämisohjelma korkeakouluyhteistyön lisääminen Talouden tasapainottaminen toiminnalliset päätökset lautakunnissa, kaupungin hallituksen toimialueilla, valtuustossa talouden seuranta kaupunginhallituksen toimesta kolmannesvuosittain ja toimenpiteisiin ryhtyminen Talouden tasapainottamisohjelma on laadittu, konkreettiset toimet vuoden 2010 talousarvioissa ja taloussunnitelmassa. Käytännön toimet tehdään hallintokunnissa. Rakennushankkeet Koulukeskushankkeen tasapainoinen toteutuminen Koulukeskushanke on edennyt suunniteltua nopeammin. Talouden tasapainottaminen Vuoden aikana on laadittu talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2009 2011. Audiator-yhtiöiden tekemän talousselvityksen mukaisesti kaupungilla on edessään akuutti palvelurakenteen sopeuttaminen, menojen leikkaus ja / tai lisätulojen synnyttäminen, mikäli nykykehityksen mukainen velkaantuminen ja alijäämäkehitys aiotaan välttää siedettävällä veroprosentilla. Vuoden 2009 aikana lisähaastetta on tuonut maailmanlaajuinen talouden lama, joka on vaikuttanut mm. verotulojen kertymään. Kunnallisveroprosentin noston 19,5 %:sta 20 %:n arvioitiin nostattavan kaupungin verotuloja 1,9 %, mutta nousu jäi 1,2 %:n. Tähän oli syynä lähinnä yhteisöverotulojen 21,1 % lasku, kun vuonna 2008 yhteisöverotulot vielä nousivat 14,2 %:a. Verotulot sen sijaan kasvoivat kunnallisverojen osalta 3,1 % ja kiinteistöverotulojen osalta 4,4 %. Kiinteistöverotulojen kasvuun vaikutti kiinteistömassan arvon nousu kunnassa. Valtionosuudet kasvanevat jatkossa sosiaali- ja terveystoimessa, sivistyksessä ne alenevat oppilasmäärän laskiessa. Henkilöstökulut edustavat kaupungin
toimintakuluista noin neljäsosaa ja ne kasvavat 3-4 % vuosivauhdilla. Vastaavasti ostopalvelujen osuus on kasvanut. 6 Toimenpiteinä tulojen lisäämiseksi sekä palvelutason ylläpitämiseksi ohjelmassa on esitetty kunnallisveroprosentin nostoa vielä 0,5 %, eli 20,5 %:n. Lisäksi tulevat henkilöstökuluja pienentävät toimet eli henkilöstön määrän mitoittaminen optimaalisesti ja toiminnan tehostaminen. Tämä edellyttää tehokasta työnjakoa ja henkilöstön määrän kriittistä tarkastelua mm. sijaisuusjärjestelyissä ja avointen virkojen ja työsuhteiden täytössä. Toiminnallisia ratkaisuja tulee hakea mm. prosesseja tehostamalla, yhteistyötä lisäämällä esim. seutukunnallisesti. Kaupungin omistamien kiinteistöjen hallinnointia selvittämään on asetettu oma työryhmänsä, joka löytänee kustannussäästöjä uudelleen järjestelyjen kautta. Työ tulee saattaa valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Erityisen tärkeää on luopua turhista kiinteistöistä, jotta niistä aiheutuvat ylläpitokulut eivät rasita kaupungin taloutta. Hallintokunnat on velvoitettu miettimään omia säästökohteitaan. Hallintokunnista sivistysosasto on suurin, ja sen osalta kustannuksia alennetaan jatkossa palveluverkkorakennetta uudistamalla ja opetustointa tehostamalla. Välineinä opetustoimessa ovat mm. oppilasmäärään suhteutettu tuntikehys, opetusryhmien koko ja käytettävät tilat / oppilas. Tehtyjen selvitysten mukaisesti Kauhajoen perusopetus on kustannuksiltaan verrokkikuntia oleellisesti kalliimpaa ja siihen ei tässä taloustilanteessa ole varaa. Tasapainottamisohjelman toteuttaminen ja tarvittava kustannuskehityksen hillitseminen vaatii sekä kuntapäättäjien että viranhaltijoiden saumatonta yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin, vaikeisiinkin päätöksiin. Kaupungin talouden tasapainottaminen on usean vuoden haaste ja tavoitteet on pidettävä mielessä taloudellisia ja toiminnallisia ratkaisuja tehtäessä. C. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on laatinut talouden tasapainottamisohjelman, mutta se ei ole realistinen eikä täytä kuntalain 65 :n vaatimuksia. Muutoin kaupunginhallitus on toiminut hyvin saattamalla valtuuston päätökset täytäntöön. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Tarkastuslautakunta on tehnyt Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) tasekirjasta seuraavia huomioita. Yritysneuvontatapahtumia on ollut 405 ja neuvonnan piirissä olleet ovat perustaneet 46 uutta yritystä. Selvitystä ei kuitenkaan anneta siitä, mihin, missä ja minkälaisia yrityksiä neuvonnan avulla on perustettu ja mitkä yritykset ovat neuvontaa saaneet. Tämän johdosta kyseisiä tietoja ei voida todentaa. Tällöin myöskään SEK:n hallinto ja valvonta eivät voi todeta tietojen paikkansa pitävyyttä. SEK:n hallinnon valvonnan tehostuminen ei näin ollen ole todennettavissa, vaikka valtuusto edellisen tarkastuslautakunnan raportin käsittelyn yhteydessä tätä useissa puheenvuoroissa edellytti.
Sivistys 7 Yhdenkään työpaikan syntymisestä ei löydy mainintaa. SEK:n hallinnoimia hankkeita raportissa mainitaan 6 kpl, joista päättyi vuoden 2009 aikana kaksi. Muiden tahojen hallinnoimia projekteja on kirjattu 28 kpl. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailun (ulkoiset ja sisäiset) mukaan budjetoitua ylijäämää ei saavutettu vaan se toteutui 61,7 %:sti. Kaupungin ja paikallisten yritysten yhteishankkeena Kauhajoelle tuli vuonna 2008 vietnamilaisia työntekijöitä 18 henkilöä. Aluksi henkilöt työllistyivät kahta lukuun ottamatta paikallisiin yrityksiin. Taloustilanteen huonontuessa henkilöt jäivät pääosin työttömiksi. Tällä hetkellä heistä kolme opiskelee paikallisessa ammattioppilaitoksessa, osa on kotiuttamiskoulutuksessa ja kaksi on palannut takaisin Vietnamiin. Yritysten kannalta ulkomaisen työvoiman hankinta alueelle oli tarpeellista, koska paikallista työvoimaa ei ollut käytettävissä. Taloudellinen tilanne työvoimaa rekrytoitaessa oli hyvä, eikä tulevasta lamasta ollut tietoa. Työvoimaperäinen maahanmuutto sujui Suupohjaan ongelmitta, merkittävä rooli oli Maahanmuuttokeskus Inkan toiminnalla. Tarkastuslautakunta on tutustunut Food Parkin tuotantotilaan ja siellä oleviin yrityksiin. Kaupunki omistaa tuotantotilan ja on vuokrannut sen yhtiöille. Yhtiöiden toiminta on käynnistynyt vähitellen. Kaupungilla on saatavia yhtiöiltä yhteensä 345.131,71 (31.12.2009). Kaupunginhallitus seuraa yhtiöiden tilannetta säännöllisesti, saatavien maksamisen osalta on tehty maksusuunnitelmia. Rahatoimisto Rahatoimisto tuotti palkka- ja kirjanpitopalveluja kaupungille, joillekin kuntayhtymille sekä konserniyhtiöille. Vuoden 2009 aikana hyväksyttiin näiden toimintojen sekä ict- ja puhelinvaihdepalvelujen siirtäminen seutupalvelukeskukselle. Lisäksi laadittiin kuntien välisenä yhteistyönä Seutupalvelukeskuksen toimintamalli ja palvelusopimukset. Seutupalvelukeskukseen siirtyi kaupungin henkilöstöstä 13 henkilöä. Työllistäminen Työllistämistuella on palkattu 41 henkilöä ja oppisopimussuhteessa on ollut 10 henkilöä. Nuorten palveluseteli on toiminut hyvin nuorten työllistäjänä. Setelin avulla palkattiin 51 henkilöä, kahdeksan enemmän kuin edellisvuonna. Kaupunki osallistuu työmarkkinatuen rahoittamiseen 500 työttömyyspäivän jälkeen. Henkilöitä, joiden tuen rahoittamiseen kaupunki on osallistunut, on vuonna 2009 ollut keskimäärin 80 henkilöä, kustannukset passiivituesta ovat olleet 245.560,54 euroa. Maksettavan tuen määrä on ollut laskeva vuodesta 2006 lähtien. Jatkossakin tulee miettiä aktiivisia työllistämistoimia, joissa kaupunki voi olla mukana. Sivistyksen vastuualueeseen kuuluu opetustoimen lisäksi nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen vastuualue on siirtynyt sivistysosaston alaisuuteen vuoden 2009 alusta. Sivistysosaston ja varhaiskasvatuksen strateginen perusta ja johtamisjärjestelmä -loppuraportti hyväksyttiin sivistysosaston strategisen suunnittelun perustaksi. Tavoitteena on määritellä kaupungin koululaitos ja
sivistystoimi elinkaarimallin mukaisesti ja miettiä keinot tavoitteeseen pääsemiseksi. Tätä suunnittelua on tehty Palveluverkkotyöryhmässä. Palveluverkkotyöryhmän loppuraportti ja siinä olevat esitykset kouluverkon muuttamiseksi ovat aiheuttaneet eniten keskustelua kuntalaisten taholta. Sivistyslautakunta on järjestänyt kuulemis ja keskustelutilaisuuden palveluverkon osalta lokakuussa, lisäksi sivistysjohtaja on osallistunut tilaisuuksiin Luomankylässä ja Kokossa. Rakenteellista sopeuttamista perusopetukseen tarvitaan oppilasmäärien laskemisen vuoksi sekä tasapainottamisohjelman toteuttamiseksi. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitettiin perusopetuksen järjestämisen lopettamista Kokon, Luomankylän ja Äijön kouluista syksystä 2010 alkaen. Aktiivisempi tiedottaminen kuntalaisille sekä kuntalaisten osallistaminen suunnitteluvaiheessa olisi ehkä auttanut kuntalaisia ymmärtämään ratkaisujen perusteet paremmin. 8 Tekninen Suurimmat rakenteelliset muutokset koskettavat kuitenkin päivähoidon järjestämisessä jatkossa, tämä näkökulma on ollut kuntalaiskeskustelussa passiivisempaa. Päivähoitopaikkojen puute tulee lisääntymään. Palveluverkkotyöryhmän loppuraportista ilmenee mm., että vuoteen 2015 perhepäivähoitajien eläköitymisen vuoksi häviää 104 hoitopaikkaa. Päivähoito on rakennemuutoksen edessä, perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäivähoidosta tulee siirtyä enemmän päiväkotihoitoon, jotta palvelut voidaan turvata. Tämä vaatinee lisäinvestointeja päiväkotipaikkoihin. Päivähoidon kustannukset ovat kaupungissa tällä hetkellä muihin kuntiin verrattuna keskiarvossa. Viemärilaitoksen ja vesihuollon toimintojen yhdistämisen suunnittelua on jatkettu. Toiminnan tarkoituksenmukaisuuden kannalta on lautakunnan mielestä erittäin tärkeää, että toiminnot saadaan yhdistettyä. Tarkastuslautakunta vieraili jätevedenpuhdistamolla. Puhdistustulos on määriteltyä tavoitetasoa parempi. Suuri hulevesien määrä aiheuttaa turhaa puhdistuskapasiteetin käyttöä ja huonontaa puhdistustulosta. Hulevesiviemäröintien lisääminen vähentäisi kustannuksia ja puhdistettavaa vesimäärää sekä olisi ympäristöystävällisempää. Kaupungin kiinteistöjen myynnistä saadut tuotot kirjautuvat Teknisen osaston vuositulokseen. Tämä vääristää osaston tulosta. Lautakunnan mielestä kiinteistöistä saatavat myyntitulot tulisi esittää kaupungin hallituksen alaisina tuloina, jolloin ne paremmin miellettäisiin koko kaupungin eikä yhden osaston tuloksi. Kaupunginhallitus tai valtuusto päättää kiinteistöjen ostosta ja myynnistä, ei tekninen osasto. Vuoden 2009 osalta kiinteistöjen ostot olivat 259.870, määräraha 304.500 ja myynnit n.145.000. Teknisen osaston tuloksessa tämä näkyy määrärahan alituksena (44.630 ) ja myyntituloina sekä parantaa osaston tulosta n. 189.000 :lla. Yksityisteiden avustaminen Kaupunki avustaa vuositasolla 140.000 eurolla yksityisteitä. Avustuksen saamisen edellytyksenä on tiekunnan kirjanpidon hoitaminen ja vuosikokouksen pitäminen. Valvonta on ollut rajallista ja satunnaista, nyt on laadittu uusi valvontasuunnitelma. Tavoitteena on lähettää kaikille tiekunnille kirje ja pyytää selvittämään tiekunnan toimintaa. Avustusten maksamisen
edellytyksenä on jatkossa, että vuosikokous on pidetty ja kirjanpito ja tilit ovat kunnossa. 9 D. Investoinnit Yhteistoimintalautakunta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Llky on aloittanut toimintansa. Sosiaali-, terveys- ja ympäristöpalvelut on pystytty tuottamaan koko toiminta-alueella. Toiminnan kehittäminen edelleen ja palvelujen tuotteistaminen ovat tulevaisuuden haasteita. Kaupunkilaisten näkökulmasta palvelujen tarjonta on parantunut, mutta käyttäjämäärien lisääntyessä esim. lääkärin vastaanotolle pääsemisen jonotusaika on pidentynyt. Lääkärivajeesta johtuen asukaspohja/lääkäri on kasvanut. Akuuttipäivystys on pystytty hoitamaan hyvin ja palvelut ovat olleet hyvin saatavissa. Llky:n talous ei ole pysynyt sille asetetussa budjettikehyksessä (alijäämä oli 2,9 milj. ), jatkossa budjetointi lienee helpompaa. Erityissairaanhoidon kustannukset nousivat merkittävästi edellisestä vuodesta, mutta niihin vaikuttaminen tai niiden ennakoiminen on vaikeaa. Kustannuskehityksen kasvun hillitseminen tulee tehdä toiminnoissa, jotka ovat Llky:n omalla toiminta-alueella. Llky:n perustamisen yhteydessä ei kuntien kesken sovittu toiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen käytettävien henkilöstön työpanosten kustannusten jakamisesta jäsenkuntien kesken. Llky:n toiminnan käynnistämisessä on mm. kaupungin henkilöstö ollut aktiivisesti mukana. Näiden henkilöiden työpanoksen kustannukset ovat jääneet Kauhajoen kaupungin vastattavaksi. Lautakunta on tutustunut Panu-Tuotannon toimintaan sekä Ystävän apu ry:n toimintaan. Panu-Tuotannon toimintaa tulisi kehittää niin, että kaupunki voisi käyttää enemmän hyväkseen sen palveluja mm. tukityöllistämiseen. Männikön vanhainkodin ja Korpisen dementiakodin toiminnat ovat tärkeitä kaupungille. Edelleen vanhustenhuollon laitospaikkojen määrä on kuitenkin liian pieni, kun otetaan huomioon alueen väestöpohja ja siinä tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset. Llky:n johtokunta on perustanut toimikunnan Lastensuojelusuunnitelman laatimisesta varten marraskuussa 2009. Koulukeskushanke on edistynyt työohjelman mukaisesti. Se oli suurin investointikohde 6,79 milj. euroa viime vuonna. Lentokentän pinnoitus tuli maksamaan 46.000 euroa, talousarviossa oli varattu 40.000 euroa, ylitys 15 %. 3. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Konserniyhteisöjen Kauhajoen kaupungin tasekirjassa olevat toimintatiedot eivät anna kattavaa kuvaa niiden toiminnasta ja taloudesta. Liitetiedot ovat olleet puutteellisia ja yleisellä tasolla.
Kauhajoen kaupungin konserniyhteisöjen tuloskortit ovat käytössä. 10 Kauhajoen Lentokenttä Oy:n toiminta on saatava kannattavaksi. Kiinteistö Oy Kauhajoen liikenneterminaalin toiminta on tappiollista, vuokratuotot eivät kata kustannuksia. Toiminta tulee saattaa liiketaloudellisesti kestävälle pohjalle ja estää näin vääristynyt kilpailu. Toiminta saadaan kannattavaksi korottamalla vuokraa noin 3 / m2. Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n hyötysuhteen ollessa 78,4 % toimintaa voidaan pitää hyvänä. Uusia liittymiä voidaan tällä kapasiteetilla lisätä edelleen. Kauhajoen Tennishalli Oy:n toiminta on selkeytynyt ja omavaraisuusaste on parantunut. Uusia toimintamuotoja on kehitetty, mm. Boccia-toiminta on alkanut päiväsaikaan hallissa talviaikana. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toiminta on ollut hyvää ja luotettavaa. Veden laatu on pysynyt hyvänä eikä verkossa ole painevaihteluita. Vesihuollon ja Viemärilaitoksen yhdistymispyrkimystä tulee jatkaa. Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus on toiminut talousarvion mukaisesti eikä kiinteistössä ole vuokraamattomia tiloja. Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asuntojen käyttöaste on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Toiminta on ollut tarpeen vaativaa ja riittävää. Lainojen järjestely korkokulujen pienentämiseksi on ollut hyvä päätös. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy aloitti toimintansa nykymuodossaan. Tarkoitus on palvella Suupohjan seudun kuntia ja kuntayhtymiä tuottamalla puhelinvaihde-, taloushallinto- ja ICT- palveluja osakkaille. 4. Muut havainnot Kaupungin velkaantuminen Kaupungin velkaantuminen sekä kaupunki- että konsernitasolla on jatkunut. Kaupungin lainakanta on 30,3 milj. eli 2 108 / asukas, kasvua edellisvuodesta 38,1 % eli 8,4 milj., 581 / asukas. Yhteensä kuntakonsernin lainakanta on 57,7 milj., 4.010 / asukas, kasvua edellisvuodesta 16,8 %. Palvelujen ostot Ulkoisten kulujen luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisvuoteen, LLKY:stä johtuen. Toimintakulut toteutuivat päävastuualueiden osalta suunnitellusti, yhteistoimintalautakuntaa lukuun ottamatta. Palvelujen ostot kasvoivat 165,9 % liikelaitoskuntayhtymästä johtuen. Palvelujen ostoista käyttöomaisuuteen on aktivoitu n.8.2 milj. Käyttöomaisuuteen aktivoitujen menojen määrä on kasvanut edellisestä vuodesta johtuen lähinnä koulukeskushankkeesta.
11 Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen Keskusta-alueen kehittämisen suunnitteluhanke on ollut vireillä. Hankkeen etenemisestä tai päättymisestä ei ole raportoitu. Ampumatragedian jälkihoito Jälkihoitotoimikunta on kokoontunut 317 kertaa 1.10.2008 31.12.2009. Toimintaan osoitettu määräraha tehostetulle nuorisotyölle 170.000, on käytetty tarkoituksenmukaisesti. 5. Henkilöstö Kaupungille ei ole laadittu henkilöstösuunnitelmaa. Henkilöstösuunnitelman laatiminen tukisi tasapainottamisohjelman toteutumista. Suunnitelmassa määriteltäisiin mihin tehtäviin ja kuinka paljon henkilöstöä rekrytoidaan eläköityvien henkilöiden tilalle. Samalla varmistetaan osaamisen tarvittava hiljaisen tiedon siirtäminen ja toimivat varamiesjärjestelmät. Suunnitelmassa olisi hyvä ottaa huomioon myös mahdollisuus toimintojen järjestämiseen esim. seutukunnallisena yhteistyönä. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 705 henkilöä, vakinaisia oli 500 henkilöä. Henkilöstömäärä väheni edelliseen vuoteen 255 henkilöllä, jotka siirtyivät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelukseen. Henkilöstön määrää tulee edelleen tarkastella kriittisesti ja sopeuttaa tarvittaessa. Henkilöstömäärän vähentäminen tulee olla hallittua ja perustua tehtäviin henkilöstösuunnitelmiin ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä tulevan eläköitymisen hyödyntämiseen. Henkilöstöstä 51,30 % on yli 50-vuotiaita. Ja keski-ikä nousee edelleen. Vuosina 2010 2018 eläköityy 148 henkilöä eli 29,6 % vakinaisesta henkilöstöstä. Suhteellisesti suurin poistuma työntekijöissä on varhaiskasvatuksessa. Sairauspoissaolojen määrä on kasvanut edelleen. Keskimäärin sairauspoissaoloja oli 13,02 päivää kun vuonna 2008 niitä oli 11,91 päivää. Kunta-alan yleinen keskimäärä on 8,5 päivää. Pitkien sairauslomien syyt johtuvat pääosin muusta kuin työstä tai työoloista. Lyhyiden sairauslomien määrään ja niiden seurantaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Työyhteisöjä kehittämällä, henkilöstön jaksamista tukemalla ja hyvällä johtamisella voidaan vaikuttaa poissaolojen määrään. Vuosittainen työhyvinvointikysely, tulosten analysointi ja jatkotoimenpiteiden /-hankkeiden työstäminen yhdessä henkilöstön kanssa voisivat olla keinoja työyhteisöjen edelleen kehittämisessä. Työhyvinvointikysely on tehty vuonna 2008 ja tulokset ovat tiedossa, myös esimiehiä on koulutettu tulosten tulkintaan ja kehittämään asioita työyhteisöittäin. Käytännön tuloksista tai toimenpiteistä ei kuitenkaan ole raportoitu.
12 6. Seuranta Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä arviointikertomuksen jälkiseurantaa. Lautakunta esittää, että valtuusto velvoittaa hallintokunnat ja konserniyhtiöt käsittelemään arviointikertomuksen ja ryhtymään toimenpiteisiin omalta osaltaan esille nostettujen epäkohtien korjaamiseksi. 7. Yhteenveto Kaupunginvaltuuston asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet kohtalaisesti ja taloudelliset huonosti. Kauhajoella 2.6.2010 Juhani Aalto puheenjohtaja Unto Männistö varapuheenjohtaja Paavo Haikonen jäsen Marja Koskimäki jäsen Katriina Korpi-Kyyny-Samulinen jäsen