JUVAN KUNTA HIETAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN Kaavaluonnos 7.3.2017 Kuvat: Luonnokset kaavamuutoksista kohteilla 1. ja 2.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 1 Yleiskaavan muutoksen selostusosa, joka koskee 7. maaliskuuta 2017 päivättyä yleiskaavakarttaa. 1. Tiivistelmä Yleiskaavan muutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajien toivomuksesta. Hietajärven yleiskaavaa muutetaan siten, että tilan 2-16 Vanha-Seppälä alueen yleiskaavan mukainen rakennuspaikka siirretään mantereelle tilan 3-24 Kaislakallio alueelle. Toinen muutos koskee tilaa 2-34 Pöllöniemi. Tämän tilan osalta olemassa oleva rakennuspaikka puretaan ja uusi rakennuspaikka osoitetaan läheiseen niemeen. Viranomaisneuvottelu on pidetty 24.2.2017 OAS on ollut nähtävillä 15.12.2016 20.01.2017. Valmisteluaineistosta lausunnon jättivät Etelä-Savon Elykeskus, Pohjois-Savon Ely-keskus sekä museovirasto. Lausuntojen perusteella tehtiin OAS:aan teknisiä muutoksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2017. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk-2017 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Kaava-alueiden sijainti Suunnittelualueet sijaitsevat Kaislanen ja Sarkanen järvien rannalla. Alueet sijaitsevat n. 30 km Juvan keskustasta.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 2 Kohteet ovat: Kohde 1. Kaislakallio, 178-405-3-24 ja Vanha-Seppälä, 178-445-2-16 (kuvassa vasemmalla) Kohde 2. Pöllöniemi, 178-429-2-34 (kuvassa oikealla) 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelutilanne 1.11 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010 Etelä-Savon maakuntakaavan. Maakuntakaavassa yleiskaavan muutosalueille ei ole osoitettu erityisiä varauksia. Maakuntahallitus käynnisti 20.8.2014 Etelä-Savon maakuntakaavan päivittämisprosessin. Kaavaprosessissa päivitetään ja täydennetään nykyistä maakuntakaavaa useiden maankäyttömuotojen osalta. Käynnistettävästä kaavasta käytetään nimeä Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Keskeisin päivittämisen kohde on luonnonvarojen kestävä käyttö. Kaavaprosessissa tutkitaan mm. turvetuotannon ja vesistöjen virkistyskäytön yhteensovittamista. Luonnonvarojen kestävän käytön lisäksi maakuntakaavan päivitystarpeita on ilmennyt arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisemien merkinnöissä, luonnonsuojelualueiden toteuttamistilanteessa, kehittämisperiaatemerkinnöissä sekä mm. yksittäisissä matkailu- ja virkistysmerkinnöissä. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuuston 12.12.2016. Siinä ei ole muutoksia koskien Hietajärven yleiskaavan muutosalueita.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 3 Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta, johon Hietajärven yleiskaavan muutosalueet osoitettu punaisilla rajauksilla. 1.12 Yleiskaava Kohteilla on kunnanvaltuuston 12.11.2007 hyväksymä Hietajärven yleiskaavan, jossa suunnittelualueille on osoitettu: - Omakotialue (AO-1) - Loma-asuntoalue (RA) - Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) Kuvat: Voimassa olevat yleiskaavaotteet.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 4 1.13 Asema- ja ranta-asemakaavat Alueilla ei ole voimassa asemakaavoja. 1.14 Rakennusjärjestys Juvalla on voimassa JJR kuntien rakennusjärjestys, joka on tullut voimaan 1.8.2010. JJR kuntia ovat Juvan lisäksi Joroinen ja Rantasalmi. 1.15 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään alkuperäisen kaavan numeerista peruskarttarasteria sekä ajan tasalla olevaa kiinteistöaineistoa mittakaavassa 1:20 000. 1.2 Maanomistus Kaavamuutosalueiden maanomistajuus on yksityistä. 1.3 Alueen yleiskuvaus Kaislasen alueet ovat metsätalouskäytössä olevia alueita. Sarkasen alueella Pöllöniemi on metsätalouskäytössä. Suunnittelualueilla on laadittu luontoselvitys kesällä 2016. Selvityksen perusteella alueilta ei löytynyt arvokkaita luontokohteita. Pöllöniemen kärki on maisemallinen kohde. Rakennukset sijoittuvat sen verran kauas rannasta, ettei maisemallisia arvoja vaaranneta. Palvelut haetaan Juvan taajamasta. Suunnittelualueille on olemassa liikenneyhteydet. Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoa. 2. Yleiskaavan suunnittelun vaiheet 2.1. Suunnittelun tarve Hietajärven yleiskaavassa Kaislasen rakennuspaikka on osoitettu saareen. Maanomistusolosuhteiden muutoksesta johtuen, rakennuspaikka on nyt mahdollista siirtää mantereelle. Sarkasen tapauksessa vanha rakennuspaikka sijaitsee tien ja rannan välissä. Alue on rantaan tukeutuva alue ja rakennuspaikka on huomioitu myös mitoituslaskelmissa. Purkamalla vanha rakennuspaikka ja siirtämällä se läheiseen niemeen saadaan sijoitettua rakennuspaikka rakentamiseen paremmin soveltuvalle kohdalle. Samalla parannetaan myös alueen liikenneturvallisuutta.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 5 2.2. Osallistuminen Osallisia olevat ainakin alueen ja lähialueen maanomistajat, alueella ja lähialueella asuvat ja työskentelevät ihmiset, lähialueen loma-asukkaat, kunnan luottamuselimet, kunnan hallintokunnat, Etelä-Savon Elykeskus, Pohjois-Savon Ely-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto, maakuntamuseo. 2.3. Vireilletulo Vireille tulosta on ilmoitettu Juvan Lehdessä. 2.4. Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajan toivomuksesta. OAS on ollut nähtävillä 15.12.2016 20.01.2017. Valmisteluaineistosta lausunnon jättivät Etelä-Savon Elykeskus, Pohjois-Savon Ely-keskus sekä museovirasto. Lausuntojen perusteella tehtiin OAS:aan teknisiä muutoksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2017. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk-2017 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 2.5. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 24.02.2017. Viranomaisilta tullaan pyytämään tarvittavat lausunnot. NYKYINEN MAANKÄYTTÖ JA TAVOITTEET Kohdekohtaiset (kaavatyön alkuvaiheessa) esitetyt tavoitteet on esitelty seuraavassa: 1. Kohteella on voimassa olevassa yleiskaavassa yksi rakentumaton RA-rakennuspaikka saaressa (Kaislakallio, 178-405-3-24) ja mantereella vapaata ranta-aluetta (Vanha- Seppälä, 178-445-2-16) maa- ja metsätalousalueella (M-1). Kaavamuutoksen tavoitteena on siirtää RA-rakennuspaikka pois saaresta ja osoittaa se mannerrannalle. 2. Pöllöniemessä (178-429-2-34 ) on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu yksi AO-1 rakennuspaikka itään avautuvassa lahden pohjukassa. Etelään avautuva niemi puolestaan on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-1). Kaavamuutoksen tavoitteena on selvittää mahdollisuutta siirtää AO -1-rakennuspaikka maasto-olosuhteiltaan parempaan paikkaan. Kyseessä olevat muutokset ovat pääosin teknisluonteisia. Kaavamerkinnöissä pyritään noudattelemaan alkuperäisen Hietajärven yleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 6 YLEISKAAVOJEN MUUTOKSET JA NIIDEN PERUSTELUT Kohdekohtaiset selvitykset ja perustelut kaavamuutoksille: 1) Kaavaratkaisu on alkuperäisen Hietajärven yleiskaavan tavoitteiden mukainen. Alkuperäisessä kaavassa on pyritty siirtämään rakennuspaikkoja saarista mannerrannoille. Saaressa oleva rakennuspaikka on yksittäinen rakennuspaikka, joten rakennuspaikkojen sirpaloitumista ei tapahdu. Näin ollen myöskään vapaan rantaviivan määrä ei vähene. 2) Nykyinen rakennuspaikka on huonossa kunnossa. Kaavaratkaisu edellyttää että olemassa olevan rakennuspaikan kaikki rakennukset puretaan ja vasta tämän jälkeen voidaan myöntää rakennuslupa uudelle rakennuspaikalle. Olemassa oleva rakennuspaikka on yksittäinen rakennuspaikka, joten rakennuspaikkojen sirpaloitumista ei tapahdu. Vapaan rantaviivan määrä ei myöskään kaavaratkaisun myötä vähene. 2.6. Aluevaraukset AO-1 OMAKOTIALUE Omakotialue. Alueelle saa sijoittaa myös loma-asuntoja. Uuden omakotitalon tai olemassa olevan lomarakennuksen merkittävän pysyvään asumiseen tarkoitetun laajentamisen rakennuslupa voidaan myöntää vain, jos rakennuspaikka mm. pinta-alan suhteen täyttää rakennusjärjestyksen vaatimukset tai rakennusjärjestyksen laadullisten tavoitteiden toteutuminen voidaan rakennusluvan yhteydessä muutoin varmistaa. RA LOMA-ASUNTOALUE M-1 MAA- JA METSÄTALOUSALUE Alueelle ei saa rakentaa lukuun ottamatta maatalouden, kalatalouden ja merenkulun kannalta välttämätöntä rakentamista ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen rakennelmien rakentamista. M-alueilta on rakennusoikeus ranta-alueelta maanomistajakohtaisesti siirretty RA- ja AO-1-alueille. 3. Yleiskaavan toteuttaminen Kaavahierarkian järjestelmässä yleiskaavan asema on seuraavanlainen 1. Lait ja asetukset 2. Detaljikaavat (ranta-asemakaavat, asemakaavat) 3. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat 4. Maakuntakaava 5. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava 6. Muut suunnitelmat
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 7 Rakentamista ohjaavat yleiskaavan määräykset. Alueella on voimassa myös rakennusjärjestyksen määräykset niiltä osin, kuin ne eivät ole ristiriidassa yleiskaavan määräysten kanssa. Maankäyttö ja rakennuslain 42 on seuraavat määräykset koskien yleiskaavan oikeusvaikutuksia: Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :ssä mainitaan rakennusluvan myöntämisestä seuraavaa: Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. 4. Vaikutusten arviointi 4.1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. 4.1.1. Toimiva aluerakenne Kaavassa uudet rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevien rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Etäisyyttä Juvan taajamaan on n. 30 km. 4.1.2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavamuutoksella ei muodostu uusia yksittäisiä rakennuspaikkoja. Uusia alueita ei ole osoitettu tulvavaara-alueille. 4.1.3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Suunnittelualueelta ei tunneta arvokkaita kulttuuri- ja luonnonperinnön kohteita eikä arvokkaita luontokohteita. Kaavamuutos ei muuta merkittävästi virkistyskäytön mahdollisuuksia.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 8 4.1.4. VAT-Vuoksi Vat- Vuoksi on nostettu erityisenä osa-alueena esille valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Alueella ei ole mäki- tai vaara-asutusta tai Vuoksen vesistöalueeseen oleellisesti liittyvää vanhaa huvilarakentamista. Reittivesiluonne Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Suunnittelualue sijaitsee vanhassa vesi- ja maanteiden solmukohdan läheisyydessä. Kaavaratkaisu ei vaaranna tätä elementtiä. Raja-alueen historia ja kulttuuri Raja-alueen historia lähialueella painottuu erityisesti vanhoihin liikenneyhteyksiin sekä sitä kautta kauppa- ja liiketoiminnan kehittymiseen. Kaava ei vaaranna näitä ominaispiirteitä. 4.2. Vaikutukset maisemaan Uudet rakennuspaikat on osoitettu siten, ettei merkittäviä maisemallisia vaikutuksia ole. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan. 4.3. Vaikutukset maa- ja kallioperään Suunnittelualueelle ei ole osoitettu maa- tai kallioainesten ottoalueita. 4.4. Vaikutukset eläimistöön Kaavassa ei ole osoitettu rakentamista uhanalaisten tai harvinaisten kasvi- ja eläinlajien esiintymispaikoille. Kaavamuutos ei katkaise merkittäviä viheryhteyksiä. 4.5. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Kaavalla ei ole vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin. 4.6. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Kaavalla ei ole osoitettu sellaisia toimintoja joilla olisi vaikutusta ilman laatuun. Kaavamuutos ei lisää merkittävästi liikennettä alueella. Kaavalla ei ole vaikutusta ilmastoon. 4.7. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen Kaavamuutoksella uudet rakennuspaikat on osoitettu olemassa olevien loma-asuntojen sekä tiestön läheisyyteen. Uusia erillisiä asuinrakennuspaikkoja ei kaavamuutoksella pääse syntymään. 4.8. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Kaava ei lisää merkittävästi liikennöintiä alueella. Siirtämällä Sarkasen rakennuspaikka sellaiseen kohtaan jossa tie ei kulje rakennuksen ja rannan välistä, pystytään liikenneturvallisuutta alueella parantamaan. 4.9. Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. 4.10. Vaikutukset viihtyvyyteen Kaava säilyttää lähialueen yleisilmeen nykyisellään. Kaava mahdollistaa venevalkaman sekä virkistyskäytössä olevan alueen käyttämisen myös jatkossa.
Selostusosa, LUONNOSVAIHE 7.3.2017 9 4.11. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia maanomistajalle. 5. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. Määräykset ovat voimassa olevan Hietajärven yleiskaavan mukaiset. 6. Toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. 7. Suunnittelun vaiheet Viranomaisneuvottelu on pidetty 24.2.2017 OAS on ollut nähtävillä 15.12.2016 20.01.2017. Valmisteluaineistosta lausunnon jättivät Etelä-Savon Elykeskus, Pohjois-Savon Ely-keskus sekä museovirasto. Lausuntojen perusteella tehtiin OAS:aan teknisiä muutoksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2017. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk-2017 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Juvalla 7.3.2017 DI Simo Kaksonen Kaavoitusins. Henna Arkko