Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012
Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere 213 217 Jyväskylä 131 124 Lahti 101 588 Kuopio 96 793 Joensuu 73 296 Vaasa 59 587 Porvoo 48 833 Mikkeli 48 751 Rauma 39 715 Mustasaari 18 868 Kuusamo 16 448 Loviisa 15 552 Kontiolahti 13 802 Lieksa 12 687 Närpiö 9 435 Laihia 7 794 Viitasaari 7 110 Vöyri 6 743 Mäntyharju 6 445 Kangasniemi 5 957 Askola 4 911 Ristiina 4 900 Vähäkyrö 4 732 Pihtipudas 4 555 Lapinjärvi 2 848 Puumala 2 477 Hirvensalmi 2 439 Korsnäs 2 256 Suomenniemi 804 Asiakastilanne 9/2012 Yhteensä 951 389 Tilastot perustuvat Smartum palveluseteliä käyttävien kuntien käyttötietoon. Aineisto on Suomessa ainoa laatuaan: se kokoaa tiedot 29 kunnan palvelusetelien käytöstä kunnat asettuvat maantieteellisesti laajalle alueelle Suomessa kuntien yhteenlaskettu väestöpohja on 950 000 monessa näistä kunnista palveluseteli on käytössä useilla eri sosiaali- ja terveyspalvelujen alueella Kyseessä ei ole kyselytutkimus tai arvio, vaan tilastot on kerätty 29 kunnan aidosta palvelusetelien käytöstä ja käytön seurannasta. Aineistosta käy ilmi kootusti kuntien ja palveluntuottajien tietoja. Smartumille ei koskaan kerry henkilötietosuojalain alaista tietoa palvelusetelin käyttäjistä.
Yleisimmät palvelusetelillä järjestetyt palvelut Omaishoito Kotihoito Kotiuttamisen palveluseteli Tuettu kotona asuminen Lapsiperheiden kotipalvelu Tukipalvelut Veteraanien kotiapu Perusterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Neuvonta- ja terapiapalvelut Palveluseteliä käyttävät monen ikäiset suomalaiset vauvasta vaariin!
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelijakauma Erikoissairaanhoito 1 % Perusterveydenhuolto 1 % Suun terveydenhuolto 21 % Psykososiaaliset palvelut 1 % Kotihoito 47 % Omaishoito 29 %
Määrällinen kasvu palvelusetelimäärissä 2011 2012 Omaishoito 881 5283 Kotihoito 2123 8541 Psykososiaaliset palvelut 39 158 Perusterveydenhuolto 0 147 Suun terveydenhuolto 734 3804 Erikoissairaanhoito 51 260 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 2012 2011
Palveluseteleiden käyttöönottoasteet vuonna 2012 Kotihoito 98,68% Omaishoito 97,79% Suun terveydenhuolto 99,98% Psykososiaaliset palvelut 98,20% Perusterveydenhuolto 95,92% Erikoissairaanhoito 88%
Suun terveydenhuollon palveluseteleiden käyttöönottoaika (voimassaoloaika 6 kk), seteleitä jaettu 3804 kpl Käyttämättömien seteleiden määrä 250 230 200 150 Kappaletta 100 123 107 98 82 50 48 0 0kk yli 1kk yli 2kk yli 3kk yli 4kk yli 5kk yli 6kk Setelit olleet voimassa 8
Omaishoidon palveluseteleiden käyttöönottoaika (voimassaoloaika 12 kk), seteleitä jaettu 5283 kpl Käyttämättömien seteleiden määrä 500 450 400 431 350 300 Kappaletta 250 200 150 100 50 0 107 80 55 20 40 2 0 0 0 0 0 0 0kk yli 1kk yli 2kk yli 3kk yli 4kk yli 5kk yli 6kk yli 7kk yli 8kk yli 9kk yli 10kk yli 11kk yli 12kk Setelit olleet voimassa
Palveluntuottajamäärä 2008 2012 350 300 300 250 260 200 150 180 154 Palveluntuottajia Palveluntuottajia terveys Palveluntuottajia sosiaali 100 84 50 0 52 40 26 15 0 0 0 2008 2009 2010 2011 2012
Palveluntuottajamarkkinoiden jakaantuminen
Palvelusetelillä eniten järjestettyjen sosiaalipalvelujen tuottajamäärät ja keskihinnat ( /h) arkisin 2012 Kaikki 217 Jyväskylä 49 Mikkeli 15 Kuopio 63 Joensuu 21 Vaasa 11 Lahti 14 Rauma 38 Porvoo 6 Kotipalvelu 30,52 29,72 30,90 31,19 32,92 30,35 29,77 29,07 30,25 Kotisairaanhoito 36,61 33,56 39,67 42,06 36,02 36,75 31,63 Lapsiperheiden Kotipalvelu 29,70 29,70 Omaishoito 30,08 29,83 30,04 31,59 30,28 30,89 29,59 28,18 30,25 Siivous 29,36 28,28 27,61 31,04 31,95 27,91 Säännöllinen Kotihoito * 33,34 39,87 29,91 30,25 Tuettu kotona asuminen * 35,21 36,26 34,17 * Samanlainen hoidon sisältö Joensuu, Kuopio ja Jyväskylä, eri niminen palveluseteli Lähde:
Johtopäätöksiä Kunnat järjestävät palvelusetelillä yhä useampia palveluja ja kiinnostus palveluseteliin näyttää kasvavan palvelut halutaan turvata yhteistyömallin avulla kunnan oman tuotannon kustannusten laskeminen on johtanut kustannustietoisuuteen. Sen pohjalta palvelusetelin arvon määritys on entistä tarkempaa ja palveluseteli tarjoaa näin kustannustehokkaan ja todellisen vaihtoehdon lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. palvelusetelimallissa kunta johtaa kustannuksia sitoutumatta kuitenkaan esim. ostopalvelujen tiukkaan sopimuskehykseen palvelusetelimallissa kunta johtaa tarkasti myös hoidon toteutumisen aikataulua palveluseteli tuo joustavuutta ja usein myös säästöjä kunnan palveluihin ja taloushallintoon Smartum palvelusetelistä saadaan myös tarkkaa seurantaa kunnan taloushallinnon tueksi johtaminen on täysin järjestäjän eli kunnan käsissä, ja asiakkaat sekä palveluntuottajat toimivat suunnitellun prosessin mukaan Palveluseteli on nousemassa palvelujen järjestämistavaksi sosiaalipalveluiden lisäksi myös terveyspalveluissa kunnilla on jo kokemuksia palvelusetelistä perusterveydenhuollosta vaativaan erikoissairaanhoitoon lääkäripalveluiden takaamiseen liittyvät haasteet (työvoimapula, jonotilanteet, kankeat ostopalvelut) lisäävät palvelusetelin käyttöä terveyspalveluissa kokemuksia terveyspalveluista on vielä kansallisesti vähän, mutta järjestämistapa on osoittautunut hyväksi ja vastannut haasteisiin toivotulla tavalla Palveluntuottajien määrä kasvaa tasaisesti kunnissa, joissa palveluseteliin on sitouduttu suunnitelmallisesti ja pitkäaikaisesti palveluntuottajat ovat tyytyväisiä hyväksymismenettelyyn pelätty yksityisten tuottajien hintatason nousu ei ole toteutunut. Hinnat muotoutuvat paikallisen markkinan ja kilpailutilanteen mukaan markkinat jakautuvat tämän tilaston mukaan 91,6%:lle tuottajista, eli pelättyä keskittymistä harvoille tuottajille ei ole tapahtunut. Markkinoiden jakautuminen on vuodesta 2011 lisääntynyt n. 4%. Kuntien elinkeinoelämä pysyy virkeänä.
Johtopäätöksiä Asiakkaat, jotka valitsevat palvelusetelin, hakeutuvat palvelujen piiriin erittäin suurella todennäköisyydellä. palvelusetelillä hakeudutaan hoitoon erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta yli 95%:sesti. Erikoissairaanhoidon käyttöönottoaste on 88% palvelun luonteesta ja hoidon tarpeesta riippuu, millä aikavälillä palveluseteli käytetään Asiakkailla on hyvin yksilöllinen tapa valita tuottaja. Selkeää valintatekijää ei ole tunnistettavissa, kuten ei muissakaan kuluttajatottumuksissa asiakkaat myös vaihtavat tuottajaa tai käyttävät samanaikaisesti useampaa tuottajaa. valinnanvapaus ja yksilöllisyys koetaan tärkeäksi. kunnissa, joissa palveluseteli on käytössä, tutkitaan jatkuvasti asiakastyytyväisyyttä. Tutkimukset osoittavat tyytyväisyyden olevan 90% :n luokkaa. Kansalaisten eriarvoistaminen palvelusetelillä ei ole todellisuutta Kuntien virkamiesten ja poliitikkojen vastuulla on yhdessä määritellä palvelusetelille arvo, joka mahdollistaa kaikille kuntalaisille valinnanvapauden Kuntalaisella on aina myös oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan pitää tuottaa palvelu omana tuotantona Myös useimmat kunnan järjestämät palvelut ovat asiakkaalle maksullisia