Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle? Kieliopin pänttäys ei kiinnosta nuoria, kirjoittamista pitäisikin opettaa luovuuden ja yhteisöllisyyden kautta vaikkapa rap-lyyrikoita kirjoittamalla. Kirjoitustaito 15.2.2017 klo 10:25 Kuva: Toni Pitkänen / Yle Koulussa kirjoittamista voi opettaa monella tavalla. Terhi Marjakangas Mistä on kyse? Outi Kallionpään mielestä peruskirjoitustaitojen opettaminen ei enää riitä jatkossa. Kallionpää puhuu väitöskirjassaan uusista kirjoitustaidoista, joihin kuuluvat esimerkiksi sosiaaliset kirjoitustaidot, luovuustaidot ja multimodaaliset taidot. Jos uusia verkkoviestinnän taitoja ei hallitse, voi seurauksena olla pahimmillaan syrjäytyminen. Mikaelia ei kiinnosta kirjoittaminen koulussa. Hän on kuten muutkin ikäisensä. 9.- luokkalaisista pojista yli neljäsosaa voidaan pitää heikkoina ja hieman yli puolta vain kohtalaisina kirjoittajina. Äidinkielen sijasta Mikael on kiinnostunut musiikista. http://yle.fi/uutiset/3 9460644 1/6
Latauslistalta löytyy enimmäkseen räppiä. Opettaja keksii, että peruskirjoitustaitoja voisi opettaa Mikaelin kaltaisille rap-lyriikka-kurssin avulla. Mikael tekee lyriikat, yhdessä muiden kanssa tehty video julkaistaan YouTubessa ja Mikael saa positiivista palautetta. Samalla kun Mikael kirjoittaa lyriikat, oppii hän oikeinkirjoitusta, kappalejakoa ja perussääntöjä kirjoittamiseen. Mikael huomaa itseä motivoivan asian kautta, että kirjoittamistaidoilla on merkitystä. Esimerkiksi tällä tavalla kirjoittamistaitoja voisi opettaa koulussa Outi Kallionpään mielestä. Muun muassa näin onkin toimittu Kallionpään työpaikalla, Rajamäen lukiossa Nurmijärvellä. Lukiossa on ollut parin vuoden ajan meneillään New Media Writing - pilottiprojekti, jonka tuloksena syntyy uuden median kirjoittamisen pedagoginen malli, joka yhdistää digitaaliset oppimisympäristöt, yhteisölliset menetelmät sekä luovan toiminnan. Koulukirjoittamisessa on se ongelma, että se ei ihan hirveästi kiinnosta nuoria. Siinä on motivoitumisongelma, Kallionpää tietää. Huomio pois kieliopista, yhteisöllisyys ja luovuus tilalle Outi Kallionpää on perehtynyt aiheeseen tuoreessa väitöskirjassaan (Jyväskylän yliopisto, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta). Siinä hän pohtii, millaisia kirjoittamistaitoja tulevaisuudessa tarvitaan ja miten niitä voisi opettaa. Pääajatus on se, että pelkkä peruskirjoitustaitojen opettaminen ei enää riitä verkkoyhteiskunnassa. Väitöskirjassaan Kallionpään esittelemän opetusmallin ytimenä on sisäisen motivaation löytäminen. Opetusmallissa kirjoittamista on lähdetty opiskelemaan yhteisöllisen työskentelyn avulla, eikä niinkään peruslähtökohdasta. Kirjoittaminen näyttäytyy yksilöllisenä suoritteena, jossa jo alusta lähtien kiinnitetään huomiota kielioppiin ja oikeinkirjoitukseen. http://yle.fi/uutiset/3 9460644 2/6
Outi Kallionpään mukaan peruskirjoitustaitojen opettaminen ei enää riitä verkkoyhteiskunnassa. Kuva: Niko Mannonen / Yle Esimerkiksi Rajamäen lukiossa tämä on rap-lyyrikoiden kirjoittamisen lisäksi tarkoittanut käytännössä erilaista luovuuden ja peruskirjoitustaitojen opettamisen yhdistämistä. Esimerkkejä muista kursseista ovat draamakäsikirjoituskurssi Simspeliympäristössä ja tulossa oleva kurssi, jossa harjoitellaan kirjoittamaan eri tekstityyppejä roolipelin avulla, kertoo lukion äidinkielen ja kirjallisuuden vanhempi lehtori Kallionpää. Viime syksynä uudistetun opetussuunnitelman painopiste on monimedialukutaidoissa. Tämä on Kallionpään mielestä positiivista. Hänen lähtökohtansa asiassa on kuitenkin se, että nämä asiat pitää yhdistää osaksi perinteisen kirjoittamisen opetusta. Diginatiiveja ei ole olemassakaan Nuorten kirjoittamisen motivaation metsästys on tarpeen, sillä Outi Kallionpään mielestä tulevaisuuden syrjäytyneitä ovat ne, jotka eivät hallitse verkkoviestinnän taitoja ja kykene aktiiviseen viestintään. Tällaiset ihmiset jäävät Kallionpään mukaan passiivisiksi, viihteellisten verkkosisältöjen kuluttajiksi. Mutta eikö jokainen diginatiivi osaa sukkuloida verkossa ja sosiaalisen median syövereissä? Tutkimuksissa on osittain tyrmätty se, että diginatiiveja olisi olemassa ollenkaan. Nuoret ovat taidoiltaan hyvin eritasoisia riippuen siitä, miten heitä on perehdytetty. Se, http://yle.fi/uutiset/3 9460644 3/6
että osaat käyttää jotain yksittäistä laitetta tai on jotain teknisiä taitoja, ei tee vielä diginatiivia. Se on paljon laajempi käsite, Kallionpää huomauttaa. Kallionpään mukaan peruskirjoitustaitojen opettaminen ei enää riitä verkkoyhteiskunnassa. Hän jakaa uuden kirjoittamisen taidot kuuteen osa-alueeseen, joista tärkeimmiksi nostaa sosiaaliset kirjoitustaidot, luovuustaidot ja multimodaaliset tekstitaidot. Nämä pitävät sisällään esimerkiksi sen, että pystyy toimimaan yhteisöllisesti, kykenee tuottamaan pitkiäkin tekstejä sekä omaa keskittymiskykyä. Taipuuko vanhoillinen koululaitos? Kirjoittamisen opettamisen menetelmien kirjo on laaja kouluissa. Opetustavat riippuvat niin koulusta, sen kulttuurista kuin opettajastakin. Kajaanilainen luokanopettaja Johanna Harju kokee, että Kajaanissa on huomattu uudenalaisten opetusmenetelmien tärkeys. Mitä olen kuulostellut tässä meidän talossa, niin täällä kirjoitellaan blogeja ja jotkut tekevät rap-lyriikoita, avaa Lehtikankaan koululla ensimmäistä luokkaa opettava Harju. Harjun mukaan kirjoittaminen kyllä kiinnostaa lapsia, kun heille annetaan erilaisia tehtäviä ja valinnanvapaus. Ehkä teemoja pitää viedä enemmän lasten mielenkiinnon kohteisiin, niin innostus kirjoittamiseen nousee. Perinteinen malli, että annetaan otsikko, josta kirjoitetaan, ei ehkä ole enää tätä päivää. Kirjoittaminen kiinnostaa lapsia, kunhan heille annetaan erilaisia tehtäviä. Kuva: Sini Salmirinne / Yle http://yle.fi/uutiset/3 9460644 4/6
Miten sitten kaikki koulut saataisiin ottamaan käyttöönsä uusia menetelmiä kirjoittamisen opettamisessa? Rajamäen lukion lehtorin Outi Kallionpään kokemuksen mukaan kentällä ollaan innostuneita uudistamaan opetusta, vaikka vanhoistakin ajatusmalleista on helppo pitää kiinni. Asia lähtee ylipäänsä siitä, että koululaitos on hyvin vanhoillinen ja traditionaalinen laitos ja hyvin jähmeä ottamaan uutta käyttöön. Yksittäisen opettajan rooli ja liikkumavara ovat koululaitoksessa aika pienet. Koulukirjoittamisessa on se ongelma, että se ei ihan hirveästi kiinnosta nuoria. OUTI KALLIONPÄÄ Kallionpää huomauttaa, että omat rajoitteensa aiheuttavat myös opetussuunnitelmat, vaikkakin ne on uudistettu, sekä opetusmateriaalit. Tämä on pitkä prosessi, mutta ympäristö ja elämä muuttuvat kiivaaseen tahtiin ja verkottuvat, että sinänsä näitä taitoja tarvittaisiin. Asenteesta asia ei varmaankaan ole kiinni, vaan enemmän siitä, että tällaiseen muutokseen tarvitaan aikaa. http://yle.fi/uutiset/3 9460644 5/6
http://yle.fi/uutiset/3 9460644 6/6