Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Samankaltaiset tiedostot
Kuntoutuksesta katkaisuun

6. Päihteet. 6.1Johdanto

Huono-osaisuus mutkistuu kuudes päihdetapauslaskenta 2007

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma kehityksen linjaajana mikä on muuttumassa?

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Olavi Kaukonen Espoo

PÄIHDE-EHTOINEN ASIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA: VUOSIEN 1995 JA 1999 PÄIHDETAPAUSLASKENTOJEN VERTAILU

Muuttuva päihdeasiakkuus

ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Päihdeavainindikaattorit

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Päihdepalvelut muutoksessa?

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke

Päihdepalveluiden rakenteen ja työnjaon maakunnittaiset erot vuonna 2015

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Pohtimolampi

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito

Päihdetilastollinen vuosikirja 2014

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Kokoaikainen varhaiskasvatus päiväkodeissa yhteensä , lasten lukumäärä

Tarpeenmukaiset palvelut kaikille?

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Hyksin erva-alueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalveluiden tila: REFINEMENT-hankkeen tuloksia

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Näin meillä Tampereella nääs

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki

ONKO MIELTÄ MIELENTERVEYSPALVELUISSA?

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Aika: Tiistai klo Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Neuvotteluhuone 5 Ohjausryhmän jäsenet: Jyväskylän perusturvalautak.

Asunto ensin periaate arjessa

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Päihdetyön seminaari Tarinoita elämästä ja ihmisistä

Oikeus päihdepalveluihin. Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari

Päihdetyö palvelurakenteen muutoksessa

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

päthdetapauslaskenta vuonna r 99 r

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Lapin päihdepalvelujärjestelmä

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Päihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmän Loppuraportti FINAL

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Mikko Kylmänen Sairaanhoitaja Auroran sairaala, Psykiatrian päivystysyksikkö

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

SOTE- TIETOSISÄLLÖT Petri Matveinen ja Ari Virtanen, THL 1

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

4 Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi klo Kittilässä Muistion kirjasi puheenjohtaja Asta Niskala kehittämispäällikkö, Poske

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

SELVITYS PÄIHDEPALVELUIDEN UUDELLEENJÄRJESTELYSTÄ KOKKOLASSA. Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Työryhmä

Hilmo-tietoa tiedontuottajille

Transkriptio:

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1

Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista lasten päivähoitoa lukuun ottamatta Toistaiseksi päihdepalvelujärjestelmää koskevaa tietoa ei ole muulla tavoin kattavasti saatavilla Päihdetapauslaskentoja on tehty neljän vuoden välein vuodesta 1987 lähtien. Päihde-ehtoisella asioinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ainakin yksi seuraavista kriteereistä täyttyy: 1. asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä 2. asiakas hakee apua päihtyneenä 3. asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan (esim. tapaturma) vuoksi 14.11.2013 2

Päihdetapauslaskenta kertoo päihteiden ongelmakäyttäjistä Asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä (85%) Asiakas hakee apua päihtyneenä (5%) Asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan vuoksi (3%) Päihdetapauslaskenta ei tavoita suurta alkoholin riskikäyttäjien joukkoa 14.11.2013 3

Lähes 12 000 päihde-ehtoista asiointia laskentavuorokauden aikana Vuonna 2011 kirjattiin laskentavuorokauden aikana 11 738 päihde-ehtoista asiointia Tämä on suurin piirtein saman verran kuin vuosina 2007 (12 070) ja 2003 (10 953) Päihde-ehtoiset asioinnit asumispalveluissa, päihdehuollon erityispalveluissa, sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa 2011 (%) 32 % 19 % 17 % 32 % Asumispalvelut Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto 14.11.2013 4

Päihde-ehtoinen asiointi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, päihdehuollon erityispalveluissa, asumispalveluissa ja muissa palveluissa 2003, 2007, 2011 (n) Terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Päihdehuollon erityispalvelut Asumispalvelut Muut palvelut 2011 2007 2003 Asiointien määrä lisääntynyt terveydenhuollossa. Asiointimäärät sosiaalipalveluissa lähes muuttumattomat. Sosiaalitoimistojen päihde-ehtoiset asioinnit vähentyneet. Päihdehuollon erityispalveluiden asioinnit laskussa. Päihde-ehtoinen asiakkuus asumispalveluissa lisääntynyt. Erityisen paljon kasvua ollut ikääntyneiden asumispalveluissa, joissa päihde-ehtoinen asiointi reilusti tuplaantunut vuoteen 2007 verrattuna. 0 1000 2000 3000 4000 5000 Asiointien lukumäärä 14.11.2013 Kristiina Kuussaari 5

Päihde-ehtoinen asiointi terveydenhuollossa 2003, 2007 ja 2011 (n) Terveyskeskus, avohoito Terveyskeskus, vuodeosasto Terveyskeskus, kotisairaanhoito Terveyskeskus, yhdistetyt päihde-ja Psykiatrian poliklinikka Psykiatrinen sairaala Yleissairaala, poliklinikka Yleissairaala, osasto Yksityinen lääkäriasema Yksityinen sairaala 0 400 800 1200 Asiointien lukumäärä 2011 2007 2003 Päihde-ehtoiset asioinnit lisääntyneet etenkin terveyskeskusten avohoidossa Myös tk:n vuodeosastoilla enemmän päihdeasiakkuuksia kuin aikaisemmin Psykiatrisissa sairaaloissa hieman enemmän päihdeehtoisia asiointeja kuin vuonna 2007 Uusi palvelutyyppi: terveyskeskusten yhdistetyt päihde- ja mielenterveyspalvelut 14.11.2013 6

Päihde-ehtoinen asiointi päihdehuollon erityispalveluissa 2003, 2007 ja 2011 (n) A-klinikka Nuorisoasema Kuntoutuslaitos Katkaisuhoitoasema Päiväkeskus Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapiste Ensisuoja Selviämisasema 2011 2007 2003 Päihdehuollon erityispalveluissa reilut 10 prosenttia vähemmän asiointeja kuin vuonna 2007 Päihde-ehtoisten asiointien määrät laskeneet kaikissa muissa palveluissa paitsi katkaisuhoidossa ja huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteissä Eniten asiointeja a-klinikoilla Kuntoutuslaitosten asiointimäärät selvässä laskussa Päiväkeskusten asiointimäärät vuoden 2003 tasolle 0 500 1000 1500 2000 Asiointien lukumäärä 14.11.2013 7

Päihde-ehtoinen asiointi asumispalveluissa 2003, 2007 ja 2011 (n) Päihdehuollon asumispalveluyksikkö Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Vanhainkoti /vanhusten asumispalveluyksikkö 2011 2007 2003 Asumispalveluja tarkasteltiin ensimmäistä kertaa omana kokonaisuutenaan Asumispalvelujen kirjo on lisääntynyt ja päihde-ehtoisia asiakkuuksia nykyään myös muissa kuin ainoastaan päihteiden käyttäjille tarkoitetuissa asumispalveluissa Muut asumispalvelut 0 500 1000 1500 2000 Asiointien lukumäärä Päihde-ehtoiset asiakkuudet lisääntyneet ikääntyneiden asumispalveluissa 14.11.2013 8

Asiakkaiden taustatietoja 2003 2007 2011 Lukumäärä 10 953 12 070 11 738 Naisia 26 % 28 % 28 % Parisuhteessa 20 % 22 % 20 % Ansiotyössä 11 % 12 % 8 % Työttömiä 37 % 33 % 36 % Eläkeläisiä 39 % 42 % 43 % Asuntolassa 9 % 7 % 5 % Vailla asuntoa 9 % 8 % 8 % Keski-ikä 44v 47v 47v 14.11.2013 Kuussaari & Ronkainen 9

Johtopäätökset (1) 1. Lähes 12 000 päihteiden käyttöön liittyvää asiointia laskentavuorokauden aikana Päihdeasiakkaat käyttävät paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita On tärkeä huolehtia siitä, että päihdeasiakkaat saavat palvelujärjestelmästä tarvitsemansa avun 2. Päihdeasiakkaiden määrä on kasvanut erityisesti terveyskeskusten avopalveluissa Terveyskeskuksissa otetaan aikaisempaa enemmän vastuuta myös päihdeasiakkaiden hoitamisesta (mm. päihdehoitajia terveyskeskuksiin). Tämä kehitys on linjassa päihde- ja mielenterveyssuunnitelman (2009) kanssa, jossa korostettiin päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä peruspalveluissa. 14.11.2013 10

Johtopäätökset (2) 3. Päihdehuollon erityispalveluiden asiointimäärät laskussa Päihdehuollon erityispalveluissa noin 10 prosenttia vähemmän asiakkaita kuin edellisessä laskennassa Terveyskeskusten aikaisempaa aktiivisempi ote esim. päihdeongelmien varhaisvaiheen tunnistamisessa saattaa vähentää päihdehuollon erityispalveluiden käyttöä Päihdehuollon erityispalveluiden käytön väheneminen on kuitenkin huolestuttavaa, jos se merkitsee vaikeasti päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutukseen pääsyn heikkenemistä Pitkäaikaiseen laitoskuntoutukseen pääsy näyttää vaikeutuneen ja asiakkaita ohjataan enemmän lyhytaikaiseen katkaisuhoitoon tai asumispalveluihin -> kaikille päihdeongelmaisille nämä palvelut eivät kuitenkaan ole riittäviä. Suomessa 250 000 alkoholin riskikulutusrajat ylittävää alkoholinkäyttäjää -> tulisi huolehtia siitä, että myös kuntouttavia palveluita on riittävästi tarjolla 14.11.2013 11