Päihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmän Loppuraportti FINAL

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmän Loppuraportti FINAL

2 Palvelujen saavutettavuus ja saatavuus Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on moninainen ja pirstaleinen: Palveluverkko muodostuu useista erilaisista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palveluissa on päällekkäisyyttä. Palvelut on integroitu eri tavoin eri kunnissa (erilliset palvelut, eri toimipaikat, yhteiset toimipaikat). Psykoterapiatarjonta on paljolti yksityissektorilla. Tilannetta on pyritty parantamaan Mielenterveys- talo.fi palvelulla, josta kaikki alueen mielenterveyspalvelut ovat löydettävissä. Laitoshoitopaikkojen määrää/ asukas on vähennetty kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti. Avohoitoa on samalla kehitetty ja resursseja siirretty sinne.

3 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelutarpeiden erityispiirteitä Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon hakeutuminen on lisääntynyt nopeammin kuin muilla erikoisaloilla; potilasmäärät HUS psykiatriassa ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Valtaosa palvelukysynnästä kohdistuu kuitenkin perustasolle (= terveysneuvonta, -tarkastukset, yleislääkärin vastaanotot, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit, sosiaalityöntekijän antama ohjaus ja neuvonta, tietyt erikoislääkärin vastaanotot). Merkittävä osa mielenterveys- ja päihdehäiriöistä voidaan tunnistaa ja hoitaa jo perustasolla varsinkin, jos sinne on saatavilla erikoissairaanhoidon integroitunut tuki. Mielenterveys- ja päihdehäiriöistähäiriöihin olisi tarjolla runsaasti kustannustehokkaita näyttöön perustuvia psykososiaalisia hoitoja, joita ei näytetä käytettävän riittävästi. Peruspalveluissa kohdataan runsaasti psykosomaattisesti oireilevia ja päihteitä ongelmallisesti käyttäviä potilaita (tapaturmat, päihtyneet jne.) ja myös somaattisesti sairaiden potilaiden psyykkistä oireilua (peruspalveluissa supportiivista tukea). Mielenterveys -ja päihdepalvelujen asiakkaat hyötyvät palvelujen integraatiosta. Alueelliset tarpeet, hoitovajeet ja palvelujen kohdentaminen nousevat tunnistamisen keskiöön. Osa asiakkaista tarvitsee asiointiinsa ja valintoihinsa vankkaa palveluohjausta.

4 Nykytila Uudellamaalla lukuina v Päihde- ja mielenterveyspalveluissa oli asiakkaita yhteensä : kunnat , Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) (yhteisiä asiakkaita ei eroteltu) Työpisteitä yhteensä 240: kunnat 194, HUS 46 Henkilöstö yhteensä 4324: kunnat 1973, HUS 2351 Kokonaiskustannukset , josta kunnat ja HUS Ostopalvelut : , josta kunnat , HUS Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan esimerkiksi erilaista avohoitoa, kuntouttavaa laitoshoitoa, sosiaalista kuntoutusta ja erilaisia asumispalveluja. Päihdepalveluissa on enemmän ostopalvelua. Digitaaliset palvelut: , josta kunnat , HUS 1 milj.. Mielenterveystalo / Terveyskylä yli 1 milj. käyttäjää

5 Lainsäädäntö Keskeisimmät mielenterveys- ja päihdepalveluja ohjaavat määräykset: Päivystysasetuksen (15 ) mukaan psykiatrisessa päivystysyksikössä on oltava psykiatri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella erikoislääkärin kanssa ja saada hänet paikalle, samaa edellyttää tahdosta riippumaton hoito. Mielenterveyslain (4-5 :t) mukaan MT-palvelut tulee järjestää toimivana kokonaisuutena, tarpeen edellyttämällä tavalla, ensisijaisesti avopalveluina. Hoidon ohella on järjestettävä kuntoutukseen liittyvää tuki- ja palveluasumista. Lisäksi edellytetään työnohjausjärjestelmää. Sosiaalihuoltolain (25 ) mukaan sosiaalihuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Sosiaalihuoltolain (24 ) ja terveydenhuoltolain (28 ) mukaan niissä tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. Sosiaalihuoltolain (8 ) mukaan palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin ja toivomuksiin. Päihdehuoltolain (6 ) mukaan päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja, ensisijaisesti avohuollon palveluina. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin.

6

7 Nykyinen palveluverkko Ostopalveluterapiat Asumispalvelut Selviämishoito Palveluverkko on pirstaleinen ja monitoimijainen. Sosiaalinen kuntoutus Avohoito (mt ja päihde) Kuntouttava työtoiminta Nettiterapiat Matalan kynnyksen piste Mielenterveystalo Erikoissairaanhoito Oppilashuollot Työterveyshuollot Vertaistuki Ryhmähoidot Laitoshoito (mt-palvelut) Tk:n akuuttivastaanotto Kela Kuntouttava laitoshoito (päihde) Kolmas sektori AHDISTAA! MASENTAA! JUONKO LIIKAA? Tk:n psykiatri Laitosvieroitus hoito Yksityiset lääkäriasemat

8 Asiakassegmentit

9 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakassegmentit Esim. työterveyshuollon ohjaamat asiakkaat. Lastensuojelun päihdearvion kautta ohjatut, tilapäinen, tuetumpaa kontaktia vaativa mtp-häiriö, elämäntilannekriisit Tukiasiakkuudet: Selkeä, tunnistettu palvelun tarve. Elämänhallinnan vaikeuksia, joihin liittyy mtpongelmia.. Ehkäisevä päihdetyö, kohdennettu työ. Arjessa pärjäämisen vaikeus, syrjäytymisen uhka (esim. monet nuoret aikuiset, jotka eivät saa kiinni elämästä. Tavoitteena pärjääjäasiakkuus Huolenpitoasiakkuudet: Voi olla useamman eri palvelun tarve esim. aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveys ja terveydenhuollon palvelutarve. Tai asiakkaalla esiintyy paljon koordinoinnin tarvetta (psykososiaal. ja arjen hallinnan tuki) ja erilaisia tukevampia hoitojaksoja. Erityisen tuen (Shl) tarpeessa olevat asiakkaat: vaativat enemmän selvittelyä, koordinoivaa ja konkreettista tukea. Tavoitteena yhteistyöasiakkuus Esim. korvaushoitoasiakas, psykoosipotilas, asumispalvelujen tai liikkuvan avohoidon asiakas Esim. asiakas tutustuu työterveys- huollon mtpinfo materiaaliin, tekee auditin, sidosryhmien asiakkaat, digitaaliset 24/7 palvelut, itsehoito/ elämänhallinnan oppaat Pärjääjäasiakkuudet: Kertaluonteinen, satunnainen palvelun tarve, lievät häiriöt. Yhteistyöasiakkuudet: On pitkäaikainen hoitokontakti päihde- ja mielenterveyspalveluissa, mutta pärjää arjessa. Toimii itsenäisesti tavoitteellisesti tilanteensa edistämiseksi. Omahoito. Käyttää itsenäisesti palveluja. Esim. asiakas, jolla on krooninen sairaus hoitotasapainossa, bipolaarihäiriö- tai masennuspotilas

10 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa karkeasti jaoteltuna Syömishäiriöt Päihdepsykiatrinen sairaalahoito Kehitysvammapsykiatria Maahanmuuttajien palvelut Vaativan tason sosiaalityö Psykiatrinen osastohoito Päihdelaitoshoito Laitoskuntoutus VAATIVA TASO - Keskitetysti pienten ja käyttäytymiseltään vaativien ryhmien palvelut - Valtakunnalliset palvelut Lievän ja keskivaikean mielenterv.häiriön hoito, osa vaikean häiriön ylläpitohoidoista ERITYISTASO - Lähetteellä Opiodikorvaushoidon arvio, aloitus, ja alkuvaiheen hoito PERUSTASO Helposti saavutettavia matalan kynnyksen lähetteettömiä lähipalveluja Yhteistyörakenne vertaistoimijoiden kanssa Yleislääkärin- ja päihde-/ psykiatrisen sairaanhoitajan/ kok.asiantunt. Vast.otto Palveluohjaus- ja neuvonta (sos, mtp) Psykoterapia ja muut terapiat Esh: perustason tuki ja konsultaatio (jalkautuu, intregroituu) Päivystys Ennaltaehkäisevä työ Päiväkeskukset Liikkuva ja etsivä työ Korvaushoito Selviämishoito Avokuntoutus (yksilö, ryhmä) Polikliin. avovierotus, Kotiin vietävä vierotus Oikeuspsykiatria Vaikeahoitoiset potilaat Tukiasuminen Kuntouttava asuminen Päihdepsykiatrinen vaativan tason avohoito Psykiatria- ja päihdepoliklinikat

11 Nostot 1. Uudenmaan suuri väestöpohja mahdollistaa monipuoliset ja integroidut päihde- ja mielenterveyspalvelut Alueellisten erojen huomioiminen ja lähipalvelun turvaaminen Näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, toimivat mallit ja yhteiset mittarit Tiedolla johtamisen tulee korostua mielenterveys- ja päihdepotilaiden palveluiden suunnittelussa ja kohdentamisessa 2. Väestön terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat: Eriarvoistumisen ja yhteiskunnan jakautumisen ennaltaehkäiseminen Yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta vahvistavat alustat ja toimintamallit 3. Palvelukulttuuri uudistuu ja palvelurakenne kevenee: Asiakkaiden hyvinvoinnin, omahoidon ja terveysteknologioiden, digitalisaation edistäminen: oma aktiivisuus ja vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuvat Avohoidon ensisijaisuus Uudet kumppanuudet: yksityinen ja kolmas sektori julkisten toimijoiden tukena 4. Palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranevat: Matalan kynnyksen palvelujen ensisijaisuus=> sote-keskukset: häiriöiden tunnistaminen ja hoito, sujuva ohjaaminen erityisosaajille ja takaisin. Palveluasumisen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyötä parannettava, somaattinen hoito mukaan. Kustannusten kasvun hillintä. 5. Vetovoimaiset työyhteisöt.