Hyksin erva-alueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalveluiden tila: REFINEMENT-hankkeen tuloksia

Transkriptio

1 Hyksin erva-alueen aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalveluiden tila: REFINEMENT-hankkeen tuloksia Suomen REFINEMENT-tutkijaryhmä 1 Eurooppalainen vertaileva REFINEMENT (Research on Financing Systems Effects on the Quality of Mental Health Care in Europe, ) -tutkimus 2 selvittää aikuisväestön mielenterveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämistapoja ja niiden yhteyttä mielenterveyspalveluiden laatuun eri maissa. Kussakin osallistuvassa maassa analysoinnin kohteena on noin miljoonan asukkaan maantieteellinen alue. Suomessa tutkimusalueena on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Tätä raporttia varten tutkimus on laajennettu käsittämään mielenterveys- ja päihdepalveluja Hyksin erva-alueella, eli raportti käsittää HUS-alueen lisäksi myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueet. Hankkeen verkkosivulla 1 on julkaistu erillisiä alueraportteja kustakin HUS-alueen sairaanhoitoalueesta sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueista, joista löytyy yksityiskohtaisia tietoja kunkin alueen mielenterveyspalvelujärjestelmästä. Tämä raportti antaa yleiskuvan mielenterveyspalvelujärjestelmän tilasta Hyksin erva-alueella vuoden 2012 alussa. Keskeiset tulokset: - Palvelujärjestelmän resurssit jakautuvat edelleen laitospainotteisesti - Kunnilla on hyvin erilaisia palvelujen järjestämismalleja - Henkilöstöresurssit eivät jakaudu väestön tarpeiden mukaisesti - Mielenterveys- ja päihdepalveluja tulisi integroida paremmin - Avopalveluiden valmius vastata asukkaiden äkillisiin kriiseihin on heikko - Kuntouttamisen edistämiseksi asumispalveluita tulisi korvata tuettua asumista tukevilla palveluilla - Perustason mielenterveystyön henkilöstöresurssit ovat alimitoitetut REFINEMENT-hankkeessa analysoidaan kaikki kuntien järjestämisvastuulla olevat aikuisväestön mielenterveyspalvelut. Nämä sisältävät sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut peruspalveluissa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa sekä päihdehuollon erityispalvelut. Mukana ovat myös järjestöjen ja muiden yksityisten toimijoiden kunnille tuottamat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Työterveyshuolto ja muut kuin kuntien hankkimat yksityiset terveydenhuollon palvelut jäivät tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden tietoja ei ollut hankkeen puitteissa saatavilla. 1 Tutkijaryhmän jäsenet ovat Maili Malin, Grigori Joffe, Jutta Järvelin, Raija Kontio, Sami Pirkola, Juha Ahonen, Taina Ala-Nikkola, Niklas Grönlund, Irja Hemmilä, Petri Näätänen, Minna Sadeniemi, Eila Sailas, Marjut Vastamäki ja Kristian Wahlbeck. Hankeen kansallisena vastuuhenkilönä toimii Kristian Wahlbeck (THL)

2 1. Palvelujärjestelmä on laitospainotteinen Hyksin erva-alueella löytyi yhteensä 733 mielenterveys- ja päihdetyön toimintoa, joista 273 tarjosivat ympärivuorokautista laitoshoitoa, 193 olivat avohoitotoimintoja ja 106 päivätoimintoja. Neuvontatoimintoja oli 15 ja järjestöjen vapaaehtoistoimintoja oli 144. Eniten toimintoja väestöön nähden oli Kymenlaaksossa (0,8 toimintoa/1000 asukasta), mikä kuvastaa sekä alueen palvelujärjestelmän pirstoutuneisuutta että sen monipuolisuutta. Toimintolukuja selvemmin palvelujärjestelmän painottuminen sairaala- ja asumispalveluihin tulee esille kun tarkastellaan henkilöstön sijoitusta eri toimintoihin. Laskennassa todettiin alueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa noin 4700 henkilötyövuotta, joista yli 60 % on laitoshoidossa (kuvio 1). Laitoshoitoon lasketaan myös kuntien järjestämisvastuulla olevat asumispalvelut. Alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kansainvälisesti katsoen edelleen varsin laitoskeskeisiä, ja resursseja tulisi edelleen siirtää avohoidon eri palvelumuotoihin. Kymenlaaksossa sijoittuu erityisen paljon henkilöstöresursseja laitoshoitoon. Mielenterveyspalvelujen laitospainotteisuuden purkaminen on edelleen suuri haaste alueen kunnille, varsinkin laitosmaisen asumispalveluja olisi hyvä korvata itsenäistä asumista tukevilla palveluilla. Kuvio 1: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilötyövuosien jakaantuminen Hyksin erva-alueella ja sen sairaanhoitopiireissä

3 2. Mielenterveyspalveluiden järjestämismallit ja perustason resurssit vaihtelevat Erva-alueen kunnat ovat järjestäneet mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuotannon eri tavoin. HUS-alueella monet kunnat ostavat psykiatrisen erikoissairaanhoidon kokonaisuudessaan sairaanhoitopiiriltä. Poikkeuksia kuitenkin on, kuten Helsinki ja Hyvinkää, jotka tuottavat psykiatrian avopalvelut suurelta osin itse osana oman terveyskeskuksen toimintaa, ja Helsinki myös valtaosan psykiatrian osastopalveluista. Kymenlaaksossa Hamina, Kotka ja Kouvola järjestävät psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon omana toimintana, ja Carea-kuntayhtymä vastaa vain psykiatrian osastohoidosta. Perus- ja erikoistason palvelut ovat integroituneet Etelä-Karjalan sote-alueella. Lisäksi kaikki alueet käyttävät valtion sairaaloita. Kansallinen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma Mieli 2009 painottaa matalan kynnyksen palveluita ja yhden oven periaatetta. Järjestämistapojen erojen seurauksena HUS-alueella pienempi osuus henkilöstöstä sijoittuu peruspalveluihin kuin Kymenlaaksossa tai Etelä-Karjalassa. Löydös viittaa siihen että HUS-alueella ei ole saatavilla matalan kynnyksen apua terveyspalveluista samassa määrin kuin Etelä- Karjalassa tai Kymenlaaksossa. Erikoissairaanhoitoon pääsy edellyttää yleensä lääkärin lähetettä peruspalveluista. Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen on haaste varsinkin HUSalueen kunnille. Erva-alueelta löytyy myös muutama kunta, joiden asukkaille ei ole tarjolla mitään mielenterveys- tai päihdepalveluja oman kunnan alueella (esim. Inkoo, Karjalohja, Pyhtää, Siuntio). Kunkin kunnan tilanne on kuvattu alueraporteissa. Kuvio 2: Hyksin erva-alueen käyttämien mielenterveyspalvelujen* henkilötyövuosien jakaantuminen peruspalveluihin ja erikoissairaanhoitoon *sosiaalihuoltoon sijoittuvien päihdepalvelujen henkilöstö ei ole luvuissa mukana 3

4 3. Resurssit eivät jakaudu väestön tarpeiden mukaisesti Viitteenä väestön mielenterveyspalveluiden tarpeista voidaan pitää THL:n mielenterveysindeksiä, joka perustuu tietoihin kunnassa tapahtuneista itsemurhista, psykoosilääkkeiden erityiskorvattavuuden oikeutettujen määrästä ja mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrästä. Mitä pienempi on mielenterveysindeksi, sen terveempi on kunnan väestö. Koko maan indeksiluku on 100. THL:n lukujen valossa mielenterveyspalveluiden tarve on Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa selvästi suurempi kuin Uudellamaalla. Kullakin alueella kuntien tilanne eroaa toisistaan (kts. alueraportit). Kun mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstöresurssit vakioidaan väestön oletetun tarpeen mukaan, osoittautuu että resurssien jakaantuminen ei täysin huomioi eroja väestön tarpeessa. Hyksin erva-alueella on tarve siirtää henkilöstöresursseja itään päin. Suurin epäsuhta on lääkärien sijoittumisessa: väestön tarpeeseen nähden HUS-alueella on lääkärivakansseja kolme kertaa enemmän kuin Etelä-Karjalassa. Henkilöstöresurssien oikeudenmukaisempi maantieteellinen jakaantuminen vaatii koko erva-aluetta koskevia koordinaatiotoimia. Taulukko 1. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstöresurssien suhde väestön mielenterveystarpeeseen Hyksin erva-alueella Uusimaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Mielenterveysindeksi 77,6 110,8 104,7 Henkilötyövuodet/1000 as. 3,1 3,9 3,2 Tarvevakioidut työvuodet 4,0 3,5 3.0 Lääkärivakanssit/1000 as. 0,26 0,21 0,10 Tervevakoidut lääkärivakanssit 0,34 0,19 0,10 Tarkasteltaessa resurssien jakaantumista eri palvelutyyppeihin, selviää että avohoidon resurssit ovat väestön tarpeeseen nähden selvästi paremmin mitoitettuja HUS-alueella (kuvio 3). Etelä-Karjalassa laitoshoitoon sijoitetut resurssit ovat selvästi pienemmät kuin muualla erva-alueella. Kuvio 3. Tarvevakoitu henkilöstöresurssi henkilötyövuosina 1000 asukasta kohti Hyksin erva-alueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa HUS-alue Kymenlaakso Etelä-Karjala 0,3 1,3 0,2 0,8 1,7 0,6 0,8 2,4 4,0 2,5 3,5 3,0 Laitoshoito Päivätoiminta Avohoito Henkilöstö yht. 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 4

5 4. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat pääosin erillään Kansallinen Mieli-suunnitelma suosittaa psykiatrisen avohoidon yksiköiden ja päihdehuollon erityispalveluiden avoyksiköiden yhdistämistä avohuollon vahvistamiseksi ja palveluiden löydettävyyden helpottamiseksi. Toistaiseksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstöstä noin 4 % toimii yksiköissä jotka palvelevat sekä päihde- että mielenterveysasiakkaita. Pisimmälle mielenterveys- ja päihdetyön integraatio on viety Etelä-Karjalassa, mutta on myös alueita joilla kaikki palvelut ovat erillisiä perinteisen malliin. Kuvio 4. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilötyövuosien jakaantuminen mielenterveystyöhön, päihdetyöhön ja yhdistettyyn mielenterveys- ja päihdetyöhön Hyksin erva-alueella 5

6 5. Avopalveluiden valmius vastata tarpeisiin äkillisissä kriiseissä on heikko Avohoitopainotteiseen hoitojärjestelmään siirryttäessä laitoshoidon tarvetta voidaan vähentää tarjoamalla hyvin toimivia kriisipalveluja avohoidossa. Tällaisia toimintamuotoja ovat perustasolla matalan kynnyksen päivystykselliset mielenterveys- ja päihdepalvelut ja erityistasolla esimerkiksi mahdollisuus intensiiviseen avohoitoon (kolme tapaamiskertaa viikossa), päivystyksellinen avohoito, akuutti päiväosasto ja liikkuvat palvelut. Liikkuvia akuuttipalveluja ja intensiivistä avohoitoa on tarjolla vain Etelä-Karjalassa ja HYKS-alueella. Akuutteja päiväosastoja ei erva-alueen reuna-alueilla ole. Helsingissä toimiva ympärivuorokautinen psykiatrinen päivystysvastaanotto palvelee vain helsinkiläisiä, vaikka muiden kuntien asukkaat samassa määrin tarvitsevat päivystyksellistä avohoitoa. Järjestölähtöiset kriisikeskukset kattavat vain osan alueesta ja tarpeesta, ja niiden tehtävään ei kuulu psykiatristen kriisien tai päihdeongelmien hoito. Tavoitteena ei tule olla kaikkien erikoistoimintojen sijoittuminen joka alueelle, vaan kaikkien toimintojen saatavuuden varmistaminen kunta- ja aluerajoja ylittävällä yhteistyöllä. Hyksin erva-alueella ei yleisesti ole saatavilla avohoidon palveluja akuuteissa kriiseissä. Avohoidon puuttuessa asiakkaat ohjautuvat laitospalveluihin. Akuutin avohoidon tarjoaminen on keskeinen kehittämishaaste lähes kaikilla alueilla, ja edellytys laitoshoidon vähentämispyrkimyksille. Taulukko 2. Kriisitoimintojen tarjonta Hyksin erva-alueella 2012 Palvelutoiminto Karjala Helsinki Alue muu HYKS-alue Etelä- Kymenlaakso Hyvinkään alue Lohjan alue Länsi- Uusimaa Porvoon alue Hyksin erva yhteensä Liikkuva akuutti palvelu Päivystysvastaanotto Akuutti avohoito Liikkuva avohoito Intensiivinen avohoito 1) Akuutti päiväosasto ) Intensiivisen avohoidon toiminnoissa asiakasta tavataan tarvittaessa kasvokkain jopa kolme kertaa viikossa 6

7 6. Kuntouttamisen ja osallisuuden edistämiseksi asumispalveluita tulisi korvata itsenäistä asumista tukevilla palveluilla Hyksin ervassa on yli 4400 ympärivuorokautista paikkaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Psykiatrisen osastonhoidon vähentyessä, osa kuntoutujista ei ole siirtynyt omiin koteihin, vaan asumispalveluihin. Asumispalveluiden ja muiden ympärivuorokautisten laitosten käyttö vaihtelee alueittain, kertoen haasteista järjestää elämän rakenteita tulevia toimintoja avohoitoon. Alueen toimijoiden tulee edelleen kehittää tukiasumista, itsenäistä asumista tukevia palveluja ja arjen tukea kuntoutujille, tavoitteena vähentää asumispalveluiden käyttö ja lisätä kuntoutujien osallisuutta. Kotikuntoutuksen kehittämisessä tulee hyödyntää myös järjestösektoria vertaistukitoiminnan ja arjen tuen kehittämiseksi. Kuvio 6. Ympärivuorokautiset laitoshoidon asiakaspaikat 1000:tta aikuista kohden sairaaloissa ja asumispalveluissa Hyksin erva-alueella 2012 Carea 0,7 3,5 4,2 Eksote 0,8 3,6 4,5 HUS yht 0,9 2,6 3,6 Posha 0,8 2,7 3,5 Lusha 1,0 2,9 3,9 Losha 1,1 3,1 4,2 Hysha 0,7 3,0 3,7 Helsinki 1,2 2,7 3,9 muu HYKS yht. 0,7 2,3 3,1 Peijas 0,9 2,9 3,8 Jorvi 0,6 1,9 2,5 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Asiakaspaikat yht Asumispalvelu Sairaala Kuvio 7. Ympärivuorokautiset laitoshoidon asiakaspaikat Hyksin erva-alueella palvelutyypin mukaan 7

8 7. Perustason mielenterveys- ja päihdetyön henkilöstöresurssit ovat alimitoitetut Perustasolla tuotetut mielenterveys- ja päihdepalvelut parantavat hoidon saatavuutta ja madaltavat hoitoon hakeutumisen kynnystä. Kunnat tarjoavat vaihtelevasti mielenterveys- ja päihdepalveluja osana perusterveydenhuoltoa. Kaiken kaikkiaan perusterveydenhuollon henkilöstön osuus mielenterveystyöhön ohjatuista terveydenhuollon henkilöstöresursseista on varsin pieni (kuvio 8). Nämä ovat tyypillisesti terveyskeskuspsykologeja ja terveyskeskusten depressio- tai päihdehoitajia. Valtaosa henkilöstöresurssista löytyy erikoistuneista mielenterveyspalveluista, usein lähetteen takana. Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävä mitoitus mahdollistaa varhaisen hoidon ja voi vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Alueen terveyskeskuksissa yli miljoonan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdeongelmien avohoitoon on ohjattu vain vajaat 290 henkilötyövuotta. Kuvio 8. Mielenterveys- ja päihdetyön henkilötyövuosien jakaantuminen eri sektoreille Hyksin ervaalueella 8