Imatran joukkoliikennesuunnitelma 2010 IMATRAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 2010

IMATRAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 2010 1

ESIPUHE Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009. Laki muuttaa suomalaisen joukkoliikenteen sääntelyä, toimintatapoja ja viranomaisorganisaatiota. Laki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Palvelutasomäärittelyllä ilmaistaan tahtotila siitä millaista joukkoliikenteen palvelua alueella tarjotaan käyttäjätarpeiden ja liikennepoliittisten tavoitteiden lähtökohdista. Palvelutasomäärittelyn tehtävänä on yhteistyömuotojen kehittäminen eri osapuolten kesken ja yhteistoiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä sitouttaa kaikki osapuolet palvelutason toteuttamiseen. Tässä raportissa on selvitetty Imatran kaupungin joukkoliikenteen nykytila, määritetty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, arvioitu tavoitetason kustannusvaikutuksia nykytilanteeseen nähden ja esitetty kehittämistoimenpiteitä. Työ käynnistyi toukokuussa ja valmistuu marraskuussa 2010. Selvitystyön tilaajana toimi Imatran kaupunki. Kaupunginjohtajan 5.11.2009 nimeämä joukkoliikennetyöryhmä kokoontui työn aikana neljä kertaa. Lisäksi järjestettiin kaupunginvaltuustolle joukkoliikennesuunnitelmaluonnoksen esittely- ja keskustelutilaisuus marraskuussa 2010. Joukkoliikennetyöryhmän työskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt: Jussi Virsunen Lauri Lihavainen Eija Meriläinen Tiina Kirmanen Tuula Salovuori Leena Rahikainen Tuomas Talka Imatran kaupunki, puheenjohtaja Imatran kaupunki Imatran kaupunki Imatran kaupunki Imatran kaupunki Imatran kaupunki, sihteeri Kaakkois-Suomen ELY Selvitystyö tehtiin konsulttityönä insinööritoimisto Liidea Oy:ssä. Liideasta työhön osallistuivat ins. Toni Joensuu (projektipäällikkö), ins. Reijo Vaarala ja FM Susanna Harvio. Oulussa 30.11.2010 2

SISÄLTÖ 1 IMATRAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA... 5 1.1 Taustaa ja työn rajaus... 5 2 LÄHTÖTIEDOT... 6 2.1 Väestö... 6 2.2 Oppilaitokset... 7 2.3 Työpaikat ja pendelöinti... 11 3 MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET...12 3.1 Imatran yleiskaava 2020... 12 3.2 Etelä-Karjalan maakuntakaava... 14 3.3 Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma... 14 3.4 Imatran liikennepoliittinen ohjelma... 14 3.5 Joukkoliikenteen kehittämisen haasteet... 15 4 KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENNEPALVELUT...16 4.1 Paikallisliikenne... 16 4.2 Seudullinen joukkoliikenne... 22 4.3 Junaliikenne... 23 4.4 Liityntäliikenne lentoasemalle... 24 4.5 Lippujärjestelmä ja tariffit... 24 4.5.1 4.5.2 Imatran paikallisliikenne...24 Seutulippu...25 4.6 Paikallisliikenteen matkustajamäärät ja kustannukset... 25 4.7 Kuljetustarpeet... 27 4.7.1 4.7.2 Sivistystoimin koulukuljetukset...27 Sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset...27 5 PALVELUTASON MÄÄRITTELY...29 5.1 Palvelutason määrittelyn osatekijät... 29 5.2 Lähtökohdat... 29 5.3 Liikenneviraston ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn... 30 5.4 KETJU-palvelutasotavoitteet... 30 5.5 Imatran joukkoliikenteen palvelutasotavoitevaihtoehdot... 31 5.5.1 VE 0, Nykytaso...31 5.5.2 VE 0+, nykytaso + pienet parannukset...31 5.5.3 VE 0-, nykytasosta karsitaan aamu-, ilta- ja viikonloppuvuoroja...31 5.5.4 VE 1, tehostetaan toimintaa ja tehdään pieniä parannuksia...32 5.6 Esitys Imatran joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiksi... 32 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET...36 6.1 Linjasto... 36 6.2 Lippu ja taksajärjestelmän kehittäminen... 41 6.3 Aikatauluinformaation kehittäminen... 43 6.4 Markkinointi ja tiedottaminen... 45 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...45 8 LÄHTEET...46 LIITTEET...47 3

KUVAT JA TAULUKOT Kuva 1. Imatran sijoittuminen ja ulkoiset yhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009)... 5 Kuva 2. Imatran väkiluvun kehitys 1959-2009 ja ennuste vuoteen 2040 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus)... 6 Kuva 3. Imatran väkiluvun kehitys tilastoalueittain vuosina 2000, 2005 ja 2009 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus)... 7 Kuva 4. Alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat v. 1995-2009 ja ennuste v. 2010-2020 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus).. 7 Kuva 5. Imatran kaupungin alueella sijaitsevat oppilaitokset.... 9 Kuva 6. Merkittävimmät työssäkäyntivirrat vuonna 2006 (Etelä-Karjalanliitto 2009/Tilastokeskus)... 11 Kuva 7. Kestävä Imatra- kehityskuva 2020.... 13 Kuva 8. Imatran paikallisliikenteen linjasto (Imatran kaupunki 2010)... 17 Kuva 9. Linja 1 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla.... 18 Kuva 10. Linjan 2P reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla.... 19 Kuva 11. Linjan 3 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla.... 20 Kuva 12. Linjan 8 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla.... 21 Kuva 13. Joukkoliikenteen pääyhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009).... 22 Kuva 14. Seutuliikenteen reitit ja vuorojen lukumäärät Imatralla (KAS ELY 2010).... 23 Kuva 15. Junaliikenne Imatralta (VR 2010).... 24 Kuva 16. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kehitys Imatralla (KETJU 2008/Imatran kaupunki).... 26 Kuva 17. Palvelutason määrittelyprosessi (lähde: Liikennevirasto 2010)... 30 Kuva 18. Määritetyt palvelutasotavoitevyöhykkeet Imatralla.... 34 Kuva 19. Väestö eri palvelutasovyöhykkeillä.... 35 Kuva 20. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu arkisin. (HLT 2004-2005)... 37 Kuva 21. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu lauantaisin. (HLT 2004-2005)... 37 Kuva 22.Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu sunnuntaisin. (HLT 2004-2005)... 38 Kuva 23. Linjojen 1 ja 3 kehittämisesitykset... 39 Kuva 24. Asukkaiden määrä (Korvenkannantien) alueella.... 40 Taulukko 1. Imatran peruskoulujen oppilasennusteet alueittain.... 10 Taulukko 2. Seutu-, Kaupunki- ja veteraanilippujen seurantatietoja vuodelta 2009 (Imatran kaupunki 2010)... 25 Taulukko 3. Paikallisliikenteen linjakilometrit, matkustajat ja kustannukset.... 26 Taulukko 4. Imatran joukkoliikenteen palvelutasoluokat... 33 Taulukko 5. Arvio Imatran paikallisliikenteen lipputyyppijakaumasta 2009.... 41 Taulukko 6. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011.... 41 Taulukko 7. Arviot kaupunkikortin yläikärajan nostamisen vaikutuksista lipputukeen ja joukkoliikenteen käyttöön.... 42 Taulukko 8. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011.... 43 Taulukko 9. Esimerkki nykyisestä aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola Keskusasema - Huhtanen, ma-pe.... 44 Taulukko 10. Esimerkki uudesta palvelutasotavoitteiden mukaisesta aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola Keskusasema - Huhtanen, ma-su.... 44 Kannen kuvat: Imatran kaupunki 2010 4

1 IMATRAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 1.1 TAUSTAA JA TYÖN RAJAUS Imatran paikallisliikennettä hoidetaan Pohjolan Liikenteen ja Autolinjojen linja-autoilla, linjatakseilla ja kutsutakseilla. Liikenne perustuu siirtymäajan liikennöintisopimuksiin sekä kaupungin ostoliikenteisiin. Lisäksi Imatran keskustan alueella ajetaan palveluliikennettä, joka täydentää osaltaan paikallisliikennealueen joukkoliikennetarjontaa. Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009. Laki muuttaa suomalaisen joukkoliikenteen sääntelyä, toimintatapoja ja viranomaisorganisaatiota. Imatran kaupunki kuuluu yhdessä Lappeenranta- Imatra seudun kuntien kanssa liikenne- ja viestintäministeriön keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeeseen. Hankkeen yhteydessä alueellinen työryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason talven 2008 2009 aikana. Palvelutasotavoitteet jäivät kuitenkin hyvin yleiselle tasolle ja tässä työssä niitä tarkennetaan. Palvelutasotavoitteet määritellään alueittain mukaan lukien Ruokolahden kunnan lähialueet Rasila ja Huhtanen sekö Rauha Lappeenrannasta. Suunnitelmassa huomioidaan koulutoimen ja sosiaalitoimen kuljetustarpeet (VPL ja SHL), kutsuliikenteen kehittämismahdollisuudet sekä lippu- ja taksajärjestelmä. Suunnitelmassa laaditaan kehittämispolku lyhyen ja pitkä aikavälin toimenpiteille. KETJU -raportti toimii lähtökohtana joukkoliikennesuunnitelman laatimiselle. Joukkoliikenteen edistäminen on yksi keskeisistä tavoitteista niin maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisessä kuin valtakunnallisissa liikennepoliittisissa linjauksissakin. Joukkoliikenteen palvelujen kehittämisellä pyritään hillitsemään autoliikenteen kasvua, turvaamaan jokapäiväisen elämän edellyttämät liikkumismahdollisuudet eri ikäryhmille sekä tukemaan alueiden kehittymistä. (Etelä-Karjalan liitto 2009: Etelä-Karjalan maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma) Kuva 1. Imatran sijoittuminen ja ulkoiset yhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009) 5

2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 VÄESTÖ Imatran kaupungin asutus on levittäytynyt valtatie 6:n molemmin puolin. Vuoksen vesistö ja Imatrankoski jakavat kaupungin kahteen osaan. (Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena 2006). Imatran kaupungin asukasluku oli 31.5.2010 yhteensä 28 626. Asukasluvultaan suurimpia kaupunginosia ovat Mansikkala (4239 as.), Imatrankoski (3874 as.) ja Rajapatsas (2700 as.). Väestötiheys kunnassa on 185 as./km2. Kaupungin väkiluvun kehitys on ollut laskeva 1980- lähtien. 1980-luvulta asukasluku on vähentynyt kaupungissa noin 8000 asukkaalla. Väkimäärä on vähentynyt vuositasolla noin 200 asukkaan verran tarkasteltaessa 2000-luvun kehitystä. Absoluuttisesti suurinta väkiluvun lasku on ollut Mansikkalan suuralueella (yht. -720 as.; laskua erityisesti Itä-Siitolassa -233 as. ja Tainion koskella -214 as.) ja pienintä Imatrankosken suuralueella (-556 as.). Kaupunginosittain tarkasteluna väkiluku on taantunut eniten Rajapatsaalla (-342 as.), Vuoksenniskassa (-299 as.) sekä Itä-Siitolassa (-233 as.). Myönteisintä kehitys on ollut Mansikkalan kaupunginosassa (+31 as.). Suurin osa väestöstä on työikäisiä, 25 64-vuotiaita (15181 as., 53 %). Kouluikäisiä 7-15-vuotiaita on 2509 eli alle kymmenes koko kaupungin väestöstä. Yli 64- vuotiaiden osuus kunnassa on vajaa neljännes (23 %). Lapsien, nuorten ja työikäisten osuus väestöstä on vähentynyt ja suurten ikäluokkien osuus kasvanut vuodesta 2000. Eniten kouluikäisiä on Mansikkalassa (350 as.), Imatrankoskella (236 as.), Virasoja ja Jäppilänniemen alueella (225 as.) ja Rajapatsaalla (222 as.). Työikäisiä vastaavasti Mansikkalassa (2099 as.), Imatrankoskella (1890 as.), Rajapatsaalla (1465 as.) ja Itä- Siitolassa (1112 as.). Vuoden 2009 tilastojen mukaan perheitä Imatralla on 7868, joista noin kolmannes (2792) on lapsiperheitä. Lapsiperheistä suurin osa on yksilapsisia (1 285) ja kaksilapsisia perheitä (1 097). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasluku tulee edelleen laskemaan. Arvion mukaan asukasluku on 27 073 vuonna 2020, eli laskenut noin 1500 asukkaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä tulee edelleen kasvamaan 1 737:llä ja koululaisten (7 15-vuotiaat) osuus laskemaan 317:llä vuoteen 2020. Kuva 2. Imatran väkiluvun kehitys 1959 2009 ja ennuste vuoteen 2040 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus) 6

Kuva 3. Imatran väkiluvun kehitys tilastoalueittain vuosina 2000, 2005 ja 2009 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus) Kuva 4. Alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat v. 1995 2009 ja ennuste v. 2010-2020 (Imatran kaupunki / Tilastokeskus). 2.2 OPPILAITOKSET Imatralla perusopetusta annetaan yhdeksässä toimipisteessä. 1-6 luokkien perusopetusta annetaan yhdeksässä toimipisteessä ja luokkien 7-9 opetusta annetaan kolmessa toimipisteessä. Peruskouluissa opiskeli 2316 oppilasta vuonna 2009. Suurin koulu oppilasmäärältään on Mansikkalan koulu, jossa oli 322 oppilasta. Lukiot sijaitsevat Mansikkalassa (Imatran yhteislukio) ja Vuoksenniskassa (Vuoksenniskan yhteiskoulun lu- 7

kio). Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa toisen asteen ammatillinen koulutusta Imatran Mansikkalan toimipisteessä. Korkeakoulu- ja yliopistokoulutusta annetaan Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran toimipisteissä. Muuta koulutusta tarjoavat Imatran taideoppilaitos Imatrankoskella, Imatran Työväenopisto Itä-Siitolassa, Imatran seudun Musiikki-instituutti, Etelä-Karjalan kesäyliopisto sekä Helsingin yliopiston aikuiskoulutuskeskus Palmenia (Imatran kaupunki 2010, palvelukartta) Peruskoulujen oppilasmääräennusteiden mukaan koulujen oppilasmäärät tulevat paikoin vähenemään ja osin kasvamaan. Selkeästi vähenevää oppilasmäärän kehitys on Imatrankosken koululla sekä Vuoksenniskan yläasteella. Oppilasmäärät tulevat kasvamaan etenkin Tainionkosken ja Vuoksenniskan ala-asteilla. Oppilasmääräennusteen perustuvat 20.1.2010 oppilasmäärään. Peruskoulut Vuoksenniskan alue Vuoksenniskan koulu 1-9 lk Vuoksenniskantie 96 Kaukopään koulu 1-6 lk Niskapietiläntie 1 A Virasojan koulu 1-6 lk Rakennusmestarinkatu 1 Tainionkosken alue Tainionkosken koulu 1-9 lk Juskunmäenkatu 24 yläkoulu (n. 130 opp.) siirtyy Mansikkalan koulun yhteyteen 1.8.2011 Keskustan alue Linnalan koulu 1-6 lk Oppipojanpolku 3 Mansikkalan koulu 7-9 lk Koulukatu 2 Imatrankosken koulu 1-6 lk (toimintayksiköt Imatrankoskella Koulukatu 69 ja Meltolassa Vaarinkuja 6) Kosken alue Lukiot Kosken koulu Kosken toimipiste 7-9 lk (samassa rakennuksessa Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu 5-9 lk) Kanavakatu 6 Savikanta 1-6 lk Takamaantie 4 Sienimäki 1-6 lk Pikkutatinkuja 3 Sienimäen alakoulu (n. 75 opp.) siirtyy Tainionkosken alakoulun yhteyteen. Joitakin oppilaita menee Savi kannan kouluun ja joitakin myös Virasojan kouluun. Imatran yhteislukio, 370 päivälukion op. (Imatran yhteislukion yhteydessä toimii Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien yhteinen IB-lukio, 30 opp., ja Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukiot, 20 opp.); Koulukatu 2 Vuoksenniskan yhteiskoulun lukio n. 170 päivälukion opp., joista n. 40 Ruokolahdelta; (etälukio ja aikuisopetus (45. opp. ), Vuoksenniskantie 96 Toisen asteen ammatillinen koulutus Etelä-Karjalan ammattiopisto, Imatran toimipiste Kosmetologien ja parturi-kampaajien koulutus, Koulukatu 5, 55120,Imatra Palveluala; Kanavakatu 6, 55100 Imatra; Koulukatu 5, 55120, Imatra Tekniikan ala; Koulukatu 5, 55120 Imatra Korkeakoulu- ja yliopistokoulutus Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka, Imatra; Linnalan kampus; Tietäjänkatu 3, 55120 Imatra; Paperilaboratorio Koulukatu 5 B, 55120 Imatra Matkailu- ja ravitsemispalvelut Linnalan kampus; Tietäjänkatu 3, 55120 Imatra Kulttuuri; Itä-Vuoksen kampus; Kanavakatu 6, 55100 Imatra Aikuiskoulutus ja palvelutoiminta; Tietäjänkatu 3, 55120 Imatra Muut Työväenopisto (siirtyy Tainionkosken koululle nykyisestä Taitomosta (Saniaiskuja 12)) Musiikkiopisto, n. 400 op., Virastokatu 1, 55100 Imatra (Tiedot: Imatran kaupunki 2010) 8

Kuva 5. Imatran kaupungin alueella sijaitsevat oppilaitokset. 9

Taulukko 1. Imatran peruskoulujen oppilasennusteet alueittain. 20.9. 2010-2011 2012 2013 2014 2015 Kehitys* 2009 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kosken alue ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste Savikanta 190 182 214 208 207 206 207 K Alueellinen pienluokka 13 10 V Teppanala Sienimäki 84 76 V Koski 182 202 203 191 177 187 185 K/E alue yhteensä 469 470 417 399 384 393 392 V muutos edelliseen 2 1-53 -18-15 9-1 Mansikkalan alue Imatrankoski 193 179 168 169 154 151 135 V Alueellinen pienluokka 8 10 Meltola 129 125 131 131 118 116 120 V/E Linnala 96 99 100 104 104 96 94 E Linnala kv-luokat 127 130 136 139 137 135 137 E/K Linnala mus.luokat 93 88 92 91 96 100 100 E/K Mansikkala 322 280 399 353 333 329 321 alue yhteensä 968 911 1 026 987 942 927 907 V muutos edelliseen -42-57 115-39 -45-15 -20 Tainionkosken alue Tainionkoski 1-6 187 180 221 231 233 244 241 K Alueellinen pienluokka 12 10 V Tainionkoski 7-9 155 133 V alue yhteensä 354 323 221 231 233 244 241 V muutos edelliseen -23-31 -102 10 2 11-3 Vuoksenniskan alue Kaukopää 107 95 94 102 111 109 110 E Virasoja 147 142 133 139 137 145 143 E Vuoksenniska 1-6 67 82 84 85 96 94 93 K Alueellinen pienluokka 8 10 K Vuoksenniska 7-9 196 180 168 162 152 154 166 V alue yhteensä 525 509 479 488 496 502 512 V muutos edelliseen -51-16 -30 9 8 6 10 Edelliset yhteensä 2 316 2 213 2 143 2 105 2 055 2 066 2 052 V 2 133 2 090 2 038 2 047 2 033 Luokkamuot. erityisopetus 120 122 114 110 108 108 108 V Kaikki yhteensä 2 436 2 335 2 247 2 200 2 146 2 155 2 141 V muutos edelliseen -123-101 -88-47 -54 9-14 *) K=Kasvaa, E=Ennallaan, V=Vähenee 10

2.3 TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI Merkittävimmät työpaikka-alueet ovat Tainionkosken ja Kaukopään tehdasalueet sekä terästehtaan alue kaupungin eteläosassa. Kaupungin sisäiset liikennetarpeet muodostuvat pitkälti näiden työpaikkakeskittyminen, Imatrankosken ja keskustan väliselle nauhamaiselle alueelle. Jonkin verran liikennetarpeita aiheuttavat myös kaupungin luoteisosassa sijaitsevat Imatran kylpylä ja Karhumäen sekä Karhukallion kaupunginosat, kaupungin keskustaan sekä muille työpaikkaalueille. (Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena 2006). Imatran kaupungin väestöstä työllisiä oli 11 127 ja työttömiä 1818 vuonna 2008. Tuoreimpien tietojen mukaan työttömyysaste on 14 % (kesäkuu 2010). Suurimpia työllistäjiä kaupungissa ovat Stora Enso Oyj, Imatran kaupunki ja Ovako Bar Oy Ab. Työnantajasektorista yksityinen puoli työllistää eniten (7939 työssäkäyvää v. 2006). Työpaikkaomavaraisuus on pysynyt yli 100 %:n; vuonna 2007 se oli 107 %, eli työpaikkoja oli enemmän kuin työllisiä. Kaupungin työpaikoista kolmannes (3687 työpaikkaa, 33 %) oli jalostuksen toimialalla. Toiseksi eniten työllistää henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset palvelut (2920 työpaikkaa). Kasvavia toimialoja ovat etenkin kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (+170 työpaikkaa vuodesta 2001), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (+65 työp.) terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (+64 työp.) ja muut palvelut (+55 työp.). Taantuvia toimialoja kaupungissa ovat viimevuosien kehityksen perusteella teollisuus (-892 työp.), rakentaminen (-177 työp.) ja maa-, riista ja metsätalous (-93 työp.). Imatralta pendelöidään pääasiassa Lappeenrantaan ja Joutsenoon, mutta myös muihin naapurikuntiin ja rajan yli mm. Svetogorskiin. Työmatkaliikennettä suuntautuu myös lähikunnista ja rajan yli Venäjältä Imatralle. Kuva 6. Merkittävimmät työssäkäyntivirrat vuonna 2006 (Etelä-Karjalanliitto 2009/Tilastokeskus). 11

3 MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET Imatran kaupungin kokonaispinta-ala on 192 km2. Tästä maa-aluetta on 155 km2 ja vesistöjä 37 km2. Valtakunnan rajaa kaupungilla on 19 km. Imatran kaupunkiin on laadittu maapoliittinen ohjelma vuonna 2009. Yleisenä tavoitteena on saada kaupungille määräävä asema maankäytössä (kaavoitus ja maapolitiikka). Siten pystytään parhaiten turvaamaan kaupunginsuunnitelmallinen kehittäminen. Kaupunki on kohdistanut maanhankinnan ja muut maanpoliittiset toimenpiteet ensisijaisesti sellaisille alueille, joiden käyttöönotto on koko ajan ollut tiedossa tai se alueen keskeisen sijainnin takia on erittäin todennäköistä. Toimenpiteet ovat kohdistuneet myös valmiisiin tontteihin. Kun kaupungin kehitysennusteet ovat tulleet realistisimmiksi, on se ohjannut myös maankäyttöä kaupunkirakenteen tiivistämisen suuntaan. Erittäin tuloksellisiksi kaupunkirakenteen tiivistämisen keinoiksi ovat osoittautuneet rakentamiskehotukset, joihin Imatralla ryhdyttiin v. 1980. Kaupungin yleiskaavan viimeisin tarkistus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa19.4.2004. 3.1 IMATRAN YLEISKAAVA 2020 Yleiskaavan maankäytöllisiä tavoitteita vuoteen 2020: Keskustarakennetta kehitetään edelleen vallitsevalta pohjalta. Imatrankoski toimii erikoiskaupan ja palvelujen, toimistotyöpaikkojen sekä vapaa-aika- ja matkailutoimintojen ensisijaisena sijoituspaikkana. Jalankulkupainotteista, toiminnallisesti sekoittunutta ydinaluetta eheytetään ja laajennetaan Vuoksenrannan suuntaan samalla kun vahvistetaan akselia Vuoksen yli Rajapatsaan suuntaan. Mansikkalaa kehitetään edelleen julkisten palvelujen sekä tilaa vievän kaupan keskittymänä. Keskustakampukseen sijoitetaan uusia koulutuksen ja urheilun yksiköitä siten, että Imatrankoskelta alkavalle, uuden Vuoksenrannan halkaisevalle puutarhakaupunkiraitille muodostuu vetovoimainen pääte. Mansikkalan kehittämiselle antaa suunniteltu silta uudet ulottuvuudet. Sillasta itsestään voi tulla identiteettiä voimistava nähtävyys ja itärannan tiivis kytkeytyminen Mansikkalaan tuo uusia toimintoja sillan kumpaankin päähän. Vuoksenniskan ehyt ja elävä kaupparaitti säilyttänee asemansa seudullisessa keskustarakenteessa, edellyttäen että kaavoituksen ja toiminnallis-taloudellisen suunnittelun keinoin tarvittaessa tuetaan sen elinvoimaisuutta ja vaalitaan sen ympäristökuvaa. Hyvä yhteistyö teollisuuden kanssa on jatkossakin avainasemassa. Vuoksenniskan nauhayhdyskunnan liittymistä eri suuntiin tuetaan (Tainionkoski, Sienimäki- Vuoksen terassi, Kymälahti, Rautio, Ruokolahti), jotta Vuoksenniskasta ei tulisi nopeasti ohitettava perinnekylä moottoritien ja tehtaitten välissä, vaan se pysyisi ympäröivää asutusta palvelevana, monipuolisena aluekeskuksena. Rajapatsaan tulevaisuus palvelukeskittymänä on pitkälti rajaliikenteen ja toimintojen eli kaksoiskaupunki -konseptin kehityksen varassa. Kehitys sisältää uhkakuvia, mutta myös merkittäviä mahdollisuuksia. Mikäli KeyEast-yrityspuistot, rajakauppa ja matkailupalvelut toteutuvat visioidulla tavalla, heijastuu se koko Rajapatsaan alueelle ja palauttanee myös sen kaupparaittiluonnetta. Rajavyöhykkeestä riippumatta Rajapatsaan vetovoimaisuutta voidaan myös kohentaa Imatrankoskelta käsin hyödyntämällä koskiympäristön kaupunkikuvallisia, matkailullisia ja kaupallisia arvoja. Keskustojen kehittäminen ja asuinalueiden lähipalvelujen säilyttäminen edellyttää, että uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä ei sijoiteta niiden ulkopuolelle. Valtatie 6:n varrelle, esimerkiksi Pietarintien liittymän tuntumaan, sijoitetaan näin ollen vain liikennehakuisia, ja mahdollisesti tilaa vievän erikoiskaupan palvelukeskittymiä, ei päivittäistavaramyymälöitä. Keskeisimpiä liikennejärjestelmän kehittämishankkeita yleiskaavan 2020 mukaan ovat: valtatien 6 nelikaistaistaminen Vuoksen ylittävä uusi silta Keskuskadun jatkeena Tainionkoskentien linjauksen muutos osana Vuoksenrannan alueen kehittämistä Uusi yhdyskatu Vuoksenrannan kautta Mansikkalan ja Imatrankosken välille Pääradan varustaminen toisella raideparilla Svetogorskin radan varustaminen eritasoristeyksin 12

Yleiskaavaan kirjattuja liikennejärjestelmän tavoitteita: Vuoksen ylittävän uuden sillan liikenteellinen ja maankäyttöä ohjaava merkitys on erittäin monitahoinen. Sillan liikennemäärän on arvioitu nousevan n. 7000:een ajoneuvoon vuorokaudessa v. 2020. Silta on myös keskeinen tekijä uuden Vuoksistrategian hahmottelussa. Vuoksen uusi silta Keskuskadun jatkeena muodostaa välttämättömän yhdyssiteen Vuoksen Itärannan maankäytön kehittämisen kannalta. Samalla silta avaa mahdollisuuksia kehittää ns. Vuoksen lenkkejä jotka liittyvät sekä arkiliikuntaan (kevytliikenneyhteyksien oleellinen parantaminen) että matkailun vetovoiman lisäämiseen. Rautatieyhteyden kapasiteetin nostoon tulee varautua varaamalla tilaa toiselle raideparille kaupungin alueella. Svetogorskiin vievän radan estevaikutusta lievennetään poikkisuuntaisilla ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen eritasoratkaisuilla. Kevyen liikenteen verkosto on jo nykyisellään varsin kattava. Sitä kehitetään erityisesti arkiliikunnan (koulu-, työ-, asiointi- ja ostosmatkat) edistämisen näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa kevyen liikenteen järjestelmän houkuttelevuuden parantamista laadullisin parannuksin (valaistus, päällysteet, turvatut ajoneuvoliikenteen risteyskohdat jne). Kevyen liikenteen järjestelmää kehitetään myös uusien laadukkaiden virkistysreittien avulla erityisesti Saimaan rantavyöhykkeellä ja Vuoksen rannoilla. Kuva 7. Kestävä Imatra- kehityskuva 2020. 13

3.2 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAKAAVA Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on määritetty seuraavat kevyt- ja joukkoliikennettä koskevat tavoitteet Laaturaitit; Lappeenranta Taipalsaari, Lappeenranta Joutseno Imatra, Imatra - Ruokolahti, Ukonniemi Rauha Tiuru Kevyen liikenteen verkoston ja joukkoliikenteen kehittäminen ovat parhaillaan uudistettavan Etelä- Karjalan liikennestrategian tärkeitä kehittämiskohteita. Maakuntakaavassa tullaan ottamaan laadittavana olevan liikennestrategian esittämät kehittämistavoitteet huomioon. Joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen yhteyden kehittäminen Imatralta kantatien 62 (Ruokolahti) kohdalta Lappeenrannan länsipuolelle vt 13:n kohdalle (Selkäharju). Joukkoliikenteen kehittämisessä otetaan huomioon myös tarvittavat terminaalit ja niiden aluevaraukset. Maakuntakaavassa tullaan ottamaan erityisesti huomioon asuin-, palvelu- ja työpaikka- alueiden ja kevyen ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen sekä uusien kevyen liikenteen suorien yhteyksien kehittäminen 3.3 ETELÄ-KARJALAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Etelä-Karjalan maakunnallinen liikennestrategia on päivitetty ja uudistettu vuonna 2009. Suunnitelmassa on määritetty liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet ja toimintalinjat sekä keinot ja kärkihankkeet. Suunnitelman aikatähtäys on vuodessa 2030. Tulevaisuuden haasteet maakunnan joukkoliikenteessä ovat moninaiset, liikennöintikustannukset ovat kasvussa, matkustajamäärät vähenevät maaseutuliikenteessä ja toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen, autoistuminen ja palveluverkon supistuminen, jatkuvat. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten näkökulmasta maankäyttö on avainasemassa. Toimintojen sijoittelulla, kuten uusien asuinalueiden sijainnilla, on suuri vaikutus joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Joukkoliikenteen pääkäytävässä, Lappeenranta Imatra- välillä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia keinoja. Imatran seudulle palvelutasotavoitteita ei ole muodostettu. Imatran seudulla keskeisenä tavoitteena on ollut pyrkimys nykyisen palvelutason säilyttäminen, työmatka-, koulu- ja asiointiyhteyksien turvaaminen Imatran ja seudun kuntakeskusten välillä. Joukkoliikennevuoro pyritään käynnistämään uudelleen reitillä Imatrankoski Imatran kylpylä Rauha. Etelä-Karjalan liikennevisio Etelä-Karjala on kilpailukykyinen maakunta ja portti Venäjälle korkealaatuisten liikenneyhteyksien ja palveluiden sekä hyvän logistisen sijainnin ansiosta. Liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Asukkaiden tarvitsemat matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset sujuvat turvallisesti maakunnan eri osissa. 3.4 IMATRAN LIIKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Imatran liikennepoliittinen ohjelman aikajänne ulottuu vuoteen 2020. Ohjelman nykytilanteessa on todettu, että paikallisliikenteen matkustajamäärä on pysynyt samalla tasolla verrattuna aikaisempaan voimakkaasti laskevaan kehitykseen huolimatta kaupungin joukkoliikennemäärärahojen vähenemisestä. Joukkoliikenteen osuus Imatralla tehtävistä matkoista on huolestuttavan pieni. Osuuden kääntäminen kasvuun vaatii liikenteen kehittämisen lisäksi huomattavaa asennemuutosta ja joukkoliikenteen statuksen nousua. Ohjelman tavoitteiden toteutumisen keinoina joukkoliikenteen osalta on todettu, että joukkoliikenteen kehittämiseksi toteutetaan uusia pienkalustopohjaisia nykyaikaiseen informaatiotekniikkaan perustuvia ratkaisuja matalalattiakalustolla. Kaupunki tukee matkustamista taksatuella. Keskusaseman status nostetaan osaksi valtakunnallista matkakeskusverkkoa. Maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelussa on pääpaino yhdyskuntarakenteen suunnittelulla ja toimintojen sijoittelulla siten, että liikennetarve, liikenneturvallisuusriskit ja ympäristöhaitat minimoituvat. 14

3.5 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Lappeenranta-Imatran toimintaympäristöön liittyvät haasteet (KETJU) Väestön väheneminen ja keskittyminen luo uusia haasteita haja-asutusalueiden riittävien joukkoliikennepalvelujen järjestämiseen kustannustehokkaasti. Keskeisillä alueilla väestön kasvu luo periaatteessa mahdollisuuksia joukkoliikenteen kehittämiselle, jos maankäyttöä kehitetään joukkoliikenteeseen tukeutuen. Joukkoliikenteen pääkäytävässä, Lappeenranta- Imatra -välillä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia keinoja. Tulevaisuudessa väestöstä yli neljännes on vanhuksia. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää vanhusten julkisen liikenteen palveluihin. Mökkiläisten ja matkailijoiden joukkoliikennepalvelujen järjestäminen on haasteellista, mutta voi tarjota uusia mahdollisuuksia kehittää joukkoliikennettä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on keskeinen haaste myös joukkoliikenteessä. Maakunnan liikennesuunnitelmassa nähdään tulevaisuuden haasteina seuraavat (Etelä-Karjalan maakuntaliitto 2009): Tulevaisuuden haasteet maakunnan joukkoliikenteessä ovat moninaiset, liikennöintikustannukset ovat kasvussa, matkustajamäärät vähenevät maaseutuliikenteessä ja toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen, autoistuminen ja palveluverkon supistuminen, jatkuvat. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten näkökulmasta maankäyttö on avainasemassa. Toimintojen sijoittelulla, kuten uusien asuinalueiden sijainnilla, on suuri vaikutus joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Joukkoliikenteen pääkäytävässä, Lappeenranta Imatra-välillä joukkoliikenteen kilpailukyky voidaan turvata, mutta maaseudun liikkumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia keinoja. Joukkoliikenteen kysyntään ja kehittämiseen tulee olennaisesti vaikuttamaan myös Saimaa Gardens, eli Saimaan rannalle rakentuvan matkailu-, hyvinvointi-, elämys- ja innovaatiokeskittymän kehittyminen. Projektiin liittyvän tieverkoston sekä kunnallistekniikan rakentaminen on alkanut vuonna 2008 ja kiinteistöinvestoinnit on suunniteltu toteutettavaksi 2008 2015 välisenä aikana. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi majoituskapasiteettia noin 8000 vuodepaikkaa. Lisäksi alueelle on suunniteltu mm. kylpylähotelli, monitoimiareena, vesipuisto, golfkenttä ja useita ravintoloita.(saimaa Gardens 2010) 15

4 KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENNEPALVELUT Imatran joukkoliikenteen tarjonta muodostuu paikallisliikenteestä, pitempimatkaisesta vakiovuoro- ja pikavuoroliikenteestä, junaliikenteestä sekä palveluliikenteestä. 4.1 PAIKALLISLIIKENNE Paikallista linja-autoliikennettä operoidaan kahdella linjalla (1 ja 3), linjataksilla (8), palveluliikenteellä (2 b) ja kutsutaksilla. Imatran liikenteen solmukohtana on paikallisen keskusliikenneaseman ja rautatieaseman muodostama matkakeskus. Linja 1 kulkee Huhtanen keskusasema Jakola -välillä. Osa vuoroista kulkee Kaukopään ja Niskalammen kautta. Linjalla operoidaan kaikkina viikonpäivinä. Linja 1 hoidetaan siirtymäajan liikennöintisopimuksella, joka on voimassa 2.12.2019 saakka ja osa on ostoliikennettä. Vuonna 2009 ostoliikenteen linjakilometrejä linjalla 1 kertyi n. 190 000 ja linjaliikenteessä 162 000. Linjalla tehtiin matkoja 247 000. Linjaliikenteen vuoroilla linjakilometriä kohden matkustajia oli 1,1 ja ostoliikenteen vuoroilla 0,3. Kustannukset matkaa kohden olivat 6,5 ostoliikenteen matkojen osalta. Linja 3 kulkee välillä Salo-Issakka Keskusasema Kylpylä. Osin liikennöinti tapahtuu Lempeenlietteen kautta. Linjalla operoidaan kaikkina viikonpäivinä ympäri vuoden, mutta lauantaisin linja ei kuitenkaan kulje Salo-Issakkaan vaan lopettaa Perämeltolaan. Pyhinä linja lopettaa Imatrankoskelle. Linja 3 hoidetaan kaupungin ostoliikennesopimuksella, joka on voimassa 30.9.2011 saakka. Vuonna 2009 ostoliikenteen linjakilometrejä kertyi n. 69 000 ja matkoja tehtiin 15 000. Linjakilometriä kohden matkustajia oli 0,2. Kustannukset matkaa kohden olivat 5,6. Paikallisliikennettä täydentää palvelulinja Onnibussi (linja 2P). Linja kulkee keskustan ja Raution sekä keskustan ja Rajapatsaan välillä arkipäivisin ympäri vuoden. Palvelulinjaa hoidetaan samalla ostoliikennesopimuksella linjan 3 kanssa. Linjalla 2P linjakilometrejä kertyi n. 15 000 ja matkoja tehtiin 7000. Linjakilometriä kohden matkustajia oli 0,5. Kustannukset matkaa kohden olivat 4,2. Kaupungissa on lisäksi linjataksi (linja 8), joka kulkee reitillä: Imatrankoski-Keskusasema-Mustalampi- Keskusasema-Vuoksenniska, arkipäivisin ympäri vuoden. Linja 8 hoidetaan kaupungin ostoliikennesopimuksella, joka on voimassa 30.9.2011 saakka. Vuonna 2009 linjakilometrejä kertyi n. 148 000 ja matkoja tehtiin 17 000. Linjakilometriä kohden matkustajia oli 0,1. Kustannukset matkaa kohden olivat 7,4. Kutsutaksit täydentävät paikallisliikenteen tarjontaa Imatran kaupungin maaseutumaisilla alueilla. Kutsutaksireittejä on kolme kappaletta ja niitä ajetaan 2-3 kertaa viikossa ympäri vuoden reiteillä: Jäppilänniemi- Vuoksenniska, Imatrankoski-Linnasuo-Viraskorpi- Vuoksenniska ja Salo-Peltola-Karhusuo-Imatrankoski. Kutsutaksiliikenteen matkustajamäärästä ja kustannuksista ei ole ollut käytössä tilastoja tämän työn yhteydessä. Yrittäjätilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella käyttäjiä kutsutaksiliikenteessä on erittäin vähän. Yhteensä vuonna 2009 liikennöitiin yhteensä n. 583 000 linjakilometriä (tiedot on esitetty taulukossa 2). Kuvassa 8 on esitetty Imatran kaupunki paikallisliikenteen linjasto. Seuraavissa kuvissa 9 12 on kuvattu linjat erikseen (ei kutsutaksi) 16

Kuva 8. Imatran paikallisliikenteen linjasto (Imatran kaupunki 2010) 17

Kuva 9. Linja 1 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. 18

Kuva 10. Linjan 2P reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. 19

Kuva 11. Linjan 3 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. 20

Kuva 12. Linjan 8 reitti sekä peruskouluikäisten ja oppilaitosten sijoittuminen Imatralla. 21

4.2 SEUDULLINEN JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee huomattavasti Etelä-Karjalan eri osien välillä. Lappeenrannan ja Imatran kaupunkialueilla joukkoliikennejärjestelmä tarjoaa melko hyvän palvelutason. Palvelutaso on erityisen hyvä valtatien 6 ja Karjalan radan muodostamassa joukkoliikennekäytävässä. Talviarkipäivisin on Lappeenrannan ja Imatran välillä noin 30 linja-autovuoroa suuntaansa. Yli 20 linja-autovuoron palvelutaso suuntaansa saavutetaan lisäksi Lappeenrannan ja Luumäen välillä sekä Lappeenrannan ja Savitaipaleen välillä. Valtaosa alueen pääreiteillä ajettavasta liikenteestä on siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajettavaa liikennettä. Ostoliikenteen vuoroilla on suurin merkitys Lappeenrannan ja Ylämaan ja Lappeenrannan ja Lemin välisessä liikenteessä. Lähiliikenteessä paras tarjonta on Lappeenrannasta Simolaan ja Vainikkalaan, noin viisitoista vuoroa päivittäin. Kysyntä haja-asutusalueella ja viikonloppuisin on vähäistä ja tarjonta uhkaa entisestään vähentyä. Linja-autoliikenteen vuorotarjonta maakunnanulkopuolelle on suurinta Helsingin suuntaan, noin kymmenen pikavuoroa suuntaansa päivässä. Kuva 13. Joukkoliikenteen pääyhteydet (Etelä-Karjalan liitto 2009). 22

Kuva 14. Seutuliikenteen reitit ja vuorojen lukumäärät Imatralla (KAS ELY 2010). 4.3 JUNALIIKENNE Imatralta lähtee arkisin 7 junaa länteen Helsinkiin. Itään, Joensuuhun, on arkisin 6 vuoroa. Lauantaisin länteen on 3 vuoroa ja itään 5 sekä pyhinä länteen 5 ja itään 6 vuoroa. Helsinkiin suuntaava juna kulkee Joutsenon, Lappeenrannan, Kouvolan, Lahden, Tikkurilan ja Pasilan kautta. Joensuuhun mentäessä juna pysähtyy Simpeleellä, Parikkalassa ja Kiteellä. 23

Kuva 15. Junaliikenne Imatralta (VR 2010). 4.4 LIITYNTÄLIIKENNE LENTOASEMALLE Lähin lentoasema sijaitsee Lappeenrannassa noin 40 kilometrin päässä Imatran keskustasta. Lappeenrannan keskustan kautta on linja-autoyhteys lentoasemalle (paikallislinja 4). 4.5 LIPPUJÄRJESTELMÄ JA TARIFFIT 4.5.1 IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE Imatran paikallisliikenteessä voi matkustaa kertalipulla, sarjakorteilla sekä 30 päivän ja yhden vuoden kestoisilla kausikorteilla. Tasataksan ansiosta paikallisliikenteen kertalippu maksaa aikuisille 3,00 ja alle 12-vuotiaille 1,50 ja 10 matkan sarjakortti maksaa aikuisille 23,50 ja alle 12- vuotiaille lapsille 12,00. Näillä lipuilla on ilmainen vaihto-oikeus toiseen paikallisliikenteen linjaan tunnin kuluessa ensimmäisen matkan alkamisesta. Paikallisliikenteen vakiokäyttäjille sarjakortit tarjoavat edullisimman liikkumismahdollisuuden, koska kortit mahdollistavat rajattoman käytön voimassaoloaikanaan. 30 päivän kausikortti maksaa aikuisille 50 ja alle 12-vuotiaille 25. Vuosilippu on edullisin lipputuote ja se maksaa aikuisille 340 ja alle 16-vuotiaille 170. Vuosilipun voi maksaa kolmessa erässä, joista ensimmäisen erän suuruus on puolet kokonaiskustannuksesta. Sarjakorttien, erityisesti vuosilipun, hinnoittelu on valtakunnallisesti kilpailukykyinen. Kuitenkin 12 17-vuotiaat joutuvat hankkimaan vuosilipun saadakseen käyttöönsä edullisimmat matkat, koska heidän käytössään ei ole aikuisiin verrattuna edullisempaa hinnoittelua 30 päivän kausikortissa. Vuosilipun hankkiminen voi olla monelle nuorelle tai heidän vanhemmilleen liian suuri kertakustannus kolmivaiheista maksuportaasta huolimatta. Veteraanit saavat matkustaa paikallisliikenteessä ilmaiseksi. Maksutta saavat matkustaa myös kaksi alle 7-vuotiasta lasta maksavan perheenjäsenen seurassa. 24

Lastenvaunut ja rattaat sekä apuvälineet, kuten esimerkiksi rollaattori, kulkevat veloituksetta. Koirista peritään aikuisen kertamaksu lukuun ottamatta pieniä sylikoiria. Polkupyöriä ja potkukelkkoja ei saa kuljettaa paikallisliikennevuoroissa. Linjatakseissa kelpaavat kaikki paikallisliikenteen liput ja seutulippu. Kutsutaksissa myydään vain kertalippuja, mutta niillä on vaihto-oikeus paikallisliikenteen autoihin. Kaupunkilippujen tuki oli vuonna 2009 yhteensä 52 595,60, josta valtionavustuksen osuus oli 30 982. Vuonna 2009 kaupunkilipuilla tehtiin yhteensä 61 473 matkaa. Vuonna 2009 myytiin kaikkiaan 725 veteraanikorttia, joilla tehtiin yhteensä 4 882 matkaa. Imatran kaupunki maksoi tukea veteraanien tekemistä matkoista yhteensä 9 842,81. 4.5.2 SEUTULIPPU Imatra kuuluu Etelä-Karjalan seutulippualueeseen. Imatran lisäksi seutulippualueen muita kuntia ovat Lappeenranta, Ruokolahti, Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Parikkala ja Rautjärvi. Seutulippu on voimassa ostopäivästä 30 vuorokautta ja sillä voi matkustaa rajattomasti lähes kaikessa seutulippualueen joukkoliikenteessä. Seutulipun hinta määräytyy kotipaikan mukaan Imatralla lipun hinnan ollessa 1.9.2009 alkaen 70. Pikavuoroissa peritään seutulipun käytöstä erillinen pikavuoromaksu. oikeutettuja ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevat oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 10 kilometriä ja matkakustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Muut kuin Kelan koulumatkatukeen oikeutetut imatralaiset tekivät vuonna 2009 seutulipulla yhteensä 56 794 matkaa. Lippuja myytiin 1 640 kpl, matkojen keskipituus oli 28,16 km ja lipputuen määrä oli 107 894,29. Vuonna 2009 valtionavustuksen osuus lipputuesta oli 50 909 euroa. Koulumatkatukea saavien opiskelijoiden käytössä on oma opiskelijaseutulippu. Koulumatkatukeen ovat Taulukko 2. Seutu-, Kaupunki- ja veteraanilippujen seurantatietoja vuodelta 2009 (Imatran kaupunki 2010) Myynti kpl Matkoja kpl Matk. keskipit. Lipun hinta Tulot yht. Subventio Seutuliput 1649 56794 28,2 70 * 107894 107894,3 Kaupunkiliput aikuiset 1827 59422 9,7 50 91500 51199,2 Kaupunkiliput lapset 59 2051 9,0 25 1445 1396,4 Kaupunkiliput yhteensä 1886 61473 9,3 92945 52595,6 Veteraanilippu 725 4882 9842,81 *) tammi-maaliskuussa 60 4.6 PAIKALLISLIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT JA KUSTANNUKSET Paikallisliikenteen matkoja tehtiin vuonna 2009 yhteensä 286 232. Suurinta matkustajaliikenne oli linjalla 1 (247000 matkaa) ja vähiten matkustajaliikennettä oli linjalla 2P (7200 matkaa). Matkustajamäärät ovat laskeneet 1980-luvun tasosta noin kolmannekseen; vuonna 1985 Imatran paikallisliikenteen matkustajia oli lähes 900 000 ja nykyisellään vajaa 300 000 matkustajaa. Vuosittainen matkustajamäärä on vakiintunut viimevuosikymmenen aikana nykyiselle tasolleen. 25

Kuva 16. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kehitys Imatralla (KETJU 2008/Imatran kaupunki). Taulukko 3. Paikallisliikenteen linjakilometrit, matkustajat ja kustannukset. Linjat Linja km. Matkustajamäärä Ostoliikennekorvaus (sis. alv) Matkustajaa / linja km. Linjaliikennevuorot Linja 1 161 569 184 831-1,14 - Ostoliikennevuorot Linja 1 190 240 61 940 403 942 0,33 6,52 Ostoliikennevuorot Linja 2P 15 158 7 220 30 000 0,48 4,16 Ostoliikennevuorot Linja 3 68 651 15 286 94 816 0,22 6,20 Ostoliikennevuorot Linja 8 147 200 16 955 135 673 0,12 8,00 YHTEENSÄ 582818 289232 664 431 0,49 /matka (sis. alv) Ostoliikenteen lisäksi Imatran kaupunki subventoi seutu- ja kaupunkilippujen asiakashinnan alennuksia. Vuonna 2009 kaupungin tuki seutulipun hinnanalennukseen oli 107 893 euroa, kaupunkilipun hinnan alennukseen 52 595 euroa ja veteraanilipun hinnan alennuksiin 9 842 euroa. Imatran kaupungin joukkoliikenteen järjestämisen kokonaiskustannukset vuonna 2009 olivat yhteensä noin 834 763 euroa(ostoliikenne 664431 euroa + lippukorvaukset 170 332 euroa). Paikallisliikenteen ostoihin myönnettiin Imatran kaupungille valtionavustusta vuonna 2009 yhteensä 332 150 euroa ja lippurahoitukseen 81 891 euroa eli yhteensä 414 041 euroa. Joukkoliikenteen järjestämiskustannukset olivat Imatralla vuonna 2009 noin 29 euroa/asukas ja paikallisliikenteessä tehtiin vuodessa 10,1 matkaa/asukas. KETJU -hankkeessa selvitettiin useiden kaupunkien joukkoliikenteen tarjontaa, kysyntää ja rahoitusta kuvaavia tunnuslukuja. Joukkoliikenteen tuki asukasta kohden vaihteli vuonna 2007 tutkimuskaupungeissa (15 kaupunkia) välillä 2,0-25,0 euroa/asukas. Kaupunkeja, joissa paikallisliikenteessä ajettiin alle 600 000 linjakilometriä vuodessa, oli tarkasteluissa mukana 5 kpl (Kokkola, Kouvola, Mikkeli, Seinäjoki ja Varkaus). Edellä mainituissa kaupungeissa joukkoliikenteen rahoitus asukasta kohden laskettuna vaihteli välillä 6,2-1 2,8 euroa/asukas ja paikallisliikenteessä tehtiin 4,4-1 1,7 matkaa/asukas. 26

4.7 KULJETUSTARPEET 4.7.1 SIVISTYSTOIMIN KOULUKULJETUKSET Perusopetuslain 32 :n mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Imatran kaupunki järjestää maksuttoman kuljetuksen 1. ja 2. luokkien oppilaille sekä maksuttomassa esiopetuksessa oleville oppilaille, kun koulumatka on 3 5 km. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona oppilaalle voidaan myöntää kuljetusavustus. Lukuvuoden 2010 2011 alussa Sivistystoimen kuljetettavia oppilaita on seuraavasti: 124 taksikuljetettavaa 32 taksi/linja-autokuljetettavaa 17 linja-autokuljetettavaa Koulukuljetuksiin vaikuttavat tulevat muutokset: Tainionkosken yläkoulu (n. 130 opp.) siirtyy Mansikkalan koulun yhteyteen Sienimäen alakoulu (n. 75 opp.) siirtyy Tainionkosken alakoulun yhteyteen. Joitakin oppilaita menee Savikannan kouluun ja joitakin myös Virasojan kouluun Työväenopisto siirtyy Tainionkosken koululle nykyisestä Taitomosta. Työväenopiston opiskelijoille tulee olla kaupungin tavoitteiden mukaan mahdollisuus kulkea linja-autolla työväenopiston ryhmiin ja aikataulujärjestelyillä tulee turvata yhteydet myös ilta-aikaan. Tainionkosken koululle toivotaan lisää vuoroja. Reittien suunnitteluja ja vuoroja lisäämällä voidaan myös perusopetuksen oppilaiden koulumatkakuljetuksia järjestää julkisilla liikennevälineillä, mikä on merkittävästi edullisempaa kuin taksikuljetusten järjestäminen. (Imatran kaupungin sivistystoimi 2010) 4.7.2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KULJETUKSET Kaupunki järjestää säännöllisiä sosiaalitoimen ryhmäkuljetuksia. Näitä ovat lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta perustuvat ryhmäkuljetukset työ- ja päivätoimintaan kehitysvammaisille henkilöille ja ryhmäkuljetus vaikeavammaisten henkilöiden päivätoimintaan. Kehitysvammaisten päivätoiminta (Toimintakeskus) on Imatrankoskella Simeoninkadulla, jonne siirtynee syksyllä 2011 myös kehitysvammaisten työkeskus. Vaikeavammaisten päivätoimintaa järjestetään Tammiharjun palveluasumisyksikössä (Tammiharju 5). (Imatran kaupunki 2010) Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskittyneet kahteen "kampukseen" Mansikkalaan ja Honkaharjun mäelle. Mansikkalassa on sosiaali- ja terveysasema (Kauppakatu 7), jossa toimivat mm. sosiaalitoimistot, suun terveydenhuolto, Eteläinen terveysasema, Kasvatus- ja perheneuvola, IsoApu- palveluohjauskeskus, yksityisen palveluntuottajan järjestämä vanhusten päivätoiminta. Honkaharjun mäellä sijaitsevat mm. Honkaharjun sairaala, pohjoinen terveysasema, mielenterveys- ja päihdepalvelut, asumispalveluja vanhuksille ja vammaisille sekä Kumppanuustalo, jossa on mm. työllistämispalveluja. (Imatran kaupunki 2010) Mansikkalassa, Pappilanpolulla sijaitsee syksystä alkaen kaksi lastenkotia ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelua (noin. 70 kuntoutujaa). Vieressä sijaitsee myös kaupungin kolmas lastenkoti. (Imatran kaupunki 2010) Toimialalla selvitetään yhden terveysaseman mallia, eli avoterveyspalveluiden keskittämistä Honkaharjuun. Tämä lisää edelleen tarvetta sujuviin yhteyksiin Honkaharjun mäelle. Suunnitelman toteutumisen realistisuutta ei tällä hetkellä pysty arvioimaan. (Imatran kaupunki 2010) Vanhusten pitkäaikaishoidon (laitoshoidon) yksikkö Kukkurilaan olisi tärkeä saada joukkoliikenneyhteyksiä. Osoite on Kukkurinkatu 29. Henkilökuntaa Kukkurilassa on 27

noin 75, työvuorot kolmessa vuorossa. Vanhuksia siellä asuu 100. Joukkoliikenneyhteyksiä tarvitsevat sekä vierailevat omaiset että henkilökunta. (Imatran kaupunki 2010) Shl-kuljetukset - 120 asiakaspäätöstä - Asiakkaat sijoittuminen pääasiassa Mansikkalaan, Karhumäki, Sienimäki (vanhusten jaksohoitoyksikkö) ja alueet, joissa bussiliikennettä ei ole järjestetty. - Matkamäärä 8 yhdensuuntaista matkaa Imatran alueella Vpl-kuljetukset - 553 asiakaspäätöstä. - Matkamäärä 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Imatran alueella ja rajanaapurikuntiin, jotka ovat Lappeenranta ja Ruokolahti. 28

5 PALVELUTASON MÄÄRITTELY 5.1 PALVELUTASON MÄÄRITTELYN OSATEKIJÄT Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka alueella tulisi toimivaltaisen viranomaisen näkökulmasta toteutua. Tavoitteena on joukkoliikenteen käytön lisääminen ja peruspalvelujen turvaaminen. Kuva 1. Palvelutason määrittelyn osatekijät (lähde: Liikennevirasto 2010) 5.2 LÄHTÖKOHDAT Joukkoliikennelaki velvoittaa toimivaltaiset viranomaiset (mm. Imatran kaupunki) määrittelemään toimivaltaalueensa joukkoliikenteen palvelutason vuoden 2011 loppuun mennessä. Imatran osalta joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet on määritelty luokittain KETJU - hankkeessa syksyllä 2008. Tässä raportissa tarkennetaan KETJU hankkeessa määriteltyjä tavoitteita Palvelutasomäärittelyllä on kolme tehtävää: 1. Ilmaista tahtotila siitä millaista joukkoliikenteen palvelua alueella tarjotaan käyttäjätarpeiden ja liikennepoliittisten tavoitteiden lähtökohdista 2. Yhteistyömuotojen kehittäminen eri osapuolten kesken ja yhteistoiminnan jatkuvuuden turvaaminen 3. Sitouttaa kaikki osapuolet palvelutason turvaamiseen Toimenpiteinä palvelutasotavoitteiden toteuttamiseen KETJU raportissa esitetään seuraavaa: Imatran paikallisliikenteessä Jakola-keskusasema, Huhtanen- keskusasema yhteysvälien sekä Imatra Joutseno Lappeenranta yhteysvälin tavoitteena on kasvattaa pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta hieman. Matkustaja joutuu hieman sovittamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaiseksi, mutta muutoin joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon muille kulkutavoille. Imatralla toteutetaan paikallisliikennealueen laajentamisella Ruokolahden keskustan ja Huhtasen kylän lisäliikennetarve. Imatralla selvitetään matkailu- ja virkistyskokonaisuuden Rauha- Tiuru Saimaa Gardens ja Imatran Ukonniemen kylpylän yhteyksien parantaminen. Vaihtoehtoina on Imatra-Lappeenranta vuorojen hyödyntäminen, kun kylpylöiden välillä valmistuu katuyhteys muutaman vuoden päästä, tai liikenteen hoitaminen osana Imatran paikallisliikennettä. Myös Lappeenrannasta on oltava sujuvat matkaketjut kylpylä-alueelle. Peruspalvelujen turvaamiseksi täydennetään Imatran palveluliikennettä lisäämällä yhden auton liikenne. 29

5.3 LIIKENNEVIRASTON OHJE JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASON MÄÄRITTELYYN Liikennevirasto julkaisi heinäkuussa 2010 ohjeet joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn. Yhtenäiset kriteerit joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn ovat tarpeen, jotta sekä alueellinen että käyttäjäkohtainen tasapuolisuus toteutuu. Määritelty palvelutaso luo perustan liikenteen suunnittelulle, rahoitukselle ja toteutukselle. Liikenneviraston ohjeet on laadittu ELY-keskusten, toimivaltaisten kapupunkien ja seutukuntien sekä kuntien, maakuntien ja liikenteenharjoittajien käyttöön. Ohjeessa kuvataan palvelutasotavoitteiden määrittelyprosessi ja osapuolet sekä eri palvelutasotekijät erikseen kauko- ja kaupunkiseutujen liikenteelle sekä maaseudun liikenteessä. Tärkeimpien palvelutasotekijöiden osalta ohjeistetaan myös kriteerit, jotka kuvaavat eri palvelutasoluokkia. Ohjeen tavoitteena on, että joukkoliikenteen palvelutaso voitaisiin määritellä kaupunkiseuduilla maksimissaan viiteen palvelutasoluokkaan, jotka on määritelty KETJU-työn yhteydessä. Maaseudun liikenteessä voidaan tyytyä minimipalvelutasoon. Kuva 17. Palvelutason määrittelyprosessi (lähde: Liikennevirasto 2010) 5.4 KETJU-PALVELUTASOTAVOITTEET KETJU-hankkeen yhteydessä alueellinen työryhmä on määritellyt yleispiirteiset joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet talven 2008-2009 aikana (liite 3). Tavoitteet huomioidaan Imatran palvelutasotavoitteiden määrittelyssä. Tavoitteiden mukaan Lappeenrannan paikallisliikennettä, Imatran paikallisliikennettä sekä Jakola-keskusasema, Huhtanen- keskusasema yhteysvälien sekä Imatra Joutseno Lappeenranta yhteysvälin tavoitteena on kasvattaa pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen kulk u- tapaosuutta hieman. Matkustaja joutuu hieman sovittamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaiseksi, mutta muutoin joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon muille kulkutavoille. 30

Toimenpiteinä palvelutasotavoitteiden toteuttamiseen KETJU-raportissa esitetään seuraavaa: Imatralla toteutetaan paikallisliikennealueen laajentamisella Ruokolahden keskustan ja Huhtasen kylän lisäliikennetarve. Imatralla selvitetään matkailu- ja virkistyskokonaisuuden Rauha- Tiuru Saimaa Gardens ja Imatran Ukonniemen kylpylän yhteyksien parantaminen. Vaihtoehtoina on Imatra-Lappeenranta vuorojen hyödyntäminen, kun kylpylöidenvälillä valmistuu katuyhteys muutaman vuoden päästä, tai liikenteen hoitaminen osana Imatran paikallisliikennettä. Myös Lappeenrannasta on oltava sujuvat matkaketjut kylpylä-alueelle. Peruspalvelujen turvaamiseksi täydennetään Imatran palveluliikennettä lisäämällä yhden auton liikenne. 5.5 IMATRAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITEVAIHTOEHDOT Suunnittelua ohjanneessa työryhmässä on pohdittu palvelujen järjestämistä neljän erilaisen palvelutasovaihtoehdon pohjalta. Työryhmän esitys perustuu sekä KETJU-hankkeessa tehtyyn palvelutasomäärittelyyn että työryhmän omaan näkemykseen. Työryhmän esitys Imatran joukkoliikenteen palvelutasoksi kokonaisuudessa on kappaleessa 5.6. Alla on esitelty lyhyesti vaihtoehdot, joita työryhmä on pohtinut sekä niiden hyvät ja huonot puolet. 5.5.1 VE 0, NYKYTASO Linjastoa kehitetään nykyisen linjaston ja tarjonnan pohjalta maankäytön kehittymisen, asiakaspalautteen ja käytön analyysien mukaan. vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa turvaa nykyisten matkustajien palvelutason osalla linjoista pitkät matka-ajat matkustajamäärät eivät kasva kilpailuttamisen jälkeen kaupungin ostoliikennekorvauksen määrä tulee todennäköisesti lisääntymään kohonneiden tuotantokustannusten vuoksi 5.5.2 VE 0+, NYKYTASO + PIENET PARANNUKSET vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa turvaa nykyisten matkustajien palvelutason ja tuo lisäpalvelua Huhtasen ja Rauhan alueelle Imatran kylpylä ja Rauhan alueen välisen katuyhteyden rakennettua tulevaisuudessa voidaan linjan 3 reittiä ja päätepysäkkiä muuttaa. Linjan ajamista joillakin vuoroilla Korvenkannantietä keskustaan tulee miettiä. Tämä toisi noin 200 uutta asukasta joukkoliikennepalvelujen piiriin. matkustajamäärät saattavat hieman kasvaa osalla linjoista pitkät matka-ajat kilpailuttamisen jälkeen kaupungin ostoliikennekorvauksen määrä tulee todennäköisesti lisääntymään kohonneiden tuotantokustannusten vuoksi 5.5.3 VE 0-, NYKYTASOSTA KARSITAAN AAMU-, ILTA- JA VIIKONLOPPUVUOROJA vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa huonosti kuormitetut ja kaupungin kannalta kalliit vuorot karistaan pois o Houkutteleva taso: lauantaisin ennen klo 7 ajettavat vuorot o Houkutteleva taso: sunnuntaisin ennen klo 10 ajettavat vuorot o Vähimmäismatkustustarpeet: arkisin klo 17 jälkeen ajettavat vuorot o Peruspalvelutaso: arkisin ennen klo 7 ajettavat vuorot kilpailutuksen jälkeen vähentää kaupungin ostoliikennekorvauksen määrää vaarana, että mahdollisesti vähenevän vuorotarjonnan myötä menetetään nykyisiä joukkoliikenteen käyttäjiä 31

osalla linjoista pitkät matka-ajat 5.5.4 VE 1, TEHOSTETAAN TOIMINTAA JA TEHDÄÄN PIENIÄ PARANNUKSIA vähän muutoksia nykylinjastoon, helppo toteuttaa lisäpalvelua Huhtasen ja Rauhan alueelle Imatran kylpylä ja Rauhan alueen välisen katuyhteyden rakennettua tulevaisuudessa voidaan linjan 3 reittiä ja päätepysäkkiä muuttaa. Linjan ajamista joillakin vuoroilla Korvenkannantietä keskustaan tulee miettiä. Tämä toisi noin 200 uutta asukasta joukkoliikennepalvelujen piiriin. huonosti kuormitetut ja kaupungin kannalta kalliit vuorot karistaan pois o Houkutteleva taso: lauantaisin ennen klo 7 ajettavat vuorot o Houkutteleva taso: sunnuntaisin ennen klo 10 ajettavat vuorot o Vähimmäismatkustustarpeet: arkisin klo 17 jälkeen ajettavat vuorot o Peruspalvelutaso: arkisin ennen klo 7 ajettavat vuorot kilpailutuksen jälkeen vähentää kaupungin ostoliikennekorvauksen määrää vaarana, että mahdollisesti vähenevän vuorotarjonnan myötä menetetään nykyisiä joukkoliikenteen käyttäjiä osalla linjoista pitkät matka-ajat 5.6 ESITYS IMATRAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEIKSI Suunnittelua ohjanneen työryhmän esitys Imatran joukkoliikenteen palvelutasotavoitteeksi on laadittu KETJUraportin pohjalta. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri palvelutasotavoitteiden osatekijät ja tavoitearvot. Palvelutason osatekijöitä ovat liikennöintiaika, vuoroväli sekä muista palvelutasotekijöistä kävelyetäisyys, matka-aika, lippujärjestelmä, linjasto, kalusto, täsmällisyys ja tiedottaminen. Palvelutason määrittelyn perustana on joukkoliikennepalvelujen kysyntä. Palvelutaso on määritelty alueittain perustuen eri tavoitetasoihin (houkuttelevan tason alue, vähimmäismatkustustarpeiden alue jne.) 32

Taulukko 4. Imatran joukkoliikenteen palvelutasoluokat PALVELU- TAVOI- TASON HOUKUTTELEVA TASO TEARVOT OSATEKIJÄ TIAIKA VÄHIMMÄISMATKUSTUS- TARPEET PERUSPALVELUTASO ARKIPÄIVÄ 5-23 7-17 7-17 MINIMITASO arkisin 2 /krt/viikko +lakisääteiset LAUANTAI 7-23 10-16 - - SUNNUNTAI 10-23 - - - ARKIPÄIVÄ 60 min (klo 6-9 ja klo 15-18 30-60 min) 4-10 vuoroa/päivä 2-6 vuoroa/ päivä VUOROVÄLI LAUANTAI 60 min muutama vuoro, liitynnät SUNNUNTAI SYYS PYSÄKILLE 60 min enintään 400 m enintään 600 m enintään 600 m enintään 1-2 km MATKA-AIKA enintään 1,5 -kertaa henkilöauton matka-aika 1,5-2 kertaa henkilöauton matka-aika ei tavoitteita ei tavoitteita MUUT TASOTEKIJÄT LIIKENNÖIN- PALVELU- KÄVELYETÄI- LIPPUJÄRJES- TELMÄ LINJASTO KALUSTO TÄSMÄLLISYYS TIEDOTTAMI- NEN edullinen kausilippu säännöllisesti ja satunnaisesti matkustaville, maksuton vaihto-oikeus paikallisliikenteessä - vaihdottomat tai enintään yhden vaihdon sisältävät yhteydet paikallisliikennealueella vaihtoaika enintään 15 min - sujuvat liitynnät kaukoliikenteeseen - vaihdottomat opiskelu- ja työmatkayhteydet keskuskaupungin merkittävimmille oppilaitoksille ja työpaikka-alueille (mm. sairaala) - sujuvat liitynnät kaukoliikenteeseen - moderni, nykyaikainen kalusto - matalalattiainen - linjatunnuskilvet - kaikki ilmoitetut vuorot ajetaan - vuorot eivät kulje etuajassa - aikataulut ja linjakartat internetissä - aikataulujulkaisu jaetaan alueen talouksiin aikataulukauden alussa saatavissa palvelupisteestä - katospysäkeillä aikataulut, linjakartat ja tarvittaessa sähköistä informaatiota - pysäkeillä linjanumeroja määränpääkilvet edullinen kausilippu säännöllisesti ja satunnaisesti matkustaville - yhteydet keskustaan - sujuva vaihtomahdollisuus paikallisliikenteeseen ja kaukoliikenteeseen - linjatunnuskilvet - aikataulut ja linjakartat internetissä aikataulujulkaisu jaetaan alueen talouksiin aikataulukauden alussa saatavissa palvelupisteestä - katospysäkeillä aikataulut, linjakartat ja tarvittaessa sähköistä informaatiota - pysäkeillä linjanumeroja määränpääkilvet edullinen kausilippu säännöllisesti ja satunnaisesti matkustaville hoidetaan koulukuljetukset ja asiointi vähintään 2 krt/vk - perusyhteydet keskustaan - liitynnät kaukoliikenteeseen palveluliikenne, pienkalusto tai normaali linjaauto - aikataulut ja linjakartat internetissä keskitetysti aluelähtöisesti - tiedot valtakunnallisessa reittiopaspalvelussa edullinen kausilippu satunnaisesti matkustaville yhteydet toteutetaan kutsuliikennettä hyödyntäen ja matkoja ketjuttamalla. palveluliikenne, pienkalusto, taksi tai normaali linja-auto kutsuliikenteen joustavasta aikatulusta informoidaan asiakkaita - tilausohjeet, aikataulut ja linjakartat internetissä keskitetysti aluelähtöisesti - tiedot valtakunnallisessa reittiopaspalvelussa Kuvassa 18 on eri palvelutasojen alueet. Palvelutasoalueet on laskettu pysäkkien saavuttavuutena (metriä); esim. houkuttelevan tason alueelta on alle 400 metriä pysäkille tieverkkoa pitkin (ml. kevyen liikenteen väylät). Linja-taksin reitin osalta pysäkkien sijaan on laskettu saavutettavuus tieverkolta (linjastokarttaan merkitty päätie). Kuvassa 19 on (suunta-antavasti) väestön sijoittuminen eri palvelutasovyöhykkeille. Maaseudun osalta (kutsutaksin alue) käytännössä kaikki sijoittuvat minimitason alueelle (pysäkkejä ei ole). Maaseudun osalta (kutsutaksin alue) minimitasonalueen väestöksi on luettu kaikki jotka sijaitsevat 200 metrin etäisyydestä minimitasovyöhykkeestä. Väestön lukumäärä paikkatiedoissa on 28 389 eli palvelutasoluokkien ulkopuolelle jää noin 7300 asukasta. 33

Kuva 18. Määritetyt palvelutasotavoitevyöhykkeet Imatralla. 34

Kuva 19. Väestö eri palvelutasovyöhykkeillä. 35

6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.1 LINJASTO Työryhmä esittää, että Imatran paikallisliikennettä liikennöidään jatkossa tämän raportin kappaleessa 5.6 määritetyn palvelutason pohjalta. Tämä tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia muutoksia nykyjärjestelmään. Linjan 1 jatkaminen Huhtasenkylän koululle Esityksenä on, että linjan 1 reitti ajetaan Huhtasen kylän koululle (Ruokolahti) saakka osalla vuoroista. Kaikilla vuoroilla linjan 1 reitin ajaminen koululle saakka ei onnistu autokierrollisista syistä. Liikennöitsijän kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella Huhtasenkylän koululle voidaan nykyisenkaltaisella aikataulurakenteella ajaa seuraavat vuorot: Maanantai - Perjantai LähtöPys Lähtee Ajoaika Paattyy PäätePys Jakola 10:30 0:45 11:15 Huhtanen Huhtanen 11:25 0:30 11:55 Imatra Jakola 13:30 0:45 14:15 Huhtanen Huhtanen 14:30 0:55 15:25 Jakola Jakola 17:40 0:45 18:25 Huhtanen Huhtanen 18:35 0:50 19:25 Jakola Lauantai LähtöPys Lähtee Ajoaika Paattyy PäätePys Jakola 7:10 0:45 7:55 Huhtanen Huhtanen 8:05 0:45 8:50 Jakola Jakola 12:45 0:55 13:40 Huhtanen Huhtanen 13:50 0:55 14:45 Jakola Jakola 16:20 0:50 17:10 Huhtanen Huhtanen 17:30 0:45 18:15 Jakola Rajapatsas 20:45 0:55 21:40 Huhtanen Huhtanen 21:50 0:50 22:40 Rajapatsas Sunnuntai LähtöPys Lähtee Ajoaika Paattyy PäätePys Rajapatsas 4:45 0:50 5:35 Huhtanen Huhtanen 5:50 0:55 6:45 Jakola Jakola 6:05 0:45 6:50 Huhtanen Huhtanen 7:05 0:45 7:50 Jakola Rajapatsas 12:45 0:55 13:40 Huhtanen Huhtanen 13:50 0:55 14:45 Jakola Rajapatsas 20:45 0:55 21:40 Huhtanen Huhtanen 21:50 0:50 22:40 Rajapatsas Ennen liikenteen käynnistämistä asiasta on käytävä tarkemmat neuvottelut liikennöitsijän kanssa. Mahdollisista lisäkustannuksista vastaa Ruokolahden kunta. Aamu-, ilta- ja viikonloppuliikenteen karsiminen Paikallisliikenteen linjan 1 arkipäivien aamu- ja iltavuorot sekä viikonloppuliikenne (la ja su) on kaupungin ostoliikennettä. Linja 2 P, 3, linjataksi 8 ja maaseudun kutsutaksiliikenne ovat kokonaisuudessaan kaupungin ostoliikennettä. Tämän raportin taulukossa 3 on esitetty paikallisliikenteen linjakilometrit, matkustajamäärät, ostoliikennekorvaukset, matkustajamäärä linjakilometriä kohden ja kaupungin tuki yhtä matkaa kohden. Tuki vaihtelee ostoliikennevuoroissa keskimäärin noin 6,5 ja 8 euron välillä/matka. Esitetyt luvut ovat keskiarvoja. Liikennöitsijän tuotannonohjausjärjestelmästä ei ole saatavissa varsinaisia vuorokohtaisia kuormitusprofiileja eikä yksittäisten lähtöaikojen matkustajamääriä. Laskennallinen kaupungin tuki perustuu kilpailutettuun kuukausittaiseen kokonaishintaan. Koska liikennöitsijällä ei ole saatavissa linjojen kuormitusprofiileja voidaan matkustuskäyttäytymistä arvioida valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen sekä yrittäjien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tulosten mukaan matkojen aikavaihtelu on valtakunnallisesti melko samansuuntaista. Matkojen aikavaihtelukertoimet ovatkin kaikille alueryhmille samat. Kotiperäisiä matkoja tehdään eniten tiistaisin ja perjantaisin ja vähiten sunnuntaisin ja lauantaisin. Kotiperäisten matkojen vuodenaikavaihtelu on melko vähäistä muihin matkoihin verrattuna. Matkoja tehdään hieman muita kuukausia vähemmän heinä- ja maaliskuussa ja hieman muita kuukausia enemmän syys- ja huhtikuussa. Kuvissa 20 22 on esitetty kotoa lähtevien ja kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu arkisin ja viikonloppuisin. Arkiaamuisin noin 13 % kotoa alkavista matkoista alkaa klo 7 8. Kotiin suuntautuvia matkoja on 36

arkisin eniten klo 15 17, mutta vielä klo 17 19 matkoja koteihin suuntautuu melko paljon. Lauantaisin ja sunnuntaisin kysyntävaihtelut poikkeavat huomattavasti arkipäivistä ja viipymisaika kotoa suuntautuvilla matkoilla on huomattavasti arkipäivää lyhyempi. Lauantaisin kotoa lähteviä matkoja on eniten klo 10 12 ja sunnuntaisin klo 12 14. Kotiin palaavia matkoja on eniten lauantaisin klo 12 15 ja sunnuntaisin klo 15 17. Kuva 20. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu arkisin. (HLT 2004-2005) Kuva 21. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu lauantaisin. (HLT 2004-2005) 37

Kuva 22. Kotiin suuntautuvien matkojen tuntivaihtelu sunnuntaisin. (HLT 2004-2005) Yksi tapa kuvata sitä, mikä osuus nykyisestä Imatran kaupungin maksamasta ostoliikennekorvauksesta kuluu ma-pe, la ja su vuoroihin on peilata niitä eri päivinä ajettavien ostoliikennevuorojen osuuksiin ostoliikenteen kokonaisvuoromäärästä. Esimerkiksi linjalla 1 ajetaan ostoliikennevuoroja ma-pe 19 vuoroa/päivä, lauantaisin 33 vuoroa ja sunnuntaisin 28 vuoroa. Sunnuntailiikenteessä täytyy huomioida, että vuoroihin kohdistuu kaksinkertaiset palkkakulut muihin päiviin verrattuna. Näin ollen linjan 1 keskimääräinen ostoliikennekorvaus 6,52 euroa/matka (kts. taulukko 3) vaihtelee eri päivinä merkittävästi. Edellä mainituilla perusteilla laskennallinen tuki yhtä matkaa kohden linjalla 1 on ma-pe noin 2 euroa/ matka, lauantaisin noin 7,6 euroa/ matka ja sunnuntaisin 18,1 euroa/matka. Tämä johtuu pitkälti siitä, että linjojen käyttöaste on viikonloppuisin huomattavasti arkipäiviä alhaisempi. Laskennallisen tuen määrä vaihtelee myös vuorokauden kellonajan mukaan. Etenkin viikonloppuisin aikaisin aamulla ja myöhään illalla ajetuissa vuoroissa laskennallinen tuki on edellä esitettyä korkeampi. Työryhmä esittää, että kaupungin ostoliikennettä vähennetään siten, että houkuttelevan tason alueella lauantaisin ennen klo 7 ja sunnuntaisin ennen klo 10 ajettavat vuorot karsitaan pois. Vähimmäismatkustustarpeiden alueella arkipäivisin klo 17 jälkeen ajettavat vuorot sekä peruspalvelutason alueella ennen klo 7 ajettavat vuorot poistetaan. Ostoliikenteen vähentämisellä pyritään tehostamaan toimintaa. Liikenteen tuotantokustannukset ovat kasvaneet edellisen kilpailutuksen jälkeen ja on todennäköistä, että vuorojen karsimisella pystytään säilyttämään kaupungin ostoliikennekorvaus lähellä nykytasoa uuden kilpailutuksen jälkeen. Linjan 3 reitin muuttaminen Imatran kylpylän alueella Linja 3 kehittäminen tulee ajankohtaiseksi Imatran kylpylän ja Rauhan alueen (Lappeenranta) välisen katuyhteyden valmistuttua. Em. katuyhteyden valmistuttua linjan 3 päätepysäkki voidaan siirtää Rauhan aleen suuntaa (kuva 23). Mahdollista on myös päätepysäkin siirtäminen kokonaan Rauhan alueelle. Asiasta tulee käydä neuvottelut Lappeenrannan kaupungin ja ELY:n kanssa. Linjan 3 reitin muuttamista joillain vuoroilla siten, että reitti ajetaan Korvenkannantietä keskustaan, tulee myös harkita katuyhteyden valmistuttua. Tämä toisi noin 200 uutta asukasta linjan 3 joukkoliikennepalvelujen piiriin (kuva 24). Myös linjan 3 liikennetarjonnan lisäämistä Rauhan aleen kehittymisen myötä tule tarkastella uudelleen. 38

Kuva 23. Linjojen 1 ja 3 kehittämisesitykset 39

Kuva 24. Asukkaiden määrä (Korvenkannantien) alueella. Muut kehittämistarkastelut Keskusteluissa on tullut esille yksittäisiä liikennetarpeen lisäysesityksiä lähinnä Mansikkalaan ja Honkaharjun mäelle sekä Kukkurilaan. Yrittäjätilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella työryhmässä todettiin, että em. alueille on tarjolla yhteyksiä (linja 2b ja linja 8). Autot poikkeavat reitiltä tarvittaessa Mansikkalan terveysasemalla, Honkaharjun sairaalalla sekä vanhainkodilla ja vievät matkustajat perille saakka. Vanhankodille on muun muassa lisätty hiljattain yksi vuoro mutta yrittäjän mukaan sillä ei ole ollut lainkaan käyttäjiä. Kaikkia yksittäisiä matkustustarpeita ei luonnollisesti pystytä kaupungin palveluna tarjoamaan. Etenkin ilta ja viikonlopputarjonnan lisääminen yksittäisten matkustustarpeiden perusteella on kaupungin kannalta kallis ratkaisu. Ensimmäinen askel yrittäjätilaisuudessa käydyn keskustelun ja työryhmän näkemysten perusteella onkin tiedottamisen lisääminen nykyisestä vuorotarjonnasta, jonka käyttöaste on alhainen. Suunnitelmassa on käyty läpi myös seudullisen- ja pidempimatkaisen vakiovuoroliikenteen sekä paikallisliikenteen työnjakoa. Imatran kaupungin maankäytön rakenteen ja asutuksen sijoittumisen vuoksi vakiovuoroliikennettä ei voida merkittävissä määrin hyödyntää kaupungin sisäisessä liikenteessä. Vuoksenniskan alueella tämä on periaatteessa mahdollista mutta pidempimatkaisen ja suunnittelualueen ulkopuolelle suuntautuvan vakiovuoroliikenteen vuorotarjonta Vuoksenniskan alueen läpi Ruokolahden ja Parikkalan suunnilta/- lle on suhteellisen vähäistä (kuva 14) ja Imatran kaupungin alueella joukkoliikenteen palvelua ei voida rakentaa tämän varaan. Myös kävelymatkojen etäisyydet asuntoalueilta pysäkeille kasvaisivat liian pitkiksi. Usein seudullisessa liikenteessä käytettävä kalusto poikkeaa myös vastaavasta paikallisliikennekalustosta siten, että paikallisliikenteessä käytetään matalalattiaista kalustoa. Imatran kaupungin sisäisessä liikenteessä suurin osa kaupungin alueesta jääkin paikallisliikenteen palveltavaksi. Ruokolahden keskustan (Rasila) ja Imatran välinen joukkoliikenteen palvelutaso määritellään tarkemmin Etelä-Karjalan joukkoliikenteen palvelutasomäärityksen yhteydessä. Suunnittelussa joudutaan aina tekemään kompromisseja. Esimerkiksi reittien nopeuttaminen ja suoristaminen tarkoittaa sitä, että jotkut pysäkit jäävät palvelematta. Tärkeää onkin kuulla käyttäjien ja myös muiden asukkaiden näkemyksiä siitä, kuinka liikennepalveluja tulee kehittää. Jotta yhtenäinen suunnittelujärjestelmä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi kehittää menettelyjä asiakkaiden jatkuvaan kuulemiseen ja tarkkaan pysäkki- ja linjakohtaiseen matkustajamääräseurantaan. Järjestelmä antaisi todennäköisesti nykyistä paremmat mahdollisuudet seurata todellisia matkustajamääriä ja reagoida joustavasti kysynnän muutoksiin ennen kuin on liian myöhäistä. 40

6.2 LIPPU JA TAKSAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Arvio lipputyyppijakaumasta Imatran paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2009 yhteensä 286 232 matkaa, joista linjalla 1 tehtiin 246 771 matkaa ja linjoilla 2P, 3 ja linjataksilla tehtiin yhteensä 39 461 matkaa. Lähtötietoina saatiin karkea tieto linjan 1 lipputyyppijakaumasta sekä tarkat myynti- ja matkamäärätiedot kaupunki-, seutu-, veteraani- ja vuosilipuista. Vaihtomatkoja ei Imatralla kirjata ylös. Kun arvioidaan, että kaikista seutulipun matkoista tehdään 10 % paikallisliikenteessä ja oletetaan, että linjoilla 2P ja 3 sekä linjataksilla kertalipuilla tehdään suhteellisesti mitattuna yhtä paljon matkoja kuin linjalla 1, saadaan 10/44 matkan sarjakorteilla tehtyjen matkojen määrä vähentämällä kaikkien muiden lipputyyppien yhteenlaskettu määrä koko paikallisliikenteen matkamäärällä. Jos edelleen oletetaan, että sarjakorteissa yli ja alle 12- vuotiaiden osuus on sama kuin Oulun seudun liikennetutkimuksessa 2009 saatu joukkoliikenteen käyttäjien ikäjakaumatieto, voidaan Imatran paikallisliikenteen lipputyyppijakaumaksi arvioida taulukon 5 mukaiset arvot. Taulukko 5. Arvio Imatran paikallisliikenteen lipputyyppijakaumasta 2009. Lipputyyppi Hinta (, sis. alv) Matkat Osuus Matkat/lippu Keskipituus Kertalippu, aikuinen 3,00 99 615 34,80 % Kertalippu, alle 12-vuotiaat 1,50 14 055 4,91 % 10 M/ 44 M sarjakortit, aikuinen 23,50 48 658 17,00 % 10 M/44 M sarjakortit, alle 12-vuotiaat (1 12,00 6 398 2,24 % Kaupunkikortti, aikuinen 50,00 59 422 20,76 % 32,5 9,65 Kaupunkikortti, alle 12-vuotiaat 25,00 2 051 0,72 % 34,8 9,00 Vuosilippu, aikuinen 340,00 37 228 13,01 % Vuosilippu, alle 16-vuotiaat 170,00 8 244 2,88 % Veteraanikortti 0,00 4 882 1,71 % Seutulippu (2 70,00 5 679 1,98 % 34,4 28,16 Yhteensä 286 232 100,00 % Seutu- ja kaupunkilippujen ennakkomaksu Tässä yhteydessä on arvioitu seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruus vuonna 2011 vuoden 2009 suoritteiden sekä 31.8.2010 liikenne- ja viestintäministeriön antaman hintavelvoitteen korvaamista koskevan lisäasiakirjan siirtymäajan liikennöintisopimuksiin perusteella. Käytettävästä ennakkomaksujärjestelmästä riippumatta on aina huolehdittava siitä, että erillisellä kirjanpidolla ja jälkilaskelmilla tarkistetaan, että maksetut korvaukset eivät ole ylikompensoituvia. (Taulukko 6) Taulukko 6. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011. Lipputyyppi Asiakashinta Myynti Matkat Matkat/ Keskimatkan Laskennallinen Ennakkomaksu (, sis. alv 9 %) (, sis. alv 9 %) (kpl) lippu pituus (km) hinta (, sis. alv) Lipulle Yhteensä Kaupunkikortti, aikuinen 50,00 1827 59 422 32,52 2,85 71,99 21,99 40 170 Kaupunkikortti, alle 12-vuotiaat 25,00 59 2 051 34,76 2,77 49,96 24,96 1 473 Seutulippu 70,00 1649 56794 34,44 5,15 137,97 67,97 112 077 Yhteensä 153 720 Lipputuki vuonna 2009: Kaupunkikortti, aikuinen 51 199 Kaupunkikortti, alle 12-vuotiaat 1 396 Seutulippu 107 894 Yhteensä 160 490 per. hin. ind. 116,2 1,09 1,08 41

Kaupunkilipun yläikärajan nostaminen Laskennassa on käytetty hyödyksi Oulun seudun liikennetutkimuksen 2009 tietoa joukkoliikenteen käyttäjien ikäjakaumasta. Oletetaan, että puolet alennuksen saavan ikäryhmän nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä siirtyy kaupunkilipun käyttäjäksi, jos he voivat hankkia kaupunkilipun lastenlipun hinnalla (50 % alennus). Lisäksi oletetaan, että uudet lasten kaupunkikorttien käyttäjät tekevät kortilla yhtä paljon matkoja kuukaudessa kuin nykyisin alle 12-vuotiaat (34,8 matkaa/30 päivää). Ikärajan nostamisen vaikutuksesta alennuksen saava ikäluokka ei enää hanki aikuisten kaupunkikorttia, jolloin aikuisten kaupunkikortin kaupungin maksama tuki alenee. Alennuksen saavassa ikäluokassa joukkoliikenteen käyttö kasvaa suuren alennuksen johdosta hintajoustolla 0,5 eli alennuksen saavaan ikäluokkaan tulee 25 % uusia joukkoliikenteen käyttäjiä. Jos kaupunkikortissa lastenlipun yläikäraja nostetaan 20 ikävuoteen (= alle 21-vuotiaat), arvioidaan kaupungin lipputuen kasvavan 99 000 euroa vuodessa. Arvioinnissa on otettu huomioon aikuisten kaupunkilippujen tuen aleneminen. Tällöin arvioidaan muodostuvan noin 29 000 uutta joukkoliikenteen matkaa. Uuden joukkoliikennematkan hinta on noin 3,40 /matka. Vastaavat arvot, jos yläikäraja nostetaan 14 ikävuoteen (= alle 15-vuotiaat), ovat 35 000 /v ja 10 100 matkaa. Väliarvot voidaan katsoa taulukosta 7. Taulukko 7. Arviot kaupunkikortin yläikärajan nostamisen vaikutuksista lipputukeen ja joukkoliikenteen käyttöön. Ikärajan nostaminen Matkojen määrä Myydyt liput Vähenemä kaupunkikortista Kustannusvaikutus (, sis. alv) Uuden matkan (nykyisin alle 12-vuotiaat) Ikävuosi Kumul. Uudet (kpl) Matkat Liput (kpl) Kausi, lapsi Kausi, aik Yhteensä hinta ( ) - alle 13-vuotiaat 5100 5100 1700 147 1593 49 7000-1000 6000 3,53 - alle 14-vuotiaat 10800 15900 5300 457 4967 153 21000-3000 18000 3,40 - alle 15-vuotiaat 14400 30300 10100 872 9480 291 41000-6000 35000 3,47 - alle 16-vuotiaat 7000 37300 12500 1073 11662 359 50000-8000 42000 3,36 - alle 17-vuotiaat 9400 46700 15600 1343 14592 449 63000-10000 53000 3,40 - alle 18-vuotiaat 15100 61800 20700 1778 19329 594 84000-13000 71000 3,43 - alle 19-vuotiaat 11700 73500 24600 2114 22979 707 99000-16000 83000 3,37 - alle 20-vuotiaat 6200 79700 26700 2293 24907 766 108000-17000 91000 3,41 - alle 21-vuotiaat 7100 86800 29000 2497 27132 834 117000-18000 99000 3,41 Ilmainen vuosilippu Imatran sosialidemokraattinen valtuustoryhmä teki 25.1.2010 aloitteen alle 20-vuotiaiden nuorten maksuttoman paikallisliikenteen järjestämisestä. Aloitteessa oli lähtökohtana antaa kaikille alle 20-vuotiaille ilmainen vuosilippu. Imatralla on nykyisin noin 4 000 alle 20- vuotiasta. Tällä hetkellä vuosilippu maksaa alle 16- vuotiaille 170 ja yli 16-vuotiaille 340 (sis. alv 9 %). Edellä mainitut hinnat ovat alhaisia, koska kaupunki maksaa niihin tukea. Vuosilipulla tehdyn yhden matkan laskennallinen hinta määritetään seuraavasti: Aikuiset (yli12-vuotiaat): Oy Matkahuolto Ab:n 9 kilometrin aikuisten taksa (3,30 ) 25 % alennus Lapset (alle 12-vuotiaat): Oy Matkahuolto Ab:n 9 kilometrin lasten taksa (1,70 ) 25 % alennus Seurantatietojen perusteella vuosilipulla arvioidaan tehtävän keskimäärin 182 matkaa vuodessa. Jos oletetaan, että kaikista 7-19 -vuotiaista 75 % hankkisi ilmaisen vuosilipun ja näistä alle 12-vuotiaat tekisivät 120 ja yli 12-vuotiaat tekisivät 180 matkaa vuodessa, niin alle 20-vuotiaille annettavasta ilmaisesta vuosilipusta arvioidaan syntyvän kustannuksia yhteensä noin 1 000 000 /vuosi (sis. alv 9 %). Tällä tavoin laskettuna arvioidaan syntyvän vajaat 500 000 uutta joukkoliikennematkaa vuodessa eli yhden uuden matkan hinnaksi arvioidaan muodostuvan reilut 2,00. Yhdestä ilmaisella vuosilipulla tehtävästä matkasta kaupunki maksaa nykyhinnoilla yli 12-vuotiaiden osalta 2,48 ja alle 12-vuotiaiden osalta 1,28 (sis. alv 9 %). On huomattavaa, että laskennassa on käytetty paljon erilaisia olettamuksia, joten arviossa virhemahdollisuus on merkittävä. Taulukossa 8 on esitetty edellä mainitulla tavalla tehty ilmaisen vuosilipun kustannus- ja vaikutusarviot. 42

Taulukko 8. Arvio seutu- ja kaupunkilipuista maksettavan hintavelvoitteen korvauksen suuruudesta Imatralla vuonna 2011. Ikä Henkilöä Vuosilipun hinta (, sis. alv 9 %) Subventio** Uudet Matkan hinta Asiakas Laskennallinen* (, sis. alv 9 %) matkat (, sis. alv 9 %) 7 226 170 153,00 25 934 23 071 1,12 8 258 170 153,00 29 606 27 126 1,09 9 252 170 153,00 28 917 20 604 1,40 10 246 170 153,00 28 229 23 523 1,20 11 246 170 153,00 28 229 23 043 1,23 12 308 170 445,50 102 911 48 656 2,12 13 311 170 445,50 103 913 41 620 2,50 14 311 170 445,50 103 913 36 767 2,83 15 351 170 445,50 117 278 53 889 2,18 16 352 340 445,50 117 612 50 885 2,31 17 372 340 445,50 124 295 46 794 2,66 18 340 340 445,50 113 603 45 663 2,49 19 355 340 445,50 118 614 55 690 2,13 Yhteensä 3 928 1 043 051 497 332 2,10 *Laskennallinen hinta (nykyinen laskentamalli): - MH:n 9 km aikuisten taksa - 25 % (12 vuotta täyttäneet) - MH:n 9 km lasten taksa - 25 % (alle 12-vuotiaat) - yli 12-vuotiaat tekevät 180 matkaa/vuosi ja alle 12-vuotiaat 120 matkaa/vuosi (= 10 kk x 18 tai 10 x 12 matkaa/kk) ** Oletetaan, että vuosilipun hankkii 75 % ao. ikäryhmästä 6.3 AIKATAULUINFORMAATION KEHITTÄMINEN Aikatauluinformaatiota tulisi työryhmän mielestä kehittää. Aikataulujen tulee olla selkeitä. Tämä tarkoittaa sitä, että linjat liikkuvat jonkin säännöllisen kaavan mukaisesti eli lähdöt tapahtuvat mahdollisuuksien mukaan joka tunti samoilla minuuttiluvuilla. Lisäksi aikatauluissa huomioidaan samaan suuntaan liikennöivien linjojen lähtöjen porrastaminen siten, että useamman samaan suuntaan lähtevän linjan lähtö ja tulo eivät ajoitu yhtäaikaisesti, vaan lähdöt jaetaan tasaisesti tunnin eri osille. Linjojen aikataulutasaus voidaan suorittaa päätepysäkeillä tai keskusliikenneasemalla. Esityksen kaltainen aikataulurakenne linjalla 1 tarkoittaisi autokierrollisesti sitä, että linjaa liikennöitäisiin 120 minuutin kierrolla. Tavoitteena olisi, että runkolinjat voisivat pääsääntöisesti ajaa aina samaa reittiä ilma reittipoikkeamia. Tämä olisi matkustajan kannalta selkeämpää ja helpottaisi joukkoliikenteen käyttöä. Em. kuvauksen kaltainen järjestelmä on käytössä kaikissa suurissa ja useimmissa keskisuurissa kaupungeissa, jossa ajetaan paikallisliikennettä. Aikataulurakenteen muuttaminen vaatii keskustelua yrittäjän kanssa. 43

Taulukko 9. Esimerkki nykyisestä aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola Keskusasema - Huhtanen, ma-pe. Taulukko 10. Esimerkki uudesta palvelutasotavoitteiden mukaisesta aikataulurakenteesta, linja 1 Jakola Keskusasema - Huhtanen, ma-su. 44

6.4 MARKKINOINTI JA TIEDOTTAMINEN Joukkoliikenteen tutkimusohjelmassa (JOTU) esitetyllä tutkimuksella Markkinoinnilla matkustajia? on todettu, että markkinointi vaikuttaa asiakasmääriin ja siihen tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Hyväkään palvelutaso ei riitä, vaan uusia asiakkaita voitetaan ja nykyisten asiakasuskollisuutta pystytään lisäämään vain, jos markkinoidaan riittävästi. Ei riitä, että joukkoliikenteen aikataulu-, reitti- ja matkalipputieto on saatavilla. On luotava halu käyttää joukkoliikennettä ja tehtävä palvelusta houkuttelevaa. On kampanjoitava tarpeen mukaan voimakkaasti ja oltava jatkuvasti esillä. Joukkoliikenteestä saatavan informaation helppokäyttöisyys ja oikeellisuus on tärkeää kaikkien käyttäjien kannalta. Oleellista informaation käytettävyyden kannalta on se, että kaikki käyttäjäryhmät löytävät tarvitsemansa tiedon vaivattomasti. Yleisin liikkumisen lisääntymisen myötä kasvaa myös joukkoliikenteen informaation tärkeys. Informaation käytettävyys tulee olemaan entistä merkittävämpi tekijä joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisessä. Joukkoliikenteessä on yhä selkeämmin alettu tiedostaa matkan laajuus matkustajan näkökulmasta: matka pitää sisällään useita eri vaiheita. Matkan eri vaiheet on kyettävä integroimaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jota voidaan merkittävästi edesauttaa oikein toteutetulla informaatiolla. Joukkoliikenteen informaation kehittämisen lähtökohtana on oltava helppokäyttöisyys kaikkien potentiaalisten matkustajien kannalta. Joukkoliikenteen käyttäjä tarvitsee ennalta tietoa siitä, että matkaketjun osat ovat toimivia hänen kannaltaan. Toisaalta informaatiota tarvitaan myös kaikissa matkan vaiheissa. Ensi kertaa matkustava tarvitsee erilaista tietoa kuin vakiokäyttäjä. Tavoitteena on, että yksikään matka joukkoliikennevälineessä ei jää tekemättä tiedon puuttumisen takia. Markkinointi ei voi olla pelkästään kaupungin vastuulla, vaan yrittäjien on itse markkinoitava tuotteitaan ja palvelujaan. Kaupunki tukee toimintaa osallistumalla mahdollisesti aikataulujulkaisujen laatimiseen ja tiedon välittämiseen intenet -sivulla sekä kaupungin toimipisteissä. 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kävelymatkan pituudet ja matka-aika säilyvät lähes ennallaan, koska suuria muutoksia nykyisen linjaston reitteihin ei ole tehty. Huhtasenkylän alueella kävelymatkan pituudet lyhenevät linjan 1 jatkamisen ansiosta osalla matkustajista. Oleellisia muutoksia kävelymatkojen pituuksiin ei näin ollen tule. Jos uudesta aikataulurakenteen käyttöönotosta saadaan sovittua yrittäjän kanssa aikataulut selkeytyvät uuden aikataulu- ja linjastorakenteen käyttöönoton jälkeen ja tämä parantaa oleellisesti palvelutasoa aikataulujen osalta. Esimerkki vanhasta ja uudesta aikataulurakenteesta on esitetty taulukossa 9 10. Uudistuksen jälkeenkään kaikista reittipoikkeamia kuvaavista kirjainyhdistelmistä ei päästä eroon. Palvelutasotavoitteissa määritetyt liikennöintiajat on suhteutettu paremmin kysyntää vastaaviksi ja Imatran kaupungin ostoliikenteen osuutta on mahdollista vähentää. Etenkin lauantai- ja sunnuntaiaamujen ostoliikennevuoroja on sopeutettu kysyntää vastaavalle tasolle. Vuorojen vähetessä vaarana voi olla, että vähenevän vuorotarjonnan myötä menetetään, joitain nykyisiä käyttäjiä. Mikäli matkustajamäärissä saadaan kasvua esimerkiksi lippujärjestelmän kehittämistoimenpiteillä (kappale 6.2), voi liikennöitsijä ottaa suuremman vastuun myös nykyisin ostoliikenteenä ajettavan liikenteen hoidosta. Tällöin ostoliikenteestä säästyvät rahat voidaan edelleen suunnata esimerkiksi lippujärjestelmän kehittämiseen. 45

8 LÄHTEET Etelä-Karjalan liitto (2009). Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennestrategian päivitys 2009. Etelä-Karjalan liitto (2010). Maakuntakaavaselostus. HLT (2005) Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2004 2005. Imatran kaupunki (2004). Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020. Selostus ja kaavakartta. Imatran kaupunki (2010). Paikallisliikenteen aikataulut. Kaupungin toimittavat tilastot ja asiakirjat paikallisliikenteestä Ketju (2008). Lappeenrannan Imatran kaupunkiseutu. Aluetyöryhmän raportti. Lappeenrannan seudun joukkoliikenteen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena 2006 Matkahuolto (2010). Linja-autoliikenteen aikataulut Saimaa Gardens (2010). http://www.joutsenmaa.fi/pages/fi/saimaa-gardens/esittely.php Tilastokeskus (2010). Väestötilastot. VR (2010). Junaliikenteen aikataulut. 46

LIITTEET Liite 1. Imatran peruskouluikäinen väestö, koulut ja bussilinjat. 47

Liite 2. Etäisyysvyöhykkeet Imatran joukkoliikenteen pysäkeiltä linjoittain (Digiroad 2010) 48

Liite 3. Etäisyysvyöhykkeet Imatran paikallisliikenteenpysäkeiltä. 49

Liite 4. Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet (Ketju 2009) 50