MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHUOLTOLAKI SEKÄ MUU OSAAMISALAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ T. Tähkä kevät 2017 MIELENTERVEYSTYÖ Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön: 1. psyykkisen hyvinvoinnin, 2. toimintakyvyn, 3. persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä 4. mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyö sisältää myös kansalaisille annettavat mielenterveyspalvelut. Mielenterveystyö jaetaan rakentavaan, ehkäisevään ja korjaavaan toimintaan. 1
RAKENTAVA MIELENTERVEYSTYÖ Tarkoitetaan: Yksilön mielenterveyden kehittymistä edistävien yhteiskunnallisten, vuorovaikutussuhteisiin liittyvien ja yksilöllisten tekijöiden tunnistamista. Yksilön suotuisan kehityksen käynnistämistä ja ylläpitämistä. Kehitystä suosivien olosuhteiden (kasvuympäristön) aikaansaamista ja parantamista. EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYSTYÖ Tarkoitetaan yhteiskunnallisten, vuorovaikutussuhteisiin liittyvien ja yksilöllisten mielenterveysuhkien tunnistamista ja torjuntaa. 2
KORJAAVA MIELENTERVEYSTYÖ Tarkoitetaan yksilöiden mielenterveyden häiriöiden ja mielisairauksien parantamista ja lieventämistä tutkimuksella, hoidolla ja kuntoutuksella MIELENTERVEYSTYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA Perustuslaki (731/1999) Kaikilla Suomen kansalaisilla on oikeus terveydentilastaan ja asuinpaikastaan riippumatta oikeus saada sosiaali- ja terveyspalveluita. (Universaali oikeus) Palveluiden järjestäminen säädetty lainsäädännöllä kuntien tehtäväksi ; Kansanterveyslaki, terveydenhuoltolaki, erikoissairaanhoitolaki, sosiaalihuoltolaki, mielenterveyslaki, päihdehuoltolaki. Asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeudesta, kohtelusta, osallistumisesta palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun säädetään: Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki) ja Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (sosiaalihuollon asiakaslaki) 3
MIELENTERVEYSTYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA Tietosuojaa koskevista määräyksistä säädetään: edellä mainituissa laissa (potilaslaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki) ja lisäksi henkilötietolaissa. Hoitotakuuta koskevasta lainsäädännöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella hoitoon pääsyn toteutumisesta (koskee julkista terveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa) Potilaalla on oikeus saada arkipäivisin yhteys terveyskeskukseen. Mikäli hoidon tarve edellyttää käyntiä, on terveyskeskukseen saatava aika viimeistään 3 päivän kuluessa yhteydenotosta. MIELENTERVEYSTYÖN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA Hoitotakuu jatkuu Hoitoon terveyskeskuksessa on päästävä 3 kuukaudessa, sairaalahoitoon 6 kuukaudessa. Erikoissairaanhoito lähetteen saapumisen jälkeen arviointi 3 viikon kuluessa, tutkimukset ja lääkärin arviointi 3 kk. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa, se on aloitettava viimeistään 6 kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (alle 23-vuotiaat) hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä 3 kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Jos oma terveyskeskus/sairaala ei pysty hoitamaan määräajassa -> maksusitoumus muualle esim. yksityissektorille. 4
TERVEYDENHUOLTOLAKI Terveyden ja hyvinvoinnin toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Palveluiden laadun edistäminen ja asiakaslähtöisyys Palveluvalikoima: Sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Palvelut: terveystarkastukset ja neuvonta, seulonta, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, sairaanhoito MIELENTERVEYSTYÖ TERVEYDENHUOLTOLAISSA Mielenterveystyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Mielenterveystyöstä säädetään lisäksi mielenterveyslaissa (1116/1990) ja sosiaalihuoltolaissa. (30.12.2014/1303) 5
SOSIAALIHUOLTOLAKI - PALVELUT Tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen Asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen Taloudellisen tuen tarpeeseen Sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi SOSIAALIHUOLTOLAKI Erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö: Erityista tukea tarvitsevalla henkilo lla ja asiakkaalla henkiloä, jolla on erityisia vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, païhteiden ongelmakaÿto n, usean yhta aikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Erityisen tuen tarve ei ole sidottu vammaan tai diagnoosiin. 6
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Sosiaalisella kuntoutuksella vahvistetaan henkilo n kykya selviytya arkipaïva n toiminnoista, vuorovaikutussuhteista ja oman toimintaympa risto nsa rooleista. Tavoite voi olla arkiela ma n taitojen oppimista, païhteetto ma n arjen hallintaa, koulutukseen tai tyoḧo n tarvittavien asioiden harjoittelua tahi tukea ryhma ssa toimimiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen va lineita: esim. yksilo llinen psykososiaalinen tuki ja laḧityo (kotikaÿnnit, mukana kulkeminen, kasvatuksellinen tuki omien asioiden hoitamiseen), erilaiset toiminnalliset ryhmaẗ, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, tyoẗoiminta seka asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana sovittua suunnitelmaa. Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa päihdeja/tai mielenterveyshoito sekä muut tarvittavat palvelut ja tukitoimet yli sektorirajojen. LAKI POTILAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA Laki säätelee potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaalla on oikeus tietää hoitoon pääsynsä ajankohta Potilaan oikeus suunnitelmaan tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus ja yhteistyö potilaan ja hänen läheisensä kanssa Potilaalla oikeus saada selvitys terveydentilasta, hoidon merkityksestä, hoitovaihtoehdoista Potilaalla oikeus saada itseään koskevat tiedot Potilaan itsemääräämisoikeus Muistutus Potilasasiamies palvelut 7
LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA Laki säätelee asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon. Asiakkaalla on oikeus saada tietää oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ja oikeus osallistua palveluidensa suunnitteluun Asiakkaalla oikeus hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelmaan. Asiakkaalla oikeus saada itseään koskevat tiedot Itsemääräämisoikeus Muistutus Sosiaaliasiamiespalvelut MIELENTERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Kunnan velvollisuus järjestää palvelut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kesken niin, että palvelut muodostavat eheän kokonaisuuden. Palvelujen tarve painottuu eri mielenterveydenhäiriöiden kohdalla eri tavoin. Tarvitaan porrasteista ja monipuolista palvelujärjestelmää ja kaikkiin ikäryhmiin kuuluville porrasteista hoito- ja kuntoutusjärjestelmää esim. avohoitoa, sairaalahoitoa, päiväsairaalatoimintaa, kuntoutuspalveluita, työtoimintaa. Terveyskeskukset vastaavat ensisijaisesti hoidon tarpeen arvioinnista. 8
MIELENTERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET Hoitoon voi hakeutua tarpeen sitä edellyttäessä. Hoito tulisi järjestää ensisijaisesti avohoitona sekä niin että henkilön oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Avohoidon palvelut tulisi saada osana perusterveydenhuollon palveluja. Yhteistyön tekeminen terveyskeskusten, sairaanhoitopiirien ja sosiaalihuollon välillä. Toiminnallinen kokonaisuus ja hoidon sekä kuntoutuksen porrasteisuus mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. MIELENTERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET Yhteistyö sosiaalihuollon kanssa lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutukseen liittyvissä asioissa Tuki- ja palveluasuminen on ensisijaista kun henkilön hoito voidaan järjestää sairaalassa tapahtuvan hoidon sijasta avohoitona. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista velvoittaa kuntaa järjestämään vaikeavammaisiksi katsottaville henkilöille hänen tarvitsemansa palveluasumisen (lain 8 ) 9
HYVÄ MIELENTERVEYSPALVELU Potilas- ja asiakaslähtöinen Voimavarakeskeinen Teoreettisesti perusteltavissa Luonnollisiin ympäristöihin soveltuva - palveluita tulisi olla siellä, missä ihmiset asuvat. Eettisesti hyväksyttävä Vaikuttava HOITO TAHDOSTA RIIPPUMATTA Hoitoon määräämisen edellytykset: Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain: 1. Jos hänen todetaan olevan mielisairas 2. Jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään, turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja 3. Jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäväksi tai ovat riittämättömiä. 10
HOITO TAHDOSTA RIIPPUMATTA 1. Mielisairaus 2. Mielisairauden vuoksi hoidon tarpeessa 3. Muut palvelut eivät sovi käytettäväksi tai ovat sopimattomia 1. Mielisairaus *Mielisairauden määrittäminen on lääketieteellinen kysymys, joka tulee lääkärin tutkimuksen perusteella ratkaista. *Mielisairaudella tarkoitetaan yleensä vakavaa mielenterveyden häiriötä, johon liittyy todellisuuden tajun häiriintyminen. HOITO TAHDOSTA RIIPPUMATTA 1. Mielisairaus 2. Mielisairauden vuoksi hoidon tarpeessa 3. Muut palvelut eivät sovi käytettäväksi tai ovat sopimattomia 2. Mielisairauden vuoksi hoidon tarpeessa Hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi olennaisesti henkilön sairautta esim. sairaus etenee Terveys ja turvallisuus voivat vaarantua niin että henkilö ei huolehdi perustarpeistaan esim. syömisestä, hautoo itsemurhaa, on vaarassa jäädä heitteille Läheisille tai hänestä huolehtiville aiheutuu terveydellistä uhkaa tai tasapainon järkkymistä 11
HOITO TAHDOSTA RIIPPUMATTA 1. Mielisairaus 2. Mielisairauden vuoksi hoidon tarpeessa 3. Muut palvelut eivät sovi käytettäväksi tai ovat sopimattomia 3. Muut palvelut eivät sovellu käytettäväksi tai ovat riittämättömiä Ennen määräämistä tahdosta riippumattomaan hoitoon tulee arvioida (mutta ei ole pakko käyttää) muiden hoitovaihto-ehtojen tarjoamat mahdollisuudet - lääketieteellinen kysymys koska on arvioitava sairauden laatu, sen hoidosta saadut kokemukset ja realistiset vaihtoehdot TARKKAILUUN OTTAMINEN JA TARKKAILU SEKÄ HOITOON MÄÄRÄÄMINEN 1. Lääketieteellinen tutkimus, jonka perusteella tehdään tarkkailulähete, mikäli hoitoon määräämisen edellytykset ovat olemassa. Laatii perusterveydenhuollon lääkäri, jonka jälkeen psykiatrisen sairaalan päivystävä lääkäri tutkii potilaan ja selvittää ovatko edellytykset tarkkailuun ottamiselle olemassa. 2. Tarkkailusta vastaavan lääkärin on annettava tarkkailulausunto. Tarkkailuun ottaminen edellyttää aikaisintaan kolme päivää aikaisemmin laadittua tarkkailulähetettä (4. päivänä) 3. Hoitoon määräämisen tekee psykiatrisesta hoidosta vastaava lääkäri (yleensä ylilääkäri) 12
HOIDON JATKAMINEN Hoidon jatkamista koskevan päätöksen nojalla potilasta saadaan pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kolme kuukautta. 3 kk:n jälkeen yhteistyössä potilaan kanssa voidaan hoitoa jatkaa toiset 3 kk => sen jälkeen, jos potilas tarvitsee hoitoa, hänet on asetettava tarkkailuun uudestaan. Tarkkailuun otetun tai hoitoon määrätyn itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa ja häneen kohdistaa pakkoa vain siinä määrin kuin sairauden hoito tai hänen turvallisuutensa tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii. PERUSVAPAUKSIIN PUUTTUMINEN Vain tarkkailussa olevalle tai tahdostaan riippumatta hoidossa olevillepotilaille (jos sairauden hoito vaatii) Ruumiillisen sairauden hoito sallittua vain henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi Liikkumisvapauden rajoittaminen Omaisuuden haltuun otto Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen Henkilöntarkastus ja -katsastus Yhteydenpidon rajoittaminen Eristäminen 13
ALAIKÄISEN TAHDOSTA RIIPPUMATON HOITO Alaikäinen henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon 1. jos hän on vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai 2. vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai 3. turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja 4. mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi ALAIKÄISEN HOITOON MÄÄRÄÄMINEN EI EDELLYTÄ MIELISAIRAUTTA Esim. Anoreksia vakava mielenterveydenhäiriö, joka voi uhata henkeä, mutta henkilö on todellisuudentajuinen. KUNNAN VELVOLLISUUDET PÄIHDEPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ Kunnan velvollisuus huolehtia siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten palvelujen kehittäminen: Yleisissä palveluissa ohjataan tarvittaessa avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin. Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. 14
KESKEISET PERIAATTEET Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Palveluja annettaessa on päihteiden ongelmakäyttäjää tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmiaan. PÄIHDEHUOLTOLAKI Tavoite: Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. 15
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN LAATUKRITEERIT 6. Uudistaminen, levitys, vakiinnuttaminen 5.Toteutus Toteutus 1. Tietoperusta ja etiikka A. Tasapainonen kokonaisuus B.Seuranta ja arviointi 4. Viestintä, osallisuus ja yhteistyö 2. Kohdentaminen ja suunnittelu 3. Resurssien varmistaminen TAHDOSTA RIIPPUMATON HOITO PÄIHDEHUOLTOLAIN MUKAAN TERVEYSVAARAN PERUSTEELLA Terveysvaaran perusteella Edellytys hengenvaara tai henkilöä uhkaa päihteiden jatkuvan käytön vuoksi kiireellistä hoitoa vaativa terveydellinen vaurio. Terveysvaaran takia tapahtuva tahdonvastainen hoitoon toimittaminen edellyttää lääkärinlausuntoa, jonka voi tehdä kuka tahansa laillistettu lääkäri. Päätöksen hoitoon otosta tekee lausunnon perusteella terveyskeskuksen tai sairaalan ylilääkäri, vastaava lääkäri tai tähän toimeen määrätty lääkäri. 16
TAHDOSTA RIIPPUMATON HOITO PÄIHDEHUOLTOLAIN MUKAAN VÄKIVALTAISUUDEN PERUSTEELLA Väkivaltaisuuden perusteella Henkilö vaarantaa väkivaltaisella tavalla perheenjäsenensä tai muun henkilön terveyttä, turvallisuutta tai henkistä kehitystä. Päätös lyhytaikaisesta enintään viiden (5) vuorokauden tahdonvastaisesta hoidosta tehdään sosiaalitoimessa ja alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Mahdollisuus hallinto-oikeuden päätöksellä jatkaa hoitoa 30 vuorokauden mittaiseksi. Edellyttää lääkärintodistusta terveydentilasta ja henkilön kuulemista LASTEN MIELENTERVEYSPALVELUT LÄHETTEET Lääkärin lähete Lasten mielenterveysongelmia hoidetaan terveydenhuollon peruspalveluissa (lasteneuvola, perheneuvola, kouluterveydenhuolto) ERIKOISSAIRAAHOITO - Erityisosaamista vaativat mielenterveyden ongelmat kuten traumat, vaikeat mielenterveydenhäiriöt, käytösongelmat, itsetuhoisuus Pkl ja osastohoidot Lääkärin lausunto Kelan kustantamat yksityisterapiat 17
NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Viranomaislähete - ei tarvita lääkärin lähetettä Nuorten mielenterveysongelmia hoidetaan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, terveyskeskuksissa ja kuntien nuorten mielenterveystyöryhmissä. NUORISONPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA KOULUILLA NUORISONEUVOLAN PSYKOLOGI - jotka eivät kuulu kouluterveydenhuollon tai opiskelijaterv.huollon piiriin NEUROPSYKIATRISET ONGELMAT - NEPSY TUKITIIMI Lääkärin Lähetteellä TAYS - vaikeat mielenterveyden ongelmat ja oireet joihin liittyy toimintakyvyn lasku - pkl ja osastohoidot Lääkärin lausunto Kelan kustantamat yksityisterapiat AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Asiakas/perhe ENSIOHJAUS ENSIO Lähetteellä LÄHETTEET Perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto PSYKIATRIKESKUS Hoidon arviointi ja lyhytaikaishoito SARVIKSEN PSYKIATRIA Aikuiset - ahdistuneisuus ja mielialahäiriöt, syömishäiriöt traumat Päiväsairaalat 1, 2 ja 3 Liikkuva psykiatrinen työryhmä -kotikäynnit Sairaalahoito -Tays KONSTIYKSIKKÖ Tuki arjen hallintaan ja kotona asumiseen PSYKIATRIAN POLIKLINIKKA MAAHANMUUTTAJILLE TIPOTIEN PSYKIATRIA Aikuiset - psykoosisairaudet Nuorten aikuisten työryhmä (18-25v) PSYKIATRIAN INTENSIIVIYKSIKKÖ 18-30- vuotiaat - toiminnalliset menetelmät IKÄIHMISTEN PSYKIATRISET PALV ELUT - Lyhyt- ja pitkäaikaista psykiatrista tutkimusta, hoitoa ja mielenterveyskuntoutusta Psykogeriatrinen pkl Osastohoito KELAN KUSTANTAMAT YKSITYISTERAPIAT 18
PÄIHDEPALVELUT LÄHETTEET Lääkärin lähete tai Ensiohjaus Ension arviointi - Asiakas itse voi myös ottaa yhteyttä Ensioon Konsti (kotiin suunnattu tuki ja kotikatkot): tukea ikaïhmisten ja yli 18-vuotiaiden païhde- ja mielenterveysongelmaisten arjen hallintaan, toimintakykyyn seka kotona asumiseen PÄIHDEKESKUS Riippuvuuksien arviointi ja määräaikaiset hoidot SELVIÄMIS-JA KATKAISUHOITOASEMA KONSTIYKSIKKÖ Kotikatkaisu yli 65-vuotiaille HUUMEKLINKKKA suonensisäisten huumeiden käyttö KRIISIMAJOITUS Asumis- ja tukipalveluasumisen yksikkö Tastu PALHONIEMEN HUOLTOKOTI AVOKUNTOUTUS JA LAITOSKUNTOUTUS Lähteet: Huttunen, M. 2011. Päihdepotilaan tahdosta riippumattomat toimenpiteet. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli =dlk00479 Laatutaḧtea kierta mässä. Ehkaïseva n païhdetyo n laatuka sikirja. 2013. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104420/kid2013_021_verkkojulkais u.pdf?sequence=1 Tampereen kaupungin sivut: www.tampere.fi Pirkanmaan sairaahoitopiirin sivut: www.pshp.fi Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Terveydenhuoltolaki Ajantasainen lainsäädäntö löytyy: www.finlex.fi 19