Eurooppalaiset 2016: näkemykset ja odotukset, terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija: Jacques Nancy, Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Julkaisija: EPRS Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu PE 570423 kesäkuuta 2016
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT... 7 EUROOPPALAISET JA KANSALLISET TULOKSET... 15 I. EUROOPPALAISIA KANSALAISIA YHDISTÄVÄT TEKIJÄT OVAT TÄRKEÄMPIÄ KUIN HEITÄ EROTTAVAT TEKIJÄT... 15 II. EUROOPAN UNIONIN TOIMINTA: NÄKEMYKSET JA ODOTUKSET... 19 1. Näkemys Euroopan unionin toiminnasta... 19 2. Eurooppalaisten odotukset EU:n toimintaa kohtaan... 20 3. Tarkemmin EU:sta, jaottelu eri politiikkojen mukaan... 21 III. TERRORISMIN TORJUNTA... 37 1. Jäsenvaltioon kohdistuvan terrori-iskun uhan arviointi... 37 2. Sopivin taso torjua tehokkaasti terrorismin uhkaa... 39 3. Kiireellisimmät toimet terrorismin torjumiseksi... 42 4. Kiireellisimmät toimet radikalisoitumisen torjumiseksi... 44 IV. KESKINÄISEN AVUNANNON LAUSEKE... 47 1. Tietämys keskinäisen avunannon lausekkeesta... 47 2. Mielipide keskinäisen avunannon lausekkeesta... 49 3
Tekniset eritelmät Otos: EU-28 Perusjoukko: 27 969 vähintään 15 vuotta täyttänyttä eurooppalaista Menetelmä: Kasvotusten tehty haastattelu Tutkimusajankohta: 9. 18. huhtikuuta 2016, tekijä TNS opinion Huomautus Lukijoiden on syytä muistaa, että mielipidetutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus määräytyy otoksen ja prosenttiosuuden suuruuden mukaan muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Noin tuhannen haastattelun otoksessa (jäsenvaltioissa tavallisesti käytetty otoksen koko) todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % ± 1,9 %- yksikköä 20 % tai 80 % ± 2,5 %- yksikköä 30 % tai 70 % ± 2,7 %- yksikköä 40 % tai 60 % ± 3,0 %- yksikköä 50 % ± 3,1 %- yksikköä 4
JOHDANTO Euroopan parlamentin erityiseurobarometri tehtiin 9. 18. huhtikuuta 2016. TNS opinion toteutti sen Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa. Tutkimuksessa keskitytään siihen, mitkä ovat eurooppalaisten näkemykset ja odotukset EU:n toiminnasta, terrorismin torjunnasta ja keskinäisen avunannon lausekkeesta. Se julkaistaan tilanteessa, jossa britit äänestivät hiljattain Euroopan unionista lähtemisen puolesta. Kuten kaikissa tämän tyyppisissä tutkimuksissa, tuloksia analysoitaessa on otettava huomioon kansallinen, eurooppalainen ja kansainvälinen tilanne, jossa haastattelut on tehty. Kansallisella tasolla merkittäviä tapahtumia olivat ennen kaikkea traagiset terrori-iskut, jotka tapahtuivat Brysselissä 22. marraskuuta 2016, sekä niitä edeltäneet terrori-iskut muualla Euroopan unionin jäsenvaltioissa, kuten Ranskassa tammikuussa ja marraskuussa 2015, Tanskassa helmikuussa 2015, Yhdistyneessä kuningaskunnassa heinäkuussa 2005 ja Espanjassa maaliskuussa 2004. Ennen tutkimuksen toteuttamista pidettiin erinäisiä vaaleja ja kansanäänestyksiä. Irlannissa pidettiin yleiset vaalit 26. helmikuuta. Slovakiassa pidettiin parlamenttivaalit 5. maaliskuuta, ja Saksassa pidettiin kolmet aluevaalit 10. maaliskuuta (Baden- Württembergissa, Rheinland-Pfalzissa ja Saksi-Anhaltissa). Itävallassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros 24. huhtikuuta. Kyproksella oltiin tutkimuksen aikana järjestämässä parlamenttivaaleja, jotka pidettiin 22. toukokuuta 2016. Lisäksi Virossa aiotaan pitää presidentinvaalit 29. elokuuta ja Liettuassa parlamenttivaalit 9. lokakuuta 2016. Espanjassa 20. joulukuuta pidettyjen vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut kariutuivat, ja tämän seurauksena pidetään uudet vaalit 26. kesäkuuta 2016. EU:ssa on järjestetty viime aikoina useita kansanäänestyksiä. Hollantilaiset vastustivat 6. huhtikuuta pidetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:n ja Ukrainan välistä assosiaatiosopimusta. Tanskalaisten äänestäjien enemmistö puolestaan torjui kansanäänestyksessä 3. joulukuuta 2015 yhteistyön syventämisen EU:n kanssa oikeus- ja sisäasioissa. Italiassa järjestettiin 17. huhtikuuta 2016 kansanäänestys off-shore-kaasun ja -öljyn porauksen lopettamisesta. Äänestystulos hylättiin, koska 50 prosentin kynnysarvoa ei saavutettu. Kesäkuussa monissa Italian kaupungeissa pidetään kuntavaalit. Niiden ensimmäinen kierros pidettiin 5. kesäkuuta. Virallinen kampanjointi Yhdistyneessä kuningaskunnassa käynnistettiin 15. huhtikuuta. 5
Joukkomuutto ja sen aiheuttamat inhimilliset ja poliittiset seuraukset jatkuvat eri puolilla EU:ta. EU ja Turkki allekirjoittivat tässä tilanteessa joukkomuuttoon liittyvän sopimuksen 18. maaliskuuta 2016. Kansainvälisellä tasolla Syyrian konflikti ja muuttoliikekriisi ovat olleet edelleen paljon esillä tiedotusvälineissä. Lisäksi on syytä nostaa esille Panaman paperit, joita alettiin julkaista 3. huhtikuuta 2016. Euroopan parlamentin eurobarometrin tuloksia analysoitaessa voidaan havaita, että osa edellä mainituista taustatapahtumista on vaikuttanut merkittävästi haastateltujen vastauksiin. Huom. EU:n keskiarvo on painotettu, ja kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion (Saksa, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Espanja ja Puola) osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. 6
TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT I. EUROOPPALAISIA YHDISTÄVÄT TEKIJÄT OVAT TÄRKEÄMPIÄ KUIN HEITÄ EROTTAVAT TEKIJÄT Eurooppalaisista lähes kolme neljännestä on sitä mieltä, että heitä yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät. EU:n tasolla lähes kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että eurooppalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät (74 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä vuoteen 2014 verrattuna). 19 prosenttia vastaajista sen sijaan ei yhdy tähän väittämään. Kansallisella tasolla niiden vastaajien määrä, jotka ovat sitä mieltä, että eurooppalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät, on kasvanut 22 jäsenvaltiossa ja on yli 80 prosenttia 12 jäsenvaltiossa. Eniten tätä mieltä olevia vastaajia on Maltalla (93 prosenttia, +9), Ruotsissa (89 prosenttia, +2), Irlannissa (85 prosenttia, +2), Liettuassa (85 prosenttia, +1) ja Suomessa (85 prosenttia, +1). Asiasta eri mieltä olevia vastaajia on eniten Kreikassa (30 prosenttia, +2), Ranskassa (29 prosenttia, -2) ja Itävallassa (28 prosenttia, -2). II. EU:N TOIMINTA: NÄKEMYKSIÄ JA ODOTUKSIA Riippumatta siitä, miten hyvin Euroopan kansalaiset ovat perehtyneet EU:n valtuuksiin ja vastuulle kuuluviin tehtäviin, oli mielenkiintoista kysyä heiltä, miten he näkevät EU:n toiminnan tietyillä aloilla ja millaisia odotuksia heillä on EU:ta kohtaan. Tulokset osoittavat, että eurooppalaisten mielestä EU:n toiminta on suurelta osin riittämätöntä niillä 15 alalla, joista heille esitettiin kysymyksiä, ja että valtaosa kansalaisista haluaisi, että EU toimisi nykyistä enemmän näillä aloilla. 7
1. Alat, joilla EU:n toimintaa pidetään riittämättömänä ja joilla toivotaan lisää toimintaa Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tämä näkemys liittyy läheisesti kriiseihin ja merkittäviin tapahtumiin, jotka ovat olleet hiljattain paljon esillä eurooppalaisissa ja kansainvälisissä uutisissa. a) Ensinnäkin talous- ja rahoituskriisi ja sen aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja niihin liittyvät skandaalit huolestuttavat edelleen suuresti eurooppalaisia. Tutkimustuloksista käy ilmi, että työttömyyden torjumisen osalta 69 prosenttia vastaajista pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 77 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa veropetosten torjunnan osalta 66 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 75 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa terveyden ja sosiaaliturvan osalta 50 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 63 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa talouspolitiikan osalta 44 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 52 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa maatalouden osalta 43 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 50 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa. Teollisuuspolitiikan osalta mielipiteet EU:n toiminnasta ovat kuitenkin jakautuneet, sillä 37 prosenttia pitää toimintaa riittämättömänä ja 36 prosenttia pitää sitä sopivana. 47 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että EU:n pitäisi lisätä toimintaansa tällä alueella. b) Toiseksi muuttoliikekriisin seuraukset vaikuttavat suoraan vastaajiin. Enemmistö vastaajista pitää EU:n toimintaa riittämättömänä muuttoliikettä koskevan kysymyksen osalta 66 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 74 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa ulkorajojen suojelun osalta: 61 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 71 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa. 8
c) EU:n toimintaa pidetään riittämättömänä ulkoisessa toiminnassa, turvallisuudessa, puolustuksessa ja eurooppalaisissa arvoissa. Näin ollen terrorismin torjunnan osalta 69 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 82 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta 51 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 66 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa demokratian ja rauhan edistämisen osalta 51 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 68 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa ulkopolitiikan osalta 40 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 50 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa. d) Pariisin ilmastosopimus allekirjoitettiin joitakin kuukausia ennen tutkimusta (joulukuussa 2015), mutta EU:n halutaan silti lisäävän ympäristöön liittyvää toimintaansa. Ympäristönsuojelun alalla 52 prosenttia pitää EU:n toimintaa riittämättömänä, ja 67 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa. 2. Alat, joilla EU:n toimintaa pidetään riittävänä mutta joilla EU:n toivotaan lisäävän toimintaansa EU-tulostasolla EU:n toimintaa pidetään sopivana/oikeansuuntaisena seuraavilla kahdella alalla: miesten ja naisten tasa-arvoinen kohteleminen: 48 prosenttia vastaajista pitää EU:n toimintaa sopivana. 55 prosenttia vastaajista haluaisi kuitenkin EU:n lisäävän toimintaansa tällä alalla. energiansaanti ja energiaturvallisuus: 45 prosenttia pitää EU:n toimintaa sopivana mutta 53 prosenttia haluaisi EU:n lisäävän toimintaansa tällä alalla. III. TERRORISMIN TORJUNTA Kokevatko eurooppalaiset, että heihin kohdistuu terrori-iskun uhka? Millä tasolla terrorismin uhkaa voidaan heidän mielestään torjua tehokkaimmin? Mitkä ovat kiireellisimmät toimet, joita tarvitaan tällä alalla ja radikalisoitumisen torjumisessa? 9
1. Käsitys terrori-iskun riskistä vaihtelee eri jäsenvaltioissa Vastaajilta kysyttiin, miten suureksi he arvioisivat terrori-iskun riskin maassaan asteikolla 1 10. EU-tason vastaukset osoittavat, että 40 prosenttia vastaajista EU:ssa pitää riskiä suurena (8 10 asteikolla 1 10). Kansallisella tasolla vastaajien ehdoton enemmistö pitää iskun riskiä suurena Ranskassa (64 prosenttia), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (55 prosenttia) ja Belgiassa (50 prosenttia). Riskiä erittäin suurena (10 asteikolla 1 10) pitävien prosenttiosuus on suurin ranskalaisten (29 prosenttia), brittien (23 prosenttia) ja italialaisten (17 prosenttia) keskuudessa. 47 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että iskun riski on keskisuuri (4 7 asteikolla 1 10). 14 jäsenvaltiossa vastaajien ehdoton enemmistö pitää riskiä keskisuurena. Tätä mieltä ollaan eniten Tšekin tasavallassa (63 prosenttia), Luxemburgissa (61 prosenttia) ja Alankomaissa (60 prosenttia). Terrori-iskun riskiä pitää pienenä 11 prosenttia EU-kansalaisista. Riskiä pitää pienenä suurin osa Viron (53 prosenttia), Slovenian (50 prosenttia) ja Latvian (46 prosenttia) vastaajista. 10
2. Maailmanlaajuinen taso vaikuttaa tehokkaimmalta tasolta torjua terrorismin uhkaa tehokkaasti Kun eurooppalaisilta kysyttiin, mikä on sopivin taso torjua terrorismin uhkaa tehokkaasti, he vastasivat seuraavasti: 38 prosentin mukaan maailmanlaajuinen taso 23 prosentin mukaan Euroopan (EU) taso 21 prosentin mukaan kansallinen taso 6 prosentin mukaan paikallinen tai alueellinen taso 10 prosentin mukaan kaikki tasot yhdessä. 3. Kiireellisimmät toimet terrorismin torjumiseksi Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitkä toimet ovat heidän mielestään kiireellisimpiä terrorismin torjumiseksi. He saivat valita enintään neljä vastausta. Kaikki vaihtoehdot saivat korkeat tulokset, mikä kertoo siitä, että eurooppalaiset ovat tarkoin selvillä terrorismin torjuntaa koskevasta julkisesta keskustelusta. Seuraavassa luetellaan laskevassa järjestyksessä EU-tason toimet, jotka valittiin vastausvaihtoehdoista useimmin: 42 % terroristiryhmien rahoituksen estäminen 41 % terrorismin ja radikalisoitumisen syiden torjunta 39 % EU:n ulkorajojen tehostettu valvonta 36 % yhteistyön parantaminen jäsenvaltioiden poliisien ja tiedustelupalveluiden sekä Europolin eli EU:n poliisiyhteistyön yksikön välillä 35 % laittoman asekaupan torjunta EU:n sisällä 24 % sen ehkäiseminen, että radikalisoituneet Euroopan kansalaiset liittyvät terroristijärjestöihin, ja heidän EU:hun paluunsa nykyistä parempi ennakointi 23 % tehokkaammat ja varoittavammat rikosoikeudelliset toimet 20 % yhteistyön parantaminen jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja Eurojustin eli EU:n oikeudellisen yhteistyön yksikön välillä 11
20 % Syyrian tulevaisuutta ja laajemmin Lähi-itää koskeva yhteinen EU-politiikka 15 % terrorismin uhrien auttaminen ja tukeminen 15 % Schengenin tietojärjestelmän eli kadonneiden ja etsintäkuulutettujen henkilöiden tietokannan nykyistä parempi hyödyntäminen 13 % sen varmistaminen, että terrorismin torjuntatoimet kunnioittavat lakia ja perusoikeuksia 8 % matkustajarekisterin eli Euroopan lentomatkustajien nimirekisterin viimeistely Kansallisen tason tulokset osoittavat, että edellä mainittuja viittä ensimmäistä keinoa pidetään myös kansallisella tasolla terrorismin torjunnan tärkeimpinä keinoina. Terroristiryhmien rahoituksen estäminen mainittiin useimmin Kyproksella (53 prosenttia), Espanjassa (51 prosenttia), Suomessa (50 prosenttia), Ranskassa (46 prosenttia), Sloveniassa (43 prosenttia) ja Kroatiassa (36 prosenttia). Se mainittiin useimmin myös Luxemburgissa (46 prosenttia) ja Maltalla (41 prosenttia). Tosin näissä maissa samaan tulokseen ylsi muitakin keinoja. Terrorismin ja radikalisoitumisen syiden torjunta mainittiin useimmin Ruotsissa (56 prosenttia), Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (molemmissa 48 prosenttia), Belgiassa (47 prosenttia), Maltalla (41 prosenttia) ja Irlannissa (40 prosenttia). EU:n ulkorajojen tehostettu valvonta mainittiin useimmin Tšekin tasavallassa (60 prosenttia), Liettuassa (58 prosenttia), Latviassa (57 prosenttia), Virossa (56 prosenttia), Bulgariassa (55 prosenttia), Itävallassa ja Romaniassa (molemmissa 50 prosenttia), Unkarissa ja Slovakiassa (molemmissa 47 prosenttia), Portugalissa (46 prosenttia) ja Puolassa (42 prosenttia). Yhteistyön parantaminen jäsenvaltioiden poliisien ja tiedustelupalveluiden sekä Europolin eli EU:n poliisiyhteistyön yksikön välillä oli eniten mainittu toimi Alankomaissa (63 prosenttia) ja Tanskassa (52 prosenttia). Laittoman asekaupan torjunta EU:n sisällä oli eniten mainittu toimi Kreikassa (49 prosenttia), Luxemburgissa (46 prosenttia), Maltalla (41 prosenttia) ja Italiassa (38 prosenttia). 12
Kiireellisimmät toimet radikalisoitumisen torjumiseksi Euroopan parlamentti esitti vastaajille luettelon uusista toimista, jotka on tarkoitettu torjumaan erityisesti radikalisoitumista ja unionin kansalaisten värväämistä terroristijärjestöihin. Vastaajat saivat valita enintään neljä vaihtoehtoa. EU-tasolla tulokset osoittavat, että suuri osa vastaajista, 39 prosenttia, on sitä mieltä, että sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunta on kiireellisin toimi radikalisoitumisen ja unionin kansalaisten terroristijärjestöihin värväämisen torjumiseksi. Kansallisella tasolla tämä mainittiin tärkeimmäksi toimeksi 23:ssa 28:sta jäsenvaltiosta. Vastauksen valitsi ehdoton enemmistö Suomessa (60 prosenttia), Ruotsissa (59 prosenttia), Kreikassa (57 prosenttia), Portugalissa (55 prosenttia), Kyproksella (53 prosenttia), Espanjassa (52 prosenttia) ja Alankomaissa (51 prosenttia). Seuraavaksi tärkeimmiksi toimiksi Euroopan kansalaiset mainitsivat seuraavat: 35 % radikaalien verkkosivustojen torjunta sekä laittoman sisällön poistaminen Internetistä ja sosiaalisesta mediasta 32 % tiedotuskampanjat, jotka lisäävät nuorimpien ja altteimpien tietoa radikalisoitumisen riskeistä 31 % kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen 26 % syrjinnän ja islamkammon torjunta 22 % radikalisoitumista ja terrorismia torjuvan viestin levittäminen internetissä ja sosiaalisessa mediassa 22 % opettajien ja paikallisten sidosryhmien erikoiskoulutus radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi 21 % radikalisoitumisen torjunta vankiloissa 20 % ulkomaalaisten, radikaalilta tieltä pois kääntyneiden entisten taistelijoiden esitelmät kouluissa 19 % EU-jäsenvaltioiden väliset keskustelut parhaista tavoista radikalisoitumisen torjumiseksi 19 % lisäapu radikalisoitumista ehkäiseville organisaatioille 12 % radikalisoitumista ehkäisevien ja torjuvien ilmaisten palvelunumeroiden resurssien ja tiimien vahvistaminen 13
IV. KESKINÄISEN AVUNANNON LAUSEKE Enemmistö suuresta yleisöstä EU:ssa ei tunne keskinäisen avunannon lauseketta, mutta kun siitä kerrotaan heille, he tukevat sitä laajasti. 1. Tietämys keskinäisen avunannon lausekkeesta Jos jonkin EU-jäsenvaltion alueelle tehdään aseellinen hyökkäys, kyseinen maa voi aktivoida keskinäisen avunannon lausekkeen, jonka mukaan kaikkien muiden EU-jäsenvaltioiden on parhaansa mukaan tarjottava apua. Tutkimus osoittaa, että 31 prosenttia eurooppalaisista on kuullut lausekkeesta. Heistä 19 prosenttia ei ole kunnolla selvillä sen merkityksestä ja 12 prosenttia on selvillä sen merkityksestä. Kansallisella tasolla keskinäisen avunannon lauseke tunnetaan parhaiten Suomessa (55 prosenttia vastaajista on kuullut siitä), Ruotsissa (49 prosenttia) ja Bulgariassa (48 prosenttia). Toisaalta 68 prosenttia eurooppalaisista ei ole koskaan kuullut lausekkeesta. Tämä piti paikkansa erityisesti Kreikassa, jossa 81 prosenttia vastaajista ilmoitti, etteivät he ole koskaan kuulleet siitä, sekä Kyproksella ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (molemmissa 80 prosenttia), Ranskassa ja Latviassa (molemmissa 79 prosenttia) sekä Espanjassa (78 prosenttia). 2. Mielipide keskinäisen avunannon lausekkeesta Kun vastaajilta kysyttiin, onko keskinäisen avunannon lauseke hyvä vai huono asia, selvä enemmistö eurooppalaisista (85 prosenttia) kannattaa tätä säännöstä. Kansallisella tasolla eniten keskinäisen avunannon lausekkeen kannattajia on Luxemburgissa (94 prosenttia pitää sitä hyvänä asiana), Maltalla ja Suomessa (molemmissa 92 prosenttia) sekä Belgiassa ja Ranskassa (molemmissa 91 prosenttia). 8 prosenttia vastaajista puolestaan pitää sitä huonona asiana, ja 7 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. 14
EUROOPAN JA MAAN TULOKSET I. EUROOPPALAISIA YHDISTÄVÄT TEKIJÄT OVAT TÄRKEÄMPIÄ KUIN HEITÄ EROTTAVAT TEKIJÄT a) Euroopan keskiarvo QA9 Kertoisitteko, oletteko seuraavasta väittämästä samaa vai eri mieltä? Eri EUjäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät. (%) Ei osaa sanoa 7 (=) Yhteensä 'Eri mieltä' 19 (-2) Yhteensä 'Samaa mieltä' 74 (+2) (Muutos huhtikuu 2016 - syyskuu 2015) 15
b) Kansalliset tulokset QA9 Kertoisitteko, oletteko seuraavasta väittämästä samaa vai eri mieltä? Eri EUjäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät. (%) 16
EB85.1 Huhti. 2016 Ero 2016-2015 EB85.1 Huhti. 2016 Ero 2016-2015 EB85.1 Huhti. 2016 Ero 2016-2015 c) Kansalliset tapahtumat QA9 Kertoisitteko, oletteko seuraavasta väittämästä samaa vai eri mieltä? Eri EUjäsenvaltioiden kansalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat tekijät. (%) Yhteensä 'Samaa mieltä' Yhteensä 'Eri mieltä' Ei osaa sanoa EU28 74 +2 19-2 7 = MT 93 +9 4-6 3-3 CY 73 +8 24-7 3-1 BG 79 +7 14-3 7-4 PT 79 +7 14-7 7 = IT 70 +7 24-5 6-2 CZ 75 +6 21-5 4-1 HR 83 +5 13-4 4-1 ES 65 +5 27-6 8 +1 DK 84 +4 11-4 5 = HU 82 +4 14-5 4 +1 RO 77 +4 17 +1 6-5 LU 74 +4 19-7 7 +3 AT 69 +4 28-2 3-2 SI 82 +3 13-5 5 +2 EE 67 +3 20-6 13 +3 SE 89 +2 10 = 1-2 IE 85 +2 9-2 6 = DE 83 +2 13 = 4-2 BE 76 +2 20-3 4 +1 LT 85 +1 10-2 5 +1 FI 85 +1 11-1 4 = FR 62 +1 29-2 9 +1 SK 80 = 15 = 5 = NL 83-1 15 = 2 +1 PL 78-3 11-1 11 +4 UK 72-3 16 +1 12 +2 EL 67-4 30 +2 3 +2 LV 71-6 20 +4 9 +2 17
II. EUROOPAN UNIONIN TOIMIA KOSKEVAT KÄSITYKSET JA ODOTUKSET 1. Euroopan toimia koskevat käsitykset a) Euroopan keskiarvo QA10 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? (%)
2. Mitä eurooppalaiset toivovat EU:n toimilta a) Euroopan keskiarvo QA11 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? (%) 20
3. Enemmän EU:ta, politiikka kerrallaan a) Työttömyyden torjunta Käsitys EU:n toimista QA10.3 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.3 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 21
b) Terrorismin torjunta Käsitys EU:n toimista QA10.7 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.7 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 22
c) Veropetosten torjunta Käsitys EU:n toimista QA10.13 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.13 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 23
d) Siirtolaisuus Käsitys EU:n toimista A10.5 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.5 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 24
e) Ulkorajojen suojelu Käsitys EU:n toimista QA10.14 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.14 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 25
f) Ympäristönsuojelu Käsitys EU:n toimista A10.6 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.6 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 26
g) Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Käsitys EU:n toimista QA10.8 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.8 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 27
h) Demokratian ja rauhan edistäminen maailmassa Käsitys EU:n toimista QA10.11 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.11 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 28
i) Terveys ja sosiaaliturva Käsitys EU:n toimista QA10.4 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.4 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 29
j) Talouspolitiikka Käsitys EU:n toimista QA10.1 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.1 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 30
k) Maatalous Käsitys EU:n toimista QA10.10 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.10 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 31
l) Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohteleminen Käsitys EU:n toimista QA10.9 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.9 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 32
m) Ulkopolitiikka Käsitys EU:n toimista QA10.2 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.2 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 33
n) Energiansaanti ja energiaturvallisuus Käsitys EU:n toimista QA10.12 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.12 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 34
o) Teollisuuspolitiikka Käsitys EU:n toimista QA10.15 Ovatko EU:n toimet seuraavilla aloilla mielestänne liiallisia, sopivia/oikeanlaisia vai riittämättömiä? Riittämättömiä (%) EU:n toimia koskevat odotukset QA11.15 Entä tahtoisitteko EU:n puuttuvan seuraaviin asioihin nykyistä vähemmän vai enemmän? Nykyistä enemmän (%) 35
III. TERRORISMIN TORJUNTA 1. Arvio terrori-iskun uhasta maassa a) Euroopan keskiarvo QA12 Kuinka suurena pidätte terrori-iskun mahdollisuutta (MAASSAMME) yleisesti ottaen tällä hetkellä? Ilmoittakaa vastauksenne asteikolla yhdestä kymmeneen, jossa 1 tarkoittaa, että iskujen riski (MAASSAMME) on lähes olematon ja 10 tarkoittaa, että riski on äärimmäisen suuri. (%) Yhteensä 'Pieni riski' 11 Ei osaa sanoa 2 Yhteensä 'Suuri riski' 40 Yhteensä 'Keskinkertainen riski' 47 37
b) Kansalliset tulokset QA12 Kuinka suurena pidätte terrori-iskun mahdollisuutta (MAASSAMME) yleisesti ottaen tällä hetkellä? Ilmoittakaa vastauksenne asteikolla yhdestä kymmeneen, jossa 1 tarkoittaa, että iskujen riski (MAASSAMME) on lähes olematon ja 10 tarkoittaa, että riski on äärimmäisen suuri. (%) 38
2. Sopivin taso terrorismin uhan tehokkaaseen torjumiseen a) Euroopan keskiarvo QA13 Millä tasolla voimme mielestänne tehokkaimmin torjua terrorismin uhkaa (MAASSAMME)? (%) 39
b) Kansalliset tulokset QA13 Millä tasolla voimme mielestänne tehokkaimmin torjua terrorismin uhkaa (MAASSAMME)? (%) Euroopan tasolla (Euroopan unioni) (%) 40
QA13 Millä tasolla voimme mielestänne tehokkaimmin torjua terrorismin uhkaa (MAASSAMME)? (%) 41
3. Kiireellisimmät toimet terrorismin torjumiseksi a) Euroopan keskiarvo QA14 Euroopan parlamentti suosittelee tiettyjä toimia terrorismin torjumiseksi. Mitä näistä toimista pidätte kiireellisimpinä? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) (%) 42
Terroristiryhmien rahoituksen estäminen Terrorismin ja radikalisoitumisen syiden torjunta EU:n ulkorajojen tehostettu valvonta Yhteistyön parantaminen jäsenvaltioiden poliisien ja tiedustelupalveluiden sekä Europolin eli EU:n poliisiyhteistyön yksikön välillä Laittoman asekaupan torjunta EU:n sisällä Sen ehkäiseminen, että radikalisoituneet Euroopan kansalaiset liittyvät terroristijärjestöihin, ja heidän EU:hun paluunsa nykyistä parempi ennakointi Tehokkaammat ja varoittavammat rikosoikeudelliset toimet Yhteistyön parantaminen jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja Eurojustin eli EU:n oikeudellisen yhteistyön yksikön välillä Syyrian tulevaisuutta ja laajemmin Lähi-itää koskeva yhteinen EU-politiikka Terrorismin uhrien auttaminen ja tukeminen Schengenin tietojärjestelmän eli kadonneiden ja etsintäkuulutettujen henkilöiden tietokannan nykyistä parempi hyödyntäminen Sen varmistaminen, että terrorismin torjuntatoimet kunnioittavat lakia ja perusoikeuksia Matkustajarekisterin eli Euroopan lentomatkustajien nimirekisterin viimeistely b) Kansalliset tulokset QA14 Euroopan parlamentti suosittelee tiettyjä toimia terrorismin torjumiseksi. Mitä näistä toimista pidätte kiireellisimpinä? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) (%) EU28 42 41 39 36 35 24 23 20 20 15 15 13 8 CY 53 36 45 41 44 19 14 16 25 20 17 14 11 ES 51 44 27 32 45 19 29 14 18 19 6 12 5 FI 50 40 43 43 31 28 21 21 25 14 18 8 16 SE 50 56 21 54 25 43 17 24 31 11 17 19 5 DK 46 45 44 52 23 41 13 16 31 13 15 12 7 FR 46 41 45 38 41 28 22 24 17 16 18 9 12 LU 46 43 42 41 46 22 16 21 16 15 17 11 8 DE 45 48 36 44 34 22 26 26 27 11 15 12 7 LV 45 39 57 27 46 18 10 10 16 12 11 7 14 UK 44 48 35 35 26 31 14 14 15 21 10 15 5 SI 43 26 36 27 36 22 12 13 18 18 16 11 10 BG 42 33 55 31 34 24 17 19 27 12 13 15 8 CZ 42 44 60 31 38 15 15 12 17 10 21 12 7 PT 42 36 46 28 45 20 29 22 18 19 13 14 8 EL 41 28 44 34 49 17 24 16 28 23 17 24 6 MT 41 41 40 28 41 18 14 17 14 29 21 13 11 NL 41 60 33 63 25 40 12 23 27 9 19 13 8 AT 40 44 50 29 38 27 27 25 23 14 17 14 10 RO 39 29 50 32 41 17 14 20 19 20 13 14 10 SK 39 33 47 21 34 15 13 13 14 15 17 14 5 BE 38 47 36 43 35 33 20 28 20 13 19 12 9 IE 38 40 34 32 31 23 19 18 24 23 19 18 12 EE 36 35 56 42 33 18 11 17 19 10 19 7 10 HR 36 35 35 29 32 21 14 19 19 18 19 16 12 LT 36 27 58 27 46 14 14 16 12 19 14 11 9 IT 32 30 32 26 38 19 35 21 16 14 15 14 9 HU 31 41 47 37 23 18 30 22 15 12 15 13 5 PL 31 34 42 27 31 19 22 19 17 15 19 14 10 43
4. Kiireellisimmät toimet radikalisoitumisen ehkäisemiseksi a) Euroopan keskiarvo QA15 Keskustellaan seuraavaksi tarkemmin EU-kansalaisten radikalisoitumisen ja terroristijärjestöjen harjoittaman värväyksen ehkäisemisestä. Mitä seuraavista Euroopan parlamentin suosittelemista toimista pidätte kiireellisimpinä? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) (%) 44
Sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunta Radikaalien verkkosivustojen torjunta sekä laittoman sisällön poistaminen Internetistä ja sosiaalisesta mediasta Tiedotuskampanjat, jotka lisäävät nuorimpien ja altteimpien tietoa radikalisoitumisen riskeistä Kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen Syrjinnän ja islamkammon torjunta Opettajien ja paikallisten sidosryhmien erikoiskoulutus radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Radikalisoitumista ja terrorismia torjuvan viestin levittäminen Internetissä ja sosiaalisessa mediassa Radikalisoitumisen torjunta vankiloissa Ulkomaalaisten, radikaalilta tieltä pois kääntyneiden entisten taistelijoiden esitelmät kouluissa Lisäapu radikalisoitumista ehkäiseville organisaatioille EU-jäsenvaltioiden väliset keskustelut parhaista tavoista radikalisoitumisen torjumiseksi Radikalisoitumista ehkäisevien ja torjuvien ilmaisten palvelunumeroiden resurssien ja tiimien vahvistaminen b) Kansalliset tulokset QA15 Keskustellaan seuraavaksi tarkemmin EU-kansalaisten radikalisoitumisen ja terroristijärjestöjen harjoittaman värväyksen ehkäisemisestä. Mitä seuraavista Euroopan parlamentin suosittelemista toimista pidätte kiireellisimpinä? (ENINTÄÄN 4 VASTAUSTA) (%) EU28 39 35 32 31 26 22 22 21 20 19 19 12 FI 60 37 34 47 28 21 26 13 11 20 23 8 SE 59 34 39 51 30 32 21 11 28 27 20 4 EL 57 24 32 37 25 31 17 13 24 23 24 13 PT 55 25 39 30 26 16 22 16 11 27 22 19 CY 53 24 37 40 35 36 12 9 27 19 23 9 ES 52 29 33 32 32 21 15 18 15 12 14 13 NL 51 43 35 41 37 37 23 19 26 20 13 9 LV 49 40 24 36 24 17 28 12 9 16 8 12 LT 49 27 19 32 27 19 20 11 9 19 12 12 DE 48 44 28 35 27 22 22 21 28 21 20 7 LU 46 44 38 30 27 22 24 26 14 16 16 10 RO 45 25 28 36 32 17 18 15 15 23 22 17 SI 45 23 28 34 37 11 15 5 13 19 14 7 MT 43 34 27 38 30 21 17 17 18 19 18 12 EE 40 33 25 30 29 17 23 9 11 14 8 7 FR 39 47 39 28 26 22 28 46 15 14 13 12 IE 38 33 31 33 28 22 22 19 28 19 24 14 AT 37 37 36 26 16 30 27 26 33 22 25 13 BE 35 39 30 36 28 29 20 35 21 23 17 14 HR 35 26 28 35 29 17 22 11 16 23 22 18 BG 33 29 33 26 31 20 25 10 14 21 30 14 HU 32 30 26 29 24 17 20 19 19 14 26 15 CZ 31 28 25 16 20 13 24 17 16 21 28 17 DK 31 40 32 46 26 25 23 37 26 34 16 10 SK 31 26 25 24 22 15 16 12 15 17 20 11 PL 30 28 27 22 20 20 19 13 20 19 21 16 IT 26 24 33 26 20 18 24 18 13 26 23 17 UK 26 42 33 33 26 23 22 17 26 16 16 10 45
46
IV. KESKINÄISEN AVUNANNON LAUSEKE 1. Tietoisuus keskinäisen avunannon lausekkeesta a) Euroopan keskiarvo QA16 Oletteko kuullut EU-jäsenvaltioiden välisestä keskinäisen avunannon lausekkeesta? (%) Ei osaa sanoa 1 Kyllä, ja tiedätte mikä se on 12 Kyllä, mutta ette oikeastaan tiedä mikä se on 19 Ei 68 47
b) Kansalliset tulokset QA16 Oletteko kuullut EU-jäsenvaltioiden välisestä keskinäisen avunannon lausekkeesta? (%) 48
2. Mielipide keskinäisen avunannon lausekkeesta a) Euroopan keskiarvo QA17 Jos jonkin EU-maan alueelle tehdään aseellinen hyökkäys, kyseinen maa voi aktivoida keskinäisen avunannon lausekkeen, jonka mukaan kaikkien muiden EUjäsenvaltioiden On parhaansa mukaan tarjottava apua. Onko tämä EUjäsenvaltioiden välinen keskinäisen avunannon lauseke mielestänne...? (%) Yhteensä 'Huono asia' 8 Ei osaa sanoa 7 Yhteensä 'Hyvä asia' 85 49
b) Kansalliset tulokset QA17 Jos jonkin EU-maan alueelle tehdään aseellinen hyökkäys, kyseinen maa voi aktivoida keskinäisen avunannon lausekkeen, jonka mukaan kaikkien muiden EUjäsenvaltioiden On parhaansa mukaan tarjottava apua. Onko tämä EUjäsenvaltioiden välinen keskinäisen avunannon lauseke mielestänne...? (%) 50
51
Euroopan parlamentin erityiseurobarometri tehtiin 9. 18. huhtikuuta 2016. TNS opinion toteutti sen Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa. Tutkimuksessa keskitytään siihen, mitkä ovat eurooppalaisten näkemykset ja odotukset EU:n toiminnasta, terrorismin torjunnasta ja keskinäisen avunannon lausekkeesta. Julkaisija: Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Viestinnän pääosasto, Euroopan parlamentti PE 570.423 ISBN 978-92-823-9237-9 doi 10.2861/7935 QA-02-16-466-FI-N Laatija on yksin vastuussa tämän asiakirjan sisällöstä, eivätkä asiakirjassa ilmaistut kannat välttämättä vastaa Euroopan parlamentin virallista kantaa. Asiakirja on tarkoitettu Euroopan parlamentin jäsenille ja heidän avustajilleen parlamentaarista toimintaa varten. Euroopan unioni 2016 52