Henkilöstöraportti 2016 Oulunkaaren kuntayhtymä

Hyvinvointia ihmistä lähellä Henkilöstöraportti 2016 Oulunkaaren kuntayhtymä Hyväksytty: Yhtymähallitus 28/2/2017

OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Henkilöstöraportti 2016 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 1.1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS JA PALVELUSSUHTEEN LUONNE... 4 1.2. OSA-AIKAISUUS... 5 1.3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SOPIMUSALOITTAIN... 5 1.4 TEHTÄVÄNIMIKKEET... 6 1.5. IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA... 7 TAULUKKO 6. TYÖNTEKIJÄT SUKUPUOLEN MUKAAN VUONNA 2016... 9 1.6. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 10 1.7. VIRKA- JA TYÖVAPAIDEN KÄYTTÖ... 11 1.8. TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 11 2. OSAAMINEN, OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN... 12 2.1. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 12 2.2. KEHITYSKESKUSTELUT... 12 2.3. SISÄINEN VIESTINTÄ... 13 3. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY... 14 3.1. TYÖTERVEYSHUOLTO... 14 3.2. SAIRAUSPOISSAOLOT... 15 3.3 TYÖTAPATURMAT... 17 3.4. TYÖHYVINVOINTI... 18 4. INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN... 18 4.1. YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELUTOIMINTA... 18 4.2. VUOKRATYÖVOIMAN KÄYTTÖ... 19 4.3. OPPILAITOSYHTEISTYÖ... 19 5. PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 20 5.1. PALKKAUS JA KESKIANSIOT... 21 2

Johdanto Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Jäsenkunnissa oli asukkaita 31.12.2016 yhteensä 26 853. Henkilöstöraportti 2016 sisältää katsauksen Oulunkaaren kuntayhtymän henkilöstön määrään, rakenteeseen, toimintakykyyn ja työhyvinvointiin, yhteistoimintaan, palkkaukseen ja henkilöstökustannuksiin. Raportin runko noudattaa kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta. Raportissa tiedot on esitetty pääsääntöisesti koko kuntayhtymän tasolla. Tiedot on kerätty henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä. Lisäksi taustatietoina on käytetty Tilastokeskuksen, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen tilastoja. Tietojen kerääminen järjestelmistä ei aina ole yksiselitteistä esim. omailmoitus- ja koulutuspoissaolojen osalta. Raportoinnissa aiheuttaa epätarkkuutta myös se, että vakanssit on osin tilastoitu lukumäärän, osin työajan mukaan. Työajankäytön seuranta työpäivinä onnistuu suoraan raportointiohjelmasta, mutta osin vertailu ulkopuolisiin tilastoihin ei ole aukotonta. Melko ajantasoista vertailutietoa löytyy edellä mainituista tilastokeskuksen ym. tilastoista, mutta työnantajakohtaisesti tilastot edelleenkin osin kootaan eri menetelmillä ja tarkkuuksilla. Määräaikaisten työsuhteiden perusteet eivät yksiselitteisesti käy ilmi käytettävissä olevasta tilastomateriaalista, koska kaikki eivät ole käyttäneet henkilöstöhallinnon ohjelmaa samalla tavalla, valiten samoja syykoodeja. Jatkoa varten on kuitenkin tarvetta saada kirjaaminen yhtenäiseksi. Raportissa on mahdollisuuksien mukaan eritelty tilastotiedot miesten ja naisten osalta, jotta asiakirja toimisi samalla myös tasa-arvosuunnitelman pohjana. 3

1. Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelussuhteen luonne Oulunkaaren osalta tilannetta on kuvattu taulukossa 1. Määräaikaiseen henkilökuntaan on kirjattu sijaiset ja muut määräaikaiset, esimerkiksi avoimen tehtävän hoitajat. Henkilömäärä on läpileikkaus tilinpäätöspäivän tilanteesta. Henkilöstömäärän muutokseen ovat vaikuttaneet lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Taulukossa 2 kerrotaan Oulunkaaren vakituisten työntekijöiden määrät palvelussuhteen mukaan. Vuodet 31.12.2016 31.12.2015 Henkilöstömäärä lkm % lkm % vakinaiset 810 72,5 832 71 määräaikaiset 281 25,2 323 26,7 työllistetyt 23 2,1 13 1,1 opiskelijat/oppisopimus 3 0,3 3 0,3 Yhteensä 1117 100,0 1198 100 Taulukko 1. Henkilöstömäärä 31.12.2016 ja 31.12.2015 Vakituiset Virat Työsuhteet Yhteensä Kuntayhtymän toimisto 2 3 5 Kuntapalvelutoimisto 36 36 Järjestämiskeskus 1 2 3 Soten palvelutuot.hall. 4 18 22 Iin perhepalvelut 9 44 53 Simon perhepalvelut 5 10 15 Pudasjärven perhepalvelut 11 59 70 Utajärven perhepalvelut 4 16 20 Vaalan perhepalvelut 3 12 15 Iin terveyspalvelut 13 56 69 Simon terveyspalvelut 5 37 42 Pudasjärven terveyspalvelut 10 71 81 Utajärven terveyspalvelut 4 28 32 Vaalan terveyspalvelut 3 39 42 Iin vanhuspalvelut 1 83 84 Simon vanhuspalvelut 1 37 38 Pudasjärven vanhuspalvelut 1 112 113 Utajärven vanhuspalvelut 1 37 38 Vaalan vanhuspalvelut 2 30 32 Yhteensä 80 730 810 Taulukko 2. Oulunkaaren vakituiset työntekijät palvelussuhteen mukaan 31.12.2016 4

1.2. Osa-aikaisuus Kuntatyönantajan mukaan kunta-alan työntekijöistä osa-aikaisia ja sivutoimisia on n.13 %. Oulunkaaren kuntayhtymässä kaikkien osa-aikatyötä tekevien osuus oli vuonna 2016 15 %. Henkilöstömäärän muutokseen ovat vaikuttaneet lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Taulukosta 3 nähdään Oulunkaaren koko- ja osa-aikatyötä tehneiden määrät sekä mistä syystä osa-aikatyötä on tehty. Henkilömäärä / pvm 31.12.2016 31.12.2105 Yhteensä % Yhteensä % kokoaikaiset 929 83,2 995 85,0 osa-aikaiset 73 6,5 97 8,3 omasta pyynnöstä osaaikaiset 58 5,2 39 3,3 osittainen hoitovapaa 11 1,0 7 0,6 osa-aikaeläkkeellä 41 3,7 26 2,2 muut 5 0,4 7 0,6 Yhteensä 1117 100,0 1171 100,0 Taulukko 3. Koko- ja osa-aikatyötä tehneiden henkilömäärät 31.12.2016 ja 31.12.2015 Pääasialliset osa-aikaisuuden perusteet ovat osa- tai osatyökyvyttömyyseläke. Myös työllistämistuella palkatut ovat pääosin osa-aikaisia. Osa-aikatyön lisääminen saattaa lisätä mahdollisuuksia työn tuottavuuden nostamiseen resurssien tehokkaan käytön kautta. Toisaalta se aiheuttaa tilapäisten palvelussuhteiden määrän kasvua, koska osa-aikaisuus on usein myös määräaikaista. Lisäksi toiminnan järjestäminen voi hankaloitua, kun palveluiden tarjonta ja tarve eivät kohtaa. Osa-aikatyö on kuitenkin mahdollisuus, jota kuntayhtymän kannattaa käyttää esimerkiksi jatkaakseen ikääntyvien henkilöiden työssäoloaikaa, mikä käytännössä vaikuttaa myös eläkemaksujen määrää pienentävästi. Osa-aikatyö mahdollistaa osaltaan usein myös nuorten pääsyn työmarkkinoille. 1.3 Henkilöstön määrä sopimusaloittain Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Oulunkaaren henkilöstöstä valtaosa kuuluu kunnallisen yleisen sopimuksen piiriin (kts. taulukko 4.) Sopimusten sisällön erilaisuus vaikeuttaa joiltakin osin henkilöstön yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi usean työ- ja virkaehtosopimuksen samanaikainen hallinnointi lisää kustannuksia neuvottelujärjestelmän ja tietotaidon ylläpidossa. 5

Kvtes, vs Kvtes, ts Tekniset Lääkärit Sopimuksettomat Yhteensä Mies 5 60 0 18 0 83 Nainen 52 935 0 47 0 1034 Yhteensä 57 995 0 65 0 1117 vs = virkasuhteiset, ts = työsopimussuhteiset Taulukko 4. Henkilöstön sopimusalat 31.12.2016, Lääkäri-sopimukseen kuuluvat myös hammaslääkärit. 1.4 Tehtävänimikkeet Ammattinimike (vakituiset) Määrä Lähihoitaja 329 Sairaanhoitaja 111 Ohjaaja 88 Palvelusihteeri 31 Terveydenhoitaja 26 Terveyskeskuslääkäri 18 Sosiaaliohjaaja 16 Palveluesimies 15 Hammashoitaja 14 Fysioterapeutti 12 Psykiatrinen sairaanhoitaja 10 Taulukko 5. Oulunkaaren yleisimmät vakituisten työntekijöiden nimikkeet 31.12.2016 6

1.5. Ikä- ja sukupuolijakauma Kunta-alan henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Vuonna 2015 kaikkien kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,8 vuotta. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä 61 % jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Oulunkaaren koko henkilökunnan keski-ikä v. 2016 oli miehillä 41 ja naisilla 47 vuotta. Työvoiman ikääntyessä henkilöstöjohtamisessa tulee huomioida haasteet työssä jaksamisen osalta sekä kiinnittää huomiota siihen, että yksiköissä työskentelee eri-ikäisiä henkilöitä. Työssä jaksamista voidaan tukea erilaisilla työhyvinvointihankkeilla, työtehtävien muuttamisella ja tehtävin osa-aikaistamisella. Oulunkaaren koko henkilöstöstä yli 91 % on naisia. Tämä kuvastaa hyvin kunta-alan tehtävien luonnetta: merkittävä osa perustehtävistä liittyy hoiva- ja hoito- sekä opetusalaan; peruskuntiin verrattuna naisten osuus sosiaali- ja terveystoimessa korostuu vielä enemmän. Kuvassa 1 ja 2 on nähtävissä vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma, taulukossa 6 henkilöstömäärät ovat sukupuolen mukaan jaoteltuna ja taulukosta 7 löytyvät määräaikaisuuden perusteet. 7

350 300 250 200 150 100 50 0 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli mies 3 10 21 16 1 1 nainen 37 140 167 315 97 2 Kuva 1. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma vuonna 2016 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli mies 21 8 7 5 0 0 nainen 77 58 44 65 18 4 Kuva 2. Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma vuonna 2016 8

Palvelussuhteen luonne Vakinainen Määräaikainen Työllistetty Oppilas, harjoittelija Yhteensä Sukupuoli Määrä % mies 52 55,91 nainen 758 74,02 mies 33 35,48 nainen 248 24,22 mies 7 7,53 nainen 16 1,56 mies 1 1,08 nainen 2 0,20 mies 93 8,33 nainen 1024 91,67 Taulukko 6. Työntekijät sukupuolen mukaan vuonna 2016 Määräaikaisuuden peruste/pvm 31.12.2016 31.12.2015 Mies Nainen Yhteensä Yhteensä Työllistetty 7 16 23 13 Vuosilomasijainen 1 30 31 31 Sairaslomasijainen 0 36 36 40 Muu sijainen/määräaikainen 27 190 217 243 Yhteensä 35 272 307 327 Taulukko 7. Määräaikaisuuden perusteet 31.12.2016 ja 31.12.2015 9

1.6. Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Eläkkeen alaikäraja nousee vuodesta 2018 alkaen 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,1-vuotiaana vuonna 2015. Eläkkeelle siirtymisikä vaihtelee suuresti ammattiryhmien välillä. Hoitoalalla vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimääräistä nuorempana, mikä johtuu siitä, että esimerkiksi perus- ja lähihoitajilla sekä sairaanhoitajilla on yhä voimassa alle 63 vuoden ammatillisia eläkeikiä, mikä mahdollistaa vanhuuseläkkeelle siirtymisen muita ammattiryhmiä aiemmin. Taulukossa 8 on nähtävissä Oulunkaarelta vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilömäärät. Eläkkeelle siirtyneet 2016 2015 Vanhuuseläkkeelle 26 26 Työkyvyttömyyseläkkeelle 9 1 Osa-aikaeläkkeelle 23 6 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 16 11 Yhteensä 74 44 Taulukko 8. Eläkkeelle siirtyminen vuonna 2016 ja 2015 10

1.7. Virka- ja työvapaiden käyttö Koulutuksen, vuorotteluvapaan, opintovapaan tai muun syyn (esimerkiksi toisen tehtävän hoito tai yksityisasia) perusteesta johtuvasta syystä henkilökunta oli v. 2016 virka- tai työvapaalla noin 21 257 kalenteripäivää eli keskimäärin 19 kalenteripäivää/henkilö. Muun vapaan yleisin käyttösyy on toisen viran tai työsuhteen hoito omassa kunnassa joko omassa tai muussa yhteisössä. Vuorotteluvapaalla oli vuonna 2016 12 henkilöä, vuorotteluvapaan pituus oli keskimäärin 119 päivää. Kalenteripäivittäin keskimäärin 168 päivää. Taulukon 9 avulla voidaan tarkastella poissaolojen syitä ja määriä kalenteripäivinä. Poissaolon syy, kpv 2016 2015 Muu vapaa 15641 18203 Opintovapaa 2017 2100 Vuorotteluvapaa 2013 3212 Koulutus 1586 2562 Kalenteripäivinä 21257 26077 Taulukko 9. Työ- ja virkavapaiden käyttö vuonna 2016 ja 2015 1.8. Työaika ja työpanos Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikaiset tai vain osan vuotta kestävät palvelussuhteet muutetaan kokoaikaisiksi. Työpanos- % kuvaa käytettävissä olevaa työaikaa sen jälkeen, kun maksimityöpanoksesta (teoreettinen työaika) on vähennetty sairauslomat, vuosilomat ja muut keskeytykset. Taulukosta 10 nähdään Oulunkaaren henkilötyövuodet kalenteripäivinä ja tehty työaika sopimusaloittain. Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien muutokseen ovat vaikuttaneet mm. lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Sopimusala 2016 2015 HTV/kpvt Tehty työaika % HTV/kpvt Tehty työaika Virkasuhteiset 55,7 41,8 75,0 50,6 36,7 72,5 Terveyskeskuslääkärit 46,7 33,7 72,2 41,0 33 80,6 Terveyskeskushammaslääkärit 13,8 10,2 73,9 13,5 9,9 73,4 Työsuhteiset 969,5 734,4 75,8 982,8 743,8 75,7 Yhteensä 1085,7 820,1 75,5 1087,8 823,4 75,7 Taulukko 10. Henkilötyövuodet kalenteripäivinä ja tehty työaika vuonna 2016 ja 2015 % 11

2. Osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminen 2.1. Osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutukseen käytettiin tilinpäätöstietojen mukaan v. 2016 331 258. Määrä on 86,5% koulutuksiin varatusta 383 000 :n määrärahasta. Luku ei sinänsä kerro kaikkea koulutuksen intensiteetistä, koska koulutuksiin liittyy kurssimaksujen lisäksi myös muita oheiskuluja, esimerkiksi matkat, ateriat ja sijaiskulut. Osa koulutuksesta oli myös sisäistä; sisäisen koulutuksen kustannuksia ei ole kirjattu. Omaehtoista koulutusta tuetaan yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti myöntämällä opiskeluun sen kestosta ja laajuudesta riippuen 1-3 palkallista vapaapäivää vuodessa. 2.2. Kehityskeskustelut Säännöllisiä kehityskeskusteluja käydään useimmilla palvelualueilla. Esimiehiä on koulutettu kehityskeskustelujen pitoon. Oulunkaari lanseerasi uuden kehityskeskustelumallin v.2012 lopulla. Siinä haettiin joustoa esimiehille ja henkilöstölle keskustelujen käymiseen. Kehityskeskustelu on vuoropuhelua organisaation eri tasoilla. Vuosittain pidetään ryhmäkehityskeskustelut ja joka toinen vuosi yksilökehityskeskustelut. Tarvittaessa kehityskeskustelu voidaan pitää useammin ja pidettyä kehityskeskustelua voidaan täydentää ns. välikehityskeskustelulla. Työyksiköt voivat korvata yksilökehityskeskustelut ryhmäkehityskeskusteluilla. Työntekijällä on kuitenkin oikeus niin halutessaan yksilökehityskeskusteluun. Kehityskeskustelu on suunnitelmallinen, seurattava ja johtaa toimenpiteisiin. Kehityskeskusteluissa määritellään työn tavoitteet ja päämäärät, arvioidaan työn tuloksia ja suoriutumista, tunnistetaan kehittämistarpeita ja sovitaan toimenpiteistä. Parhaimmillaan keskustelut selkeyttävät tehtävänkuvia, rooleja ja vastuita, antavat tilaa molemminpuoliselle palautteelle ja edistävät hyvinvointia, vuoropuhelua, yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. Kehityskeskusteluihin liittyvät myös osaamiskartoitukset ja työn vaativuuden arviointi (TVA) Osaamiskartoitukset ovat käynnistyneet Oulunkaarella syksyllä 2012. Niissä täsmennetään kehittämistarpeet yksilö-, yksikkö-, tiimi- ja palvelualatasolla. 12

2.3. Sisäinen viestintä Aiemmin käytössä ollut Oulunkaaren henkilöstölehti Kaarisilta ei ilmestynyt enää vuonna 2016. Lehden tilalle on suunniteltu otettavaksi käyttöön ketterämpiä sisäisen viestinnän välineitä, kuten Office 365:n sisältämiä eri osioita. Oulunkaaren intranettiin Kompassiin pääsevät kirjautumaan kaikki Oulunkaaren työntekijät. Intra on tietopankki, joka sisältää tietoa muun muassa henkilöstö- ja talousasioista sekä paljon käytännön ohjeita. Useat työyksiköt ovat perustaneet intraan omia sisäisiä sivujaan, joilla yksiköt jakavat yksikön sisäisiä tietoja. Yksikön sisäisille sivuille työntekijät voivat jättää esimerkiksi ehdotuksia seuraavassa palaverissa käsiteltävistä aiheista. Myös työyksikön henkilöstökokousten muistiot voi lisätä yksikön sisäiseen intraan. Työpaikkakokouksia yksiköt järjestävät itsenäisesti, yksikön tarpeen mukaan. Monissa työyksiköissä kokouksia pidetään säännöllisesti, esimerkiksi kuukauden välein. Säännöllisten etäkokouksien avulla myös eri kunnissa työskentelevät saman alan työntekijät, esimerkiksi laboratoriohoitajat, voivat pitää yhteyttä keskenään ja kehittää työtään. Sisäisessä viestinnässä tärkeä rooli on esimiehillä. Kerran kuukaudessa järjestettävät esimiesinfot tukevat sekä tiedonkulkua että palveluesimiesten työtä. Muita sisäisen viestinnän välineitä ovat esimerkiksi sähköpostien jakelulistat, ohjeistusvideot ja Oulunkaaren Twitter- ja Facebook-tilit, joiden seuraamiseen kaikkia työntekijöitä kannustetaan aktiivisesti. 13

3. Työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky 3.1. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on tukea henkilöstön inhimillisten voimavarojen ylläpitoa työhyvinvoinnin osalta. Oulunkaaren alueella työterveyshuollon palvelut tuotettiin 31.7.2012 asti neljän eri palvelutarjoajan toimesta: Iin alueella Condia Oy, Pudasjärven alueella Attendo Terveyspalvelut Oy ja Simon, Utajärven sekä Vaalan alueilla ko. alueiden terveysasemien työterveyshuolto. 1.8.2012 alkaen kaikkien kuntien sekä kuntayhtymän työterveyshuollosta on vastannut kuntayhtymä itse. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmia päivitettiin v. 2015. Oulunkaaren Työterveyshuolto tuottaa kokonaisvaltaista, vaikuttavaa ja eettisesti kestävää työterveyshuoltoa koko Oulunkaaren alueella. Kyseessä on toimintasuunnitelmaan pohjautuvaa yhteistyötä, jonka tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työ, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy, sekä työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Taulukko 11 tarkastelee Oulunkaaren työterveyshuollon kustannuksia korvausluokittain ja taulukko 12 on työterveyshuollon toimintatilasto, josta nähdään tutkimuksien, käyntien ja selvityksien määrät työterveyshuollossa ja sairaanhoidossa. Kustannukset :na 2015 2016 Korvausluokka I (ennaltaehkäisevä) 222 808 243 077 Korvausluokka II (sairaanhoito) 350 149 355 996 Yhteensä 572 957 599 072 Taulukko 11. Työterveyshuollon kustannukset 2015 ja 2016 14

Työterveyshuolto (I) 2015 2016 työpaikkaselvitykset/lääkäri (t) 40 53 työpaikkaselvitykset/terv.h. tai muu (t) 118 182 terveystarkastukset/lääkäri (kpl) 352 350 terveystarkastukset/terv.h. tai muu (kpl) 485 291 laboratorio- ja röntgentutkimukset (kpl) 807 553 Sairaanhoito (II) lääkärikäynnit 2974 2954 terveydenhoitajakäynnit 1686 1786 asiantuntijakäynnit (fys.ter., erikoisl.) 118 88 laboratorio- ja röntgentutkimukset 3790 3908 Taulukko 12. Työterveyshuollon toimintatilasto 2015 ja 2016 3.2. Sairauspoissaolot Oulunkaaressa sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2016 yhteensä 19 801 kalenteripäivää. (v. 2015, 20 788 pv) Keskimääräinen poissaolon pituus v. 2016 oli 20,9 kalenteripäivää. (v. 2015 24 kpv.) Keskimääräisesti laskettuna Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijä oli poissa työstä v. 2016 9,4 työpäivänä sairauden takia. (v.2015 12,6 pv). Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2016 työpäivinä laskettuna 14 027. 2016 2015 1-29 kpv poissaolleita 774 817 Kalenteripv yht. 12 608 11 269 kertoja yht. 2676 2347 pituus keskimäärin kpv 4,7 4,8 0 kpv poissaolleita 454 326 Taulukko 13. Alle 30 päivän sairauspoissaolot koko Oulunkaaren kuntayhtymässä Tilastojen mukaan eniten sairaslomia työntekijää kohden on Pudasjärven vanhuspalveluissa ja toiseksi eniten Simon vanhuspalveluissa. Lukuja näyttää korottavan yksittäiset pitkät sairaslomat, joten yksiselitteisiä tulkintoja ja päätelmiä tilastoista ei työyksiköiden osalta ole tarkoituksenmukaista tehdä. Osaltaan syytä sairaslomien pituuteen saattaa myös olla henkilöstön ikärakenteella. Kuva 3 havainnollistaa keskimääräisiä poissaoloja työntekijää kohden Oulunkaarella ja taulukot 14 ja 15 poissaolokertoja keston ja työntekijämäärien mukaan. Niiden palkansaajien määrä, jotka eivät ole olleet yhtään päivää pois töistä sairauden takia oli vuonna 2016 yhteensä 454 eli 40,6 % koko henkilöstöstä (v. 2015 28 %), Enintään 5 päivää sairastaneiden vastaava osuus oli 414 henkilöä, 35,3% (v. 2015 32,7 %). 15

Hallinto ja projektit Kuntapalvelutoimisto Perhepalvelut Ii Perhepalvelut Pudasjärvi Perhepalvelut Simo Perhepalvelut Utajärvi Perhepalvelut Vaala Terveyspalvelut Ii Terveyspalvelut Pudasjärvi Terveyspalvelut Simo Terveyspalvelut Utajärvi Terveyspalvelut Vaala Vanhuspalvelut Ii Vanhuspalvelut Pudasjärvi Vanhuspalvelut Simo Vanhuspalvelut Utajärvi Vanhuspalvelut Vaala Oulunkaari 01 04 07 05 05 05 06 06 10 10 14 11 12 11 10 11 14 18 19 15 18 17 16 18 17 15 17 13 13 11 14 14 14 22 21 24 2016 2015 00 05 10 15 20 25 30 Kuva 3. Keskimääräiset sairauspoissaolot työntekijää kohden kalenteripäivinä v. 2015 ja 2016 Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Poissaolokertoja 1720 599 433 19 14 0 Työntekijöitä 815 373 241 13 10 0 Taulukko 14. Poissaolokerrat keston mukaan ja poissaolojen kestot työntekijöittäin 2016 Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Poissaolokertoja 1157 535 410 37 21 1 Työntekijöitä 611 345 240 34 20 1 Taulukko 15. Poissaolokerrat keston mukaan ja poissaolojen kestot työntekijöittäin 2015 Sairauspoissaolojen palkkakustannus oli ilman sivukuluja ja sijaiskuluja vuonna 2016 yhteensä 1 248 593,64 (1 276 623 v. 2015). Sijaiskuluja käsitellään luvussa 5. 16

3.3 Työtapaturmat Tapaturmia, joiden takia on jääty sairaslomalle vähintään yhdeksi päiväksi, on vuonna 2016 tilastoitu yhteensä 28; suurin osa tapaturmista vanhuspalveluissa. Vuonna 2015 vastaava luku oli 43. Tapaturmien aiheuttama sairauspoissaolo on vaihdellut 2-69 kalenteripäivää, ollen keskimäärin 16 kalenteripäivää. Tyypillisiä työtapaturmia ovat liukastumiset ja erilaiset työmatkoilla tapahtuvat tapaturmat sekä potilaan nostossa tapahtuneet tapaturmat. Työtapaturmista aiheutui vuonna 2016 yhteensä 429 poissaolopäivää ja vuonna 2015 yhteensä 366 poissaolopäivää. Tapaturmia on sattunut vuonna 2016 vain alle 2 %:lle koko henkilöstön määrästä. 96 % tapaturman kokeneista on kokenut tapaturman vain kerran ja 4 %:lle tapaturma on sattunut useammin kuin kerran. 27 työntekijää kokenut tapaturman, 26 vain kerran, 1 työntekijälle tapaturma on sattunut 2-7 kertaa. Heistä 16 työskentelee vanhuspalveluissa. 17

3.4. Työhyvinvointi Katso erillinen toiminnan arvioinnin raportti (innostuskysely, hyvinvointikysely). 4. Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen 4.1. Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan 1.9.2007 eli yhteistoiminta säädettiin kunnissakin lain tasolle. Lain tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen. Lain perustelut korostavat avointa vuorovaikutusta, osapuolten välistä luottamusta sekä esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa päivittäistä yhteistyötä. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat henkilöt sekä osa esimiehistä on saanut peruskoulutuksen työturvallisuusasioihin. Työyksikkökohtaisesta turvallisuudesta huolehditaan mm. valvontakameroilla, ovien lukituksilla ja muilla hälytysjärjestelmillä. Kuntayhtymässä on yhteistyötoimikunta, joka toimii samalla työsuojelutoimikuntana. Toimikuntaan työnantajan edustajina ovat kuuluneet kuntayhtymän johtaja, kehitys- ja resurssijohtaja, perhepalvelujohtaja, henkilöstösihteeri ja hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Työntekijöitä ovat edustaneet pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu. Työterveyden edustajana toimii vastaava työterveyslääkäri. Toimikunta kokoontuu joka toinen kuukausi. Kokouksissa 18

edetään toistuvissa asioissa yhteistyötoimikunnan laatiman vuosikellon mukaan ja niissä käydään läpi mm. ajankohtaiset asiat, työpaikkakäyntiesittelyt, työterveyshuollon kuulumiset, koulutussuunnitelma, HaiPro-tilastot, työhyvinvointikyselyn tulokset ja henkilöstöetuudet. Kokouksessa voidaan ottaa esille jäsenten esittämiä kysymyksiä. Pääluottamus- ja luottamusmiehet osallistuvat järjestökoulutukseen. 4.2. Vuokratyövoiman käyttö Vuokratyövoimaa on käytetty satunnaisesti terveyspalveluissa. Vuokratyövoiman käyttö on liittynyt tilanteisiin, joissa palveluiden tuottamiseen tarvittavaa henkilöstöä ei ole saatu rekrytoitua. 4.3. Oppilaitosyhteistyö Oulunkaaren eri palvelualat ja -alueet tarjoavat resurssiensa puitteissa harjoittelupaikkoja ja työssäoppimisjaksoja eri oppilaitosten opiskelijoille. 19

5. Palkkaus- ja henkilöstökustannukset Oulunkaaren henkilöstömenot olivat vuonna 2016 taulukon 16 mukaiset. Palkkasumma sisältää myös jaksotetut palkat ja henkilöstökorvaukset eli sairasvakuutus- ja tapaturmakorvaukset. Taulukossa 17 on kokonaispalkkasumma eriteltynä palkkalajien mukaisesti. Kuvassa 4 havainnollistetaan palkkamenot prosentuaalisesti. Henkilöstökustannuksiin ovat vaikuttaneet mm. lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Henkilöstömenot TP 2015 TP 2016 Muutos 2015 -> 2016 :na %:na Palkat 38 300 845 38 460 767 159 922 0,4 Sivukulut 8 807 749 9 416 106 608 357 6,5 Yhteensä 47 108 594 47 876 873 768 279 1,6 Taulukko 16. Henkilöstömenot vuonna 2015 ja 2016 Henkilöstömenot pysyivät hyvin v. 2016 talousarviossa, sillä toteutuma oli 100,2 %. Palkat TP 2015 TP 2016 Muutos 2015 -> 2016 :na %:na vakinaiset 19 978 825 20 562 006 583 181 2,9 määräaikaiset 2 103 339 1 414 838-688 501-32,7 sairaus- ja äitiysloman sijaiset 1 456 886 1 318 220-138 666-9,5 muut sijaiset 3 862 576 4 087 861 225 285 5,8 erilliskorvaukset 3 397 205 3 411 360 14 155 0,4 muut korvaukset 259 827 253 968-5 859-2,3 palkkatukipalkat 371 404 407 819 36 415 9,8 kokouspalkkiot 29 046 31 283 2 237 7,7 henkilöstökorvaukset 823 738 674 175-149 563-18,2 lomarahajaksotus 6 017 999 6 299 239 281 240 4,7 Yhteensä 38 300 845 38 460 767 159 922 0,4 Taulukko 17. Palkkojen toteutuma v. 2015 ja 2016 20

Kuva 4. Palkkamenojen prosentuaalinen jakautuma vuonna 2016 5.1. Palkkaus ja keskiansiot Taulukkoon 18 on kerätty yleisimpien ammattinimikkeiden tehtäväkohtaisen palkan vertailutiedot Oulunkaaressa ja kunnissa keskimäärin. Oulunkaaren kuntayhtymässä ei ole havaittavissa selkeitä palkkaeroja miesten ja naisten välillä. Kokonaisansiot riippuvat palvelussuhteen kestosta, mahdollisista henkilökohtaisista lisistä ja syrjäseutulisistä sekä vuorolisistä. Osa henkilöstöstä saa syrjäseutulisän ja ikärakenteesta johtuen osalla henkilöstöä on ns. määrävuosilisä. Näiden kahden viimeksi mainitun lisän vaikutus kokonaisansioon saattaa olla jopa 200 400 /kk. 21

Nimike Tehtäväkohtainen kkpalkka Oulunkaari (v. 2016) Kunnat (v. 2015) hammashoitaja 2072 2089 lähihoitaja 2072-2114 2076 terveyskeskuslääkäri 4980-6353 4658 terveyskeskushammaslääkäri 3832-4601 3879 sairaanhoitaja 2350-2520 2424 terveydenhoitaja 2351-2528 2432 sosiaalityöntekijä 3111-3344 2983 ohjaaja 2072-2197 2148 palvelusihteeri 2016-2666 2102 palveluesimies 2836-4101 2870 fysioterapeutti 2351-2430 2393 IT-asiantuntija 2209-2858 2747 Taulukko 18. Keskimääräiset tehtäväkohtaiset palkat kunta-alalla verrattuna Oulunkaareen; tilastot vuodelta 2016 ja 2015. 22