Tilastokeskuksen 11.3.2008

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2007 11.3.2008

Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2007... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Avainosaaminen...2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3 Hyvinvointi... 3 Työkyky...4 Työsuojelu...4 Palkitseminen... 5 Palkkausjärjestelmä...5 Sisäinen laatupalkinto...5 Muu palkitseminen...5 Johtaminen... 5 Johtamisen kehittäminen...6 Henkilöstö 2010-ohjelman vaikuttavuus... 6 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 7 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET... 7 1. Henkilöstömäärä... 7 1a. Henkilöstön lukumäärä...7 1b. Henkilötyövuodet...8 2. Henkilöstörakenne... 9 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma...9 2b. Palvelussuhteen laatu...10 2c. Henkilöstön ikärakenne...11 2d. Henkilöstön koulutusrakenne...12 3. Työajan käyttö... 14 3a. Työajankäyttö päivinä...14 3b. Pitkät virkavapaudet...14 4. Työvoimakustannukset... 15 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin...15 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain...16 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...17 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO... 18 5. Työtyytyväisyys... 18 6. Sairastavuus ja työtapaturmat... 19 7. Vaihtuvuus... 20 7a. Henkilöstöpoistuma...20 7b. Rekrytointi...21 7c. Sisäinen liikkuvuus...22 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä")...22 8. Pätevyys... 23 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...23 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 24 9. Koulutus- ja kehittämismenot... 24 10. Työpaikkaliikunta... 24 11. Kuntoutus... 24 12. Työterveyshuolto... 25 D. KANNUSTAVA PALKINTA... 25 E. TULOKSET... 26 13. Asiakastyytyväisyys... 26

2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2007 Määrä ja rakenne Osaaminen Avainosaaminen Henkilöstö 2010-ohjelma muodostaa Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustan. Henkilöstön määrän ja rakenteen pitkäjänteistä kehittämistä linjaavat Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelma ja henkilötyövuosia ohjaavat kehyspäätökset. Edellisvuosien tapaan tuottavuustavoitteet sekä henkilöstön ikääntyminen ja tulevaisuudessa lisääntyvä eläköityminen asettavat henkilöstösuunnittelulle haasteita. Niihin liittyen vuoden 2007 aikana työstettiin uutta osaamisstrategiaa, henkilöstövoimavarojen laadullista suunnittelua ja HR-prosesseja. Tavoitteena on nivoa määrällinen ja laadullinen henkilöstösuunnittelu entistä selkeämmin toisiinsa ja ennakoida henkilöstömäärien ja osaamisen rakenteen muutoksia aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Vuonna 2007 käynnistettyä ennakoivan henkilöstösuunnittelun kehittämistyötä jatketaan vuonna 2008. Myös henkilöstösuunnittelua ohjaavaa osaamisstrategiaa päivitettiin 2007. Uusi osaamisstrategia vahvistetaan vuoden 2008 alussa. Päivitetyn osaamisstrategian painopisteinä ovat Tilastokeskuksen toimintaympäristön muutokset sekä niiden asettamat haasteet henkilöstön osaamisen kehittymiselle. Osaamisstrategian päivitystyötä on ohjannut vuonna 2007 uudistettu toimintastrategia. Vuoden 2007 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa työskenteli yhteensä 1087 henkilöä (2006: 1087). Henkilötyövuosien määrä oli 913 (2006: 946). Henkilöstön lukumäärä edellisvuoteen verrattuna oli pysynyt samana. Vakituisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli noin 93 prosenttia (2006: 92 %). Määräaikaisen henkilöstön määrä laski ollen vuoden lopussa 55 henkilöä (pl. työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset) (2006: 58). Haastattelijoita oli vuoden lopussa 230 henkilöä (2006: 232) ja haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli 120 (2006: 141). Osaamisen kehittämisessä tavoitteena on uudistuminen ja osaamisen turvaaminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi Tilastokeskus kehittää ydinosaamistaan sekä perehdyttämis- ja rekrytointiprosessejaan osaamista uudistavalla ja turvaavalla tavalla. Tilastokeskuksen uudistetussa osaamisstrategiassa on määritelty lähivuosien keskeiset osaamishaasteet sekä keinoja niihin varautumiseksi. Toimintaympäristön muuttuminen merkitsee uudenlaisia osaamistarpeita yleisen yhteiskuntatilaston tuottamisessa ja tilastojen käytön edistämisessä. Tilastokeskuksessa tarvittavan osaamisen ylläpito edellyttää uusrekrytointeja ja ulkoisen osaamisen ostamista sekä panostusta nykyhenkilöstön osaamisen kehittämiseen ja palveluksessa pitämiseen. Myös urasuunnittelun merkitys korostuu. Vuonna 2007 henkilöstökoulutuksella kehitettiin mm. esimieskoulutusta ja -valmennusta, tilasto-osaamista toteuttamalla Tilasto-osaamisen koulutusohjelma TIKO:n perusosa,

3 projektikulttuuria järjestämällä uuden yhteistyökumppanin kanssa projektivalmennusten sarja, jossa oli valmennusta johdolle, ohjausryhmissä toimiville, projektien jäsenille sekä projektipäälliköille, kouluttajavalmiuksia (TIKO-kouluttajille, asiakas- ja haastattelijakouluttajille) ja esiintymisvalmiuksia (esim. kurssit Vaikuttava puhuja, Esiintyminen mediassa), kielitaitoa (erit. asiakaspalveluosaaminen ruotsiksi ja englanniksi) ja atktaitoja sekä järjestettiin Tilastokeskuksen markkinoinnin ja asiakaspalvelun yhteistyön kehittämiseksi koulutusohjelma Asiakkuuksien johtoryhmälle. Vuonna 2007 osaamisen johtamisen tueksi jatkettiin osaamisstrategian uudistamista, asetettiin projekti suunnittelemaan tilasto-osaamisen koulutusohjelma TIKO:n syventävää osaa jatkoksi perusosalle, saatiin valmiiksi osaamis- ja urapolkuja koskeva esiselvitys, osallistuttiin Työterveyslaitoksen Menestyväksi senioriksi -tutkimushankkeeseen sekä kouluttajan että osallistujan roolissa, jatkettiin mentorointitoimintaa sekä tuettiin verkostomaista toimintaa käynnistämällä projektipäällikköverkosto sekä järjestämällä aloitustilaisuus yksiköiden työhyvinvointiryhmien verkostotyön aloittamiseksi vuonna 2008. Lisäksi jatkettiin hyvää yhteistyötä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin kanssa. Työharjoittelussa oli 40 opiskelijaa. Muita yhteistyön muotoja erityisesti sopimusyliopistojen kanssa olivat esim. erilaiset kehittämishankkeet sekä pro gradu -harjoittelut ja jatko-opiskelu. Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuonna 2007 rekrytoinnin kokonaismäärä nousi. Pysyviä tehtäviä oli haettavana jonkin verran ja määräaikaisia tehtäviä hiukan edellisvuotta enemmän. Myös hakijoiden kokonaismäärä nousi, ja yhtä tehtävää kohti saatiin keskimäärin 20 hakemusta (2006: 16). Vuoden 2007 alussa toteutettiin johtajarekrytoinnit. Panostamista Tilastokeskuksen hyvän työnantajakuvan kehittämiseen jatkettiin osallistumalla useisiin rekrytointitapahtumiin, esittelemällä Tilastokeskusta työnantajana opiskelijaryhmille sekä uudistamalla työpaikkailmoitusten visuaalista ilmettä. Lisäksi julkaistiin Tilastokeskuksen rekrytointiesite. Kertomusvuoden lopussa valmisteltiin valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän HELI:n käyttöönottoa Tilastokeskuksessa. Varsinaiseen tuotantokäyttöön HELI otetaan keväällä 2008. HELI:n käyttöönotolla tuetaan rekrytointiprosessin sujuvuutta sekä Tilastokeskuksen työnantajakuvaa. Vuonna 2007 pitkäjänteinen rekrytointikäytäntöjen ja työnantajakuvan kehittämistyö palkittiin Tilastokeskuksen sisäisellä laatupalkinnolla käytännöt ja toimintatavat -kilpailusarjassa. Henkilöstön lähtövaihtuvuus (2007: 2,3 %; 2006: 1,9 %) ja poistuma (2007: 3,8 %; 2006: 2,8 %) nousivat edelliseen vuoteen nähden, mutta olivat edelleen melko alhaisia. Hyvinvointi Tilastokeskuksessa hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteina ovat hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Hyvinvointi lisääntyy, kun työnteon edellytykset arjen työssä ovat kunnossa. Vuoden aikana toteutettavat virastotason tehtävät kirjataan työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa.

4 Tilastokeskuksessa hyvinvointia edistävät monet tahot: työsuojelutoimikunta, tulosyksiköiden hyvinvointiryhmät ja niistä syksyllä 2007 muodostettu tyhyverkosto, Kaiku-kehittäjät sekä yksittäiset työntekijät ja esimiehet/johtajat sekä Hallintopalveluiden asiantuntijat. Monet toimenpiteistä toteutetaan työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa. Tilastokeskus valittiin vuonna 2007 valtion parhaaksi työpaikaksi Valtiokonttorin Kaiku-kilpailun työhyvinvointisarjassa. Palkinnon perusteina olivat työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen suunnitelmallinen, monipuolinen, pitkäjänteinen ja tuloksekas kehittäminen. Henkilöstölle järjestettiin sen kunniaksi kahvitilaisuus, jossa myös esitettiin video palkinnon perusteista. Muita vuoden aikana järjestettyjä hyvinvointitapahtumia olivat mm. eläkeinfo, Terveystori, Studia Generalia-sarja Elämän asenne ja asennetta elämään! perheen ja työelämän yhteensovittamisesta sekä Tilastokeskuksen eläkeläisten senioritapaaminen. Työkyky Työkykyä ylläpitävänä TYKY-toimintana toteutettiin runsaasti liikuntatoimintaa yhteistyössä liikunnanohjaajan, liikunta- ja kulttuuriyhdistys TIKU:n ja työterveyshuollon kanssa. Henkilöstölle tarjottiin mm. lounas-, taukoliikunta- ja kuntosaliryhmiä, henkilökohtaista ohjausta ja terveyskuntomittauksia. 55+ -vuotiaiden liikunta- ja virkistystoimintaa jatkettiin. Esimiesten fyysistä hyvinvointia tukemaan kehitetty liikunta- ja virkistysohjelma LIIVI päättyi vuoden 2007 lopussa. Tilastotalon ulkopuolella työskentelevillä haastattelijoilla ja aluetoimistoissa työskentelevillä oli käytössään liikuntasetelit. Tilastokeskuksen omalla rahoituksella toteutettiin kolme tyky-kurssia. Kelan rahoittamaan Aslak-kuntoutukseen osallistuivat asiantuntija- sekä tilasto- ja toimistotyöntekijäryhmät. Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui kahdeksan kertaa. Vuoden aikana päivitettiin Tilastotalossa työskentelevää henkilöstöä koskeva riskianalyysi ja laadittiin uusi riskianalyysi raja- ja tilastohaastattelijoille. Tilastotalon sisäilmatilannetta seurattiin tehostetusti. Työmatkatapaturmien ehkäisemiseksi kiinnitettiin huomiota liikenneturvallisuuteen 1.1.2007 avatun Kalasataman metroaseman vuoksi ja liukastumisten ennaltaehkäisemiseen kiinteistön alueella. Palo- ja pelastustoimen taitoja testattiin vuoden aikana kahdesti. Ensiapukursseja järjestettiin kaksi, ja muutama yksikkö järjesti oman kurssin. Työergonomiaa ylläpidettiin ja kehitettiin työfysioterapeutin johdolla tarpeen mukaan yksikkö- ja yksilökohtaisesti. Tilastokeskuksen tasa-arvosuunnitelman vuosille 2006-2008 asetettujen tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä toteutettiin kertomusvuoden aikana. Tehtyjen selvitysten mukaan naisten ja miesten osuudet erityisesti vakituiseen palvelussuhteeseen rekrytoiduista ovat tasoittuneet vuodesta 2006. Suhteessa hakijoiden määrään naiset kutsuttiin useammin rekrytointihaastatteluun ja myös useammin valittiin tehtävään. Palkkauksellisen tasa-arvon osalta vaikutti siltä, että miehet saavat edelleen parempaa palkkaa verrattuna saman ikäryhmän ja saman koulutustaustan omaaviin naisiin. Toisaalta tämän tuloksen vuoksi tehdyn lisäselvityksen mukaan kokonaistasolla (yhteensä) miehille maksetaan vähemmän palkkaa kuin naisille, vuonna 2006 ero oli tilastollisesti merkitsevä. Naisten osuus perhevapaista oli kasvanut vuodesta 2006. Naisten ja miesten osuudet esimies- ja johtotehtävissä jakautuivat tasaisesti. Henkilöstötutkimuksen mukaan tasa-arvoa koskeva indeksiluku oli 3,75 (2006: 3,74).

Palkitseminen 5 Palkitsemisen kehittämisessä Tilastokeskuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Palkkausjärjestelmä Vuoden 2007 aikana Tilastokeskuksessa toteutettiin työnantajan palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet, joilla toteutetaan valtiovarainministeriön virastoille antamaa kehotusta vahvistaa valtiotyönantajan palkkapoliittista kilpailukykyä. Lisäksi käynnistettiin työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut palkkausjärjestelmän uudistamiseksi sopimuskauden 2007-2010 neuvotteluohjeiden mukaisesti tavoitteena saavuttaa kiinteä sidonta henkilökohtaisen työsuorituksen ja -palkanosan välille. Tulospalkkiomallin valmistelua ei jatkettu osin resurssipulan ja osin toimintastrategiatyön ja seurantamittariston keskeneräisyyden vuoksi. Tilastokeskuksen palkkauskäsikirja ajantasaistettiin vuoden 2006 tes/vesneuvotteluissa sovituin muutoksin sekä edellisenä vuonna uusituin kehityskeskustelumenettelyin ja -lomakkein. Täsmennyksiä tehtiin myös palkantarkistusten tekemiseen sekä kokemuslisän määrittämiseen. Sisäinen laatupalkinto Toista kertaa järjestettyyn Tilastokeskuksen sisäiseen laatupalkintokilpailuun tuli määräaikaan mennessä 28 ehdotusta palkinnon saajiksi (2006: 30). Ehdotuksia tuli kaikista tulosyksiköistä. Laatupalkinnolla palkittiin neljä hanketta tai toimintatapaa: XCola, PX-Edit ja Tiedonkeruusivusto (sarja A, innovaatiot ja hankkeet) sekä rekrytointipalvelujen kehittäminen (sarja B, käytännöt ja toimintatavat). Muu palkitseminen Tilastokeskuksen henkilöstölle maksettiin henkilökohtainen 300 euron kertapalkkio edellisvuonna saavutetuista erittäin hyvistä toiminnan tuloksista. Vuoden aikana valmisteltiin henkilöstöjärjestöjen aloitteesta myös työsuhdematkalipun käyttöönottoa ja liukuvan työajan soveltamista koskeva muutos työaikajoustojen lisäämiseksi. Kertomusvuoden aikana juhlistettiin jälleen monenlaisia saavutuksia ja merkkipaaluja. Pääjohtaja kutsui kahvitilaisuuksiin 13 tilastokeskuslaista, joille Tasavallan Presidentti oli edeltävän vuoden itsenäisyyspäivänä myöntänyt kunniamerkin viraston esityksestä sekä kertomusvuoden aikana 50- ja 60 -vuotta täyttävät työntekijät ja vanhuuseläkkeelle jäävät työntekijät. Tilinpäätöstä juhlittiin maaliskuussa ja pikkujouluja joulukuussa. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä käsitteli vuoden 2007 aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Tilastokeskuksen toimintastrategia päivitettiin. Talouden ja henkilöstövoimavarojen näkökulmasta strategiassa korostuu joustavuus ja tuottavuuden parantaminen. Ammattitaidon näkökulmasta tarkastellaan osaavaa henkilöstöä, oppivaa organisaatiota ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Jotta henkilöstö voi hyvin, johtamisen tulee olla ammattitaitoista ja vuorovaikutteista. Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2007 aikana 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin henkilöstö - ja talousasioiden lisäksi muun muassa seuraavia asi-

6 oita: osaamisstrategian uudistamisprojektin asettaminen, prosessikäsikirjaprojekti, henkilöstötutkimus 2007:n tulokset, ennakoivan henkilöstösuunnittelun kehittäminen, osaamis- ja urasuunnittelu, henkilöstölehti Statistin tehtävät ja organisointi, työsuhdematkalipun käyttöönotto, Tilastokeskuksen työjärjestyksen muuttaminen sekä liukuvan työajan soveltaminen. Johtamisen kehittäminen Johtamisen kehittämisessä tavoitteena on yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä linjaa johtamispolitiikka, jonka perustana ovat yhtenäiset toimintatavat, yhteinen arvopohja ja vuorovaikutteisuus. Johtamispolitiikan toteutumista tuetaan johtamis- ja esimiesvalmennuksella. Vuonna 2007 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua vaikeiden asioiden puheeksiotto -teemaa valmistelemalla Puheeksiottamalla työkykyä! - varhaisen puuttumisen ohje, joka tuli voimaan 1.1.2008. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin (JEK) toimenpiteitä toteutettiin edelleen. Esimiesvalmennuksen tarjonta koostui erilaisista osioista, joihin esimiehet tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan osallistuivat. Johdon ja esimiesten yhteistapaamisten aiheina olivat keväällä toimintastrategia, julkistetun tilastotiedon muutosten ja virhetilanteiden käsittely sekä tasa-arvo. Syksyn tapaamisen teemoina olivat esimies- ja alaistaidot sekä 360-mittaus, sen tulokset ja sparrauskeskustelut. Esimiesten aamukahvitilaisuuksissa käsiteltiin esimiestyön näkökulmasta henkilöstö- ja taloushallinnon teemoja. Vuorovaikutteisuutta vahvistavaa Valmentava esimies -koulutusta toteutettiin yksi kurssi. Tiimit toimimaan -valmennus päättyi keväällä 2007. Prosessin aikana ilmeni tarve selkiinnyttää tiimitoimintaa Tilastokeskuksessa. Työnohjausryhmä jatkoi toimintaansa ulkopuolisen työnohjaajan johdolla. Tämän lisäksi esimiehille tarjottiin tukea vaikeiden henkilöstötilanteiden hoitamiseen puheeksiottoteemaan liittyen. Esimiesten liikunta- ja virkistystoimintaa tuettiin LIIVI-ohjelmalla. Myös kehityskeskusteluiden työsuorituksen arvioinnista järjestettiin koulutusta kevään 2007 aikana. Henkilöstö 2010-ohjelman vaikuttavuus Toimintastrategian päivitystyön yhteydessä päätettiin henkilöstöä kuvaavista strategisista mittareista. Ne ovat tuottavuusmittari ja työtyytyväisyysindeksi, ja ne sisältyvät strategian näkökulmiin C. Enemmän vähemmällä ja E. Ammattitaidolla. Näiden lisäksi toimintastrategian tavoitteiden toteutumista seurataan mittarein, jotka kuvaavat sisäistä liikkuvuutta, hakemusten määrää avointa työpaikkaa kohden, opiskeluun ja opettamiseen käytetyn työajan määrää sekä tyytyväisyyttä johtamiseen. Osaamistasoa kuvaava mittari on kehitteillä. Yllä mainittujen tukena on edelleen Henkilöstö 2010 -ohjelma, jonka tavoitteiden toteutumista arvioidaan henkilöstöstrategisilla mittareilla 1. Ne perustuvat henkilöstötutkimukseen ja henkilöstötilinpäätöksessä käytettäviin eri tietolähteisiin ja - järjestelmiin. 1 Tilastokeskuksen henkilöstöstrategiset mittarit ovat: - Henkilöstön rakenne: 1. henkilötyövuodet, 2. keski-ikä, 3. määräaikaisten osuus - Osaamisen kehittäminen: 4. koulutustasoindeksi, 5. kehittämiseen ja tutkimukseen käytetty työaika (%), 6. opiskeluun käytetty työaika (%), 7. sis. liikkuvuus (lkm), 8. työn sisältö ja haasteellisuus -indeksi, 9. kehittymisen tuki -indeksi - Palkitseminen: 10. keskipalkka ( ), 11. keskimääräinen tehtävän vaativuustaso, 12. keskimääräinen henk. koht. palkanosa (%), 13. palkkaus-indeksi - Johtaminen: 14. johtamiseen käytetty työaika, 15. johtaminen-indeksi, 16. tiedonkulku-indeksi - Hyvinvointi: 17. työtyytyväisyysindeksi, 18. sairauspoissaolot, 19. työilmapiiri ja yhteistyö - indeksi.

7 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 2 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2007 lopussa oli 1087, kuten edellisenä vuonna. Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 794 henkilöä (2006: 786). Määräaikaisten, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, määrä laski ja oli vuoden lopussa 55 henkilöä (2006: 58). Harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 8 (2006: 11). Työllisyysvaroin palkattuja ei ollut lainkaan. Haastattelijoiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoteen verrattuna miltei samana (2007: 230; 2006: 232). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa sijaisia lukuun ottamatta. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 743 (89,4 %) 756 (88,6 %) 788 (89,9 %) 786 (91,9 %) 794 (92,6 %) Määräaikainen henkilöstö 3 80 (9,6 %) 83 (9,7 %) 71 (8,1 %) 58 (6,8 %) 55 (6,4 %) (Valtio 4 ) (24,5 %) (20,3 %) (20,0%) Yhteensä 5 823 839 859 844 849 Työllisyysvaroin palkatut 1 (0,1 %) (Valtio) (1,8 %) Harjoittelijat ja 7 tuntipalkkaiset (0,8 %) Yhteensä 831 3 (0,4%) (1,5 %) 11 0 (0 %) (1,1%) 17 0 (0 %) 0 (0 %) 11 8 (1,3 %) (1,9 %) (1,3 %) (0,9 %) 853 876 855 857 Tilastohaastattelijat 144 146 158 158 172 Rajahaastattelijat 22 23 22 21 22 Puhelinhaastattelijat 46 48 41 53 36 Koko henkilöstö yhteensä 1043 1070 1097 1087 1087 2 Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä on mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 3 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 4 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 5 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.

8 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 Lukumäärä 1000 800 600 400 Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö 200 0 1b. Henkilötyövuodet Taulukko 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä oli 913 (2006: 946), josta kuukausipalkkaisten osuus oli 793 htv (2006: 805) ja haastattelijoiden osuus 120 htv (2006: 141). Henkilötyövuosien määrä laski Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelman mukaisesti 913:een. 699 95 Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot 624 629 656 649 82 73 81 92 706 702 737 741 794 Ulkopuolinen rahoitus 53 47 49 55 13 14 13 23 66 61 62 78 Maksullinen toiminta 93 98 105 101 94 21 29 28 26 25 114 127 133 127 119 Yhteensä 770 774 810 805 793 116 116 122 141 120 886 890 932 946 913 Kuva 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuotta 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen.

9 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2007 naisten osuus Tilastokeskuksen henkilöstöstä (pl. haastattelijat) oli 60,1 prosenttia. Naisten osuus määräaikaisesta henkilöstöstä oli 50,9 prosenttia (2006: 44,8 %). Naisista määräaikaisia oli 5,5 prosenttia (2006: 5,2 %) ja miehistä 7,9 prosenttia (2006: 9,4 %). Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) 442 450 470 477 482 Naisia (määräaikainen) 50 49 41 26 28 Naisia yhteensä 492 (59,8 %) 499 (59,5 %) 511 (59,5 %) 503 (59,6 %) 510 (60,1 %) Miehiä (vakinainen) 301 306 318 309 312 Miehiä (määräaikainen) 30 34 30 32 27 Miehiä yhteensä 331 340 348 341 339 (40,2 %) Henkilöstö yhteensä 823 (40,5 %) 839 (40,5 %) 859 (40,4 %) 844 (39,9) 849 Kuva 3: Sukupuolijakauma tulosyksiköittäin 140 120 100 51 Lukumäärä 80 60 71 75 36 78 52 64 Nainen Mies 40 37 35 77 20 0 41 Elinolot (EL) 14 Hallintopalvelut (HA) 25 27 Henkilötilastot (HE) Hinnat ja palkat (HP) 43 Taloudelliset olot (TO) 28 Tietopalveluyksikkö (TP) Tietotekniikka- ja menetelmäp 11 13 Tilastokeskus ja sihteeristö 33 Yritysten rakenteet (YR) 38 Yritysten suhdanteet (YS)

10 Esimiesten sukupuolijakauma Vuoden 2007 lopussa Tilastokeskuksessa oli 11 tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja tulosyksiköiden johtajat). Edellisvuoteen verrattuna naisjohtajia oli yksi enemmän ja miehiä yksi vähemmän. Vuonna 2006 toteutettujen organisaatiomuutosten myötä muiden esimiesten (vastuualueiden esimiehet ja johtajien sijaiset) kokonaismäärä on laskenut (2007: 64; 2006: 65; 2005: 72; 2004: 72). Naisja miesesimiehiä oli yhtä monta (32 naista ja 32 miestä). Kaikkiaan johto- ja esimiesasemassa työskenteli 75 henkilöä, joista naisia oli 51 prosenttia ja miehiä 49 prosenttia. Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Esimieslistan mukaan) 2003 2004 20005 2006 2007 N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. Johtajat (%) 4 (36,4) 7 (63,6) 11 4 (36,4) 7 (63,6) 11 5 (45,5) 6 (54,5) 11 5 (45,5) 6 (54,5) 11 6 (54,5) 5 (45,5) 11 (Valtio; naisia (%) (33,1) (35,7) (32,7) johdosta 6 ) Muut esimiehet 41 36 77 39 33 72 37 35 72 33 32 65 32 32 64 (%) (53,2) (46,8) (54,2) (45,8) (51,4) (48,6) (50,8) (49,2) (50) (50) (Valtio; naisia (%) (38,4) (39,2) (38,3) esimiehistä 6 ) Yhteensä 45 43 88 43 40 83 42 41 83 38 38 76 38 37 75 (%) (51,1) (48,9) (51,8) (48,2) (50,6) (49,4) (50,0) (50,0) (50,7) (49,3) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) 1,1 1,0 1,1 1,0 1,0 (Valtio; johdon %-osuus (5,7) (5,4) (5,1) henkilöstöstä 6 ) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskentelevien osuus oli noussut 70 %:iin. Vakinaisten palvelussuhteiden osuus virkasuhteissa on viidessä vuodessa noussut noin 81:sta 92:een prosenttiin. Myös työsuhteissa vakinaisten palvelussuhteiden osuus on pysytellyt yli 90 prosentissa. Vuoden lopulla osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä oli 45, mikä on 8 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna (2006: 37). Osittaisella hoito- tai virkavapaalla oli 32 henkilöä. 6 Lähde: VM:n henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi

11 Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia 538 563 591 579 596 (65,4 %) (67,1 %) (68,8 %) (68,6 %) (70,2 %) joista vakinaisia 461 484 524 526 546 Työsuhteisia 285 276 268 265 253 (34,6 %) (32,9 %) (31,2 %) (31,4 %) (29,8 %) joista pysyvässä työsuhteessa 282 272 264 260 248 Yhteensä 823 839 859 844 849 Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat 26 30 31 31 32 Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat 42 36 38 37 45 2c. Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä Tilastokeskuksessa nousi 47,4 vuoteen (TK 2006: 46,9; TK 2005: 45,9; valtio 2005: 43,1). Sen sijaan vakituisen henkilöstön keski-ikä laski edellisvuodesta 47,4:ään (2006: 48; 2005: 47,3). Suurin ikäryhmä vuoden 2007 lopussa oli 55-59 -vuotiaat (19,2 %). Yli 60- vuotiaiden osuus on viidessä vuodessa kasvanut 5,5 prosentista 15,2 prosenttiin (2003: 5,5 %; 2007: 15,2 %). Myös 45-vuotiaiden tai vanhempien osuus on kasvanut; se oli vuonna 2007 62,5 prosenttia henkilöstöstä (TK 2006: 61,7 %; TK 2005: 58 %; valtio 2005: 47,5 %). Alle 35-vuotiaiden osuus puolestaan laski 16,7 prosenttiin (2006: 17,1 %; 2005: 19,5 %). Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kymmenessä vuodessa. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne vuosina 1997, 2002 ja 2007 200 180 160 140 Lukumäärä 120 100 80 60 40 20 0-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 60- v 1997 2002 2007

12 Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne vuosina 2002-2007 alle 24 v. 7 (0,9 %) 25-29 v. 75 (9,1 %) 30-34 v. 71 (8,6 %) 35-39 v. 93 (11,3 %) 40-44 v. 97 (11,8 %) 45-49 v. 121 (14,7 %) 50-54 v. 161 (19,6 %) 55-59 v. 153 (18,6 %) 60- v. 45 (5,5 %) Yhteensä 823 2 (0,2 %) 78 (9,3 %) 82 (9,8 %) 93 (11,1 %) 91 (10,8 %) 109 (13,0 %) 156 (18,6 %) 180 (21,5 %) 48 (5,7 %) 839 4 (0,5 %) 80 (9,3 %) 83 (9,7 %) 99 (11,5 %) 94 (10,9 %) 97 (11,3 %) 157 (18,3 %) 175 (20,4 %) 70 (8,1 %) 859 6 (0,7 %) 58 (6,9 %) 80 (9,5 %) 89 (10,5 %) 90 (10,7 %) 99 (11,7 %) 152 (18,0 %) 169 (20,0 %) 101 (12,0 %) 844 5 (0,6 %) 50 (5,9 %) 87 (10,2 %) 85 (10,0 %) 91 (10,7 %) 102 (12,0 %) 137 (16,1 %) 163 (19,2 %) 129 (15,2 %) 849 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 48 46,9 47,3 47,3 47,4 47,4 46,9 45,5 45,9 45,9 Koko henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö Valtio 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuoden 2007 lopussa henkilöstön koulutustasoindeksi 7 oli 5,4 (TK 2005-06: 5,4; valtio 2005: 5,2). Korkeakoulututkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tutkijakoulutus) suorittaneita oli 57,1 prosenttia henkilöstöstä (2006: 56,1 %). Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 46,9 prosenttia (2006: 46,1 %). 7 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1

13 Edellisvuoden tapaan suoritetuista tutkinnoista 72 prosenttia oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia luonnontieteellisen alan tutkintoja. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Humanistinen ja taideala 4 % Kaupall. ja yht.k.tiede 72 % Tekniikka 4 % Muut 3 % Maa- ja metsätalous 2 % Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 8 Perusaste 87 ( 10,6 %) 82 (9,8 %) 77 (9,0 %) 77 (9,1 %) 75 (8,8 %) Keskiaste 181 (22,0 %) 194 (23,1 %) 204 (23,7 %) 201 (23,8 %) 195 (23,0 %) Alin korkea-aste 99 (12,0 %) 94 (11,2 %) 93 (10,8 %) 93 (11,0 %)) 94 (11,1 %) Alempi korkeakouluaste 76 (9,2 %) 82 (9,8 %) 83 (9,7 %) 84 (10,0 %) 87 (10,2 %) Ylempi korkeakouluaste 343 (41,7 %) 351 (41,8 %) 366 (42,6 %) 352 (41,7 %) 359 (42,3 %) Tutkijakoulutusaste 37 (4,5 %) 36 (4,3 %) 36 (4,2 %) 37 (4,4 %) 39 (4,6 %) Yhteensä 823 839 859 844 849 8 Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.

14 Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 10 (11 %) 77 (89 %) 9 (11 %) 73 (89 %) 8 (10 %) 69 (90%) 10 (13 %) 67 (87 %) 9 (12 %) 66 (88 %) Keskiaste m n 73 (40 %) 108 (60 %) 85 (44 %) 109 (56 %) 85 (42 %) 119 (58 %) 82 (41 %) 119 (59 %) 78 (40 %) 117 (60 %) Alin korkea-aste m n 26 (26 %) 73 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (27 %) 68 (73 %) 24 (26 %) 69 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) Alempi korkeakouluaste m n 31 (41 %) 45 (59 %) 31 (38 %) 51 (62 %) 35 (42%) 48 (58 %) 34 (40 %) 50 (60 %) 35 (40 %) 52 (60 %) Ylempi korkeakouluaste m n 168 (49 %) 175 (51 %) 167 (48 %) 184 (52 %) 172 (47 %) 194 (53 %) 169 (48 %) 183 (52 %) 169 (47 %) 190 (53 %) Tutkijakoulutusaste m n 23 (62 %) 14 (38 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 22 (59 %) 15 (41 %) 23 (59 %) 16 (41 %) Yhteensä 823 839 859 844 849 3. Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta oli laskenut edellisvuosiin nähden alle 77 prosenttiin (76,6%). Vuosilomiin ja palkallisiin virkavapauksiin käytetyn ajan osuudet olivat puolestaan nousseet päälle 15 prosentin. Opiskeluun käytetyn työajan osuus nousi 3,1 prosenttiin. Myös palkallisten virkavapauksien osuus nousi yli 5 prosenttiin. Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika 191 717 193 730 202 493 199 310 (100%) 198 615 Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) 148 344 (77,4 %) 151 470 (78,2 %) 157 580 (77,8 %) 154 924 (77,7 %) 152 069 (76,6 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) 27 776 (14,5 %) 28 173 (14,5 %) 28 849 (14,2 %) 29 151 (14,6 %) 29 955 (15,1 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) 5 409 (2,8 %) 5 693 (2,9 %) 6 664 (3,3 %) 5 609 (2,8 %) 6 244 (3,1 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) 10 188 (5,3 %) 8 394 (4,3 %) 9 400 (4,6 %) 9 626 (4,8 %) 10 347 (5,2 %) 3b. Pitkät virkavapaudet Kertomusvuoden lopussa pitkillä virkavapailla olleiden kokonaismäärässä ei tapahtunut juurikaan muutosta edellisvuoteen verrattuna. Vuorotteluvapaalla olleiden määrä oli laskenut kuudesta kolmeen. Äitiys- ja vanhempainvapaalla olleiden määrä oli noussut 16:sta 20:een henkilöön.

15 Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne 31.12.) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 18 21 15 16 20 Vuorotteluvapaa 9 4 4 6 3 Kansalliset asiantuntijat 1 1 - - - EU, YK jne. palveluksessa 7 5 5 5 5 Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa 1 1 1 1 2 olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ 6 9 9 7 7 Yhteensä 42 39 34 35 37 4. Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2007 henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista oli 73 prosenttia. Osuus on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna. Taulukko 11: Henkilöstökulut 9 rahoituslähteittäin Toimintamenot (mom. 21) 27 651 762 28 329 923 31 084 952 31 309 793 34 721 207 10 Ulkopuolinen rahoitus 11 2 473 731 2 300 716 2 387 372 3 179 835 Maksullinen toiminta (mom. 12) 4 219 765 4 757 428 5 228 007 5 155 083 4 957 531 Palkat ja sivukulut yhteensä, 34 345 258 35 388 067 38 700 331 39 644 711 39 678 738 euroa Muut välilliset työvoimakustannukset 1 253 304 1 417 311 1 395 700 1 061 446 1 354 073 12 Henkilöstökulut yhteensä, 35 598 562 36 805 378 40 096 031 40 706 157 41 032 811 euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa 13 40 179 41 354 43 021 43 030 44 943 (valtio) (40 490) (42 095) (43 718) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 75 % 75 % 76 % 74 % 73 % 9 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 10 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 11 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 12 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 13 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä

16 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Palkallisten poissaolopäivien määrä ja palkkakustannukset nousivat edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2007 vuosilomia pidettiin yli 9000 kalenteripäivää enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta lomaraha- ja säästövapaapäiviä n. 600 päivää vähemmän. Sairauksista johtuneet poissaolot vähenivät n. 1 300 kalenteripäivällä edellisvuoteen nähden. Sen sijaan työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä ja kustannukset nousivat selvästi. Työtapaturmat olivat pääsääntöisesti työmatkalla sattuneita tapaturmia. Kuntoutuspäivien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna Aslak-kuntoutuskurssien vähenemisen myötä. Osaamisen kehittäminen palkallisten opintovapaiden pitämisen muodossa väheni. Kansainväliseen harjoitteluun käytettyjen päivien määrä nousi kertomusvuonna päälle viidensadan. Sen sijaan kansallisiin asiantuntijatehtäviin liittyviä poissaolopäiviä oli vain muutama. Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 14 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma 34 327 3 727 345 33 700 3 785 681 33 620 3 884 622 33 698 4 003 070 43 053 5 251 611 Lomaraha- ja säästövapaa 3 222 343 959 3 604 392 821 4 136 472 211 4 631 559 333 4 039 485 834 Sairausloma 8 180 757 033 6 912 663 439 7 948 786 593 8 786 887 438 7 493 787 211 Työtapaturma 133 10 767 69 8 071 73 10 000 15 1 772 163 14 949 Kuntoutus 68 6 207 545 60 771 314 35 270 402 48 132 360 40 905 Äitiysvapaa 1 236 118 958 899 96 457 812 90 264 1 006 119 862 1 445 184 470 Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat 338 32 733 280 27 384 294 31 936 481 53 328 406 47 535 535 62 204 317 42 097 242 31 618 346 44 663 259 34 059 869 90 767 366 38 987 59 6 309 0 0 2 231 Kv-harjoittelu 304 36 392 291 34 319 414 54 067 304 39 297 547 68 231 Muut palkalliset poissaolot 168 17 749 182 19 554 141 15 770 130 14 672 118 14 530 Yhteensä 49 380 5 204 114 47 165 5 169 581 47 974 5 418 660 49 799 5 771 567 57 885 6 929 566 Euroa 14 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä.

17 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Ulkomaan virkamatkojen kokonaislukumäärä laski vuonna 2007. Myös matkustusmenot laskivat selvästi. EU-kokouksiin matkustettiin edelleen eniten. Pohjoismaisten kokousmatkojen määrä pysytteli miltei ennallaan, mutta muiden matkojen määrät vähenivät. Ulkomaan ja kotimaan matkat 629 833 799 361 969 908 1 045 003 900 358 Haastattelijoiden matkat 340 752 337 138 370 945 582 853 362 074 Yhteensä, euroa 970 585 1 136 499 1 340 853 1 627 856 1 262 432 Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU-kokoukset 289 288 279 336 307 YK:n ja OECD:n kokoukset 40 47 65 81 72 Pohjoismaiset kokoukset 37 38 60 49 47 Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin 88 78 101 110 86 Konsultointimatkat 73 108 111 88 63 Muut 65 53 42 37 41 Yhteensä 592 612 658 701 616 15 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

18 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksen työtyytyväisyyttä mitataan henkilöstötutkimuksella, johon sisältyy Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometri (VMBaro). Sen lisäksi Henkilöstötutkimukseen sisältyy ns. saldokysymyksiä, jotka on laadittu Tilastokeskuksessa. Tammikuussa 2008 tehdyn Henkilöstötutkimuksen vastausprosentti koko viraston osalta oli 73 prosenttia (tammikuu 2007: 75 %). VMBaron mukaan Tilastokeskuksen henkilöstö on selvästi tyytyväisempää kuin valtiolla keskimäärin. Tilastokeskuksen kokonaisindeksi (3,48) on myös muita käytettävissä olevia vertailuryhmiä (valtio 3,29; valtionvarainministeriön hallinnonala 3,40; tutkimustoiminta 3,35) korkeampi. Taulukko 16: Työtyytyväisyysindeksi 16 2005 2006 2007 2008 Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,23 (3,24) 3,64 (3,64) 2,74 (2,69) 3,18 (3,16) 3,55 (3,56) 3,66 (3,47) 2,99 (2,94) 3,41 (3,09) 3,33 (3,26) 3,25 (3,28) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 3,40 (3,26) (3,35) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) 3,48 (3,29) (3,39) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) VMBaron mukaan Tilastokeskuksen henkilöstön työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla. Työtyytyväisyys oli 3,48 jääden kuitenkin hieman tavoitteeksi asetetusta kokonaisuustyytyväisyyden tasosta 3,50. Työtyytyväisyysindeksit nousivat edellisvuoden tapaan kaikilla osa-alueilla. Myönteisintä kehitystä tapahtui johtamisen, tiedon kulun ja työolojen indeksien osalta. 16 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Valtion vertailutiedot on koottu noin 126 valtion organisaatiosta, Valtiovarainministeriön hallinnonalan vertailutiedot 13 organisaatiosta.

19 VMBaro näyttää, että johtamisen saralla tyytyväisyys oikeudenmukaiseen ja inhimilliseen kohteluun työyhteisön esimiesten ja johdon taholta sekä tyytyväisyys palautteen saantiin työtuloksista ja ammatinhallinnasta ovat kasvaneet. Myös saldokysymysten pohjalta laadittu aikasarja 17 osoittaa myönteistä kehitystä johtamisen ja esimiestoiminnan osalta, sillä työntekijät kokevat vastuualueen esimiehen ja tulosyksikön johtajan ammattitaitoisiksi ja antavat esimiehelle palautetta aikaisempaa enemmän. VMBaro osoittaa, että tiedon kulun osalta myönteistä kehitystä koettiin tapahtuneen etenkin työyhteisön avoimuudessa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Saldokysymyksistä näkyy, että kehitys on ollut myönteistä työntekijään itseensä ja omaan työhön vaikuttavan tiedonsaannin sekä tulosyksiköiden välisen yhteistyön toimivuuden osalta. VMBaron mukaan Tilastokeskuksessa ollaan erityisen tyytyväisiä työoloihin, työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Tyytyväisyyttä työoloihin lisää erityisesti kokemus työpaikan varmuudesta. Myös työtiloihin ja työvälineisiin (3,93) ollaan edelleen varsin tyytyväisiä. Omaan työhön liittyvien kysymysten myönteistä kehitystä kuvaa mm. se, että jatkuva työpäivien venyminen ja koettu työuupumus ovat vähentyneet. Vähiten tyytyväisiä ollaan puolestaan palkkaukseen (2,85) ja myönteisestä kehityksestä huolimatta tiedon kulkuun (3,23). Palkkauksessa tyytymättömyyttä herättää erityisesti palkkauksen suhde työn asettamaan vaativuuteen sekä palkkauksen muuttuminen työsuorituksen muutoksen myötä. 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Vuonna 2007 sairauspäivien määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaustapauksia oli puolestaan edellisvuotta enemmän, mutta sairauspäivien määrä tapausta kohti laski. Sairauspäivät henkilötyövuotta kohti pysyivät ennallaan (2007: 9,5; 2006: 9,5). Lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspäivistä nousi 41 prosenttiin vuonna 2007 (2006: 37 %). Pitkien sairauslomien (yli 60 päivää) määrä laski 966:een (2006: 1240 pv). Vuonna 2007 työtapaturmia sattui 12 tapausta ja niistä johtuvia poissaolopäiviä oli 126. Tapaturmien määrä on viiden vuoden aikana vaihdellut vähän (vuosittain 8 ja 12 välillä). Sen sijaan työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä on vaihdellut paljon (15-126 pv). 17 Saldokysymysten aikasarja ilman haastattelijoita

20 Taulukko 17: Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 18 (pl. haastattelijat) Sairauspoissaolojen kesto työpäivinä Tapauksisisisisia Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv 1 päivä 736 734 815 814 918 916 863 861 875 875 2 päivää 443 886 483 966 526 1052 562 1104 587 1174 3 päivää 251 753 252 756 316 948 288 864 343 1029 4-10 päivää 234 1318 200 1107 286 1600 253 1360 285 1535 11-60 päivää 79 1809 75 1608 75 1596 89 2219 85 1945 61-90 päivää 8 549 2 146 1 70 9 665 6 441 yli 91 päivää 5 691 3 444 4 720 4 575 4 525 Yhteensä 1756 6740 1830 5841 2126 6902 2068 7648 2185 7524 Sairauspäivät/ henkilötyövuosi 8,8 7,7 8,5 9,5 9,5 (valtio) (8,7) (8,8) (8,8) Sairauspäivät/ tapaus 3,8 3,2 3,2 3,7 3,4 (valtio) (4,8) (4,9) (4,7) Lyhyet (1-3 pv) s-tapaukset, 81,8 % 84,8 % 82,8 % 82,8 % 82,6 % % (valtio) (72,2) (70,4) (68,3) Tapaturmat 11 112 10 56 12 58 8 15 12 126 7. Vaihtuvuus 19 7a. Henkilöstöpoistuma Vaikka vuoden 2007 lähtövaihtuvuus- ja poistumaluvut kasvoivat edellisvuoteen nähden, ne pysyttelivät vielä varsin matalina. Eläkkeelle siirtyminen oli lisääntynyt hieman edellisvuodesta (2007: 11; 2006: 7). Toisen työnantajan palvelus 21 21 12 13 16 19 Vanhuuseläke 4 6 6 5 9 Varhennettu vanhuuseläke - 1 2 1 - Työkyvyttömyyseläke 2 5 1 1 2 Kuollut - 3-1 2 Muu syy 22 60 65 89 80 57 Yhteensä 87 92 111 104 89 18 Sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin sisältyy myös harjoittelijoiden ja työllisyysmäärärahoin palkattujen poissaolot. Tiedot perustuvat Hetki-järjestelmään tallennettuihin virkavapaushakemuksiin, ja ne on poimittu Prima -järjestelmän työvoimakustannustutkimusraportista. 19 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä. 20 Kuukausipalkkaisen henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna 21 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 22 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on korkeakouluharjoittelijoita tai muita harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä.

21 Taulukko 19: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma Lähtövaihtuvuus 23 (valtio) Luonnollinen poistuma 24 (valtio) 2,5 % (1,8) 3,2 % (3,7) 1,5 % (1,6) 3,3 % (3,5) 1,5 % (2,2) 2,6 % (4,2) 1,9 % 2,3 % 2,8 % 3,8 % 7b. Rekrytointi Rekrytointien kokonaismäärä nousi edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2007 täytettiin 59 pysyvää tai pidempää määräaikaista tehtävää (2006: 46; 2005: 60; 2004: 80). Myös hakijoiden kokonaismäärä nousi. Yhtä avoinna olevaa tehtävää kohti saatiin 20,3 hakemusta (2006: 16,2). Kaikista hakijoista naisia oli 42 (2006: 53 %) ja miehiä 58 prosenttia (2006: 47 %). Valituista naisia oli 49 prosenttia (2006: 67 %). Vuonna 2007 vakinaistettiin 21 palvelussuhdetta (2006: 19). Pysyvät tehtävät 41 56 38 30 40 Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät 12 24 22 16 19 Yhteensä 53 80 60 46 59 Hakijoita (joista naisia %) 885 1935 1287 746 (53 %) 1195 (42 %) Hakemuksia tehtävää kohti 24,2 21,5 16,2 20,3 Vakinaistettuja henkilöitä 33 27 30 19 21 Edellisessä taulukossa mainittuihin pysyviin ja pidempiin määräaikaisiin tehtäviin sekä lyhytkestoisempiin tehtäviin (ml. sijaisuudet, työllistämis- ja tuntipalkkaiset tehtävät) rekrytoitiin jokseenkin saman verran henkilöitä organisaation ulkopuolelta kuin edellisenä vuonna (taulukko 21). Heidän lisäkseen määräaikaiseen virkasuhteeseen otettiin 40 eri alojen harjoittelijaa (2006: 48). Taulukko 21: Rekrytointi talon ulkopuolelta 26 Vakituisia 5 9 15 5 7 Määräaikaisia 50 58 43 35 36 Harjoittelijoita 52 51 63 48 40 Yhteensä 107 118 121 88 83 23 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden kuukausipalkkaisten lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 24 Luonnollinen poistuma: kuukausipalkkaiset eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 25 Tiedot kirjaamon seurantatiedoista. 26 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä.

7c. Sisäinen liikkuvuus 22 Sisäistä liikkuvuutta seurataan Tilastokeskuksen tulosyksiköiden tekemillä tuloskortti-ilmoituksilla. Viiden vuoden tarkastelujaksolla sisäinen liikkuvuus on lisääntynyt. Vuosien 2003-2007 aikana sisäiselle liikkuvuudelle vuosittain asetetut tavoitteet on ylitetty. Taulukko 22: Sisäinen liikkuvuus Tuloskortti-ilmoitukset 27 (tulostavoite) 42 51 68 97 79 (45) (37) (52) (60) (66) 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Keskimääräinen palveluksessaoloaika nousi kertomusvuonna 17,5 vuoteen (2006: 17,1). Viiden vuoden tarkastelujaksolla suhteellisesti eniten on kasvanut 6-11 vuotta palveluksessa olleiden määrä (2007: 24,0 %; 2003:14,8 %). 24 vuotta tai pidempään palvelleita on aina ollut runsas kolmannes (2007: 35,6 %). Taulukko 23: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa 28 2 vuotta tai vähemmän 93 (11,2 %) 89 107 84 83 (9,7 %) 3 5 vuotta 120 (14,4 %) 133 104 84 64 (7,5 %) 6 11 vuotta 123 (14,8 %) 142 175 193 206 (24,0 %) 12 17 vuotta 127 (15,3 %) 112 104 92 85 (9,9 %) 18 23 vuotta 92 (11,1 %) 86 85 94 114 (13,3 %) 24 vuotta tai enemmän 276 (33,2 %) 291 301 308 305 (35,6 %) Yhteensä 831 853 876 855 857 TK-ikä, vuotta 16,1 16,1 16,2 17,1 17,5 27 Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta tulosyksiköstä. Tiedot poimittu tulosyksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta ja tulostavoite). 28 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä.

23 8. Pätevyys 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat Vuoden 2007 koulutettavapäivien määrä nousi selvästi edellisvuoteen nähden. Opiskelutyöpäiviä oli 6 244 (2006: 5 607 pv) eli 3,1 prosenttia kokonaistyöajasta (2006: 2,8; 2005: 3,3 %; 2004: 2,9 %). Myös koulutusinvestoinnit kasvoivat (ks. luku 9. Koulutus- ja kehittämismenot). Opintovapaan (palkallinen ja palkaton) käyttö väheni edellisvuoteen verrattuna selvästi. Taulukko 24: Koulutettavapäivät ja opintovapaat 29 Koulutettavapäivät 1 797 2 460 2 750 2 045 2 910 Opintovapaa, palkallinen 535 317 242 346 259 Opintovapaa, palkaton 1 053 921 1 090 1 091 811 29 Koulutettavapäivät poimittu KUHA-koulutuksenhallinta- ja opintovapaat ehrminfojärjestelmästä

24 C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Koulutusmenot nousivat edellisvuodesta (2007: 910 796 ; 2006: 886 830 ). Koulutusmenot henkilötyövuotta kohden nousivat miltei 1000 euroon (2007: 998 /htv, 2006: 937 /htv). Taulukko 25: Koulutusmenot Menot, euroa 30 797 413 864 429 985 086 886 830 910 796 % palkkamenoista 2,3 2,4 2,5 2,2 2,3 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi 31, euroa 900 971 1 057 937 998 10. Työpaikkaliikunta Tilastokeskuksen päätoiminen liikunnanohjaaja sekä kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoimintavastaava koordinoivat runsasta liikunta- ja harrastetoimintaa. Liikunnanohjaaja veti lounasliikunta-, taukoliikunta- ja kuntosaliryhmiä sekä teki kuntokartoituksia. Välinehankinnoista mainittakoon rentoutus- /hierontatuoli, joka oli henkilöstön suosiossa työtä tauottamassa. Urheilutoiminnan ohella TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului mm. teatteri- ja näyttelyvierailuja, ulkoiluiltapäivä sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Tilastokeskuksen TIKU:lle myöntämä määräraha oli 17 200 euroa (2006: 17 000; 2005 ja 2004: 16 800; 2003: 16 100). Vuonna 2005 aloitettua tilasto- ja rajahaastattelijoiden sekä aluepalvelutoimistojen henkilökunnan liikuntasetelikokeilua jatkettiin edelleen vuonna 2007. 11. Kuntoutus Tilastokeskuksessa järjestettiin vuonna 2007 em. liikuntatoiminnan lisäksi kuntoutusta sekä kolme viraston omarahoitteista, työkykyä ylläpitävää tyky-ryhmää (Hyvinvointia mielelle - Iloa elämään - Voimia työhön -kurssi, painonhallintaryhmä sekä Haastattelijat 45+ - kurssi). Kansaneläkelaitoksen rahoittamia Aslak-varhaiskuntoutusryhmiä alkoi kaksi. Toinen ryhmistä oli suunnattu asiantuntijoille ja projektinvetäjille ja toinen tilasto- ja toimistotyöntekijöille. Vuonna 2007 myös päättyi kaksi edellisenä vuonna jatkuneista Aslak-kursseista. Taulukko 26: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) 32 Kuntoutettavia, palkallinen 4 37 52 39 34 Kuntoutettavia, kuntoutustuki 6 5 4 5 3 Yhteensä 10 42 56 44 37 30 Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja Henkilöstökehityksen palkkakustannukset. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 31 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä. 32 Tiedot poimittu Prima-järjestelmästä

12. Työterveyshuolto 25 Diacor Terveyspalvelut Oy tuotti Sörnäisten Tilastotalossa työskentelevien ja Medivire Työterveyspalvelut Oy haastattelijoiden työterveyspalvelut. Vuonna 2007 työterveyshuollon menot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Ennaltaehkäisevän työterveyshoidon kustannukset henkilötyövuotta kohti laskivat hieman, mutta sairaudenhoidon kustannukset nousivat selvästi. Diacorin seurantatietojen mukaan henkilöstön terveystilanteessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Ikäkausittaisiin terveystarkastuksiin osallistui noin puolet kutsutuista. Yli 80 % koki työkykynsä erinomaiseksi. Yleisimmät esille nousset ongelmat liittyivät työergonomiaan ja vireystilan ylläpitoon. Tilastokeskuslaisten (pl. maksullinen toiminta ja Cati-keskus) suurin sairauspoissaolojen syy oli edellisvuosien tapaan mielenterveyshäiriöt ja jaksamisongelmat. Niiden osuus sairauspoissaolopäivistä oli pysynyt 32 prosentissa (2006: 32 %). Toiseksi eniten sairauslomia määrättiin hengityselinsairauksien (2007: 27 %; 2006: 20 %) ja kolmanneksi eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien (2007: 15 %; 2006: 23 %) vuoksi. Taulukko 27: Työterveyshuollon menot 33 Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv 144 216 191 196 191 Sairaudenhoito, euroa/ htv 342 379 397 393 461 (valtio) (170) (177) (219) Terveydenhoito yhteensä, euroa 430 457 529 498 547 836 557 523 594 838 Kelan palautus, euroa (palautettu vuonna 2005) (palautettu vuonna 2005) 153 697 346 893 199 661 D. Kannustava palkinta Palkkausjärjestelmän soveltamisen piiriin kuuluu noin 98 % Tilastokeskuksen henkilöstöstä. Noin kaksi prosenttia henkilöstöstä, joihin palkkausjärjestelmää ei sovelleta, ovat pääosin työnantajavirkamiehiä ja harjoittelijoita. Valtion palkkausjärjestelmäuudistus saatiin vuoden 2007 aikana valmiiksi ja uudet kannustavat palkkausjärjestelmät (VPJ) ovat nyt kattavasti otettu käyttöön. Erilliset, vuosittain määräytyvät ja maksettavat tulospalkkiot ovat käytössä noin viidesosassa valtionhallintoa. Niiden maksaminen perustuu etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai ylittämiseen ja ne ovat ryhmäkohtainen palkitsemismuoto. Tulospalkkiota maksetaan yleensä virasto- tai yksikkökohtaisesti asetetun tavoitteen ylittämisestä. Sen suuruusluokka on keskimäärin noin 2 % vuosipalkkasummasta. Vuonna 2007 Tilastokeskuksen henkilöstölle maksettiin henkilökohtainen 300 euron kertapalkkio edellisvuonna saavutetuista erittäin hyvistä toiminnan tuloksista. Tilastokeskuksen keskipalkka oli joulukuussa 2007 3110 /kk (2006: 2923 /kk). Tammikuussa 2008 tehdyn Henkilöstötutkimuksen indeksit osoittivat, että tyyty- 33 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset.