Ympäristöministeriö MINVA YM2016-00034 EU Klobut Liisi 24.02.2016 Viite Asia Ympäristöneuvosto 4.3.2016 Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kokouksessa on kolme keskusteluasiaa ja hyväksytään yksi neuvoston lausuma. Pariisin ilmastokokouksen lopputuloksesta ja sen vaikutuksesta EU:n 2030 ilmasto- ja energiapakettiin käydään periaatekeskustelu puheenjohtajan kysymysten pohjalta. Lisäksi komissio antaa 2.3. tiedonannon, johon neuvostossa toivotaan jäsenmaiden ensireaktioita. Suomi on erittäin tyytyväinen Pariisissa saavutettuihin päätöksiin sekä Pariisin sopimukseen. Suomi pitää tärkeänä, että jatkotyötä tehdään usealla raiteella: EU:n sisällä jatketaan 2030 ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoa sekä käynnistetään pitkän aikavälin vähähiilistrategian valmistelu, kansainvälisissä neuvotteluissa edetään sopimukseen liittyvien yksityiskohtien täsmentämisessä sekä maailmanlaajuisesti edetään Pariisin sopimuksen allekirjoittamisessa ja ratifioinnissa. Neuvoston on tarkoitus hyväksyä lausuma hormonitoimintaa häiritseviä aineita koskevasta EU:n yleisen tuomioistuimen antamasta tuomiosta. Suomi tukee neuvoston lausumaa. Suomi pitää sekä kyseessä olevassa asiassa, että yleisesti tärkeänä, että komissio noudattaa lainsäätäjän asettamia, sitovia aikatauluja delegoituja säädöksiä antaessaan. Lisäksi kyseessä on myös ympäristön ja terveyden suojelun kannalta merkittävä asia. Ympäristöneuvoston periaatekeskustelussa kiertotalouden toimintaohjelmasta pyydetään arvioimaan, ovatko ehdotetut toimet riittävän tehokkaita tukemaan Euroopan siirtymistä kiertotalouteen. Suomi katsoo, että toimintasuunnitelman toimeenpanossa tulisi ensisijaisesti edistää politiikkakoherenssin vahvistamista kuten kiertotalouden ja kestävän biotalouden yhteensovittamista, ilmastotavoitteiden huomioimista sekä tuotteisiin liittyvän lainsäädännön rajapintojen arviointia ja säädösten yhteensopivuutta. Keskeistä on lisätä jäte-, kierrätys- ja uusiutuvien materiaalien houkuttelevuutta raaka-aineena ja helpottaa mm. teollisten symbioosien toteuttamista. Eurooppalaisesta ohjausjaksosta käytävän keskustelun yhteydessä pohditaan, miten siinä voitaisiin huomioida globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteet ja komission kiertotalouspaketti. Suomi pitää tärkeänä, että komission tulevassa pitkän aikavälin visiossa voitaisiin varmistaa talouskasvu ja työllisyys sekä sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys EU:ssa sekä ottaa huomioon EU2020-strategian arviointi ja Agenda2030 toimintaohjelman toimeenpano. Ministeri Tiilikainen käy neuvostoa edeltävänä iltana 3.3. kahdenväliset keskustelut Alankomaiden ympäristöministeri Sharon Dijksman kanssa
2(22)
Asialista: 3(22) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. COP 21:n (ilmastonmuutos) jatkotoimet sivu 4 Periaatekeskustelu 5. Hormonaaliset haitta-aineet sivu 10 Neuvoston lausuman hyväksyminen 6. Eurooppalainen ohjausjakso / vuotuinen kasvuselvitys 2016 ja ympäristön ja ilmaston vaikutus kasvuun ja työllisyyteen sivu 14 Keskustelu 7. Kiertotalouspaketti sivu 17 Komission tiedonanto: Kierto kuntoon Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) Muut asiat 8. a) Energia-alan muutos - ympäristöystävällisten energiamuotojen edistäminen EU:ssa Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia b) Seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman täytäntöönpano Belgian valtuuskunnan pyytämä komission tilannetiedotus c) Minamata paketti i) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elohopeasta ja asetuksen (EY) N:o 1102/2008 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0023 (COD) (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) ii) Ehdotus neuvoston päätökseksi elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä Toimielinten välinen asia: 2016/0021 (NLE) (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) Komission tiedotusasia
d) Todelliset ajonaikaiset päästöt (RDE) Ranskan valtuuskunnan pyytämä komission tiedotusasia 4(22) e) EU:n toimintasuunnitelma luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kaupan torjumiseksi Komission tiedotusasia f) Innovaatiosopimukset Komission tiedotusasia
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2016-00045 5(22) YSO Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) 16.02.2016 JULKINEN Asia Pariisin ilmastokokouksen seuranta Kokous Ympäristöneuvosto 04.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöneuvostossa 4.3. on tarkoitus keskustella puheenjohtajamaan kysymysten mukaisesti puheenjohtajan yleisarviosta Parisiin sopimuksesta sekä komission tiedonannosta, joka annettaneen 2.3.2016. Tiedonannossa ja sen pohjalta käytävässä alustavassa neuvostokeskustelussa on tarkoitus arvioida Pariisin ilmastokokouksen lopputulosta ja sen vaikutusta EU:n 2030 ilmasto- ja energiapakettiin. YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa Pariisissa sovittiin 12.12.2015 uudesta oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta sekä sitä täydentävästä ja tarkentavasta osapuolikokouksen päätöksestä. Eurooppa-neuvosto pyysi kokouksessaan 17.- 18.12.2015 komissiota ja neuvostoa arvioimaan Pariisin ilmastokokouksen tuloksia erityisesti 2030 ilmasto- ja energiapaketin näkökulmasta ja valmistelemaan jatkokäsittelyä, sekä esittämään tulokset maaliskuuhun 2016 mennessä. Neuvoston puheenjohtaja laatii ympäristöneuvoston keskusteluista yhteenvedon, jonka se lähettänee tiedoksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle. On mahdollista, että komission tiedonannon arvio on esillä myös Eurooppa-neuvostossa 17.-18.3.2016. Suomen kanta Suomi on erittäin tyytyväinen Pariisissa saavutettuihin päätöksiin ja Pariisin sopimukseen. Suomi korostaa ja pitää tärkeänä, että jatkotyötä tehdään usealla työraiteella: EU:n sisällä jatketaan 2030 ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoa sekä käynnistetään mm. Pariisin lopputuloksen mukaisen pitkän aikavälin vähähiilistrategian valmistelu, YK:n alaisissa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa edetään sopimukseen liittyvien yksityiskohtien täsmentämisessä ja lisäksi maailmanlaajuisesti edetään Pariisin sopimuksen allekirjoittamiseksi ja ratifioimiseksi. Suomi pitää erittäin myönteisenä myös sitä, että lähes kaikki maat ovat toimittaneet aiotun kansallisesti määritellyn panoksen sopimukseen ts. ilmoituksensa siitä, millaisiin päätösvähennyksiin ne ovat valmiit vuoden 2020 jälkeen. Suomi korostaa, että kaikkien
6(22) maiden tulee tehokkaasti toimeenpanna panoksensa. Suomi toteaa, että EU:lla on toimeenpanoon liittyvä lainsäädäntö osin jo valmistelussa (EU päästökauppa) ja osin komission ehdotuksia odotetaan tämän vuoden aikana. Suurimpien kasvihuonekaasupäästäjien aikainen sitoutuminen sopimukseen olisi tavoiteltavaa. Suomi pitää tärkeänä, että sopimuksen ratifiointiprosessia koordinoidaan riittävästi EU:n sisällä ja että aikataulutuksesta keskustellaan myös muiden suurten talouksien kanssa. Suomelle on erittäin tärkeää, että Pariisin sopimuksen mukaan EU ja sen jäsenvaltiot voivat toteuttaa päästövähennystavoitteensa yhteisesti Eurooppa-neuvoston lokakuun 2014 päätelmien mukaisella tavalla. Suomi pitää tärkeänä, että sekä EU:ssa että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa käynnistetään hyvissä ajoin valmistautuminen Pariisin osapuolikokouksen päätöksessä vuodelle 2018 sovittuun dialogiin päästövähennysten kokonaistasosta. Suomen näkemyksen mukaan dialogista tulisi pyrkiä rakentamaan tavoitteellinen tapahtuma, joka aidosti ja kollektiivisesti edistää päästövähennysten kunnianhimoa globaalitasolla. Samoin Suomi pitää tärkeänä, että komissio alkaa valmistella osapuolilta 2020 mennessä pyydettyä pitkän aikavälin strategiaa vähäpäästöisestä kehityksestä. Molemmissa valmisteluissa tulisi ottaa huomioon muun muassa Pariisin sopimuksen ratifiointiprosessin ja sopimukseen liittyvien työohjelmien eteneminen. Suomi on tyytyväinen siihen, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on nostettu Pariisin sopimuksessa keskeiseen asemaan. Globaalin tavoitteen saavuttamisen ohella Suomi korostaa sopeutumisen paikallista ja kansallista luonnetta, jolloin EU ja kansainvälinen yhteistyö voivat osaltaan tukea paikallisen tason toimintaa. Suomi katsoo, että yhteisesti päätetty vahva ja läpinäkyvä mittaus-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä ja yhteiset laskentasäännöt mahdollistavat toimien seurannan ja läpinäkyvyyden ja niillä pystytään seuraamaan myös kahden asteen tavoitteen saavuttamista. Suomi kannattaa, että raportointia uudessa sopimuksessa kehitetään toimivampaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Suomi tukee sellaisen järjestelmän kehittämistä, jolla pyritään varmistamaan, että kukin osapuoli täyttää velvoitteensa ja kykenee saavuttamaan tavoitteensa. Ilmastorahoituksen osalta Suomi katsoo, että Pariisin sopimuksen toimeenpanossa ja jo ennen vuotta 2020 tulisi pyrkiä laajentamaan rahoituspohjaa sekä laajentamalla rahoitukseen osallistuvien maiden joukkoa että vaikuttamalla myös yksityisen rahoituksen ohjautumiseen vähähiilisen ja ilmastokestävän yhteiskunnan kehittämiseen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Kehittyvien talouksien pitäisi ensisijaisesti käyttää yhä enemmän omia varojaan ilmastotoimiin kansallisesti ja toisaalta pyrkiä myös auttamaan muita, niitä selvästi köyhempiä kehitysmaita näiden ilmastotoimissa. Suomi korostaa fossiilisten polttoaineiden tukiaisten poistamisen ja päästöjen hinnoittelun merkitystä vähäpäästöisen ja ilmastonmuutoksen kannalta kestävän talouden saavuttamiseksi. EU:n tulee selkeästi tukea sitä, että vähiten kehittyneet ja erityisen haavoittuvat maat jatkossakin saavat myös julkista tukea ilmastotoimiin. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajamaan neuvostoa varten laatimassa tausta-asiakirjassa on tiivis kuvaus Pariisin ilmastokokouksen lopputuloksesta, EU:n roolista sen aikaansaamisessa ja tarvittavasta jatkotyöstä.
7(22) Puheenjohtaja on esittänyt keskustelujen pohjaksi kaksi kysymystä: 1) onko puheenjohtajamaan tausta-asiakirjassa esittämä arvio Pariisin ilmastokokouksen lopputuloksesta oikea, sekä 2) mitkä ovat ensireaktiot komission tiedonantoon Pariisin lopputuloksesta ja EU:n seuraavista askeleista. Pariisin sopimus on kansalliset voimaansaattamistoimet vaatima valtiosopimus ja se täydentää vuonna 1992 solmittua ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta. Pariisin sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa, jolloin Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi on päättynyt. Ilmastosopimuksen osapuolet voivat sitoutua Pariisin sopimukseen omien kansallisten menettelyiden mukaisesti joko ratifioimalla, hyväksymällä tai liittymällä. Pariisin sopimus tulee voimaan, kun sen on vahvistanut vähintään 55 osapuolta, jotka edustavat vähintään 55 % maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Voimaantulokynnyksen liittyvien päästöjen määrittämiseksi ilmastosopimuksen sihteeristön pitää internet-sivuillaan luetteloa osapuolten toimittamista viimeisimmistä päästötiedoista. Pariisin osapuolikokouksen päätöksessä käynnistetään mm. sopimukseen liittyviä työohjelmia ja pyritään ilmastotoimien tehostamiseen jo vuosina 2016-2020. Uusi sopimus on osapuolikokouksen päätöksen liitteenä. Pariisin sopimuksen ja osapuolikokouksen päätöksen pääasiallinen sisältö Sopimuksen tavoite ja väliarvioinnit Sopimuksen tavoite on vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia: pitämällä maailmanlaajuinen keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkien toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 C:een suhteessa esiteolliseen aikaan; vahvistamalla osapuolten sopeutumiskykyä, ilmastokestävyyttä eli vastustuskykyä ilmastonmuutoksen aiheuttamille vaikutuksille sekä vähähiilistä kehitystä vaarantamatta ruokaturvaa; sekä muuttamalla rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Sopimuksen ohjaavia arvoja ovat kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen. Toimeenpanossa sovelletaan puitesopimuksen periaatteita erilaisten kansallisten olosuhteiden valossa. Kaikilta osapuolilta odotetaan lisääntyviä toimia päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ilmastorahoituksen lisäämiseksi, teknologian kehittämiseksi ja siirtämiseksi, toimintavalmiuksien vahvistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Sopimuksen toimeenpanossa tehdään säännöllisiä, kaikki em. osa-alueet kattavia väliarviointeja 5 vuoden välein, ensimmäinen vuonna 2023. Pariisin osapuolikokouksen päätöksessä Hallitustenvälistä ilmastonmuutospaneelia (IPCC) pyydetään laatimaan vuonna 2018 erityisraportti 1,5 C mukaisen maailmanlaajuisen lämpötilannousun vaikutuksista ja siihen liittyvistä kasvihuonekaasujen päästövähennyspoluista. Lisäksi päätöksessä sovittiin, että vuoden 2018 ns. fasilitatiivisessa dialogissa on tarkoitus tarkastella osapuolien yhteenlaskettujen toimien vaikutusta edistymiseen suhteessa sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteeseen. Päästöjen vähentäminen sekä nielujen säilyttäminen ja lisääminen Päästöjen vähentämisen osalta tavoite on saavuttaa globaalien kasvihuonekaasupäästöjen huippu mahdollisimman nopeasti ja vähentää päästöjä nopeasti sen jälkeen siten, että ihmisen aikaansaamat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. Mailla on velvollisuus valmistella kansallinen päästövähennystavoite viiden vuoden välein, toimittaa ja ylläpitää päästötavoitteita, pyrkiä saavuttamaan tavoitteet ja laatia tarvittavat
8(22) politiikkatoimet. Uusien tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisempia kuin aiemmat. Kansallisissa kontribuutioissa esitetyt päästövähennystavoitteet eivät kuitenkaan ole sopimuksen liitteenä, joten ne eivät ole samalla tavalla sitovia kansainvälisessä oikeudessa kuin esimerkiksi Kioton pöytäkirjan vähennystavoitteet. Maiden tavoitteet talletetaan ilmastosopimuksen sihteeristön ylläpitämään julkiseen rekisteriin. Maiden nyt antamien kansallisten panosten ensimmäiset päivitykset tulee Pariisin osapuolikokouksen mukaan tehdä vuoteen 2020 mennessä. Osapuolilla on mahdollisuus kansainväliseen yhteistyöhön (mm. päästökauppa, trooppisen metsäkadon ja metsien heikkenemisen torjuntaan tarkoitettu REDD+ mekanismi) päästövähennysten saavuttamiseksi. Yhteistyön tulee edistää kestävää kehitystä ja varmistaa päästötavoitteiden integriteetti, perustua läpinäkyvyyteen ja välttää päästövähennysten kaksoislaskenta. Maankäyttösektorin osalta osapuolia kehotetaan säilyttämään ja lisäämään hiilinieluja ja - varastoja. EU ja sen jäsenvaltiot voivat toteuttaa päästövähennystavoitteensa yhteisesti. Ilmastorahoitus köyhimmille ja haavoittuvimmille maille Sopimuksessa todetaan, että kehittyneillä mailla on velvollisuus tukea kehittyviä maita ilmastotoimissa. Sopimus ei sisällä numeerisia tavoitteita rahoitukselle. Sen sijaan päätöksen mukaan kehittyneiden maiden nykyinen tavoite saada liikkeelle julkisista ja yksityisistä rahoituslähteistä yhteensä 100 mrd USD vuodessa vuoteen 2020 mennessä ulotetaan koskemaan myös vuosia 2020-2025. Kehittyneiden maiden ilmastorahoitustasoa ja suunnitelmia seurataan. Rahoituksessa huomioidaan myös yksityinen rahoitus. Muille maille (kuin kehittyneille maille) rahoitus ja siitä raportointi on vapaaehtoista. Ennen vuotta 2025 sovitaan uudesta, kaikkia maita koskevasta tavoitteesta saada liikkeelle vähintään 100 mrd USD vuodessa. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Sovittiin globaaleista sopeutumistavoitteista: vahvistaa sopeutumiskykyä, voimistaa ilmastokestävyyttä ja vähentää haavoittuvuutta edistääkseen samalla kestävää kehitystä ja lämpötilan nousuun nähden riittävää sopeutumista Kaikilla mailla on velvollisuus ryhtyä soveltuviin toimiin. Kehittyville maille annetaan jatkuvaa ja lisääntyvää rahoitusta sopeutumistoimiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset Tunnustetaan tarve ehkäistä ja minimoida mm. sään ääri-ilmiöiden ja hitaasti tapahtuvien muutosten aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä sekä kestävän kehityksen rooli tässä. Lisätään toimintaa ja tukea, mutta vastuukysymykset ja vahingonkorvaukset on rajattu pois. Läpinäkyvyys Ilmastotoimien ja ilmastorahoituksen osalta sovittiin yhteisestä kaikkiin maihin sovellettavasta kehikosta, mutta kehittyvät maat saavat joustoa toimeenpanossa. Kaikkien maiden tulee toimittaa tietoja päästöistään (ml. hiilinielut) sekä edistymisestä kohti päästötavoitteensa saavuttamista Toimet ennen vuotta 2020 Vahvistetaan tiedonvaihtoa parhaista käytännöistä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 2016-2020 Voimakas kehotus tiekartasta ilmastorahoituksen lisäämiseksi vuoteen 2020 asti ja erityisesti sopeutumisen osalta Dialogi ilmastotoimien kunnianhimon lisäämisestä Marrakeshin osapuolikokouksessa 2016 Korkean tason tapahtuma kaikissa ilmastosopimuksen osapuolikokouksissa 2016-2020
Kaksi korkean tason edistäjää ilmastotoimille 2016-2020 9(22) Pariisin sopimus ei sisällä kirjausta kansainvälisestä lento- ja meriliikenteestä, mutta sopimuksella tulee kuitenkin olemaan vahva vaikutus neuvotteluihin Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) ja Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) päästövähennysjärjestelmien luomiseksi. Pariisin sopimuksen yhteydessä tärkeänä tuloksena tulisi ymmärtää myös ns. aiotut kansallisesti määritellyt panokset (nk. INDC), joita ilmastosopimuksen osapuolet esittivät vuoden 2015 aikana. Aiotun kansallisen panoksen on tähän mennessä antanut 187 maata. Näiden maiden kattavuus maailmanlaajuisista kokonaispäästöistä on selvästi yli 95 %. Sekä panosten lukumäärä että kattavuus maailmanlaajuisista kokonaispäästöistä on ennakko-odotuksia korkeampi. Panokset eivät ole yhteismitallisia. Kehitysmaiden tapauksessa ne ovat monissa tapauksissa osin tai jopa kokonaan ehdollisia. Mikäli kontribuutioissa esitetyt toimet toteutetaan, on vaikutus päästöihin, ilmaston lämpenemiseen ja myös teknologiamarkkinoihin merkittävä. Alustavat lupaukset eivät kuitenkaan vielä riitä, jotta globaalien päästöjen kehitys saataisiin enintään kahden asteen lämpenemisen mahdollistavalle polulle. Arvioiden mukaan tähän mennessä annetuilla kontribuutioilla päästään n. 2,7 3 C tasolle, mikä on merkittävä parannus entiseen n. 3,5-4 C:n kehityspolkuun. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan panosten ilman ulkopuolista tukea toimeenpantavien osien toteuttaminen vaatii 13 500 miljardin dollarin investoinnit energiasektorilla vuoteen 2030 mennessä ja luo siten merkittävästi uutta kysyntää vähäpäästöisille ratkaisuille. Komission tiedonanto Komission tiedonanto tulee ennakkotietojen mukaan kattamaan seuraavat aiheet: päästövähennykset, sopeutuminen, kansainvälinen ilmastoyhteistyö ml ilmastodiplomatia, kansainväliset ilmastoneuvottelut sekä Pariisin sopimuksen vaikutus muihin EU:n politiikkalohkoihin. Tiedonannossa otettaneen esille myös toimet kansainvälisen lentoliikenteen ja merenkulun päästöjen sekä fluorihiilivetyjen (HFC-yhdisteet) hillitsemiseksi. Komission analyysin johtopäätökset esitettäneen tiekartan muodossa. EU:n ilmastopolitiikka EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen aiottu kansallinen panos Pariisin sopimusta varten annettiin 6.3.2015. Panos perustuu Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 osana 2030 ilmasto- ja energiapakettia tekemälle päätökselle vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n sisäisesti vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU jatkaa vuoden 2016 aikana 2030 ilmasto- ja energiapaketin ja päästövähennystavoitteen saavuttamisen edellyttämän lainsäädännön käsittelyä. Neuvostossa ja parlamentissa jatketaan vuonna 2015 annetun päästökauppadirektiivin uudistamisehdotuksen käsittelyä. Komission lainsäädäntöehdotuksia EU:n päästökauppaan kuulumattomien sektoreiden (esim. liikenne, maatalous, jätehuolto, rakennusten erillislämmitys) osalta odotetaan kesällä 2016. Ehdotuksien keskeinen sisältö on jäsenvaltiokohtainen päästövähennystavoite päästökauppaan kuulumattomille sektoreille. Komissio tekee lisäksi samaan aikaan ehdotukset koskien maankäyttösektorin sisällyttämistä EU:n päästövähennyskehikkoon. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu
10(22) Ilmastoneuvotteluryhmän (YM, UM, TEM, VM, MMM, LVM, VNEUS) kirjallisilla kommenteilla 12-16.2.2016. EU(23) Ympäristöjaosto 18.2.2016. EU-ministerivaliokunta 26.2.2016 (ympäristöneuvoston asiat) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 26.2.2016 (ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Neuvoston keskustelulla tai komission tiedonannolla ei ole taloudellisia tai muita vaikutuksia, koska kyse on keskustelunavauksesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Komission antanee yhtä aikaa tiedonannon kanssa myös esityksensä neuvoston päätökseksi Pariisin sopimuksen allekirjoittamista EU:n puolesta. Asiakirjat 6006/16 Komission tiedonanto ei ollut käytettävissä perusmuistiota laadittaessa. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Laura Aho, YM, laura.aho@ymparisto.fi, 0295 250 362 Harri Laurikka, YM, harri.laurikka@ymparisto.fi, 0295 250 156 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2016-00038 YSO Nurmi Eeva(YM) 16.02.2016 11(22) Asia Hormonitoimintaa häiritsevät aineet Kokous Ympäristöneuvosto 04.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Unionin yleinen tuomioistuin totesi 16.12.2015 antamassaan tuomiossa (Ruotsi v. komissio, T-521/14), että komissio ei ole noudattanut EU:n biosidiasetuksen mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole hyväksynyt asetuksessa säädettyyn määräaikaan mennessä delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään tieteellisiä kriteerejä hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi. Ympäristöneuvostossa 4.3.2016 on tarkoitus hyväksyä puheenjohtajan esitys tuomiota koskevaksi neuvoston lausumaksi. Suomi tukee neuvoston lausumaa. Suomi pitää sekä kyseessä olevassa, EU:n biosidiasetusta koskevassa asiassa, että yleisesti tärkeänä, että komissio noudattaa lainsäätäjän asettamaa, sitovaa määräaikaa delegoituja säädöksiä hyväksyessään. Suomi katsoo, että määräaikojen noudattamista koskevan periaatteen lisäksi kyseessä on myös ympäristön ja terveyden suojelun kannalta merkittävä asia. Myös sen vuoksi on tärkeää, että neuvosto antaa lausuman, jossa se korostaa komission velvollisuutta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi. Lausumassa neuvosto huomauttaa yleisen tuomioistuimen vahvistaneen 16.12.2015 antamassaan tuomiossa, että komissio on jättänyt noudattamatta EU:n biosiasetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole antanut delegoituja säädöksiä kriteereiksi hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien määrittämiseksi. Neuvosto muistuttaa, että komission on nyt ryhdyttävä SEUT 266 artiklan mukaisesti toimenpiteisiin yleisen tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi. Neuvosto kehottaa komissiota kunnioittamaan perussopimuksesta ja tuomioistuimen tuomiosta johtuvia oikeudellisia velvoitteitaan. Biosidiasetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan komissio hyväksyy 13.12.2013 mennessä delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään tieteellisiä kriteerejä hormonitoimintaa
12(22) häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi. Koska komissio ei hyväksynyt kyseisiä delegoituja säädöksiä määräaikaan mennessä, Ruotsi nosti yleisessä tuomioistuimessa SEUT 265 artiklan mukaisen laiminlyöntikanteen komissiota vastaan. Tanska, Ranska, Alankomaat ja Suomi sekä Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät väliintulon tukeakseen Ruotsia. Yleinen tuomioistuin totesi 16.12.2015 antamassaan tuomiossa kanteen mukaisesti komission laiminlyöneen biosidiasetuksen mukaiset velvollisuutensa. Tuomioistuin ei hyväksynyt yhtäkään komission esittämistä syistä (kuten vaikutusten arviointien puuttuminen) viivästyä delegoitujen säädösten hyväksymiselle annetusta määräajasta. Tuomioistuimessa Suomi, kantajan ja muiden väliintulijoiden tavoin katsoi, että määräaikojen noudattamista koskevan yleisen periaatteen lisäksi kyseessä on myös ympäristön ja terveyden suojelun vuoksi merkittävä asia. Komissiolla oli perusteet delegoitujen säädösten hyväksymiselle, koska kriteerit hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien tunnistamiseksi ja menetelmät kemikaalien testaustulosten arvioimiseksi olivat olemassa. Suuri osa jäsenvaltioista on pitänyt neuvoston lausumaa tarpeellisena, muun muassa koska tuomioistuimen antaman tuomion jälkeen komissio ilmoitti julkisuudessa, ettei tuomio vaikuta komissiossa käynnissä oleviin toimiin kriteereiden määrittämiseksi. Myös Euroopan parlamentti on kiinnittänyt asiaan huomiota. Komissio on sittemmin ilmoittanut kiirehtivänsä vaikutusten arviointien loppuunsaattamista ja antavansa delegoidun säädöksen kesään 2016 mennessä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvosto hyväksyy lausuman yksimielisesti. Neuvoston oikeuspalvelu on osallistunut lausuman valmisteluun. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on tukenut Ruotsin nostamaa kannetta väliintulijana. Täysistunnossa 2.2.2016 on käsitelty suullista kysymystä komission toimista asiassa. Yleisen tuomioistuimen asian T-521/14, Ruotsi vastaan komissio, valmistelu: EUasioiden komitean oikeudelliset kysymykset jaosto: kirjallinen menettely 27.-28.5.2015 Asian valmisteluun osallistuivat YM, STM, OM, VNK, TEM ja UM. Lisäksi kuultiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa. Ympäristöneuvoston 4.3.2016 valmistelu: EU-asioiden komitean ympäristöjaosto 18.2.2016 EU-ministerivaliokunta 26.2.2016 (ympäristöneuvoston asiat) Suuri valiokunta 26.2.2016 (ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
13(22) Neuvoston lausuman hyväksymisellä ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Asia koskee ympäristönsuojelua, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 10 kohdan mukaan kuuluu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Neuvoston lausuman hyväksymisellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 5987/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi, ympäristöministeriö, eeva.nurmi@ymparisto.fi, p. 0295 250 209 Lainsäädäntöneuvos Eero Tuovinen, ympäristöministeriö, eero.tuovinen@ymparisto.fi, p. 0295 250 368 Liitteet Viite
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2016-00053 KVY Lindblom Annika(YM) 18.02.2016 14(22) Asia Eurooppalainen ohjausjakso / vuosittainen kasvuselvitys 2016; ympäristö- ja ilmastopolitiikan kontribuutio kasvuun ja työpaikkoihin Kokous Ympäristöneuvosto 04.03.2016-04.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöneuvostossa 4.3.2016 käydään asiasta näkemysten vaihto. Komissio on antanut marraskuussa 2015 vuotuisen kasvuselvityksensä, joka on käynnistänyt uuden vuosittaisen ohjausjakson. Komissio ilmoittaa vuoden 2016 työohjelmassaan valmistelevansa aloitetta Seuraavat vaiheet kestävään eurooppalaiseen tulevaisuuteen", jossa vahvistetaan uusi lähestymistapa Euroopan talouskasvun ja sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden varmistamiseksi vuoden 2020 jälkeisenä aikana ottaen huomioon Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkastelun sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisen unionin sisällä ja sen ulkopuolella. Puheenjohtaja toivoo ympäristöneuvoston tarkastelevan, miten kestävää ja vähähiilistä kehitystä koskeva vuoden 2030 agenda voitaisiin kiinnittäen huomiota kiertotalouteen integroida EU:n ja kansallisiin makrotalouspolitiikkoihin keinona edistää EU-ohjausjakson työllisyys- ja kasvutavoitteita. Keskustelu käydään puheenjohtajan laatimien kysymysten pohjalta. Suomen kanta Suomi pitää tervetulleena komission vuoden 2016 kasvuselvitystä sekä työohjelmaa, jotka antavat EU:lle näkökulmia ja työkaluja Euroopan sisäisten ja ulkoisten haasteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn. Suomi pitää erityisen tärkeänä, että komission uudessa pidemmän aikavälin visiossa ja integroidussa lähestymistavassa voitaisiin varmistaa talouskasvu ja työllisyys sekä sosiaalinen ja ympäristökestävyys EU:ssa, huomioiden paitsi EU2020 arviointi, myös uuden universaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, ja siihen sisältyvien globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGt) toimeenpano. Suomi toivoo, että komissio täsmentää mahdollisimman pian, mitä uusi lähestymistapa käytännössä pitäisi sisällään. Suomi näkee, että globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano edellyttää toimia sekä EU:n sisällä että sen globaalipolitiikassa. Siten komission lähestymistavassa tulisi huomioida sekä EU:n sisäinen että ulkoinen ulottuvuus.
15(22) EU on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen sekä Agenda2030:n ja siihen sisältyvien globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon, samoin kuin kiertotalouden edistämiseen. Suomi näkee, että Pariisin sopimuksen toimeenpano ja EU:n kiertotalouspaketti ovat tärkeitä moottoreita Agenda2030:n toimeenpanolle EU-alueella. Suomen näkemyksen mukaan olemassa olevien raportointimekanismien käyttö on tärkeää. Päällekkäistä työtä tulee välttää; jäsenmaiden ja EU:n raportoinnin tulee olla toisiaan täydentävää. EU:n tulee osoittaa johtajuutta toimeenpanon, mutta myös seurannan, monitoroinnin, arvioinnin ja raportoinnin osalta. Suomen näkemyksen mukaan toimeenpanon seuranta EU:ssa edellyttää mekanismia, jonka avulla varmistetaan linkki tavoitteiden ja niiden toimeenpanon välille. Yksi ulottuvuus mekanismissa voisi olla jäsenmaiden omien Agenda2030 toimeenpanosuunnitelmien ja -strategioiden, ml. budjetointi, kytkentä EU-seurantaan. Suomen mukaan komission tulisi myös harkita, voitaisiinko Agenda2030:n toimeenpanon etenemistä tarkastella vuotuisessa kasvuselvityksessä osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Tämän ratkaisun myötä voitaisiin välttyä erillisen Agenda2030 raportointiraiteen synnyttämiseltä. Puheenjohtajan esittämät kysymykset: 1) Miten kestävän kehityksen Agenda2030 ja siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen voidaan parhaiten integroida EU:n ja kansalliseen talouspolitiikkaan? 2) Mikä olisi paras järjestely edistyksen seuraamiseksi, ottaen myös huomioon komission tulevat aloitteet liittyen kestävään eurooppalaiseen tulevaisuuteen? Pääasiallinen sisältö Eurooppalaisella ohjausjaksolla toteutetaan EU:n talouspolitiikan koordinaatiota ja Euroopan kasvustrategian (EU2020) toimeenpanoa. Sen avulla saadaan katsaus jäsenmaiden tärkeimpiin talouspoliittisiin haasteisiin ja voidaan seurata EU2020 toimeenpanoa. Eurooppalainen ohjausjakso on ollut säännöllisesti ympäristöneuvoston agendalla, ja eri puheenjohtajamailla on ollut aiheeseen liittyen erilaisia kärkiä. Komissio antoi marraskuussa 2016 vuotuisen kasvuselvityksensä, joka käynnistää uuden vuotuisen ohjausjakson. Kasvustrategian yhtenä päämääränä on kestävä, vähähiilinen ja resurssitehokas kasvu. Vuoden 2016 ohjausjakson osalta tulee pohdittavaksi, miten siinä huomioidaan globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n kestävän kehityksen tavoitteet ja tuleva komission kierotalouspaketti. Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma (Transforming our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development) eli Agenda2030 hyväksyttiin valtioiden päämiestasolla YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25.9.2015. Agenda 2030 toimintaohjelman ytimen muodostavat 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja 169 alatavoitetta. Agendan toimeenpanon aikajänne on 2016-2030. Muutosvoimaisin tekijä tavoitteissa on niiden integroitu luonne; kaikki 17 tavoitetta pyrkivät edistämään kehitystä, joka on taloudellista vaurautta tukevaa, ihmisten hyvinvointia edistävää ja ympäristön kannalta kestävää. Agenda2030 toimeenpanon päävastuu on kansallisilla hallituksilla. Seuranta ja arviointi tulevat toimintaohjelman mukaan tapahtumaan paitsi kansallisesti, myös alueellisesti ja globaalisti. Seurannan tueksi on laadittu YK:n tilastotoimikunnan vetämässä asiantuntijaryhmässä (Inter-Agency and Expert Group; IAEG) globaali indikaattorisetti. Ryhmän ehdotus globaaleista kestävän kehityksen indikaattoreista annetaan 8.-9.3.2016. Suomi on käynnistänyt VNK:n johdolla kansallisen
16(22) Agenda2030 toimeenpanosuunnitelman laadinnan hallitusohjelman kivijalkahankkeen mukaisesti. Suunnitelman on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu - Ympäristöjaosto 18.2.2016 EU-ministerivaliokunta 26.2.2016 (ympäristöneuvoston asiat) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 26.2.2016 (ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 5997/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Annika Lindblom, YM, puh. 02952 50163 Merja Saarnilehto, YM, puh. 02952 50259 Taina Nikula, YM, puh. 02952 50202 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
17(22)
Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2016-00058 YSO Saarnilehto Merja(YM) 23.02.2016 18(22) Asia EU:n kiertotalouspakettia koskeva periaatekeskustelu ympäristöneuvostossa 4.3.2016 Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöneuvosto keskustelee komission uudesta kiertotalouspaketista puheenjohtajamaa Hollannin laatiman taustamuistion ja kysymysten pohjalta. Kilpailukykyneuvoston (29.2.2016) vastaavaan periaatekeskusteluun liittyvät puheenjohtajan kysymykset käsitellään erillisessä perusmuistiossa. Valtioneuvosto on toimittanut jo aiemmin EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaa koskevan E-kirjeen (E88/2015 vp) sekä EU:n jätedirektiivien muuttamista käsittelevän U-kirjeen (U27/2015 vp) eduskunnalle. Suomen kanta ministerineuvostossa esitettäviin kysymyksiin Suomi pitää komission uutta kiertotalouspakettia yleisesti ottaen varsin tervetulleena. Suomi katsoo, että toimintasuunnitelman toimeenpanossa tulisi ensisijaisesti edistää politiikkakoherenssin vahvistamista kuten kiertotalouden ja kestävän biotalouden yhteensovittamista, ilmastotavoitteiden huomioimista kiertotaloudessa sekä tuotteisiin liittyvän lainsäädännön rajapintojen arviointia ja säädösten yhteensopivuutta. Suomi pitää keskeisen tärkeänä lisätä jäte-, kierrätys- ja uusiutuvien materiaalien houkuttelevuutta tuotannon raaka-aineena ja helpottaa mm. teollisten symbioosien toteuttamista. Komission ehdottaman mukaisesti on hyvä selventää, milloin sivutuotteita ja hyödynnettyä materiaalia pidetään tai ei pidetä jätteenä ja yhdenmukaistaa näihin liittyviä menettelyjä sekä kehittää laatustandardeja uusioraaka-aineille. Jätedirektiivien tavoitteiden määrittelyssä Suomi korostaa tuotteiden, erityisesti pakkausten suoran uudelleenkäytön huomioimista kierrätyksen ja uudelleenkäytön valmistelun rinnalla. Suomi katsoo, että kiertotalouspaketin toimeenpanossa on keskeistä arvioida myös riskejä ja huolehtia siitä, etteivät kiertotalous ja siihen liittyvä jätemateriaalien hyödyntäminen johda terveysriskeihin tai ympäristön pilaantumiseen. Suomi korostaa tuotesuunnittelun merkitystä kiertotalouden mahdollistajana ja tukee ajatusta, että ekosuunnitteludirektiivin osalta arvioidaan, missä tuoteryhmissä voidaan
Pääasiallinen sisältö 19(22) laajemmin ottaa huomioon myös tuotteiden resurssitehokkuus ja uusiutuvuus. Vaatimusten tulee olla tarkoituksenmukaisia, mitattavia ja tehokkaasti toimeenpantavia. Suomelle tärkeitä toimenpidekokonaisuuksia ovat myös valmisteilla olevat Jätteestä energiaa -tiedonanto sekä biomassan kestävyyskriteereitä koskeva tiedonanto, valmistumassa oleva ehdotus EU:n lannoiteasetuksen uudistamisesta, EU:n muovistrategian valmistelu, ruokahävikkiä koskevat mittarit ja toimenpiteet sekä innovaatiosopimusten käyttöönotto. Suomi katsoo julkisten hankintojen ja hankintakriteereiden uudistamisen olevan mahdollisuus lisätä kierrätys- ja uusiomateriaalien sekä uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen materiaalien hyödyntämistä. Suomi on kiinnostunut myös resurssitehokkuuden osaamiskeskuksen perustamista koskevasta aloitteesta. Kiertotalouden edistämisessä jäsenmaatasolla Suomi korostaa eri toimijaryhmien välisen yhteistyön merkitystä. Suomessa on juuri käynnistymässä innovaatiorahasto Sitran ja ympäristöministeriön yhteistyönä kiertotalouden kansallisen tiekartan laadinta, jossa nopealla aikataululla kootaan toimijoiden näkemykset toimintaympäristön muutostarpeista ja tehdään konkreettisia ehdotuksia kiertotalouden vauhdittamiseksi. Tässä työssä olisi hyödyllistä vaihtaa kokemuksia myös muiden jäsenmaiden kanssa. Teollisten symbioosien sekä kaupunkien ja kuntien potentiaalien hyödyntäminen ovat niin ikään tärkeitä kansallisia ja myös alueellisia yhteistyöalueita. Tuore esimerkki Suomessa on pääkaupunkiseudun kuntien, valtion, yliopistojen ja yritysten yhdessä Sitran kanssa käynnistämä Smart & Clean -hanke, jossa pääkaupunkiseudusta luodaan houkuttelevaa investointikohdetta ja referenssialuetta älykkäille ja puhtaille ratkaisuille. Hyvässä vauhdissa on myös resurssiviisaiden kuntien verkosto (Jyväskylä, Forssa, Lappeenranta, Turku, Kuopio, Lahti, Vaasa). Teollisten symbioosien toimintamallissa on mukana jo yli 400 yritystä. Suomi pitää hyödyllisenä jäsenmaiden välistä kokemusten vaihtoa taloudellisten ja markkinapohjaisten ohjauskeinojen käytössä, esim. verotuksen painopisteen muutoksista ottaen huomioon jäsenmaiden toimivalta verotuksessa. Pidämme tärkeänä välttää toimia, joka lisäävät verokilpailua EU:n sisällä. Suomi kannustaa komissiota kiertotalouspaketissa suunniteltujen toimien jatkovalmisteluun, vaikutusten arviointiin ja toimeenpanoon yhteistyössä jäsenmaiden kanssa sekä korostaa tarvetta toimeenpanotoimien seurantaan. Suomi pitää tärkeänä, että komissio informoi jäsenmaita aloitteiden valmistelusta, aikatauluista ja mahdollisista viivästymisistä. Lisäksi Suomi korostaa tarvetta arvioida mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia ja jo olemassa olevia rahoitusvälineitä kiertotalouden mittavien pilottihankkeiden käynnistämiseksi sekä julkisiin hankintoihin liittyvien riskien jakamiseksi. Suomi pitää niin ikään tärkeänä, että komissio arvioi yhdessä jäsenmaiden kanssa kuinka Eurooppa 2020 -strategian uudistamisessa huomioidaan kiertotalouden vauhdittaminen. Ympäristöministereitä pyydetään keskustelemaan kiertotalouden toimintasuunnitelmasta kiinnittäen erityistä huomiota toimintasuunnitelman tehokkuuteen ja sen kykyyn tukea siirtymistä kiertotalouteen Euroopassa.
Puheenjohtajan mukaan komission toimintasuunnitelma tarjoaa perustan aiempaa yhdenmukaisemmalle lähestymistavalle, jolla luodaan olosuhteet kukoistavalle kiertotaloudelle ja resurssien käyttöönotolle. Tämän on tarkoitus osaltaan tukea uudistumista kohti kestävää, vähähiilistä, resurssitehokasta ja kilpailukykyistä Eurooppalaista taloutta. Kysymys 1. Mitä toimintasuunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä ja välineitä tulisi edistää ensisijaisesti, ja mitä lisätoimia ja kannustimia mahdollisesti tarvittaisiin Euroopan tasolla? Toimintasuunnitelmassa myös jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään kiertotaloutta tukevia kansallisia politiikkatoimia, kuten lainsäädännöllisiä ja muita kuin lainsäädännöllisiä tai taloudellisia kannustimia. Puheenjohtajan järjestämässä laajassa sidosryhmätapaamisessa tammikuussa Rotterdamissa nousi esiin suosituksia, joiden mukaan tuotteiden hintojen, prosessien ja palveluiden tulisi heijastaa nykyistä paremmin niiden todellisia kustannuksia ja arvoa yhteiskunnalle, mikä olisi edullista Euroopan sisämarkkinoiden toiminnan kannalta. Esimerkkejä tästä voisivat olla taloudelliset kannustimet kuten verojen painopisteen siirto, verohelpotukset, eriytetty ALV-kanta tai muut hintamekanismit, joilla tuetaan niin biopohjaisten kuin uusiraaka-aineiden materiaalien kestävää hankintaa, resurssien tehokkaampaa tuotantoa, korjaustoimintaa sekä korkealaatuista kierrätystä. Kysymys 2. EU:n toimintasuunnitelman ohella, mihin toimiin jäsenmaat voisivat ryhtyä (yksin, kahdenvälisesti tai monenvälisessä yhteistyössä) tukeakseen siirtymistä kiertotalouteen? Erityisesti, miten jäsenmaat voisivat parantaa yhteistyötä kiertotaloutta tukevien markkinapohjaisten ohjauskeinojen käytössä? Kuinka komissio voisi helpottaa tällaista yhteistyötä? Systeeminen muutos, jota siirtyminen kiertotalouteen edellyttää, merkitsee hallinnollista haastetta, jossa tarvitaan jatkuvaa, pitkäaikaista ja laaja sitoutumista kaikilta hallinnon tasoilta. Lisäksi siirtyminen edellyttää pitkän aikavälin visiota, jota kohti voidaan pyrkiä. Myös tähän ajatteluun saatiin sidosryhmiltä rohkaisua tammikuun tilaisuudessa Rotterdamissa. Toimintasuunnitelmassa komissio puolestaan ilmoittaa, että se tulee yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa kehittämään puitteet, joilla voidaan tehokkaasti ja luotettavien tietojen pohjalta mitata edistystä kiertotaloudessa. Kysymys 3. Millainen hallintomalli tarvitaan, komission ilmoittaman seurantakehyksen lisäksi, jotta voidaan varmistaa nopean ja tehokkaan etenemisen kannustaminen kaikilla hallinnon tasoilla? Mitä tukea tarvitaan komissiolta ja mikä voi olla neuvoston rooli tämän varmistamiseksi? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - 20(22)
Käsittely Euroopan parlamentissa 21(22) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU(23) ympäristöjaosto 18.2.2016 EU-ministerivaliokunta 26.2. (ympäristöneuvoston asiat) Suuri valiokunta 26.2. (ympäristöneuvoston asiat) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 6011/16 KOM (2015) 614 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Merja Saarnilehto, YM, Merja.Saarnilehto@ymparisto.fi, p. 0295 250259 Liitteet Viite
22(22) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU-ministerivaliokunta, ympäristöneuvosto YM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, UM, VM, VNK, VTV