Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke Tampereella 6.9.2013 Virpi Launonen
Miksi? Jatkuva muutos Uusi järjestelmä, sähköiset aineistot vain osa muutoksesta Eläköityminen, rekrytointi Koulutussuunnittelu Työn mielekkyys Työurien pidentäminen
Miten? Kolmen maakunnan yhteinen Lomake opinnäytteenä, ohjausryhmän vahva rooli Projektissa kyselyn analyysi, tarkentavat haastattelut ja suositukset ELY:n rahoitus
Kerätyt aineistot Osaamiskartoituskysely netissä 5.9-16.10.2011 - vastauksia tuli 224/439 ja vastausprosentti on 51 % Etelä-Savo: 47 % (52/111) Pohjois-Savo: 44 % (82/187) Pohjois-Karjala: 62 % (88/141) Työntekijöiden haastattelut 9 haastattelua (53): Etelä-Savo: 18 (Savonlinna-Mikkeli-Pieksämäki) Pohjois-Savo: 15 (Kuopio-Iisalmi-Varkaus) Pohjois-Karjala: 20 (Joensuu-Tohmajärvi-Lieksa) Johtajille kirjallinen kysely (25/41), vastausprosentti 61 %: Etelä-Savo: 7 Pohjois-Savo: 10 Pohjois-Karjala: 8
Tulos
Eniten osaamista, eniten tarpeita Kaunokirjallisuuden sisällöntuntemus nousi vahvimmaksi osaamisalueeksi, samalla se kuitenkin oli alue, jolla koettiin eniten osaamistarpeita Jos kaunokirjallisuuden tuntemuksessa haluttaisiin erinomainen taso, 92 % tarvitsee koulutusta Mistä kertoo?
Tarpeiden jaottelua 1. Johtaminen (hallinto, strategia ja laatutyö, lainsäädäntö) 2. Sisällöntuntemus 3. Ohjaustaidot 4. Markkinointi ja viestintä 5. Työtavat
Johtaminen Oman työpaikan käytännöt ja pelinsäännöt Kehysorganisaation strategiat ja arvot Kirjastoalan lainsäädäntö ja tekijänoikeusasiat Perehdyttämiskoulutus Jos halutaan hyvä taso, koulutusta tarvitsee noin 70 % kirjastojen työntekijöistä
Sisällöntuntemus Kaunokirjallisuuden sisällöntuntemus Sähköisen aineiston sisällöntuntemus Pelien ja niihin liittyvän aineiston sisällöntuntemus Musiikkiaineiston sisällöntuntemus Elokuva-aineiston sisällöntuntemus Sarjakuvien sisällöntuntemus Jos halutaan hyvä taso, koulutusta tarvitsee noin 80 % kirjastojen työntekijöistä
Ohjaustaidot Erityisryhmien opastaminen Pedagoginen koulutus Opastaminen Huolestuttavaa: koettiin, ettei opastaminen kuulu omaan työhön
Markkinointi ja viestintä Palvelujen markkinointi ja niistä tiedottaminen Näyttelyiden visualisointikoulutus Sosiaalisen median käyttö räätälöitynä kirjaston tarpeisiin Kirjastoenglannin hallinta Venäjän kielen hallinta Noin 70 % tarvitsee koulutusta Johtajat näkevät yhtenä rekrytoinneissa painotettavana osaamisena
Työtavat Koulutusta tietokantojen käyttöön Onki-palvelu Atk-osaaminen ja verkko-osaaminen Suomalaiset luettelointisäännöt, Finmarc/Marc21- formaatit Kirjastoauton ajaminen ja kunnossapito
Ristiriitoja Kirjaston työntekijät ovat konservatiivisempia kuin kirjaston johtajat: työntekijät kokevat tietotekniikan nopean kehityksen usein uhkaksi, johtajat katsovat, että automatisointi vapauttaa resursseja muuhun työhön Kirjaston työntekijät pitävät tärkeänä, että vuorovaikutteisuus säilyy tulevaisuuden kirjastoissa, kirjaston johtajat eivät näe automaation uhkaavan vuorovaikutteisuutta Kirjaston työntekijät arvioivat koulutustarpeita enemmän nykytilanteen mukaan, kun kirjaston johtajat tähtäävät tulevaisuuteen
Ristiriitoja Kirjaston työntekijät kokevat perinteisen kirjastotyön tärkeäksi ja pelkäävät sen jäävän muun pöhinän jalkoihin. Kirjaston johtajat taas haluavat kirjastoihin lisää tapahtumia, jotka tuovat näkyvyyttä ja taloudellisia resursseja. Kirjaston johtajat haluavat, että kirjaston työntekijät osallistuvat työnsä kehittämiseen. Kirjaston työntekijät katsovat, ettei työn kehittämiseen jää välttämättä aikaa, kun aika menee rutiinien pyörittämiseen. Lisäksi usein kirjaston työntekijät kokevat etteivät saa tarpeeksi tukea muutoksiin.
Tunnelmia uusintakyselyn varjossa Vahvuudet nousevat hyvin esille, mutta osataanko hyödyntää? Halutaanko pysyä mukavuusalueella? Osaamisen hyödyntäminen? Oppimaan oppiminen? Osaamisen kehittäminen laajemmalti, kartoituksen tulokset hyvä työkalu, mutta nyt on päästävä askel eteenpäin Miten pystymme oikeasti kehittämään osaamista?
Kiitos! virpi.launonen@mikkeli.fi