Osaamisen kehittäminen Etelä- Kymenlaakson kirjastoissa. Rovaniemi Näkökulmia osaamiseen Satu Salmela

Transkriptio

1 Osaamisen kehittäminen Etelä- Kymenlaakson kirjastoissa Rovaniemi Näkökulmia osaamiseen Satu Salmela

2 Terveisiä Seinäjoelta! Kirjasto- ja tietopalvelun tutkinto-ohjelman lehtorit lähettävät terveisiä pohjoisen kirjastoväelle! Historiallista: kiti16 opiskelijaryhmässä 19 miestä, 12 naista. Menossa haku tammikuussa alkavaan monimuotototeutukseen ( ) eli vielä ehtii hakemaan mukaan.

3 Osaamisen kehittämistä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry (TIEKE) Tiviittori verkkopohjainen työkalu digitaalisen osaamisen arviointiin.

4 Osaamisen kehittämistä Osaamisen kehittäminen Etelä-Kymenlaakson kirjastoissa hanke Mukana: Hamina (18), Kotka (40), Miehikkälä (2), Pyhtää (4) ja Virolahti (2). 5 pääkirjastoa, 6 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa. Palvelualueella reilut asukasta.

5 Miksi näitä tehdään? Yleiset ja yhteiset syyt: toimintaympäristön muutos, asiakkaiden tarpeet ja heijastuvat henkilökunnan osaamistarpeisiin. Aluekohtaisia syitä: esim. rekrytointi, kuntaliitokset, eläköitymiset. Osaamiskartoitus auttaa määrittelemään, minkälaista osaamista tarvitaan ja miten henkilökunnan osaamista tulisi kehittää.

6 Osaamiskartoitus Prosessi, jossa: Tehdään näkyväksi olemassa oleva osaaminen (kirjaston sisällä ja ulkopuolella). Selvitetään tietojen ja taitojen nykytila suhteessa organisaation tavoitteisiin ja tarvittavaan osaamiseen (strateginen suunnittelu). Selvitetään henkilöstön kehittymis- ja koulutustoiveita. Konkreettisesti: Työkalu osaamisen arviointiin. Väline osaamisesta käytäviin yhteisöllisiin keskusteluihin. Asettaa raamit ja rajat henkilöstön kehittämiselle. Jäsentää osaamisen kehittämisen tulosten ja vaikutusten arviointia. Auttaa rekrytoinnissa.

7 Miksi näitä tehdään? Älä tuijota silti vain numeroita, taulukkoja ja tasoja! Luova, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on kirjastojen kallein voimavara. Osaamiskartoitus on halua varmistaa, että meillä on oikeaa osaamista, oikeissa paikoissa, oikeaan aikaan nyt ja tulevaisuudessa.

8 Kenelle näitä tehdään? Osaamiskartta on siinä mielessä sananmukaisesti kartta organisaation matkasta visiosta ja strategiasta osaamiseen konkretisoitumiseen. Mutta kenen hallussa kartta ja kompassi ovat? Onko osaamisseikkailu vain johdon ja esimiesten koitos vai kaikkien yhteinen aarrejahti?

9 Kenelle näitä tehdään? Kymenlaaksossa lähtökohtana pitkäjänteinen, henkilöstölähtöinen kehittäminen, jonka kautta vahvistetaan henkilöstön ammatillista itsetuntoa ja tarjotaan käytännönläheisiä eväitä ja valmiuksia osaamisen kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan Osaamisen kehittäminen -hanke on ollut yksi hyödyllisimmistä hankkeistamme

10 Kenelle näitä tehdään? Hoidetaanko tää nyt vaan nopeesti sähköpostilla? Koko henkilöstön kattavaan osallistamiseen, keskusteluun ja viestintään käytettiin hankkeessa huomattavasti aikaa. Selkeä viesti, ettei kyse ole osaamattomuuden toteamisesta, vaan vahvuuksien todentamisesta, osaamisen näkyväksi tekemisestä ja tuen tarjoamisesta osaamisen kehittämisen, jatkuvan oppimisen ja kehityksen tueksi niin henkilöstölle kuin esimiehille.

11 Keskustelua Sinäkö olet se konsultti, joka tuli päättämään ketä irtisanotaan? Saadaanko hankkeesta ulkoisesti vai sisäisesti motivoiva ja osallistava? Vaikeiden ja haastavien asioiden käsittely, mutta muutenkin tilaa ja aikaa keskustelulle ja oivaltamiselle osaamisen ympärillä. Mahdollisuus ns. osaamisloikkaan, uudenlaiseen osaamiskulttuuriin siirtymiseen pelkän osaamiskyselyn sijasta.

12 Osaamista ja vain osaamista Oma osaaminen itsestäänselvyytenä? Mitä ihmeen vain osaamista? Herätellään henkilöstöä näkemään, kuinka paljon erilaista osaamista, tietoa ja taitoa jo heidän rutiinityöhönsä sisältyy. Ei vain oma vain osaaminen, vaan myös työkavereiden ja koko työyhteisön, ammattialan. Ei kai mulla nyt mitään erityistä osaamista, mä vain teen tätä työtä täällä.

13 Mitä osaamista mukaan? Kymenlaaksossa koko henkilökunta mukana määrittelemässä osaamisalueita yhdessä ohjausryhmän kanssa. Lisäksi alan yleiset osaamisvaatimukset, aikaisemmat osaamiskartoitukset ja kirjastojen strategiat. Lopulliset päätökset ohjausryhmässä.

14 Mitä osaamista mukaan? Kymenlaaksossa toteutettiin todella laaja ja yksityiskohtainen kysely, perusteena: a) saadaan laajasti kaikkien osaaminen esille b) saadaan tarkempaa tietoa osaamisen sisällöistä c) saadaan käyttökelpoisempaa informaatiota kehittämisen ja koulutuksen tueksi Kysyttiin samalla arviota sekä osaamistasosta että kehittymistarpeesta.

15 Osaamisalueen Kymenlaaksossa 1. Toimintaympäristöosaaminen 2. Palveluosaaminen 3. Kokoelma- ja sisältöosaaminen 4. Pedagoginen osaaminen 5. Vuorovaikutus- ja viestintäosaaminen sekä markkinointiosaaminen 6. Tieto- ja viestintekninen osaaminen 7. Työn kehittäminen ja hallinta

16 Konkreettinen osaamisen arviointi Toteutettiin Webropol kyselynä. Henkilöstön anonyymi itsearviointi. Erilliset analyysit kirjastoille, tarkat osaamistaso- ja kehittymistarvetaulukot, yhteenvedot vahvimmista ja heikoimmista osa-alueista sekä kehitysehdotukset. Kannattaa pohtia tiedon keräämisen tapoja ja käyttöarvoa osaamisen kehittämisen jatkoa ajatellen.

17 Konkreettinen osaamisen arviointi Vaikka vastaaminen on vapaaehtoista ja kysely pitkä, saavutettiin hyvät vastausprosentit. Koko kyselyn vastausprosentti 96,8 % Hamina 94,1 % Kotka pääkirjasto 96 % Kotkan lähikirjastot ja kirjastoauto 100 % Miehikkälä ja Virolahti 100 % Pyhtää 100 %

18

19 Osaamistasot kyselyssä

20 Kehittymistarpeet kyselyssä

21 Kehittymistarpeita tulkitessa Vastaajat saattavat tuntea enemmän kehittymistarvetta jo tuttujen asioiden osalta tai tehtävissä, jotka kokevat mieluisina. Usein laaja asiantuntemus auttaa näkemään paremmin kokonaisuuksia, hahmottamaan omaa osaamista ja kehittämistarpeita. Uusien osaamisalueiden kohdalla oman kehittymistarpeen arviointi on haastavaa. Valittujen kehittämistoimien pitää olla linjassa kunkin kirjaston visioin ja strategian kanssa.

22 Kehittymistarpeita tulkitessa Henkilöstö voi aliarvioida osaamistasoaan ja siten myös yliarvioida kehittämistarvettaan. Itsearvioinnin rinnalla on hyvä käyttää esimerkiksi esimiesarviointia tai pohtia osaamisen kehittämistä tiimeissä. Henkilökohtainen kiinnostus vs. työantajan intressit. Jokainen ei voi kouluttautua vain niissä asioissa, mitkä kokee itselleen mieleisiksi, vaan työntekijällä on velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan työn osaamisvaatimusten mukaisesti. Haasteena saada henkilöstö näkemään epämieluisammat ja uudet osaamisalueet mahdollisuuksina ja ymmärtämään, että omaa osaamista on kehitettävä työn edellyttämällä tavalla.

23 Lopputuloksia Kaikista seitsemästä osaamisalueesta tehtiin hankkeessa lukujen ohella konkreettinen hahmotelma kehittämissuunnitelman pohjaksi. Osana hanketta toteutettiin joukko koulutuksia, joista tehtiin ehdotuksia tulosten ja ohjausryhmän keskustelujen perusteella: Osaamisen kehittämisen työvälineet Tietoyhteiskuntataitojen tukeminen (sisällöt ja tekniikka) Elämykselliset kirjastopalvelut (erityisesti vinkkaus) Monikulttuurisuus Viestintä ja markkinointi (esiintymistaidot ja markkinointi)

24 Muuttuiko mikään? Hanke jatkui Kymenlaaksossa vielä keväällä Kirjastojen yhteisiksi koulutusaiheiksi valittiin aluksi: Tietopalveluosaamisen Sisältöosaamisesta sarjakuvat ja kaunokirjallisuus Elämyksellisistä kirjastopalveluista kirjavinkkaus Pedagogiset taidot ja osaamisen kehittämisen työvälineet Koulutuksia on järjestetty omien asiantuntijoiden voimin sekä ostopalveluna hyödynnetty omaa, esille tuotua osaamista. Koulutuksissa on huomioitu eri osaamistasot perustaidot ja edistyneemmät. Tällä hetkellä kehittämiskohteena TVTtaidot, alkamassa Tabletit tehokäyttöön hanke.

25 Muuttuiko mikään? Kehittäminen jatkuu edelleen Kaiken kaikkiaan hanke on ollut yksi hyödyllisimmistä hankkeistamme. Raporttia ja siinä olleita seurantalomakkeita hyödynnetään kehityskeskustelujen yhteydessä. Osastokohtaiset ja henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat on tehty hankkeen pohjalta. Koulutuksia on kohdennettu ja kohdennetaan nimenomaan kartoituksen pohjalta. Tavoitteena uusia kysely seuraavan vuoden aikana päivitetyin sisällöin. Hanke saanut kaiken kaikkiaan paljon myönteistä palautetta, mm. Leena Aaltoselta. Kymenlaakson esimerkkiä on hyödynnetty myös muilla maakuntakirjastoalueilla.

26 Opiksi? Monia asia olisi voitu tehdä toisinkin, silti nämä ratkaisut olivat tälle organisaatiolle oikeat. Toisella kierroksella, uuden kyselyn kanssa voidaan jo tehdä asioita toisin, kun ymmärrys osaamisen kehittämisestä on parempi. Osaamiskartoitus ei ole mikään valmispaketti mikä toimii yhdessä paikassa ei välttämättä toimi toisessa.

27 Lisää osaamista Hankkeen tuotoksen Etelä-Kymenlaakson kirjastojen osaamisesta löydät verkosta. Voit käydä myös tekemässä Tiviittorin demotestin verkossa. Kysymällä selviää lisää! Satu Salmela