Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan



Samankaltaiset tiedostot
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Suomalaisten ravinnon saanti ja ravitsemussuositukset Satu Männistö Dos., akatemiatutkija

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Sydäntä keventävää asiaa

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

5. Ravintoaineiden saanti

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto

Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

11. RUOKATOTTUMUKSET Johdanto Syötyjen aterioiden määrä arkipäivänä

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Voitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia. UEF // University of Eastern Finland 1

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

SUOMALAISEN TYÖIKÄISEN KESTÄVYYSKUNTO -RAPORTTI: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä?

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Lataa Kolesterolimyytti - Uffe Ravnskov. Lataa

Keiju Alentaja. Tutkitusti tehokas kolesterolia alentava levite. Esite ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina

Ravitsemussuosituksen toteutuminen pienissä lounasravintoloissa

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY. Lea Hynninen, TtM

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Syöpä ja eriarvoisuus

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

5. Rasvan laatu kuntoon

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Rahankäyttö vaatteisiin ja jalkineisiin Suomessa

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Yleiskuva. Palkkatutkimus Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Terveyttä edistävä ruokavalio

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

Matti Uusitupa Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

OVATKO LISÄAINEET TURVALLISIA?

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

KEIJU ALENTAJA ESITE RAVITSEMUKSEN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Kolmas- ja viidesluokkalaisten ravinnon saanti koulussa ja kotona

Transkriptio:

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1

Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2 mmol/l 6,0 5,8 5,6 5,4 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa 5,2 Helsinki/Vantaa 5,0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Pohjois- Pohjanmaa/Kainuu 25.11.2012 2

Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Naiset 6,4 6,2 mmol/l 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa 5,0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Pohjois- Pohjanmaa/Kainuu 25.11.2012 3

Kolesterolitason muutos ikäryhmittäin 2007-2012 Miehet mmol/l 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 5,0 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Ikäryhmä 2007 2012 25.11.2012 4

Kolesterolitason muutos ikäryhmittäin 2007-2012 Naiset 6,0 5,5 mmol/l 5,0 4,5 2007 2012 4,0 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Ikäryhmä 25.11.2012 5

Kolesterolitaso ikäryhmittäin 2012 Miehet 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Yhteensä alle 5,00 59,5 37,1 28,2 37,3 51,6 42,3 5,00-5,99 28,3 40,5 36,5 36,5 31,1 34,6 6,00-6,99 9,3 16,6 25,3 19,2 13,7 17,1 7,00 tai yli 3,0 5,8 10,1 7,0 3,6 6,0 N 400 499 554 600 715 2768 keskiarvo 4,86 5,34 5,67 5,37 5,00 5,25 25.11.2012 6

Kolesterolitaso ikäryhmittäin 2012 Naiset 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 Yhteensä alle 5,00 59,9 52,7 31,8 20,6 31,6 38,1 5,00-5,99 29,7 35,6 43,8 40,6 33,1 36,8 6,00-6,99 8,9 9,9 18,1 27,4 24,9 18,5 7,00 tai yli 1,5 1,9 6,3 11,4 10,4 6,6 N 518 585 623 656 664 3046 keskiarvo 4,88 5,00 5,47 5,79 5,63 5,38 25.11.2012 7

Rasvanlaatu Leipärasva 2007 2012 Ei mitään 11% 8% Rasvalevite 40 39% 24% Rasvalevite 60 19% 21% Voi-kasviöljylevitteet 19% 37 % Voi 3% 6% Voin käyttö ruoan valmistuksessa 14% 18% Voi-kasviöljyseokset ruoan valmistuksessa 11% 15% 25.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 8

Työikäisten miesten rasvan kulutus raaka-aineista laskettuna (g/vrk) vuosina 1992-2012 2012 2007 Öljyt Vuosi 2002 1997 Margariinit, kasvirasvalevitteet* Kevytlevite** Voi, maitorasvaseokset*** Muut rasvat 1992 0 10 20 30 40 50 60 g/vrk * Vuonna 2002 margariinit ja kasvirasvalevitteet on laskettu ruoka-aineista, joten luku on suuntaa-antava. ** Vuosina 1992 ja 1997 kevytlevite esitettiin erillisenä luokkana. *** Vuonna 1997 luokkaan sisältyy vain voi. 25.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 9

Työikäisten naisten rasvan kulutus raaka-aineista laskettuna (g/vrk) vuosina 1992-2012 2012 2007 Öljyt Vuosi 2002 1997 Margariinit, kasvirasvalevitteet Kevytlevite** Voi, maitorasvaseokset*** Muut rasvat 1992 0 10 20 30 40 50 g/vrk * Vuonna 2002 margariinit ja kasvirasvalevitteet on laskettu ruoka-aineista, joten luku on suuntaa-antava. ** Vuosina 1992 ja 1997 kevytlevite esitettiin erillisenä luokkana. *** Vuonna 1997 luokkaan sisältyy vain voi. 25.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 10

Työikäisten miesten energiaravintoaineiden päivittäinen saanti osuutena kokonaisenergiasta 60 50 40 E% 30 20 Hiilihydraatit (~50-60 E%) Kokonaisrasva (~ 30 E%) Proteiini (~10-20 E%) 10 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi 25.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 11

Rasvan päivittäinen saanti työikäisillä miehillä osuutena kokonaisenergiasta 45 40 35 E% 30 25 20 15 10 Kokonaisrasva (~30 E%) Tyydyttyneet rasvahapot (~10 E%) Kertatyydyttymättömät rasvahapot (10-15 E%) Monityydyttymättömät rasvahapot (5-10 E%) 5 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 vuosi 25.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 12

Työikäisten naisten energiaravintoaineiden päivittäinen saanti osuutena kokonaisenergiasta 60 50 40 E% 30 20 Hiilihydraatit (~50-60 E%) Kokonaisrasva (~ 30 E%) Proteiini (~10-20 E%) 10 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi 25.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 13

Rasvan päivittäinen saanti työikäisillä naisilla osuutena kokonaisenergiasta 40 35 30 25 Kokonaisrasva (~30 E%) E% 20 Tyydyttyneet rasvahapot (~10 E%) 15 10 Kertatyydyttymättömät rasvahapot (10-15 E%) Monityydyttymättömät rasvahapot (5-10 E%) 5 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi 25.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 14

Kuva 1. Työikäisten (25-64 -vuotiaiden) miesten ja naisten dietaarisen kolesterin (mg) saanti vuosina 1982-2012. mg 550 500 450 400 350 300 250 200 150 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Miehet Naiset 25.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 15

Mitattu veren kolesterolin muutos ja ruokavaliomuutoksen perusteella laskettu Keysin kaava: Mitattu miehillä 0,09 mmol/l Laskettu 0,094 Mitattu naisilla 0,16 mmol/l Laskettu 0,13 25.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 16

1970-luvulta jatkunut sydäntautikuolleisuuden lasku uhkaa kääntyä nousuun lähivuosina (1) Sydäntautikuolleisuus ja sairastavuus laskenut 1970-luvulta 80 % työikäisessä väestössä. 75 % laskusta johtuu kolesterolin, verenpaineen ja tupakoinnin vähenemisestä, 25 % hoidon paranemisesta. Kolesterolin lasku ollut tärkein yksittäinen syy sydäntautikuolleisuuden laskuun: sen osuus on ollut puolet kuolleisuuden laskusta. 25.11.2012 17

1970-luvulta jatkunut kuolleisuuden lasku sepelvaltimotautiin uhkaa kääntyä nousuun lähivuosina (2) Kolesteroli on noussut 1,7 % miehillä ja 3,1 % naisilla vuodesta 2007 vuoteen 2012 Kansainvälisten yhteenvetotutkimusten mukaan 1% muutos kolesterolitasossa vaikuttaa 2-3 % sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen Tämän ennusteen mukaan sepelvaltimotauti uhkaa lisääntyä 300-470 tapauksella vuosittain, mikäli muutos kolesterolissa jää pysyväksi 25.11.2012 18

Väestötutkimus, jonka avulla seurataan keskeisten kansantautien riskitekijöiden tasoa ja muutosta Suomessa Ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna 1972 Pohjois- Karjala projektin yhteydessä; tämän jälkeen viiden vuoden välein Tietoa kerätään kyselylomakkeilla, terveystarkastuksen yhteydessä tehtävillä mittauksilla, verinäytteistä tehdyillä laboratorioanalyyseillä, sekä valtakunnallisista rekistereistä Tutkimukseen osallistui 5834 25-74 vuotiasta satunnaisesti valittua henkilöä 5 alueelta 25.11.2012 21