IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien valtiontukien oli vuonna 2004 noin 62 (0,60 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen). Tulostaulu sisältää nyt ensimmäisen kerran vertailuluvut kaikista 25 jäsenvaltiosta. Vaikka osa jäsenvaltioista onkin vähentänyt tuen määrää, Lissabonin tavoitetta tuen vähentämisestä ei koko EU:ssa ole kuitenkaan vielä saavutettu. Toisaalta suurin osa jäsenvaltioista näyttää suuntaavan tukitoimensa horisontaalisiin tavoitteisiin, erityisesti ympäristötavoitteisiin. Tehdasteollisuudelle ja palvelusektorille suunnattiin noin 40, maataloudelle ja 15, hiiliteollisuudelle 5,5 ja liikenteen alalle (ilman rautatieliikennettä) miljardi. "Arvostan toimenpiteitä, joita jotkin jäsenvaltot ovat toteuttaneet vähentääkseen valtion ja kohdistaakseen paremmin Lissabonin tavoitteiden mukaisesti, mutta olen kuitenkin pettynyt siihen, että tuen ei EU:ssa ole vähentynyt. Yksi parhaita tapoja vähentää valtion on hyödyntää paremmin vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten sellaisia yleisiä toimenpiteitä ja sääntelytoimia, jotka vääristävät kilpailua vähemmän tai eivät lainkaan", kommentoi komissaari Neelie Kroes.
Tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion vuonna 2004 myöntämän tuen oli 62. Absoluuttisina lukuina eniten valtion myönsi Saksa (17 ), ja sen jälkeen tulivat Ranska (9 ) ja Italia (7 ). EU:n 25 jäsenvaltiossa vuonna 2004 myönnetyt valtiontuet % suhteessa BKT:hen % suhteessa BKT:hen EU-25 61,6 45,5 0,60 0,44 EU-15 56,4 42,0 0,57 0,43 10 uutta 5,2 3,4 1,09 0,70 valtiota BE 1,0 0,7 0,34 0,24 CZ 0,4 0,2 0,41 0,19 DK 1,4 1,0 0,71 0,52 DE 17,2 15,1 0,78 0,69 EE 0,0 0,0 0,39 0,09 GR 0,5 0,3 0,29 0,20 ES 4,0 3,1 0,47 0,37 FR 8,9 6,3 0,54 0,39 IE 1,0 0,4 0,65 0,27 IT 7,0 5,4 0,52 0,40 CY 0,2 0,1 1,48 1,06 LV 0,0 0,0 0,39 0,16 LT 0,1 0,0 0,68 0,13 LU 0,1 0,0 0,31 0,17 HU 1,0 0,7 1,26 0,87 MT 0,1 0,1 3,10 2,71 NL 1,8 0,9 0,39 0,18 AT 1,4 0,5 0,61 0,22 PL 2,9 2,0 1,47 1,01 PT 1,5 1,1 1,09 0,83 SI 0,2 0,1 0,96 0,53 SK 0,2 0,2 0,64 0,63 FI 2,5 0,6 1,66 0,38 SE 2,7 2,2 0,99 0,80 UK 5,4 4,2 0,32 0,25 Tulostaulu kattaa 25 jäsenvaltiossa kaikille aloille rautatieliikennettä lukuun ottamatta myönnetyn, komission tutkiman, perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen, eli tuen joka vääristää (tai uhkaa vääristää) kilpailua. Kymmenen uuden jäsenvaltion osalta ei ole vielä saatavilla täydellisiä tietoja liikenteen alalta. Kaikki tiedot on esitetty kiinteinä hintoina. Lähde: Kilpailun pääosasto 2
Valtiontukien n kehitys EU:n jäsenvaltioissa 1994 2004 EU-25 EU-15 % suhteessa % suh- % suh- kokonaisteessa kokonaisteessa ilman BKT:hen määrä ilman BKT:hen määrä ilman BKT:hen maataloudelle, 1994 77,5 1,08 58,9 0,82 1995 77,0 0,98 57,0 0,73 1996 75,5 0,95 56,7 0,71 1997 95,5 1,14 76,2 0,91 1998 64,3 0,74 48,8 0,56 1999 54,8 0,61 38,5 0,43 2000 46,0 0,46 56,6 0,60 40,9 0,43 2001 47,0 0,47 58,0 0,61 42,5 0,45 2002 52,7 0,52 63,5 0,66 46,8 0,48 2003 48,8 0,49 55,3 0,58 39,4 0,41 2004 45,5 0,44 56,4 0,57 42,0 0,43 Vuotuinen keskiarvo 2000 2002 Vuotuinen keskiarvo 2002 2004 48,5 0,48 59,4 0,62 43,4 0,45 49,0 0,48 58,4 0,60 42,9 0,44 Huom. Vuoden 1997 poikkeuksellisen korkea luku johtuu pääasiassa Credit Lyonnais n tapauksesta Ranskassa. Vuoden 2002 suhteellisen korkea luku taas johtuu osittain huomattavasta takauksesta, joka myönnettiin Bankgesellschaft Berlin AG:lle osana rakenneuudistuspakettia (ks. IP/04/234). Kymmenen uuden jäsenvaltion liikenteen alan tietoja ei ole saatavilla, ja maataloutta koskevat tiedot ovat saatavilla vain vuodelta 2004. Lähde: Kilpailun pääosasto. 3
Jäsenvaltiot ovat jatkaneet tuen suuntaamista horisontaalisiin tavoitteisiin. Horisontaalisen valtiontuen osuus oli vuoteen 2004 mennessä kasvanut 76 prosenttiin tuen stä. Jäsenvaltiot kohdistivat horisontaalisen tuen ennen kaikkea ympäristöön, alueelliseen talouskehitykseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Loput 24 prosenttia oli tietyille aloille (lähinnä hiiliteollisuus) suunnattua, johon sisältyi myös pelastamis- ja rakenneuudistustuki vaikeuksissa oleville yrityksille. Jäsenvaltioiden vuonna 2002 myöntämä tuki aloittain Tehdasteollisuus Palvelut (matkailu, rahoitus, tiedotusvälineet ja kulttuuri) Maatalous Kalatalous Hiili Liikenne rautatieliikennettä lukuun ottamatta % kokonais määrästä Muut alat, joita ei lueta tehdasteollisuuteen milj. Yht. EU-25 59 5 23 1 9 2 1 6161 7 BE 65 4 26 0 0 2 2 972 CZ 37 5 47 6 4 0 0 352 DK 71 2 20 1 0 6 0 1375 DE 66 4 12 0 18 0 0 1723 6 EE 24 0 76 0 0 0 0 35 EL 66 3 28 2 0 0 1 473 ES 49 1 18 3 28 0 0 3975 FR 54 7 26 1 10 2 0 8915 IE 33 8 58 0 0 0 0 951 IT 72 5 16 2 0 6 0 7037 CY 35 24 29 0 0 0 12 184 LV 25 15 60 0 0 0 0 44 LT 16 0 81 1 0 0 3 122 LU 48 8 45 0 0 0 0 78 HU 63 1 31 0 5 0 0 1015 MT 87 0 13 0 0 0 0 134 NL 47 0 45 0 0 8 0 1813 AT 32 4 63 0 0 0 0 1427 PL 51 0 31 0 17 0 1 2873 PT 13 61 24 1 0 0 2 1475 SI 46 1 45 0 6 0 2 250 SK 98 0 2 0 0 0 0 212 FI 22 1 74 0 0 3 0 2483 SE 75 4 12 0 0 7 2 2745 UK 71 0 18 2 1 2 6 5442 Lukujen pyöristämisen vuoksi prosenttiluvut eivät joidenkin jäsenvaltioiden kohdalla ole yhteensä täsmälleen 100 prosenttia. Lähde: Kilpailun pääosasto, liikenteen pääosasto, kalastuksen pääosasto ja maatalouden pääosasto. 4
Tässä tulostaulun päivityksessä on myös tietoja ympäristötavoitteisiin myönnetystä tuesta, joka on kasvanut vuoden 1994 1,3 miljardista eurosta 11,4 miljardiin euroon vuonna 2004. Koska kyseinen tuki on selvästi suunnattu yleisesti hyväksyttyyn horisontaaliseen tavoitteeseen, pääosa tuesta (noin 80 prosenttia) koostuu verovapautuksista, joista suurin osa oli hyväksyttävä, jotta tietyntyyppiset ympäristöverot voitiin ottaa käyttöön. Tällaisia verovapautuksia on käytetty pääasiassa Saksassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tulostaulussa kerrotaan myös siitä, miten laittoman tuen takaisinperiminen on onnistunut. Vuoden 2000 jälkeen on tehty päätös 9,4 miljardin euron tukien perimisestä takaisin. Näistä noin 5,9 (plus lähes 2 miljardin euron korot) oli saatu perittyä takaisin vuoden 2005 kesäkuun loppuun mennessä. Keväällä 2006 tehtävä tulostaulun päivitys sisältää yleiskatsauksen Bulgarian ja Romanian valtiontukitilanteesta. Ensimmäisen kerran valtiontukien tulostaulu esitettiin vuonna 2001. Tuorein eli kymmenes tulostaulu indikaattoreineen ja tilastotietoineen on komission kilpailun pääosaston verkkosivuilla. http://europa.eu.int/comm/competition/state_aid/scoreboard/ 5