Eläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa. Mika Vidlund

Transkriptio

1 Eläkejärjestelmien rahoitus EUmaissa Mika Vidlund

2 Esityksen rakenne Yleiskuva EU-maista väestö ikääntyy ja eläkemenot kasvaa Varautuminen kasvaviin eläkemenoihin: rahastoinnin lisääminen ja maksukatot ETK:n maksutasovertailu 2008

3 Vanhushuoltosuhteet EU-maissa vuosina , prosenttia EU15 EU25 10 Suomi EU Lähde: Eurostat (2005)

4 Vanhushuoltosuhteen (65+/15-64) kehitys EU-maissa IT ES Elderly dependency ratio 2050, % SE BE FR UK LV EE DK NL FI LT DE HU MT EL PT AT BG RO CY SI PL IE CZ SK 35 LU Percentual change of elderly dependency ratio , % EU-25 average Source: Eurostat

5 Lakisääteiset eläkemenot EU15- ja EU10-maissa, suhteessa BKT:hen, prosenttia Suomi EU15 EU Lähde: AWG-raportti (2006)

6 Lakisääteiset eläkemenot EU25-maissa EL 20 PT CY pension expenditure 2050, % of gdp PL AT LV MT FR IT DE SE SK LT UK FI DK NL BE CZ SI HU LU ES IE 4 EE change by 2050, % -points EU-25 average Source: EPC/AWG-calculations 2006

7 Eläkejärjestelmien taloudellinen kestävyys EU-maiden eläkestrategioita kuvaavien yhteisraporttien mukaan (2006 ja 2003) Joint Report 2006 No major challenges SE, UK EE, LV Important pressures BE PL, MT Moderate challenges FI, DK, DE, IT, FR, IRL, NL, AT LT, SK Significant challenges ES, PT, EL, LU CZ,CY, HU, SL Joint Report 2003 well prepared SE, UK further reforms needed IT, DE manageable FI, DK, BE, IRL, NL, LU, PT indeed needed EL, ES, FR, AT

8 Uudistuksia, uudistuksia Indeksointisääntöjen muutosten, varhaiseläkejärjestelmien karsimisen ja eläkeiän muutosten lisäksi: Eläkerahastojen perustaminen + Suomi, Ruotsi, Luxemburg, Tanska, Kypros - UK, Italia, Itävalta, Saksa Eläkemaksut ja eläkkeet pyritty sitomaan entistä kiinteämmin yhteen (laskentasääntöjen muuttaminen) Eläkkeitä suhteutetaan enenevässä määrin myös elinajanodotteen kehitykseen - Suomi, Ruotsi, Ranska, Italia, Saksa, Portugali, Tanska, Puola, Latvia Rahastoeläkejärjestelmistä/yksilöllisistä eläketileistä osa kokonaiseläketurvaa - erityisesti ns. uudet EU-maat

9 Eläkevarat suhteessa BKT:hen (I ja II pilari) 2004 % II pilari I pilari NL DK SE UK FI IE CY LU SK BE PT ES FR PL DE AT HU CZ IT EE SI LV LT Lähde: AWG (2006); EFRP 2005; OECD 2005

10 Yksilölliset eläketilit osana kokonaiseläketurvaa Eläketili merkitsee maksuperusteista (defined contribution, DC / NDC notional DC) eläkkeen karttumista erotuksena perinteisestä etuusperusteisesta (defined benefit, DB) karttumisesta. Yksilöllinen eläketili voi olla jakojärjestelmärahoitukseen perustuva eläke (NDC) tai täyteen rahastointiin perustuva eläke (rahastoeläke) Perusperiaate: maksut on kiinnitetty ja eläke saattaa olla täysin riippuvainen sijoitusten menestymisestä. Uudet EU-maat ovat ottaneet laajamittaisesti käyttöön täysin rahastoituja rahastoeläkejärjestelmiä osana (lakisääteistä) kokonaiseläketurvaa. - Unkarissa 1998, Puolassa 1999, Latviassa 2001, Virossa 2002 ja Slovakiassa Liettuassa laki tuli voimaan vuonna 2002, mutta edellä mainituista poiketen järjestelmä on vapaaehtoinen. - Bulgaria 2002 ja Romania 2008 Ruotsi maltillisemman suuntauksen esimerkkimaa - Eläkeuudistus Rahastoeläkemaksu 2,5 % ansiokaton alittavasta palkan osasta - Sijoitettava summa enintään n. 930 e/vuosi

11 Jakojärjestelmä Etuusperusteinen GE, GR, NL, FR, BE, PT, DK, UK, IE, AT, ES Maksuperusteinen ITA, SE FR (AGIRC, ARRCO) CZ, CY, MT, SL, BG, RO, LT, HU, EE, SK PL, LV Rahastoiva (täysin/osittain) FI LU SE (Premiepension), DK (ATP, SP) LT, LV, EE, SK, PL, HU, BG, (RO)

12 Eläkemaksukatto Eläkemaksukatolla tarkoitetaan yleensä, että eläkemaksu on kiinnitetty tiettyyn prosenttiosuuteen palkasta. Käytössä voi olla täysin kiinteä maksuprosentti, jonka mukaan eläke määräytyy maksuperusteisesti (esim. Ruotsi) tai maksulle on asetettu yläraja, jonka yli maksut eivät saa mennä (esim. Saksa). Eläkemaksukattoja on alkanut ilmestyä EU-maissa vasta viime vuosina. Vrt. lakisääteiset ansiokatot, jotka myös rajaavat maksujen perimistä sekä karttuvan eläkkeen määrää

13 Lakisääteisten eläkkeiden maksukatosta sovittu joissakin EUmaissa Ruotsissa vain vanhuuseläkemaksu on kiinnitetty: 17,21 % bruttopalkasta (= 18,5 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta) - palkansaajan osuus 7 %, työnantajan 10,21 % - ansiokatto n (vain palkansaajat) Saksassa eläkemaksun enimmäismääräksi on sovittu 20 % bruttopalkasta vuoteen 2020 mennessä ja 22 % vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä eläkemaksu on 19,9 %, jonka työnantaja ja palkansaaja maksavat puoliksi. Alankomaissa on tehty päätös, että palkansaajilta kansaneläkkeen rahoittamiseksi perittävää vanhuuseläkemaksua ei nosteta yli 18,25 % palkoista. Tällä hetkellä vanhuuseläkemaksu on 17,9 % palkasta.

14 Uusista EU-maista koko vanhuuseläkemaksu on kiinnitetty maksuperusteisen järjestelmän maissa eli Puolassa ja Latviassa Puolassa vanhuuseläkemaksu on 19,52 %, josta 7,30 %- yks. kartuttaa rahastoeläkettä ja loput ansaintaeläkettä. Latviassa vanhuuseläkemaksu on kiinnitetty 20 % palkasta. Ansaintaeläkettä kertyy 16 %-yks. ja rahastoeläkettä 4 %-yks. Rahastoeläkkeen osuus nousee asteittain 10 prosenttiyksikköön vuoteen 2010 mennessä.

15 Eläkemaksukatto ei välttämättä vedenpitävä ratkaisu Yleensä vain osa eläkemaksuista on kiinnitetty. Tavallisesti on kiinnitetty vanhuuseläkemaksu tai vain osa siitä, niin sanottu rahastoeläkeosuus. (esim. uudet EU-maat) Mikäli maksukatosta pidetään kiinni, on eläke-etuuksien joustettava (esim. Saksa) Maksukatto ei välttämättä muodostu niin pysyväksi kuin sen perimmäinen tarkoitus on etuuksien joustamattomuus voi johtaa maksukaton kiertämiseen tavalla tai toisella vuotava maksukatto (esim. Alankomaat ja Ruotsi)

16 Esim. Ruotsin eläkevarallisuuden siirtojen jäädytys Vanhuuseläkeuudistuksen yhteydessä Ruotsissa tehtiin päätös, että osa puskurirahastojen varoista siirretään valtiolle rahoittamaan valtion talousarvioon siirrettyjä työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä Kaiken kaikkiaan noin miljardia kruunua (vuoden 1999 tasossa) tuli siirtää valtiolle. Osa siirroista tehtiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuosien aikana Loput, noin 100 mrd:n kruunun suuruinen osuus oli määrä siirtää valtiolle vuonna 2005, mutta vuonna 2004 tehdyn erillisen poliittisen päätöksen perusteella tästä päätettiin toistaiseksi luopua, jotta järjestelmä pysyy ylijäämäisenä ja vältytään eläkkeiden leikkauksilta

17 Ruotsin tasapainoluku (Balanstalet) Kuvaa ansaintaeläkejärjestelmän tulojen ja menojen välistä tasapainoa - laukaisee ns. jarrun = tasapainoindeksi tuloindeksin sijaan AP-rahastojen maksutulo = milj. SEK (2006) (3 viimeisen vuoden keskiarvo) Rahan/eläkeoikeuden keskimääräinen kiertokulku järjestelmässä (omsättningstiden, mediaani 3 viimeiseltä vuodelta) = 32,04812 vuotta (2006) (2005: 32,11771 v.) Puskurirahastot Vastuuvelka

18 Ansaintaeläkejärjestelmän tasapaino, (mrd. SEK) Puskurirahastot Maksutulo Tulot yhteensä Vastuuvelka ylijäämä Tasapainoluku 1,0149 1,0044 1,0014 1,0097 1,0105 1,03

19 ETK:n maksutasovertailu Pelkästään lakisääteisiä maksuja tarkasteltaessa eläkejärjestelmien eroavaisuuksista aiheutuvat erot vääristävät helposti kansainvälisistä vertailuista muodostuvaa kokonaiskuvaa eri maiden maksutasosta. Eläkemaksukatto rajaa maksuja, mutta ei kuvaa eläkejärjestelmien kokonaismaksutasoa Suomessa lakisääteiset työeläkkeet ja työeläkemaksut määräytyvät ilman ansiotai eläkekattoa - Muissa maissa katot rajaavat etuuksia ja maksuja ja lisäeläketurvan merkitys kokonaiseläketurvassa suurempi Kansainvälisissä eläkemaksuvertailuissa on tavallisesti mukana vain lakisääteiset eläkevakuutusmaksut - Sama koskee laajempia sosiaaliturvamaksujen tai välillisten työvoimakustannusten vertailua - Lisäeläkemaksut (pakolliset tai vapaaehtoiset) puuttuvat em. vertailuista - Vastaavasti valtion osuus rahoituksesta puuttuu vertailuista

20 Kokonaiseläkemaksut keskipalkasta vuonna 2002, % FIN Swe DC Swe DB Germany UK DB UK DC France Denmark Occupational pension contributions % Statutory pension contributions %

21 Kokonaiseläkemaksut 2 x keskipalkasta vuonna 2002, % FIN Swe DC Swe DB Germany UK DB UK DC France Denmark Statutory Occupational

22 Premieinkomster i Sverige, 2005 Löntagare - Allmän pensionsavgift, arbetsinkomster - Allmän pensionsavgift av transfereringar Premieinkomster/ BNP, % 2,80 2,52 0,28 Premieinkomster/ lönesumma, % 6,92 6,22 0,70 Arbetsgivare (inkl. egenföretagare) - Ålderspension - statliga pensionsavgifter från transfereringar - Efterlevandepension - Sjuk- och aktivitetsersättning (inkl. statlig ålderspensionsavgift) 7,26 4,08 0,40 0,68 2,10 17,92 10,08 0,98 1,68 5,18 Skattemedel - Folkpension (inkl. ålderspension och del av efterlevandepension) - Pensionsgrundande belopp (inkl. barnår, studier, plikttjänst) med pensionsavgift belöpande på transfereringar som finansieras med skattemedel (vårdbidrag, utbildningsbidrag osv.) 1,22 0,46 0,25 3,01 1,13 0,61 -- Sjuk- och aktivitetsersättning (garantiersättning) 0,51 1,27 Avtalspensioner Summa 2,10 13,38 5,17 33,02

23 Premieinkomster i Nederländerna, 2005 Löntagare - Allmän ålderspension, AOW -Allmän familjepension, ANW Premieinkomster/ BNP, % 3,83 3,55 0,28 Premieinkomster/ lönesumma, % 9,86 9,13 0,73 Arbetsgivare (inkl. egenföretagare) - Allmän invalidpension, WAO (grundavgift) - Allmän invalidpension, WAO (tilläggsavgift) - Egenföretagarens invalidpension, WAZ 2,21 1,74 0,43 0,04 5,67 4,48 1,10 0,09 Skattemedel - Allmän ålderspension, AOW -- invalidpension för unga funktionshindrade, WAJONG Avtalspensioner Summa 1,35 1,07 0,28 4,97 12,36 3,46 2,74 0,72 12,8 31,79

24 Premieinkomster i Finland 2005 Premieinkomster/ BNP, % Premieinkomster/ lönesumma, % Folkpension - Arbetsgivare - Stat - Moms 1,9 0,9 0,8 0,3 4,9 2,2 2,1 0,6 Lagstadgad arbetspension - Stat - Del av arbetslöshetsförsäkringspremie 10,6 0,3 0,3 27,0 0,8 0,7 Avtalspensioner 0,3 0,7 Summa 12,8 32,6

25 Input - output?