ÄÄNEKOSKI, TORIKATU JA KAUPPAKATU YLEISSUUNNITELMA 25.1.2017
SISÄLLYS Lähtökohdat 3-6 Työn lähtökohdat Tavoitteet Sidosryhmätyöskentely Nykytila 7-12 Liikenneverkko Katutilat Pysäköinti Liikenneturvallisuus Vaihtoehtotarkastelu: 13-17 Kadut Torin ja Keskusaukion välinen yhteys Keskusaukion liikenne Pysäköintialue kaupungintalon edessä Yleissuunnitelma 18-38 Torikatu 1. ja 2. vaihe Kauppakatu ja Keskusaukio Kaupunkikuva Kustannusarvio Vaikutukset 2
LÄHTÖKOHDAT 3
TYÖN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueena Torikatu, Kauppakatu, Keskusaukio sekä uuden torin liittyminen Kauppakatuun. Yleissuunnitelman sisältö: Jaetaan katutila eri liikennemuodoille: autoilu, jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne Suunnitellaan Keskusaukion ja uuden torin näiden välinen yhteys Määritetään pysäköintipaikkojen tyyppi ja sijainti Määritetään pintamateriaalien tyypit, sijoitellaan kasvillisuus, valaisimet ja muut kadunkalusteet Laaditaan kustannusarvio Lähtökohtina katujen yleissuunnitelmalle toimivat aikaisemmat selvitykset: Äänekosken keskustan kehittäminen 2010-2050 kehittämissuunnitelma, jossa esitettiin mm. Torikadun pohjoisten korttelien uusimista ja torin siirtoa. Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta (2015) yleissuunnitelma, jonka keskeisiä ratkaisuja olivat: Torin siirto Torikadulta Keskusaukion vierelle Matkakeskuksen rakentaminen torin etelälaidalle Kauppakadun liikenteen rauhoittaminen uuden torin kohdalla sekä ajoradan kaventaminen. Keskusaukion muutokset Suunnittelualue Ydinkeskustassa on vireillä Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I keskustakortteleille 312, 315 ja 316. 9.11.2016 päivätyssä asemakaavaehdotuksessa uusi torialue rajautuu Kauppakatuun ulottuen osittain tämän työn suunnittelualueelle. Lisäksi suunnittelualueelle sijoittuu kaavassa torialueen kaakkoiskulmaan osoitettu varaus kioskille, kahvilalle tms. rakennukselle. 4
TAVOITTEET Torikadun ja n tavoitteena on mahdollistaa Äänekosken keskustan kehittäminen aikaisempien suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Katujen uudistamisen tavoitteena on kaupungissa asumisen, asioinnin ja yrittämisen tarpeiden edistäminen. Torikadulla tavoitteena on parantaa kadun viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. Tavoitteet voidaan saavuttaa tiivistämällä katutilaa ja määrittämällä kadulle uusi poikkileikkaus, joka mahdollistaa kadun pohjoispuolen rakennusten uusimisen lähemmäs nykyistä katua. Tavoitetilanteen poikkileikkaus tulee sovittaa nykytilanteeseen siten, että katu voidaan rakentaa tarvittaessa jo ennen nykyisten pysäköintikenttien poistumista. Kauppakadulla tavoitteena on parantaa kaupallisten toimijoiden edellytyksiä tehostamalla pysäköintiä, parantamalla jalankulun- ja pyöräilyn olosuhteita sekä mahdollistamalla huoltoliikenteen kuljetukset. Tavoitteena on tehostaa pysäköintimahdollisuuksia erityisesti uuden Koskikeskuksen liikerakennuksen lähistöllä. Tavoitteena on saada uuden torin ja Keskusaukion ympäristöön uusi jalankulkupainotteinen ydinkeskusta, joka houkuttelee asioimaan ja viettämään aikaa keskustassa. Rantapuiston ja uuden torin välinen kävelyyhteyttä tulee korostaa. Suunnittelun tavoitteita kerättiin myös sidosryhmätyöpajassa 29.9.2016. Työpajan tavoiteasetannassa korostui katujen viihtyisyys, turvallisuus, katuvihreä ja suunnitelmaratkaisujen korkea laatu. Jalankulun suosiminen, alhainen nopeustaso sekä esteettömyys toimisivat hyvänä lähtökohtana katujen suunnitteluun. Katujen uudistuksella tulisi mahdollistaa julkisten tilojen parempi hyödyntäminen virkistäytymiseen, kuten oleiluun ja harrastamiseen. Auto- ja pyöräpysäköintiä tulisi keskustassa olla riittävästi ja oikeissa paikoissa. 5
SIDOSRYHMÄTYÖSKENTELY 29.9.2016 järjestettiin kutsutilaisuutena sidosryhmätyöpaja, johon osallistui projektiryhmän lisäksi 13 henkilöä. Kauppakatu: Keskustan pääkauppakatu, jonka painopiste asioinnissa ja kävelyssä. Tavoitenopeusrajoitus 20-30 km/h Pitää olla riittävästi pysäköintiä, aikarajoitusten tiukennus? Erotellut pyöräväylät molemmin puolin katua Uuden torin kohdalle leveä suojatie/ylitys Torikatu: Leveä poikkileikkaus tulisi uusia Pyöräväylät molemmin puolin katua Nykyiset liikkeet ovat Kauppakadun liikkeisiin verrattuna autopainotteisempia à pysäköintiä tarvitaan. Toisaalta kadun varteen pysäköi myös kiinteistöjen työntekijät, joille on osoitettu pysäköinti muualta. Suojateiden turvallisuutta tulisi parantaa Keskusaukio ja uusi tori: Liikenne voisi kulkea yksisuuntaisena aukion ympäri vastapäivään (Hallintokatu kaksisuuntainen) Uusia toimintoja keskusaukiolle: esim esiintymislava, kahvila- tai grillipaviljonki Jalankulun yhteyttä uudelta torilta Keskusaukiolle ja rantapuistoon tulee korostaa. Kauppakadun ylitys tulee olla turvallinen, sujuva ja laadukas: leveä ja selkeästi merkitty suojatie tai helposti kontrastieroilla havaittava ylityskohta mahdollisesti erikoisvalaistus? Autopysäköintiä keskusaukion vierelle, pyöräpysäköintiä uuden matkakeskuksen (katoksellinen) ja Niskasen kauppakeskuksen yhteyteen Pysäköinti: Pysäköintipaikkoja on riittävästi, joidenkin kohteiden läheisyydessä (Koskikeskuksen uusi kauppakeskus) paikkoja voisi olla lisää Pysäköinnin aikarajoituksia ja valvontaa voisi tiukentaa, ei maksullista pysäköintiä Kaupunkikuva: Nykyisen valaistuksen uusiminen. Teemavalaistukset katujen Kauppakadun kiertoliittymiin sekä torin ylityskohtaan? Katukasvillisuus ja vehreys, istutukset. Keskusaukion männyt tulisi säilyttää ja myös uudelle torille tuoda puustoa. 6
NYKYTILA 7
LIIKENNEVERKKO Väinämönkatu Suunnittelualueena on Äänekosken keskusta-alue Torikatu-Kauppakatu-Keskusaukio. Seudullinen ja valtakunnallinen liikenne kulkee suunnittelualueen ohi maanteitä 4 (mm. Oulu, Jyväskylä) ja 642 (Suolahti) pitkin. Torikatu ja Kauppakatu ovat suunnittelualueen kokoojakadut, jotka palvelevat lähinnä Äänekoskella asuvia ja asioivia. Kauppakatu on Äänekosken keskustan vilkkain liikekatu, jossa on kivijalkakauppaa, asumista sekä mm. ostoskeskus ja tavaratalo. Torikadun varrella on liike- ja virastorakennuksia, ja kadun vieressä on suuria pysäköintialueita. Koko Suunnittelualueella on voimassa 40 km/h aluenopeusrajoitus. Jalankulku ja pyöräily on eroteltu toisistaan Kauppakadulla. Torikadun pohjoispuolella liikerakennusten edessä kulkee jalkakäytävä ja eteläpuolella yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Wessmanninkatu 8
KATUTILAT Torikadun ja Kauppakadun yleisilme on vanhanaikainen, sillä ajoradat ovat leveitä ja kadunkalusteet ja pintamateriaalit ovat paikoitellen huonokuntoisia. Ajoratoihin ja kadunvarsipysäköintiin on varattu molemmilta kaduilta noin 14-15 metriä. Torikatua reunustavien rakennusten välisestä 49 metristä 13 metriä on varattu jalankululle ja pyöräilylle, 5 metriä istutuksille ja 34 metriä ajoradalle sekä pysäköintialueille. Kadunylitysjärjestelyjen toteutus vaihtelee merkittävästi suunnittelualueen eri osissa. Katujen yleisilme on vehreä. Katujen puusto on monin paikoin huonokuntoista. Toisaalta katuympäristössä on muutamia näyttäviä havupuita. Katuvalaistus on valaistustekniikaltaan vanhentunut ja tehoton. Kadunkalusteilta puuttuu yhtenäinen ilme. Katujen ilme tulee tulevaisuudessa muuttumaan, kun Torikadun pohjoispuolen rakennuskanta uusiutuu ja kadun vierellä olevat suuret pysäköintikentät saattavat poistua. Myös Kauppakadun ilme tulee muuttumaan kadun lounaispuolen rakennusten korvautuessa uudella torilla sekä Viiskulman liikekorttelilla. 9
KATUTILAT 10
PYSÄKÖINTI Pysäköintipaikat Äänekosken keskustassa on noin 950 pysäköintipaikkaa, joista 150 sijaitsee kadunvarsilla ja 800 erillisillä pysäköintialueilla. Kadunvarsipysäköinti on pääosin aikarajoitettua klo 8-18 välisenä aikana (2h), pysäköintialueilla ei ole aikarajoituksia. Pysäköinti on Äänekoskella maksutonta, eikä pysäköinninvalvontaa ole. Keskusta-alueella laadittiin pysäköintitutkimus partiomenetelmällä tiistaina 29.11.2016 klo 8-17. Tutkimuksen perusteella Äänekosken keskustassa on nykytilanteessa reilusti pysäköintikapasiteettia. Pysäköintipaikkojen suurin käyttöaste, noin 55 %, havaittiin klo 12-13.30 välisenä aikana. Kaikista kadunvarsipaikoista oli varattuja enimmillään 70 %. Eniten vapaita pysäköintipaikkoja keskusta-alueella on Citymarketin pysäköintihallissa, Torikadun kiinteistöjen pysäköintialueilla sekä Citymarketin takana sijaitsevalla pysäköintikentällä. Pysäköintitutkimuksen perusteella keskustan katutiloja voidaan kehittää siten, että pysäköintipaikkojen lukumäärää ei tarvitse kasvattaa. Pysäköintitutkimuksen tarkemmat tulokset on esitelty erillisessä pysäköintiselvitysliitteessä. Käyttöastetutkimus 29.11.2016 Suurin käyttöaste pysäköintialueittain Käyttöasteen mediaani pysäköintialueittain
LIIKENNETURVALLISUUS Vuosien 2011-2015 liikenneonnettomuustilastojen perusteella Torikadulla ja Kauppakadulla ei satu erityisen paljon onnettomuuksia: Suurin onnettomuuskeskittymä sijoittuu Äänekoskentien ja Kauppakadun liittymään, joka on parannettu tarkastelujakson loppuvaiheessa kiertoliittymäksi. Torikadun ympäristössä ja parkkipaikoilla on sattunut jonkin verran omaisuusvahinkoon johtaneita moottoriajoneuvo-onnettomuuksia. Varsinaisella suunnittelualueella ei sattunut tarkasteluaikana jalankulun tai pyöräilyn onnettomuuksia. Tehtaankadulla sattui yksi pyöräilijän kuolemaan johtanut onnettomuus vuonna 2015. Lisäksi Työskintiellä sattui yksi henkilövahinkoon johtanut pyöräilyonnettomuus ja Kauppakadulla Torikadun pohjoispuolella sattui yksi henkilövahinkoon johtanut jalankulkijaonnettomuus. 12
VAIHTOEHTOTARKASTELU 13
KADUT Torikadulle ja Kauppakadulle laadittiin kolme poikkileikkausvaihtoehtoa, joita tutkittiin katutilan toiminnallisten ja laadullisten tekijöiden perusteella VE1 VE2 VE3 VE1: Pysäköinti kadun suuntaista, matalalla reunatuella ajoradasta korotettuna Istutuskaista pysäköinnin ja pyöräväylän välissä Kaksisuuntaiset pyöräväylät ajoradan molemmin puolin VE2: Pysäköinti vinopysäköintiä matalalla reunatuella ajoradasta korotettuna Istutuskaista pysäköinnin ja pyöräväylän välissä Kaksisuuntaiset pyöräväylät ajoradan molemmin puolin VE3: Kuten VE1, mutta puusto vuorottelee pysäköintipaikkojen kanssa. Noin 25-30 % vähemmän kadunvarsipysäköintiä VE1 nähden, mutta pienempi estevaikutus ja parempi kaupunkikuva Kauppakadulle valittu ratkaisu. Mahdollistaa kadun muuttamisen jalankulkupainotteisemmaksi säilyttäen kuitenkin nykyisen pysäköintipaikkatarjonnan sekä kadun ilmeen. Torikadulle valittu ratkaisu. Pysäköinti voidaan osoittaa kadun eteläpuolelle, jossa sille on nykytilanteessa eniten tarvetta. Kadun pohjoispuolen rakennuksilla on nykyisin riittävät pysäköintitilat rakennusten ja kadun välissä. Torikadun ratkaisua täydentävä ratkaisu. Torikadun rakennusten uusiutuessa ja pysäköintikenttien mahdollisesti poistuessa voidaan pysäköintiä lisätä kadun pohjoispuolelle puiden väliin. 14
TORIN JA KESKUSAUKION VÄLINEN YHTEYS KAUPPAKADULLA VE1: Leveä ylityskohta tai korotettu suojatie uuden torin ja Keskusaukion välillä. Perinteitä kunnioittava ratkaisu, kaikille liikennemuodoille on osoitettu oma tilansa poikkileikkauksesta. Vaihtoehto hylättiin, koska ajorata korostui toriympäristöä rajaavana elementtinä ja heikensi Keskusaukion käyttömahdollisuuksia torialueen laajennuksena. VE1 RANTAPUI STO VE2: Laaja shared space tyyppinen aukio Kauppakadulla torin ja Keskusaukion välillä Pienentää ajoradan merkitystä keskustan katuja hallitsevana elementtinä. Ajorata ohjataan shared space aukion läpi materiaali- ja kontrastieroin. Valittu ratkaisu. Toteuttaa paremmin keskustan yleissuunnitelman tavoitteita. Kytkee tehokkaammin Keskusaukion ja Kauppakadun itäpuolen rakennuskannan ja palvelut osaksi toriaukiota. Mahdollistaa torialueen levittymisen Keskusaukiolle. VE2 15
KESKUSAUKION LIIKENNE VE1 VE1 VE2 VE3 VE1 VE1: Ajo Keskusaukion ympärillä vastapäivään, Wessmanninkatu kaupungintalon edustalla kaksisuuntainen Vinopysäköinti aukion etelälaidalla säilyy tai muutetaan ajoradan suuntaiseksi Aukion pohjoispuolella mahdollisuus kadunsuuntaiseen pysäköintiin Valittu ratkaisu. VE2: Ajo Keskusaukion eteläpuolella kaksisuuntainen, Pohjoispuolella Hallintokatu katkaistaan pysäköintialueen jälkeen Vapautuva katualue muodostuu osaksi Tori/Keskusaukio/Kauppakeskus kokonaisuutta, ja katua on mahdollisuus käyttää esimerkiksi Koskikeskuksen ulkomyyntiin Keskusaukion vinopysäköinti poistetaan tai muutetaan ajoradan suuntaiseksi Vaihtoehto hylättiin, sillä VE1 mukainen yksisuuntainen ajojärjestely koettiin selkeämmäksi. VE2 olisi vaatinut myös pysäköintipaikkojen vähentämistä Keskusaukion etelälaidalta. VE3: Ajo Keskusaukion ympärillä vastapäivään, Wessmanninkatu kaupungintalon edustalla kaksisuuntainen Kauppakatu yksisuuntainen pohjoisesta etelään Keskusaukion kohdalla. Kautonkadun liikenne painottuu Työskintielle, sillä liikennointi Kauppakadun kautta vaikeuttuu. Vaihtoehto hylättiin, koska se olisi aiheuttanut Keskusaukiota kiertävää liikennettä ja heikentänyt Rantapuiston ja torin välistä kävely-yhteyttä. 16
PYSÄKÖINTIALUE KAUPUNGINTALON EDESSÄ Erillistarkasteluna tutkittiin Kaupungintalon ja Koskikeskuksen liikerakennuksen välissä sijaitsevan kaksiosaisen pysäköintialueen tehostamismahdollisuuksia. Pysäköintialuetta on mahdollista kasvattaa noin 18 autopaikalla itäisemmän pysäköintialueen laajentamisella pohjoisen viheralueen kohdalle. Pysäköintialueet voidaan yhdistää pohjoispäästään ja Pankkikujalle voidaan avata uusi ajoyhteys, joka korvaisi nykyisen ajoyhteyden liikerakennuksen sisäpihan kautta. Nykyisten pysäköintikenttien paikkajakoa tihentämällä ei saada lisäpaikkoja, sillä kolmatta pysäköintikampaa ei saada mahtumaan alueelle edes puustoa kaatamalla. 17
YLEISSUUNNITELMA 18
YLEISSUUNNITELMA 19
TORIKATU Torikadun uudistaminen suunniteltiin siten, että katu voidaan uusia ennen kuin kadun pohjoispuolen rakennuskanta uusiutuu. Torikadun poikkileikkauksen leveys on 28,6 m Moottoriajoneuvoliikenne ja pysäköinti Reunakivillä rajattua ajorataa kavennetaan nykyisestä 14,0 metristä (sisältäen kadunvarsipysäköinnin kadun molemmin puolin) 6,5 metriin. Torikadun eteläpuolelle sijoitetaan vinopysäköintiä matalalla reunatuella ajoradasta korotettuna. Kadunvarsipysäköintiä voidaan rakentaa noin 18-20 ap kadun pohjoispuolelle puiden väliin, mikäli rakennusten edessä sijaitsevat pysäköintikentät poistuvat Torikadun viereisten tonttien uudistuessa. Kadun kokonaispaikkamäärä ei muutu nykytilanteeseen verrattuna, jos puiden välille ei rakenneta pysäköintiä. Kadun itäpäässä sijaitsevasta kolmesta vierekkäisestä tonttiliittymästä poistetaan kaksi ja jäljelle jäävän liittymän kautta ohjataan ajo nykyisille pysäköintialueille. Tonttiliittymien lopulliset sijainnit ratkaistaan Torikadun pohjoisten korttelien uudistamisen yhteydessä. Kadulle ei osoiteta linja-autopysäkkejä. Torikadun tavoitenopeusrajoitus on 30-40 km/h. Jalankulku ja pyöräily Kadun molemmin puolin rakennetaan erotellut jalkakäytävät ja kaksisuuntaiset pyörätiet. Suojatiet rakennetaan korotettuina liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Pyöräpysäköintiä ajoradan ja pyörätien väliselle erotuskaistalle. Uusien kiinteistöjen tontinkäyttösuunnitelmat määrittävät rajoittuuko jalkakäytävä rakennusten seinälinjaan vai piha-alueeseen. Kalusteet ja istutukset Torikadun puusto uusitaan. Osuuspankin suojatien kohdalla oleva vanha mänty voidaan halutessa säilyttää. Erotuskaistat kivetään ja vinopysäköintiä jaksotetaan 5-9 autopaikan ryhmiin, joiden väliin voidaan sijoittaa ruukkuistutuksia. Pintamateriaalit Ajorata: asfaltti Erotuskaista: betonikivi luonnonkivikorostuksin Pysäköintiruudut: betonikivi Pyörätie: asfaltti Jalkakäytävä: betonikivi Puiden väliin on mahdollista sijoittaa pysäköintiä jos viereiset pysäköintikentät poistuvat Korotettu suojatie Jalkakäytävä 3,00 m Pyörätie 2,30 m Erotuskaista /pysäköinti 3,00 m Ajorata 6,50 m Pysäköinti 5,75 m Erotuskaista 2,75 m Pyörätie 2,30 m Jalkakäytävä 3,00 m Tonttiliittymien tarve arvioidaan uudelleen pohjoisten korttelien suunnittelun yhteydessä Tonttiliittymä poistetaan käytöstä Nyk. pysäköintialueet mahdollista yhdistää esim korotetun ajoyhteyden avulla Korotettu liittymäalue Korotettu suojatie 20
TORIKATU, HAVAINNEPOIKKILEIKKAUS LÄNTEEN 21
TORIKATU, DETALJI TYÖSKINTIEN LIITTYMÄSTÄ 22
TORIKATU TYÖSKINTIEN LIITTYMÄSTÄ ITÄÄN 23
TORIKATU KAUPPAKADULTA LÄNTEEN 24
KAUPPAKATU JA KESKUSAUKIO Moottoriajoneuvoliikenne ja pysäköinti Reunakivillä rajattua ajorataa (sisältäen kadunvarsipysäköinnin kadun molemmin puolin) kavennetaan 14,0 metristä 6,5 metriin. 2,25 m leveät pysäköintiruudut sijoitetaan kadun suuntaisesti kadun molemmin puolin matalalla reunatuella ajoradasta korotettuna. Ajoradan ja pysäköinnin vaatima tila pienenee näin 11 metriin. Uuden torin ja keskusaukion välisellä alueella ajorata nousee laajalle shared space -alueelle, jossa moottoriajoneuvojen paikka osoitetaan materiaali- ja kontrastieroin sekä 4 cm korkealla reunatuella. Kauppakatu 10-12 ja 11-13 kiinteistöjen väliset tonttiliittymät Kauppakadulta katkaistaan liikenne ohjataan sisäpihojen kautta. Poistuvan tonttiliittymän tilalle voidaan osoittaa suojatie. Kauppakadun tavoitenopeusrajoitus on 20-30 km/h. Keskusaukion liikenne muutetaan yksisuuntaiseksi Koskikeskuksen vierellä ja vapautuvaan tilaan osoitetaan pysäköintipaikkoja. Joukkoliikenne Linja-autoliikenne ohjataan uuden torin viereen rakennettavan matkakeskukseen, jonne osoitetaan myös paikallisliikenteen pysäkit. Pysäköinti Kadunvarsien autopaikkamäärä lisääntyy 3 autopaikalla nykyisestä. Uusi tori tulee poistamaan noin 12 autopaikkaa tontilla sijaitsevan pysäköintialueen poistuessa, toisaalta vireillä olevassa asemakaavassa nykyisen seurakuntatalon tontille osoitetaan tilaa pysäköintialueille. Jalankulku ja pyöräily Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt myötäilevät nykytilannetta. Kadun molemmin puolin sijoitetaan 2,5 m leveät kaksisuuntaiset pyörätiet ja 4,0-4,9 m leveät jalkakäytävät. Kauppakadun ylittäminen helpottuu uuden suojatien ja laajan shared space alueen avulla, jossa ajonopeudet ovat matalia ja jalankulkijat voivat ylittää kadun haluamassaan paikassa. Kalusteet ja istutukset Kauppakadun puusto uusitaan lähes nykyisillä paikoillaan. Keskusaukion puusto voidaan pääosin säilyttää. Penkkejä, pyöräpysäköintiä, roskakoreja ja muita kadun kalusteita sijoitetaan pysäköintiruutujen ja pyörätien välissä sijaitsevalle erotuskaistalle. Leveille jalkakäytäville voidaan sijoittaa ulkomyyntiä tai terasseja. Pintamateriaalit Ajorata: asfaltti Erotuskaista: betonikivi luonnonkivikorostuksin Pysäköintiruudut: betonikivi Pyörätie: asfaltti Jalkakäytävä: betonikivi Shared space: betonikiviluonninkivikorostuksin Tonttiliittymä katkaistaan Shared space alue torin ja keskusaukion kohdalla Tonttiliittymä katkaistaan Pysäköinti erotetaan ajoradasta reunatuella Jalkakäytävä Pyörätie Erotuskaista Pysäköinti Ajorata Pysäköinti Erotuskaista Pyörätie Jalkakäytävä 4,90 m 2,50 m 3,50 m 2,25 m 6,50 m 2,25 m 3,50 m 2,50 m 4,00 m Muutetaan yksisuuntaiseksi 25
KAUPPAKATU, HAVAINNEPOIKKILEIKKAUS ETELÄÄN 26
KAUPPAKATU, DETALJI 27
KAUPPAKATU POHJOISEEN 28
KAUPPAKATU UUDEN SUOJATIEN KOHDALTA ETELÄÄN 29
KESKUSAUKION JA TORIN ALUE 30
KESKUSAUKION JA TORIN ALUE 31
KESKUSAUKIO UUDEN TORIN SUUNTAAN 32
KESKUSAUKIO UUDEN TORIN SUUNNASTA 33
KAUPUNKIKUVA Kauppakatu ja Torikatu Kauppakatua kehitetään tyylikkäänä ja nykyaikaisena keskustan pääkatuna. Suunnittelualueella jatketaan samaa yleisilmettä ja laatutasoa kuin Kauppakadun ja Äänekoskentien kiertoliittymän alueella on toteutettu. Kauppakadun luonnetta leimaa vahvasti katuvihreä sekä asioinnin helppous ja mielekkyys. Torikadun katuympäristöä kehitetään pienentämällä sen mittakaavaa, joka painottaa kadun roolia keskustan toisena pääasiointikatuna. Keskusaukio Merkittävin kaupunkikuvallinen muutos tapahtuu Keskusaukion ympäristössä, joka muuttuu suunniteltua uutta toria täydentäväksi aukiomaiseksi jalankulku- ja tapahtuma-alueeksi. Aukion itä- ja eteläosassa nykyiset nurmialueet ja kulkuyhteydet säilytetään ennallaan, mutta länsiosan alue kytkeytyy vahvemmin viereisiin jalankulkualueisiin laajennetun ja yleisilmeeltään yhtenäisen kivetyn alueen johdosta. Keskusaukiolle voidaan sijoittaa esimerkiksi väliaikainen esiintymislava ja järjestää tapahtumia, jolloin toritoiminnat voivat levittäytyä Kauppakadun molemmille puolille. Kesäaikaan aukiolle voidaan sijoittaa esimerkiksi väliaikainen jäätelökioski tai muuta pienimuotoista myyntiä. Keskusaukion länsiosaan sijoittuvan tukkiaiheisen veistoksen uusi sijainti suunnitellaan uuden torin suunnittelun yhteydessä. 34
KAUPUNKIKUVA Pintamateriaalit Suunnittelualueen jalkakäytävien pintamateriaalina käytetään betonikiveä. Kiveyksiä rajataan ja rytmitetään toimintoja jakavin, peruskiveyksestä poikkeavin luonnon- ja betonikiviraidoin. Lähtökohtaisesti katuja uudelleen rakennettaessa purettavia nykyisiä betonikiviä ei asenneta uudelleen, vaan ne korvataan uusilla kivillä. Kauppakadulla voidaan harkita säilytettävän joitain hyväkuntoisia osakokonaisuuksia nykyisistä jalkakäytävien betonikiveyksistä. Luonnonkivet käytetään uudelleen katu- tai ympäristörakentamisessa. Pintamateriaaleiltaan arvokkaimman alueen suunnittelualueesta muodostavat keskusaukion sekä uuden kauppatorin välille sijoittuva shared space alue sekä Kauppakadun ja Torikadun kiertoliittymän alue, joissa luonnonkiven osuus on suurempi kuin muilla alueilla. Keskusaukion, uuden torin sekä Kauppakadun shared space -alueen tarkemman tason suunnittelussa suosituksena on, että kiveyksien materiaali- ja värivalinnat olisivat pääpiirteissään yhteneväisiä ja tukisivat kyseisten toimintojen yhteensovittamista sekä laadukkaan ja omaleimaisen jalankulkupainotteisen kokonaisuuden muodostamista. Suunnittelualueen katu- ja aukioalueiden kiveysten väriskaalaksi on valittu harmaan, tummanharmaan ja punaisen sävyt. Punaista sävyä käytetään tehoste- ja huomiokiveyksissä. Kivimallien valinnassa ja ladontatavoissa tulee huomioida esteettömyystekijät. Erotuskaista, jonne uudet katupuut sijoittuvat, päällystetään puiden läheisyydessä harmaalla noppakiveyksillä. Kalustetuilla alueilla voidaan käyttää esim. punaista noppakiveä, jolloin tunnistettava materiaaliero katutilan esteiden ympärillä helpottaa esteiden havainnoimista näkövammaisille. Esimerkki kevyen liikenteen väylillä käytettävistä pintamateriaaleista. Suunnittelualueen katujen ajoradat ja pyörätiet ovat asfalttia. Korotetuilla liittymäalueilla, ajoradan ylityskohdissa ja suojateiden yhteydessä käytetään ensisijaisesti kulutusta kestävää luonnonkiveä huomiokiveyksien tavoin raitoina tai pieninä alueina. Koko suunnittelualueella ajoradan ylityskohtien ja suojateiden toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota yhtenäiseen ja johdonmukaiseen merkitsemis- ja rajaamistapaan, turvallisuuteen, esteettömyyteen sekä materiaalien kestävyyteen ja soveltuvuuteen. Esimerkkejä vaihtoehtoisista keskusaukion kiveyksistä. 35
KAUPUNKIKUVA Kalusteet Kalusteiden valinnassa tavoitteena on yhtenäisen, puhdaslinjaisen ja hyvin aikaa kestävän kalustekokonaisuuden luominen. Kalusteiden värimaailmaksi esitetään tumman harmaan sekä esimerkiksi pyörätelineissä punaisen sävyä. Istuinpenkeissä istuinosat esitetään puisiksi. Pyöräpysäköinnit ja -telineet sijoitetaan ensisijaisesti pysäköintiruutujen ja pyörätien väliselle erotuskaistalle. Liiketilojen edustat varataan ensisijaisesti jalankululle ja liiketilojen mahdolliselle ulkomyynnille tai terasseille. Jäteastiat sijoitetaan vilkkaimpien asiointi- ja liikekiinteistöjen sisäänkäyntien läheisyyteen, katujen ylityskohtiin sekä keskusaukion ja uuden kauppatorin yhteyteen, jossa liikkuu eniten jalankulkijoita. Istuinpenkkejä sijoitetaan painottuen keskusaukion ja uuden torialueen ympäristöön sekä tasaisesti Kauppa- ja Torikatujen yhteyteen erotuskaistoille. Kasvillisuus Suunnittelualueen katualueille istutetaan uudet katupuut korvaamaan nykyisiä ja monelta osin huonokuntoisia puita. Uusiksi katupuiksi Kauppakadulle ja Torikadulle esitetään puistolehmuksia. Nykyiset katualueille ajoradan ja kevyen liikenteen väylien väliin sijoittuvat ja monin paikoin huonokuntoiset ja kulutukselle alttiit matalat pensasistutukset poistetaan. Kauppakadun ja Torikadun kiertoliittymän saarekkeen kasvillisuusaihe säilytetään. Torikadun eteläreunalla vinopysäköintiä rytmittäviin välisaarekkeisiin sekä Kauppakadun shared space - alueelle sijoitetaan suurikokoisia ja muotokieleltään puhdaslinjaisia ruukkuistutuksia, joihin vaihdetaan kasveja vuodenaikojen mukaan. Lisäksi pimeään vuodenaikaan ruukkuihin voidaan sijoittaa erikoisvalaistus. Valaistus Tässä suunnitelmassa esitetyt valaisintyypit ovat ohjeellisia ja valittavien valaisimien kohdalla tulisi pyrkiä vastaavaan ulkonäköön ja valovaikutelmaan. Tarkempi valaistussuunnitelma laaditaan Tori- ja Kauppakatuja sekä keskusaukiota koskevissa toteutussuunnitelmissa. Suunnittelualueen tekniikaltaan ja muotokieleltään vanhentuneet valaisinkalusteet esitetään uusittavaksi LED-tekniikan valaisimilla. Katujen yleisvalaistus esitetään järjestettäväksi 8 metriä korkeilla valaisinpylväillä (kartiomallinen), jossa kevyen liikenteen valaistus järjestetään erillisellä, pylväskiinnitteisesti n. 4 metrin korkeudelle asennettavalla valaisimella. Keskusaukion valaistus toteutetaan pienimittakaavaisella puistovalaisintyyppisellä valaistuksella. Keskusaukiolle, uudelle kauppatorille sekä alueita yhdistävälle kevyen liikenteen yhteydelle suunniteltava erikoisvalaistus voidaan toteuttaa esim. Philips UrbanScene -valaisimilla. Pyöräteline-esimerkki (Alushel) Penkit/ istuimet (mmcite) Istutusruukku (Nola) Esimerkki katujen yleisvalaisimesta (Philips CitySoul gen2) Esimerkki erikoisvalaistuksesta 36
KUSTANNUSARVIO Torikadun ja n toteuttamisen kustannusarvio on yhteensä 2 600 000 euroa. Osakokonaisuuksien kustannukset on eritelty viereisessä kuvassa. Kustannusarvio sisältää katupinnan uusiminen kokonaisuudessaan sekä valaisinten, istutusten ja kuivatuksen uusiminen. Kustannusarviossa on huomioitu seuraavat pintamateriaalit: Pyörätiet ja ajorata asfalttia Jalkakäytävät betonikiveä Erotuskaistat betoni-/luonnonkiveä suhteessa 80/20% Torikatu 1,1 M Kauppakadun pohjoispää 0,5 M Keskusaukiota ympäröivä katu 0,1 M Shared space alueella pyörätiet asfalttia, ajorata nupukiveä, jalkakäytävät ja erotuskaistat betoni-/luonnonkiveä suhteessa 80/20% Reunakivet graniittia, nykyisistä graniittisista reunakivistä arvioitu 80 % uudelleenkäytettäväksi Kustannusarvio ei sisällä: Shared space alue kadun osalta 0,5 M kadun kalusteita kunnallistekniikan runkolinjojen uusimista keskusaukion muuttamisen kustannuksia. Kauppakadun eteläpää 0,4 M 37
VAIKUTUKSET Yleissuunnitelmaratkaisut täyttävät työlle asetetut tavoitteet. Keskustan katutilat muuttuvat nykyistä viihtyisimmäksi ja esteettömämmiksi ajoratojen kaventuessa, katujen ylitysmahdollisuuksien parantuessa ja liikenteen ajonopeuksien laskiessa. Viihtyisät kadut houkuttelevat viettämään aikaa keskustassa ja asioimaan keskustan liikkeissä. Ajonopeuksien lasku vähentää vakavien onnettomuuksien riskiä. Uuden torin ja keskusaukion välinen shared space alue muodostaa laajan avoimen tilan joka laajentaa uuden torin kävelyaluetta Kauppakadun itäpuolelle Keskusaukiolle ja edelleen Rantapuistoon. Torikadun pysäköintipaikkamäärä ei muutu suunnitelman 1. vaiheessa. Torikadun viereisten rakennusten uudistuessa Torikadulle voidaan sijoittaa noin 18-20 pysäköintipaikkaa tarvittaessa lisää, mikäli kadun pohjoispuolelta poistetaan pysäköintialueita Kauppakadun ja Keskusaukion katutiloihin rakennetaan 3 autopaikkaa nykyistä enemmän. Uusi tori tulee poistamaan noin 12 autopaikkaa tontilla sijaitsevan pysäköintialueen poistuessa, toisaalta nykyisen seurakuntatalon tontille rakennetaan uusia pysäköintialueita. 38
Ramboll Finland Oy DI Riku Jalkanen; projektipäällikkö, liikennesuunnittelu Ins. (AMK) Petteri Laamanen; katuympäristön suunnittelu, visualisointi DI Juho Suolahti; katujen yleissuunnittelu Ins. Jouni Lehtomaa; Laadunvarmistus, yleissuunnittelun ohjaus Arkkitehti Saara Melama; kaupunkikuva Suunnittelun ohjausryhmä Jukka Karppinen Harri Pirhonen Olli Kinnunen Nina Marjoniemi Sakari Aho-Pynttäri 39
KALEVANKATU SAMMONKATU pp pp pp vr tr tr 11 Torikadun pohjoispuolelle on mahdollista sijoittaa autopaikkoja ja pyöräpysäköintiä puiden väliin Tonttiliittymän tarve arvioidaan uudelleen pohjoisten kortteleiden suunnittelun yhteydessä Tonttiliittymä katkaistaan Nykyiset pysäköintialueet mahdollista yhdistää tr 9 TORIKATU 1003 pp pp pp pp pp Nykyinen pysäköintialue mahdollista laajentaa pohjoiseen viheralueelle TORIKATU tr Korotettu suojatie Jalkakäytävä Pyörätie Erotuskaista Ajorata Pysäköinti Erotuskaista Pyörätie Jalkakäytävä 3,00 m 2,30 m 3,00 m 6,50 m 5,75 m 2,75 m 2,30 m 3,00 m Korotettu liittymäalue 9 Korotettu suojatie pp pp Tonttiliittymä katkaistaan 1 tr Tonttiliittymä katkaistaantr pp Kt 150 pp pp Kaupunginta 1004 ÄÄNEKOSKENTIE TYÖSKINTIE Jalkakäytävä Pyörätie Erotuskaista Pysäköinti Ajorata Pysäköinti Erotuskaista Pyörätie Jalkakäytävä 4,90 m 2,50 m 3,50 m 2,25 m 6,50 m 2,25 m 3,50 m 2,50 m 4,00 m pp Kirjasto 23 Shared space -alue torin ja keskusaukion kohdalla tr tr tr JOUSIMIEHENKATU tr tr 1001 105 1003 150 1002 KAUPPAKATU 9 pp Pyörätie Ajorata Jalkakäytävä Pyöräpysäköinti Pysäköinti Istutus-/erotuskaista Tonttiliittymä Yhdistetty JKPP Shared space Merkki Hankkeen nimi Muutos Pvm Suunn. Tark. Torikadun ja Piirustuksen sisältö Katujärjestelyt 1001 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 6800 fax 020 755 6801 tr KOT Teletalo jr NTIE Pvm 19.1.2017 Suunn. Proj.pääll. Juho Suolahti Riku Jalkanen Äänekosken kaupunki Jukka Karppinen Mittakaava 1:1000 Piir.nro
ÄÄNEKOSKEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTITUTKIMUS 29.11.2016
Pysäköintitutkimus ti 29.11.2016 klo 8-17 Pysäköintipaikkojen lukumäärä 0 25 50 100 150 200 m 58 7 103 4 19 4 6 22 44 25 125 30 38 10 12 67 41 13 42 172 12 11 20 5 14 38
Pysäköintitutkimus ti 29.11.2016 klo 8-17 pysäköintipaikan tyyppi 0 25 50 100 150 200 m Sum of Fields 28 7 vapaa pysäköinti 4 yksityinen pysäköinti 58 93 10 19 4 6 1 24 22 30 12 44 35 32 85 40 29 9 10 13 20 20 172 34 8 12 11 14 32 6 5 20
Pysäköintitutkimus ti 29.11.2016 klo 8-17 invapaikkojen lukumäärä 0 25 50 100 150 200 m 3 0 1 0 0 0 0 2 0 0 4 0 2 0 0 1 2 0 0 4 1 0 1 0 0 0
Pysäköintitutkimus ti 29.11.2016 klo 8-17 aikarajoitukset 0 25 50 100 150 200 m 2h 8-18 2h 8-18 2h 8-18 2h 8-18 2h 8-18 2h 8-18 2h 13 kpl
100% Äänekosken keskustan pysäköin paikkojen käy öastetutkimus 29.11.2016 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 Tutkimusalue yhteensä Pysäköin alueet yhteensä Kauppakadun kadunvarsipaikat Kadunvarsipaikat yhteensä Torikadun kadunvarsipaikat