PUISTO-PROJEKTI TAUSTA JA TAVOITTEET MIKSI PROJEKTIA TARVITAAN? Lasten ja nuorten osallistumista ympäristön suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon toivotaan sekä valta kunnallisesti että paikallisesti. Opetusja kulttuuriministe riön ehdotuksessa lasten kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi (201: 6) yhtenä päätoimenpiteenä on lasten ja nuorten toimintaympäristöjen suunnittelu yhdessä heidän kans saan. Myös kuntatasolla lasten osallistumista pidetään tärkeänä. Esimerkiksi Oulun kaupunkistrategiassa 2020 asukkaiden osal listuminen ja lapset tulevaisuuden tekijöinä ovat keskeisiä painopistealueita. Oulun kaupungin hallitus on myös päättänyt ottaa käyttöön UNICEFin luoman lapsiystävällinen kunta -toimintamallin kaikilla Oulun kaupungin palvelualoilla ja hallinnossa. Toimintamallissa on tavoitteena huomioida lasten oikeudet entistä paremmin valmistelussa, päätöksenteossa ja toiminnassa sekä osallistaa lapsia enemmän. Kempele-sopimuksessa 2013-2016 puolestaan nostetaan strategiseksi päämääräksi yhteisöllisyys ja aktiivinen osallisuus. Yksi keskeisistä päämääristä strategisen tavoitteen saavuttamiseksi on Kuullaan aktiivisesti kansalaisia. Kempeleessä tämä on otettu käytäntöön läpileikkaavana kaikessa valmistelussa ja päätöksenteossa, myös lapsiin kohdistuvassa. Lapsille ja nuorille tarjotut vaikuttamisen tavat ja heidän omat kiinnostuksen kohteensa eivät kuitenkaan aina kohtaa. Haasteeksi on koettu myös se, etteivät lasten ja nuorten osallistumisen kautta esittämät tavoitteet ja ideat välity osaksi ympäristöä. Tilaajan taholta lasten osallistaminen koetaan raskaaksi ja se lohkaisee ison osan hankkeen budjetista. Näistä lähtökohdista syntyi idea PUISTO-projektista Pohjois-Suomen arkkitehdit SAFAn lasten ja nuorten arkkitehtuurikasvatustyöryhmässä. LAPSET JA NUORET OSALLISTUMAAN MUTTA MITEN? Erityisen tärkeää olisi, että lapsi voisi osal listua silloin, kun kyseessä on hänen omaa lähiympäris töään koskeva todellinen ja nopealla aikataululla toteutettava hanke. PUISTO-projektin ensisijaisena tavoitteena oli saada lasten ideoita ja toiveita näkyviksi sekä auttaa lapsia ymmärtämään suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Projekti kohdennettiin leikkipuistoihin, koska ne ovat lasten aktiivisesti käyttämää arkipäivän ympäristöä. Leikkipuistojen suunnittelussa käyttäjien toiveiden huomi oiminen on hyödyksi myös lopputuloksen ja puiston käytettävyyden kannalta. 18
PUISTO-projektin tavoitteena oli auttaa lapsia osallistumaan toteutettavan leikkipuiston ideointiin ja suunnitteluun sekä saada heidän ideoitaan näkyviin osana toteutunutta puistoa. Tavoitteena oli myös, että leikkipuiston suunnittelija ja rakennuttaja saavat hyödynnettävää tietoa alueen keskeisiltä käyttäjiltä. Tätä varten valittiin toteutettava leikkipuisto, jonka yhteydessä lasten osallistumista pilotoitiin. Kokonaistavoitteeksi nousi kuitenkin osallistamisen mahdollistaminen laajasti eri paikkakunnilla ja erilaisissa projekteissa. PUISTO-projektissa päätettiin tuottaa pilotoinnin pohjalta monistettava työpajapaketti, jonka avulla suunnittelija, rakennuttaja, kaupunki, koulu tai muu vastaava taho voi tuottaa leikkipuistojen tai esimerkiksi koulun pihojen suunnittelussa hyödynnettävää materiaalia. Työpajapaketit suunniteltiin siten, että ne toimivat myös ympäristösuunnittelun oppimispaketteina alakouluilla. PROJEKTIN KÄYNNISTYMINEN PUISTO-projekin suunnittelu ja valmistelu aloitettiin Pohjois-Suomen SAFAssa syksyllä 2013. Lasten ja nuorten arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatustyöryhmän vastaavat arkkitehdit Riitta Kosonen ja Eini Vasu ideoivat projektia, johon haluttiin mukaan yksi toteutettava leikkipuisto ja yksi puiston läheisyydessä sijaitseva koulu. Oulun kaupungin katu- ja viherpalveluiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen todettiin, että hyviä osallistumisen paikkoja ovat erityisesti keskusleikkipuistot, jotka ovat suuria, koko kaupunkia ja laajaa ikäryhmää palvelevia, teemallisia monitoimipuistoja. Sijainniltaan ne ovat kaupunkirakenteessa keskeisiä ja usein koulun läheisyydessä, jolloin puisto on osa koulun oppimisympäristöä. MIKSI OULUNSALON VILJAPUISTO OULUSTA? Oulun kaupungin katu- ja viherpalveluista ehdotettiin sopivaksi kohteeksi Oulunsalon tulevaa keskusleikkipuistoa, sillä se oli vuonna 201 valmistuneen leikkipuistojen kehittämissuunnitelman (Oulun kaupungin leikkipuistojen kehittäminen 201-2032) mukaan seuraava toteutussuunniteltava keskusleikkipuisto. Tuolloin Viljapuistoon tulevan keskusleikkipuiston rakennussuunnittelun oli tavoite käynnistyä lukuvuonna 2015-16 ja tavoitteellinen puiston toteutus oli vuosina 2016-2017. Pilottipuisto sijoittuu Oulunsalon keskukseen koulun, urheilupuiston, Oulunsalon keskuksen palveluiden, kulttuuriympäristön ja asuinalueen välittömään läheisyyteen. Pilottikouluksi saatiin tulevan puiston vieressä sijaitseva Oulusalon kirkonkylän koulu, joka lähti mukaan kolmen nelosluokan eli 72 oppilaan voimin. 19
RAHOITUS PUISTO-projektin aloittamisen mahdollisti Oulun kaupungin projektiapuraha syksylle 201. Rahoituksen turvin kehitettiin ja järjestettiin kuusi pääosin analyysivaiheen työpajaa. Keväällä 2015 toteutettiin kuusi ideointivaiheen työpajaa Oulun valistustalon rahaston apurahalla. Työpajoissa toteutettiin ideamalli tulevasta leikkipuistosta mittakaavaan 1:50. Keväällä 2015 varmistui myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö oli myöntänyt avustuksen Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen koordinoimalle Lapset kaupungissa -hankkeelle, jonka osa PUISTO-projekti oli. Vuosille 2015-2016 myönnetty avustus mahdollisti PUISTO-projektin loppuun saattamisen ja monistettavien työpajapakettien tuottamisen. Työpajojen sisällön suunnittelivat ja ohjasivat Pohjois-Suomen arkkitehdit SAFAn lasten ja nuorten arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen työryhmä yhteistyössä opettajien ja Oulun kaupungin sekä Kempeleen kunnan edustajien kanssa. KEMPELE MUKAAN Vuonna 2015 selvisi, että Oulunsalon keskusleikkipuiston toteutus siirtyy budjettisyistä aikaisintaan vuosille 2017-2018. Tällöin kävi myös selväksi, että kaikkia suunniteltuja pajoja ei voida pitää Oulunsalossa. PUISTO-projektiin saatiin mukaan toinen puis tokohde pienemmästä kunnasta Kempeleestä, jossa oli suunnitteilla pienempi puisto Kok kokankaan asuinalueelle. Puistosta oli jo tehty rakentamispäätös ja suunnittelu tulisi etenemään ripeästi kevään 2016 aikana. Oulunsalossa pitämättä jääneet kolme työpajaa pidettiin helmi-maaliskuussa 2016 Ylikylän koulun 2- ja 5-luok kalaisille. Kempeleessä lapset saivat vaikuttaa myös luonnossuunnitteluvai heessa, jossa esiteltiin kahta erilaista vaihtoeh toa. Kuunsillan leikkipuisto valmistui loppuvuodesta 2016. Puiston avajaiset siirtyivät keliolosuhteiden vuoksi kesään 2017. OULUN YLIOPISTO YHTEISTYÖTAHONA Puisto-projektia analysoitiin Oulun Yliopistossa monitieteisenä yhteistyönä osana maisterivaiheen opintoja. Riikka Makkonen teki kasvatustieteen pro gradu-tutkielman Lasten kokemuksia leikkipuiston suunnittelusta. Arkkitehtuurin tiedekunnan syventävissä opinnoissa arkkitehtiopiskelija Meeri Karjula tutki vuoro vaikutteista leikkipuiston suunitteluprojektia suunnittelijan ja tilaajan sekä opettajien näkökulmista sekä koosti PUISTO-projektin loppuraportin yhteistyössä Riitta Kososen kanssa. Riikka Makkonen haastatteli työssään projektiin osallistuneita lapsia ja Meeri Karjula puolestaan tilaajia, suunnittelijoita sekä opettajia sekä Oulunsalossa myös rehtoria. Lisäksi työpajojen vetäjät, Riitta Kosonen ja Eini Vasu dokumentoivat omaa tekemistään ja kirjasivat havaintonsa ylös analysoinnin lähdeaineistoksi. 20
NÄYTTELY Oulunsalon Viljapuiston keväällä 2015 valmistunut ideamalli ja projektin esittelyplanssit kiersivät näyttelyissä Oulun ympäristötalolla loka-joulukuussa 2015 ja Oulunsalon kirjastossa helmikuussa 2016. Projektin esittelymateriaalia oli mukana myös Espoossa 23.9.2017 pidetyssä Lapset kaupungissa -seminaarissa. Puisto-projekti oli esillä paljon katsojia keränneessä Oulun arkkitehtuurikasvatuksen 10-vuotisnäyttelyssä 19.12.2016-7.1.2017 Oulun kaupunginkirjastolla. Puisto-näyttelyä oli täydennetty Kempeleen Viljapuiston ja tehtäväkorttien esittelykuvilla sekä Kempeleessä tehdyillä Puiston paras paikka -pienoismalleilla. TEHTÄVÄKORTIT JA JULKAISU Työpajojen monistettavuuden kannalta oli edullista, että projektissa oli mukana myös toinen kunta ja koulu. Oli kiinnostavaa nähdä vuorovaikutteisen suunnitteluprojektin eteneminen kahden hyvin erilaisen ja erikokoisen kunnan käytännöissä. Tehtävien pilotointi kahdella eri koululla ja eri-ikäisillä oppilailla toi laajempaa näkökulmaa osallistavien tehtävien toimivuuteen ja toteutettavuuteen. Monistettavia työpajapaketteja valmisteltiin syksyllä 2016 ja ne valmistuivat keväällä 2017. Myös osallistuneet opettajat saivat mahdollisuuden kommentoida osaa tehtävistä. Maalis-huhtikuun vaihteessa tehtävät ja projekti julkaistiin Pohjois-Suomen SAFAn verkkosivuilla. 21
PROJEKTIN KULKU AIHEESEEN PEREHTYMISTÄ, ALUEEN ANALYSOIMISTA, LEIKKIPUISTON IDEOI- MISTA, IDEOIDEN ESITTELYÄ JA SUUNNITELMIEN KOMMENTOINTIA PUISTO-projektin aikana Pohjois-Suomen arkkitehdit SAFAn arkkitehtuurikasvatustyöryhmä ohjasi yhteensä 16 työpajaa Oulunsalon Kirkonkylän ja Kempeleen Ylikylän kouluilla. Työpajat voidaan luokitella seuraavasti: 1. Alustus, 2. Analyysi / Ennakkotiedot, 3. Teema,. Ideointi, 5. Ideoiden esittely, 6. Arviointi / Palaute. OULUNSALO Projekti aloitettiin syksyllä 201 Kirkonkylän koululla mittakaavaan tutustumisella ja mittakaava-minän muovaamisella. Syksyn työpajoissa havainnoitiin lähiympäristöä etsimällä suunnittelualueelta mukavia paikkoja, vaaranpaikkoja ja kehitettäviä paikkoja. Perehdyttiin myös ympäristön reitteihin, kasvillisuuteen, varusteisiin sekä maanpinnan muotoihin. Alueelta löytyi valtaosan vastaajista vaaralliseksi kokemia paikkoja, kuten pari risteystä, mutta myös monia kivoja kohtia, kuten vadelmapensaat, joiden säilyttämistä toivottiin. Yhdessä laadittiin kysely Otakantaa.fi -verkkosivuilla kaikille koulun oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Kyselyn tuloksena saatiin arvokasta tietoa siitä, mitä oulunsalolaiset haluavat leikkipuistossa tehdä. Pajan ohjaajille yllätyksenä tulivat muun muassa konkan, jalkapallon ja kaupunkisota -pelin suosiot. Onneksi lapset osasivat selittää pelien säännöt niin, että aikuisetkin tiesivät, millaisessa paikassa näitä voidaan pelata. Leikkivälineistä hämähäkkikeinu nousi ehdottomaksi ykköseksi. Suunnittelualueeseen perehtymisen ja haastatteluiden pohjalta lähdettiin miettimään puiston mahdollista teemaa ja ensimmäisiä ideoita ja unelmia lähelle tulevaan keskusleikkipuistoon. Teeman miettiminen osoittautui vaikeammaksi, kuin ohjaajat olivat kuvitelleet. Lopullinen teema päätettiinkin vasta keväällä. Syksyn työpajojen tulokset esiteltiin yhteisessä esittelytilaisuudessa vuoden 2015 alussa. Kevään 2015 tavoitteena oli rakentaa yhdessä pienoismalli Oulunsalon keskusleikkipuiston ideoista. Syksyn työpajat oli tehty kaikki yhdessä isolla ryhmällä. Kevään pajat päätettiin pitää luokkakohtaisesti, jotta yksilökohtainen ohjaus mahdollistuisi paremmin. Kevään ensimmäisissä pajoissa tutustuttiin pienoismallin mittakaavaan 1:50 ja puiston eri toimintoihin ja niiden sijoitteluihin. Päätettiin myös puiston lopullinen teema: lentäminen ja avaruus. Yksi luokista pääsi muovaamaan puiston maastonmuodot massasta. Maasto maalattiin ja eri toiminnot välineineen sijoiteltiin puistoon niistä keskustellen. 22
Pienoismalli esiteltiin kevään lopuksi yhteisessä tilaisuudessa. Syksyllä 2015 järjestettiin näyttely Oulun ympäristötalolla. Projektiin osallistuneet oppilaat pääsivät näyttelyn avajaisiin sekä saivat esitellä toiveitaan katuja viherpalveluiden työntekijöille ja muille kiinnostuneille yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa. Päivän päätteeksi tehtiin leikkipuistokierros ja tutustuttiin kahteen keskusleikkipuistoon, joita oppilaat saivat arvioida. Osoittautui, että tehtävä olisi soveltunut erinomaisesti vuorovaikutteisen suunnitteluprojektin aloitustehtäväksi. KEMPELE Kempeleessä vuorovaikutus- ja suunnitteluprosessi oli hyvin tiivis, ja puisto ehti valmistua vielä projektin aikana. Ylikylän koulun 2A- ja 5G-luokan oppilaat pääsivät vaikuttamaan ja osallistu maan lähileikkipuiston suunnitteluun vuoden 2016 alussa. Pohjois-Suomen arkkitehdit SAFAn arkkitehtuurikasvatustyöryhmä ohjasi yhteensä kolme työpajaa oppilaille. Lisäksi oppilaat tekivät ennakolta opettajien johdolla MiniMinät, joita hyödynnettiin pienoismallien rakentamisessa. Kumpikin luokka mietti työpajoissaan leikkipuiston teemaa. Teeman pohdinta lähti paikan ominaisuuksista ja alueen nimistöstä. Eniten ääniä puiston nimeksi saivat Sateenkaari, Tähdenlento, Revontuli, Sädetähti ja Kempeleen luola. Nimeksi kunnassa valittiin Kuunsilta, joka myös tuli oppilailta, vaikkei äänestyksen kärjessä ollutkaan. 2A-luokan työpajassa pohdittiin, mikä ja millainen on lempipaikka puistossa ja miten paras paikka puistossa muuttuu vuodenaikojen muuttuessa. 5G-luokan työpajassa puolestaan lähdettiin liikkeelle siitä, millaisia eri toimintoja puistossa pitäisi olla, jotta siellä voi pitää hauskaa eri vuodenaikoina sekä pimeällä. Kaikki oppilaiden suunnitelmat, ideat ja ajatukset väli tettiin uuden leikkipuiston suunnittelijalle, joka huomioi ne tehdessään kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa. Tilaaja esitteli vaihtoehdot yhteisessä tilaisuudessa 2A- ja 5G-luokille. Suunnitelmissa toteutuivat esimerkiksi sateenkaari -teeman värikkyys, ja toisen vaihtoehdon planeetat toimivat oppimisympäristönä. Oppilaat kommentoivat suunnitelmia, esit tivät ideoita ja toiveita. He halusivat puistoon leikkiväli neitä, joita voi käyttää yhdessä. Ehdoton suosikki oli hämähäkkikeinu. Tärkeäksi toiveeksi nousi myös yhden hengen karusellin vaihtaminen suureksi karuselliksi, jossa voi pyöriä monta lasta kerrallaan. Myös kustannuksista keskusteltiin. Oppilaat olivat valmiita luopumaan yhdestä isosta ja kalliista kiipeilytelineestä, jos tilalle saadaan kivoja pieniä varusteita, joissa useampi lapsi voi leikkiä yhtä aikaa. 23
TYÖPAJATAULUKOT Taulukossa esitellään pilotoidut työpajat. Pilo toinnin perusteella toimivia tehtäviä kehitettiin edelleen ja osa jätettiin pois tarkoitukseen sopi mattomina. Oulunsalossa työpajatehtäviä oli 13 ja Kempeleessä, joista yksi oli opettajien itsenäisesti ohjaama Mini- Minä-työpaja. Kempeleen tehtävistä osa oli jo kertaalleen Oulunsalossa testattuja. 2 OULUNSALO PUISTO-projek n työpaja kesto á 5min 1 Projek n esi ely ja aloitustehtävä: Miniminä 1,5 2A Mukavat, epämukavat ja vaaralliset paikat 2B Maastoanalyysi 3A Verkkokysely 3B Kar akysely 2 2 2 1 Ryhmäkoko/ ohjaajat 3 luokkaa (n. 70 op)/3 ope ajaa, 2 3 luokkaa / 3 ope ajaa, 3 3 luokkaa / 3 ope ajaa, 3 3 luokkaa/ 3 ope aja,2 3 luokkaa/ 3 ope ajaa, 2 MITÄ TEHTIIN? MITÄ TAITOJA HARJOITELTIIN? MITÄ SAATIIN SUUNNITTELUUN? MITEN MENI? Esitys projek n tavoi eista ja etenemisestä. Pienoismalli itsestä muovailuvahasta muovaillen mi akaavassa 1:100. Mukavien, epämukavien ja vaarallisten Opetel in kartanlukua ja kirjaamaan havaintoja ylös sekä ym- paikkojen havainnoiminen ja dokumentoin kirjoi aen ja kuvaten koulun piha-alueen ja suunni elualueen kar aa jossa rakennuspaikan analyysi on märtämään suunni eluprosessia, käy äen. Ohjaajat koos vat havainnot keskeinen lähtökohta. kolmelle eri kartalle. Maaston ominaispiirteiden ja rakenne ujen elemen en havainnoin ja maan havaintoja ylös sekä ym- Opetel in kartan lukua ja kirjaa- dokumentoin maastossa kartan avulla. märtämään suunni eluprosessia, Kar ojen puhtaaksi piirtäminen itse jossa rakennuspaikan analyysi on ope ajan johdolla. keskeinen lähtökohta. Ohjaajat valmistelivat kysymykset ja lasten kommen en mukaan muute in kysymyksiä tai vastauksia.kysely toteute in Otakantaa. palvelun avulla parhaista leikeistä/leikkipaikoista ulkona ja unelmien leikkipuiston sisällöstä. Kar apohja ja kyselyohjeet valmistel- in pajan ohjaajan toimesta. Lyhyessä työpajassa opetel in käy ämään Opetel in vastaamaan sähköiseen paikka etopohjaiseen kyselyyn ja käy ämään kyselysovellusta. Ope- kar asovellusta ja jä ämään kommentteja: tehtävänä oli kirjata mukavat ja ilmakuvia sekä löytämään komprotel in lukemaan erilaisia kar oja ja vaaralliset paikat kar asovellukseen missiratkaisuja ja esi ämään oma verkossa Kyselyn tekeminen anne in mielipide. ko tehtäväksi. Tutustu in suunni elussa käytettävään suhdemaailmaan. Orientoi- aineistoa ei tuote u, mu a mi akaavaan Suunni elun kannalta hyödynne ävää du in projek in. tutustuminen valmis myöhempiä tehtäviä varten. Lapset tekivät hyviä huomioita alueesta. Suunni elija saa tärkeää etoa alueen helmistä, vaaroista ja vaikeuksista. Työpaja ei ole väl ämätön suunni elun kannalta. Suunni elija saa luote avaa aineistoa vain siinä tapauksessa, e ä alue on hyvin pieni. Suunni eluprosessin ymmärtämisen kannalta tehtävästä voisi olla hyötyä yksinkertaiste una. Opetel in etoteknisiä taitoja: Saa in ka avas aineistoa asete ujen vastaamaan sähköiseen kyselyyn ja kysymysten pohjalta. Etenkin avoimissa käy ämään kyselysovellusta. Opetel in löytämään yhteinen mielipi- Toisaalta monivalintakysymyksistä saadaan vastauksissa saa in hyviä kommen eja. de luokan kesken sekä esi ämään henkilökohtainen mielipide. suoraan lastoituja tuloksia lasten toivomuksista. Mahdollisuus katekorisoida etoa iän mukaan. Tilastoituja tuloksia lasten toivomuksista. Paikka etoa suoraan kar apojalla. Suunnittelija sai paikka etoon pohjautuvaa aineistoa kar apohjalla. Tehtävä ymmärre in hyvin ja koe in mukavaksi tehdä. Työpaja sujui hyvin. Suuren lapsiryhmän (noin 70 lasta) hallinta tosin toi omat haasteensa ohjeistukseen ja ajanhallintaan. Mi akaava 1:50 osoi autui hyväksi pienoismallin rakentamisvaiheessa -luokkalaisten kanssa, joten projek n jatkon kannalta olisi ollut hyvä tehdä 1:50 mi akaavaihmiset kove uvasta muovailumassasta. Lapset kokivat tehtävien ohjeet liian pitkiksi ja monimutkaisiksi. Tutki ava alue oli käytössä olleeseen aikaan nähden liian iso, joten rei t osoi autuivat aivan liian pitkiksi ja osa paikoista jäi käymä ä. Valokuvia ei saatu he ulos kameroista, mikä osoi autui myöhemmin ongelmalliseksi. Myös ryhmäkoko 3-5 havai in liian suureksi, sillä kaikille ei rii änyt tekemistä. Monet työpajassa analysoitavat asiat olivat liian vaikeita lapsille ymmärtää. Myös käytetyt käsi eet olivat vaikeita. Myös tässä tehtävässä tehtävän ohjeet koe in liian pitkiksi ja monimutkaisiksi, tutki avan alueen suuruus ja valokuvien purku kameroista osoi autuivat ongelmalliseksi Tutki ava alue oli käytössä olleeseen aikaan nähden liian iso, joten rei t osoi autuivat aivan liian pitkiksi ja osa paikoista jäi käymä ä. Valokuvia ei saatu he ulos kameroista, mikä osoi autui myöhemmin ongelmalliseksi. Myös ryhmäkoko 3-5 havai in liian suureksi, silla kaikille ei rii änyt tekemistä. Tehtävä soveltui hyvin atk-tunnille. Kysely oli oppilaiden mielestä helppo tehdä ja vastauksia tuli rii ävä määrä. Osa teki kyselyn ryhmätyönä. Vapaaehtoinen ko tehtävä, kyselyn tee äminen esim. perheenjäsenellä, jäi kuitenkin useimmilta tekemä ä. Suurin osa oppilaista koki kyselyn helpoksi tehdä ja vastauksia tuli rii ävä määrä. Tehtävä soveltui hyvin atk-tunnille ja ope ajat pi vät sitä hyvänä kartanlukutaidon ja paikka etosovelluksen käytön ope eluun. Vapaaehtoinen ko tehtävä, kyselyn tee äminen esim. perheenjäsenellä, jäi kuitenkin useimmilta tekemä ä. Kyselyn tekemiseen ja koostamiseen täytyi ohjaajien nähdä jonkin verran vaivaa, mu a sähköiset, paikka etoon perustuvat vastaukset sekä lastomuotoiset luokan yhteistulokset ovat helpos hyödynne ävissä suunni elussa.
OULUNSALO PUISTO-projek n työpaja Teemat 5 Väliesi elyt 6 Leikinpaikat 7 Leikinpaikat 8 Maastomalli ja kasvillisuus kesto á 5min 2 Ryhmäkoko/ ohjaajat 3 luokkaa/ 2 ope ajaa, 2 3 luokkaa/ 3 ope ajaa, 2 1 luokka, 1 ope aja, 2 1 luokka, 1 ope aja, 2 1 luokka/ 1 ope aja, 2 MITÄ TEHTIIN? MITÄ TAITOJA HARJOITELTIIN? MITÄ SAATIIN SUUNNITTE- LUUN? Teemojen kehi ely aihe-aluei ain ideakartoille: mielipaikka, unelmien leikkipaikka, Oulunsalon erikoisuudet, harrastusyllätys, luonnon parhaat paikat. -5 hengen ryhmissä, ideakar ojen ääressä kiertäen. Työpajojen vetäjät esi elivät koosteet työpajoista 2 ja 3. Tämän jälkeen jokainen luokka esi eli omat työnsä ja antoi palaute a neljästä aiemmasta työpajasta PowerPoint-esityksen avulla. Työpajan alkuun oli ideaesitys erilaisista puistoista. Aloite in parityönä leikinpaikka-askartelu 20 x 20 cm alustalle mi akaavassa 1:50. Jokainen pari sai oman aiheen, jotka oli vali u aiemmin tehdyn parhaat leikit -kyselyn pohjalta. Rakenne in leikinpaikat valmiiksi ja jokainen pari sai esitellä oman työnsä. Aloite in 1:50 maastomallin rakentaminen suunni elualueesta. Pinnanmuodot, maalaaminen, puut ja pensaat. Työpajassa harjoitel in ryhmätyötaitoja sekä opi in, kuinka ajatukset ja ideat kehi yvät. Harjoitel in myös tekemään totutusta poikkeavalla tavalla: jatkamaan toisten työtä ja antamaan omat ideat muiden työste äväksi. Harjoitel in työstämään omaa esitystä, keskustelemaan ryhmän yhteisestä mielipiteestä ja esiintymistaitoja sekä palau een antamista. Opi in, mitä puisto tarkoi aa ja millaisia erilaisia puistoja on olemassa. Harjoitel in suunni elua ja käy ämään mi akaavaa. Opi in ilmaisemaan omat ajatukset ja ideat rakentelun avulla kolmiulo eises sekä harjoitel in kädentaitoja. Harjoitel- in myös esiintymistaitoja ja itseilmaisua esi elemällä työtä. Tarkoituksena oli tuo aa ideoita puiston teemasta, mu a käytännössä saa in ideoita ja leikkivälineitä tulevan puiston sisältöön. Ideat esiteltynä oppilaiden näkökulmasta. Palaute tehtävistä. Saa in ideoita siitä, mitä puistossa halutaan tehdä ja millaiset paikat ovat hyviä tekemiseen. Lisäksi saa in ideoita välineistöön ja siihen, miten teema voisi näkyä puistossa. MITEN MENI? kts. kohta 6 kts. kohta 6 kts. kohta 6 Tehtävä oli liian monimutkainen tai monimutkaises ohjeiste u -luokkalaisille. Tehtävän onnistumiseen vaiku myös vetäjäpula. Työpajan avulla ei saatu juurikaan teemoja, vaan pikemminkin ideoita ja leikkivälineitä tulevan puiston sisällöksi. Myös -5 hengen ryhmäkoko havai in liian suureksi, sopivampi olisi ollut 3- henkilöä. Esi elyt sujuivat hyvin. Lapset olivat tehneet todella hyviä esityksiä ja esi elivät ne esimerkillises. Töitä olisi tullut dokumentoida paremmin työskentelyn lomassa, jo a esi elyt saataisiin paremmin tehtyä. Dokumentoin ja esi elyt au avat pitämään päämäärän kirkkaana pitkän projek n edetessä. Vaikka alkuun kaikki eivät meinanneet löytää mieleistään rakentelupaikkaa ja alkuun pääseminen oli hidasta, lapset olivat lopulta kaikki innostuneita. Tehtävä toimi hyvin, mu a olisi ollut hyödyllistä, jos teema olisi jo ollut vali una ennen tätä tehtävää, jolloin se olisi ollut mahdollista saada mukaan pienoismalleihin. Käyte ävissä olevat materiaalit vaiku vat yllä ävän paljon lopputulokseen ja mi akaavaan: osalla lapsista mi akaava karkasi liian suureksi vali ujen materiaalien takia, eikä näitä töitä voinut käy ää lopullisessa pienoismallissa. Kun oppilaat askartelivat eri aiheista ja käy vät eri materiaaleja, vaa työskentely aika paljon henkilökohtaista ohjausta. Opi in myös, puisto tarkoi aa ja millaisia Saa in toiveita puiston topogra aan Tehtävä toimi hyvin. Vaikeustaso oli sopiva. Tehtävä oli helppo ohjata, koska kaikilla oli samat materiaalit ja sama tehtävä. Oppilaat pi vät tehtävästä. Valite a- erilaisia puistoja on olemassa. Harjoitel in ja kasvillisuuteen. muotoilemista ja rakentamista mi akaavaa käy äen sekä esi ämään kolmiulo ei- ympärille mahtui työskentelemään järkeväs vain rajallinen määrä lapsia. Puut vas kaikki lapset eivät päässeet muotoilemaan maastoa, koska vanerialustan ses. Opi in kasvillisuuden ominaispiirteitä ja esi ämään eri puulajeja. vähäksi aikaa englannin tunnille. Ope aja ja luokka innostuivat tehtävästä ja valmistuivat nopsemmin, kuin oli ajateltu, joten osa ryhmästä meni lopuksi toteu vat myöhemmin keväällä oman pienoismallin eri aiheesta. 25
OULUNSALO PUISTO-projek n työpaja 9 Puiston ideamalli 10 Puiston ideamalli 11 Loppuesi ely 12 Esi ely ja näy elyn avajaiset kesto á 5min 2 2 Ryhmäkoko/ ohjaajat 1 luokka/1 ope aja,2 1 luokka/1 ope aja,2 3 luokkaa/ 3 ope ajaa, 2 MITÄ TEHTIIN? MITÄ TAITOJA HARJOITELTIIN? MITÄ SAATIIN SUUNNITTELUUN? Esitys erilaisista puistoista ja niiden perusleikkivälineistöstä sekä teema-keskustelua. Teh in uudet miniminät, nyt 1:50 mi akaavaan. Maastomallin työstäminen jatkuu, aloitetaan leikkivälineiden rakentaminen. Leikkivälineiden viimeistely ja sijoi aminen pienoismalliin. Oppilaat koos vat muutaman hengen ryhmässä, ope ajan johdolla esitykset projek n tuotoksista ja mielipiteistään. 3 luokkaa/3 Näy elyn avajaisiin osallistuminen ope ajaa, 2 ja projek n esi eleminen ympäristötalolla Oulun kaupungin katu- ja + kaupungin katu- ja viherpuolen ihmisille sekä muulle viherpuolen yleisölle. väkeä Harjoitel in suunni elua, kädentaitoja ja Saa in ideoita leikkipuiston kokonaisuu- askartelutekniikoita ja ideoiden kolmiulo eista esi ämistä. Opetel in myös ilmaisemaan omia teen, materiaaleihin, ajatuksia askartelemalla ja työtä esi elemällä. teemaan ja leikkivälineisiin. Opi in myös erilaisista puistoista ja leikkivälineistä esityksen välityksellä. MITEN MENI? kts. kohta 9 kts. kohta 9 kts. kohta 9 Harjoitel in ryhmätyötaitoja, esityksen tekemistä ja palau een antamista. Harjoitel in esiintymistaitoja. Saa in kuulla ideoista lasten näkökulmasta sekä palaute a projek sta. Lapset tykkäsivät pajasta kovas. Saa in aikaan hienoja rakennelmia ja hyviä ideoita suunni elun tueksi. Osan oppilaista oli vaikea orientoitua jatkamaan toisten aloi amaa työtä ja osa oli pe yneitä, kun aikaisemmin tehtyjä töitä oli muoka u. Suurin osa suhtautui tehtävään kuitenkin mutka omas. Tarjolla olleet askartelumateriaalit vaiku vat todella paljon lopputuloksen laatuun (mm. liian isot tai pienet houku elevat materiaalit, kuten vahingossa esillä olleet turveruukut ja isot pehmopallot), veivät mi akaavan helpos vääräksi. Toisaalta materiaalien tuli olla lasten taitotasolle sopivia. Työpaja tarvitsi tässä lajuudessa todella paljon henkilökohtaista ohjausta. Työpajan viimeisellä tunnilla, kun valmiita töitä ale in liimata paikoilleen, ei kaikille rii änyt tekemistä, sillä mallin ympärillä pystyi työskentelemään vain pieni joukko kerrallaan. Esityksen koostamiseen toi haaste a se, e ei töitä ei oltu aina muiste u dokumentoida. Esi elyt sujuivat hyvin. Lapset olivat tehneet todella hyviä esityksiä ja esi elivät ne hienos. Tilaisuudessa oli myös lehdistöä paikalla ja muutama lapsi antoi kommen eja. 26 13 Leikkipuistokierros 3 luokkaa/ 3 ope ajaa, 2 Tehtävänä oli tutustua ja kokeilla Opi in tarkastelemaan leikkipuistoa uusin kaikkia puiston leikkivälineitä, silmin. Opi in havainnoimaan ympäristöä, arvioida lai eiden hauskuu a, tutkimaan, kokeileminaan ja arvioimaan turvallisuu a ja soveltuvuu a eri ikäryhmille. Lapset kirjasivat huomionsa ylös tehtävälomakkeeseen bussissa kunkin (2kpl) leikkipuistovierailun jälkeen. Saa in leikkimisen Paja toimi todella hyvin. Lapset olivat innoissaan ja kirjasivat hyviä huomioita. asiantun joiden Lapset eivät olisi mal aneet lähteä ensimmäisestä puistosta. Paja olisi ollut kommen eja hyvistä ja huonoista kannalta. hyvä pitää aiemmin, jo a siitä olisi ollut hyötyä myös suunni elutehtävien leikkivälineistä sekä muista toiminnallisista asioista.
KEMPELE PUISTO-projek n työpaja 1 Miniminä 1 Puiston paras paikka kesto á 5min 1 Ryhmäkoko/ ohjaajat 1 luokka/ 1 ope aja MITÄ TEHTIIN? MITÄ TAITOJA HARJOITELTIIN? MITÄ SAATIIN SUUNNITTELUUN? MITEN MENI? Pienoismalli itsestä muovailumassasta muovaillen mi akaavassa 1:50, ope ajien johdolla ennen varsinaisia pajoja. 1 luokka (2 Lyhyen aiheeseen johda ava esityksen ja lk)/ ope aja, 2 keskustelun jälkeen rakenne in 1:50 mittakaavassa puiston paras paikka. Kukin teki oman lempipaikkansa unelmien puistossa. Opi in havainnoimaan ja analysoimaan ympäristöä: mikä on kiva paikka ja miksi? Harjoitel in myös suunni elua, kädentaitoja ja askartelutekniikoita ja ideoiden kolmiulo eista esi ämistä. Opi in ilmaisemaan omia ajatuksia askartelemalla ja työtä esi elemällä. Opi in myös erilaisista puistoista ja leikkivälineistä esityksen välityksellä. Tutustu in suunni elussa käyte ävään suhdemaailmaan. Orientoidu in Suunni elun kannalta hyödynne ävää aineistoa ei tuotet- projek in. tu, mu a mi akaavaan tutustuminen valmis myöhempiä tehtäviä varten. Saa in ideoita siitä, millaiset paikat puistoissa koetaan mukavimmiksi ja miksi. Saa in myös ideoita välineistöön ja siihen, mitä puistossa halutaan tehdä. Tehtävä onnistui kahdelta ryhmältä hyvin ope ajien johdolla. Oppilaat innostuivat mini-ihmisten muovailusta todella paljon ja useat tekivät myös muun muassa lemmikkieläimiä. Huomattavaa oli, e ä MiniMinät olivat lähes millilleen oikean kokoisia, vaikka osa tekijöistä oli vasta 2-luokalla. Työpaja sujui hyvin ja ohjeet ymmärre in hyvin. Myös mi akaava ymmärre in lasten ikään nähden yllä ävän helpos. Oppilaat olivat eri äin täsmällisiä ja ope aja innostunut. Oppilaat olivat myös eri äin taitavia ja tekivät ahkeras töitä. Lopputuloksena syntyi taidokkaita ja yksityiskohtaisia töitä. 15 Leikin paikat ja teema 1 luokka (5lk)/ ope aja + 2 Lyhyt kuvaesitys johdatuksena aiheeseen ja teeman pohdintaa kuvien avulla. Teemaäänestys ja askartelutehtävien valinta valmiiksi laaditusta leikkien listasta. Leikin paikkojen rakentaminen parityönä. Lopuksi esitel in työt lyhyes ja ohjaajat antoivat palaute a. Harjoitel in mi akaavaa, suunni elua, kolmiulo eista esi ämistä, eri askartelutekniikoita, omien ajatusten ilmaisua askartelemalla ja työtä esi elemällä. Opi in myös, mitä puisto tarkoi aa ja millaisia erilaisia puistoja on olemassa. Saa in ideoita siitä, mitä puistossa halutaan tehdä, Tehtävän ohjeistus oli helppo ymmärtää. Kun parit saivat millaiset paikat puistoissa koetaan mukavimmiksi ja miksi. Saa in myös ideoita välineistöön ja siihen, miten teema voisi näkyä puistossa. vali ua aiheensa, niin kaikki innostuivat tehtävästä. Parityöskentely tuo joillekin lapsille haasteita. Osa taas suunni eli niin tarkkaan, e ä aikaa rakentamiseen jäi vähän. Tehtävä vaa paljon henkilökohtaista ohjausta, sillä lapset rakensivat eri aiheista ja eri materiaaleja käy äen. Vaikka tehtävä toimi hyvin, teemaa tulisi poh a erillisellä kerralla aikataulusyistä. Oppilaat ymmärsivät teeman todella hyvin. 16 Suunnitelma-vaihtoehtojen kommentoin 2 2 luokkaa (2lk + 5lk)/ 2 ope ajaa + 2, laaja esi elemässä suunnitelmia Puiston laaja esi eli molemmat suunnitelmat, sillä suunni elija ei päässyt paikalle. Esi elyn jälkeen lapset esi vät eri äin hyviä kysymyksiä ja kommen eja. Myös laaja kyseli lapsilta. Keskustelun pohjalta päädy in muun muassa poistamaan joitain vähemmän kiinnostavia lai eita, jo a saataisiin iso karuselli, jossa voi pyöriä yhdessä kavereiden kanssa. Opi in ymmärtämään suunni elua, lukemaan suunnitelmapiirustuksia ja vertailemaan eri vaihtoehtoja sekä toteutuvaan suunnitelmaan vaiku avia asioita. Opi in myös vuorovaikutustaitoja: kommentoimista ja kuuntelemista ja erilaisten mielipiteiden sallimista. Saa in eri äin hyviä kommen eja siitä, mikä puistossa on olennaista ja mikä suunnitelmassa taas ei herätä mielenkiintoa. Saa in myös selville leikkivälineet, jotka puistossa tulisi ainakin olla, jos rahat eivät riitä kaikkeen. Suunni elijan poissaoloa lukuun o ama a työpaja sujui eri äin hyvin. Lapset ja laaja saivat molemmat eri äin hyvää palaute a. Lapsille oli tärkeää nähdä, kuinka heidän ideoitaan oli huomioitu suunnitelmissa. Tilaaja osasi puhua niin, e ä lapset ymmärsivät. 27
28
LEIKKIPUISTO OSALLISUUSHANKKEENA TYÖKALUNA LEIKKIPUISTOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Oulun kaupungilla leikkipuistojen rakentamista ja kunnostamista ohjaa julkisesti saatavilla oleva leikkipuistojen kehittämissuunnitelma, joka on päivitetty viimeksi vuonna 2013 Uuden Oulun kuntaliitosten myötä. Lisäksi kolmen vuoden aikajänteellä tehdään tarkempi suunnittelu- ja toteutusaikataulu. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on hallita koko laajan kunnan leikkipuistoverkostoa ja hoitaa sitä tasapuolisesti. Leikkipuistojen kehittämissuunnitelma on toiminut tärkeänä työkaluna vuosittaisten määrärahojen tarpeen perustelemisessa; sen keskeinen tehtävä on toimia lautakunnassa informoivana dokumenttina, jonka avulla vuosittain tarvittavat määrärahat pystytään perustelemaan. Suurin osa viherrakentamisen rahoista käytetään leikkipuistoihin, mutta samasta budjetista tehdään myös muut viheraluetyöt sekä esimerkiksi venesatamien kunnostukset tai kaatopaikan maisemoinnit. Myös Kempeleessä leikkipuistojen rakentamista ja kunnostamista ohjaa samankaltainen ohjenuora: leikkipuistoverkostosuunnitelma. Sillä ei kuitenkaan ole samanlaista asemaa suunnittelijoiden työssä kuin Oulussa, eikä se ole samaan tapaan julkisesti saatavilla. Kempeleessä tilanne on yksinkertaisempi toteutuksen suhteen: pienessä kunnassa toteutetaan periaatetta, jonka mukaan vuosittain rakennetaan 1-2 leikkipuistoa. Kempeleessä on tällä hetkellä enemmän leikkipuistoja yhtä lasta kohden suhteessa naapurikunnan Oulun kokoon ja asukasmäärään. Etenkin ikäryhmään 0-6 v. kuuluvine lasten, heidän vanhempiensa sekä perhepäivähoitajien osallistaminen on Kempeleessä tärkeää. Useissa tutkimuksissa juuri kyseisen ikäluokan huoltajineen on todettu olevan leikkipuistojen suurkuluttajia. SUURI KOHDE OTOLLISIN OSALLISTAMISEEN Oulussa leikkipuistoverkoston kohteet on jaettu kolmiasteisen hierarkian mukaan: leikkipaikat, leikkipuistot ja keskusleikkipuistot. Pienimpiä kohteita, leikkipaikkoja, syntyy kuin liukuhihnalla. Niiden budjetti on pieni ja välinevalikoima ennalta hyvin tarkkaan määritelty, joten suunnittelijat näkivät, ettei vuorovaikutteisesta suunnittelusta ole suurta hyötyä niiden yhteydessä. Lisäksi vuorovaikutusjärjestelyt söisivät leikkipaikan kokoon nähden liian ison osan budjetista. Oulussa myös tasapuolisuusperiaatteen kannalta leikkipaikkojen laajempi osallistamiskäytäntö olisi haastava: Jos lähdetään leikkipaikkojen suunnittelussa osallistamaan, niin sitä pitäisi tehdä sitten joka paikassa. Oulun kaupungin ympäristösuunnittelijat korostivat, että kohteen kiinnostavuutta vuorovaikutteisen suunnittelun näkökulmasta tulisi arvioida tapauskohtaisesti kohteen koon, sijainnin ja osallisryhmän tavoittamisen näkökulmasta. Esimerkiksi uuden asuinalueen leikkipuiston käyttäjiä on mahdotonta suunnitteluvaiheessa tavoittaa, toisin kuin kohteen joka sijaitsee lähellä koulua, jossa osalliset ovat valmiiksi koolla. Oulun ympäristösuunnittelijat näkivät keskusleikkipuiston otollisimpana osallistamisprojektina; suuremmassa kohteessa budjetti on laajempi, jolloin varusteiden valikoimiseen sekä teeman esille tuomiseen on vapaammat kädet ja lasten ideoita voidaan saada paremmin näkyviin. Myös vuorovaikutus voidaan paremmin laskea mukaan suurten kohteiden budjettiin. Suunnittelijat myös arvioivat, että vuorovaikutteisen suunnittelun resurssit olisi mahdollista budjetoida Oulussa 1-2 kohteeseen vuosittain. Käytännössä kohteet olisivat suuralueiden yhteisiä keskusleikkipuistoja, joiden suunnittelussa tavallista laajempi vuorovaikutteisuuskäytäntö voitaisiin ajatella otettavan pysyvästi mukaan toimintatapaan. MUITA LASTEN OSALLISUUSHANKKEISIIN SOVELTUVIA KOHTEITA: Viheraluemaiset puistot Koulunpihat Liikuntapuistot Lähiliikuntapaikat 29
KOMMENTTEJA LAPSET Tää on ollu tosi mukavaa ja hyvä kun me ryhyttiin tähän. Mukavinta oli pienoismallin tekeminen. Sit se oli kyllä tosi haastavaa välillä tehä mittakaavajuttuja ja näitä kartta-juttuja, et sitte se oli tosi kiva tehä tätä pienoismallia ja sellasta, että tosi siistiä päästä niinku vaikuttamaan asioihin. Vaikeaa oli myös joidenkin rakennelmien pienuus. Se, että me kyllä tiedettiin minkälainen siitä pitäisi tulla, mutta miten se saadaan rakennettua?! Oli se kivaa ku me päästiin siis niinku ite tekemään, ite suunnittelemaan mitä sinne tullee ku kuitenkaan täällä Oulunsalossa ei oo niin paljoo puistoja (..) kuitenkaan yks semmonen Purjepuisto. Välillä vähän rupes silleen että nyt pitkästyttää mutta, eniten se oli vaan semmosta tosi mukavaa ja, välillä kivaa tekemistä. Se että ollaan saatu suunnitella ja toteuttaa itse! Ja sit oli ihana kattoo sitä: hei vitsi että me ollaan tehty näin hieno juttu, että nyt me on saatu tää viimein valmiiksi. 30 Lasten kommentit: (Makkonen 2016: -5 ja lasten tekemät esitykset)
OPETTAJAT Projektin parasta antia: Lapset ovat käyttäjiä tuli paljon hyvää palautetta ja ajatuksia, mitä aikuinen ei tule ajatelleeksi. Jos ajatellaan että ollaan tekemässä jotain juttua lasten parhaaksi, niin kuka sen paremmin osaa sanoa. Kuunnellaan aidosti. Se on tässä projektissa se oleellinen pointti. Se lisää oman asuinympäristön viihtyisyyttä, arvostusta ja käyttöä, voi motivoida liikkumaan. -- Ja että kuullaan lapsia mitä te haluaisitte, niitä toiveita. Siinä tulee se omien juurten arvostaminen, kotiseuturakkaus täällä minua halutaan kuunnella, olen osa tätä kuntaa, se tuo turvallisuuden tunnetta siihen lapsen kasvamiseen. Siitähän se lapsi sitten kasvaa. Ja niinku jo ihan tässä päivässä onhan se kunnan asukkaille positiivinen asia että lapset huomioidaan, se nostaa oman alueen imagoa tämmönen toiminta. SUUNNITTELIJAT Suunnittelijana näen, että enhän minä itselleni niitä puistoja suunnittele, vaan heille, jotka ovat siinä ympärillä. Olisi hyvä, jos olisi tällainen työkalu, jolla koulua voisi lähestyä, kun suunnitteluhanke on tulossa. Parhaiten sain suunnittelutyöhöni hyötyä ja arvokasta tietoa tilaisuudessa, missä oppilaat kertoivat ryhmätöidensä tuloksista meille virkamiehille. Homma oli hanskassa ja mukaan saadut PowerPoint-esitykset ja valokuvat palauttivat mieleen myös työpöydän ääressä, mitä lapset toivoivat, halusivat kertoa ja tuoda esiin. Opettajien panos oli merkittävä ja heidän motivaationsa tuli esiin esityksissä. Lapset olivat ihania ja reippaita. Saadun tiedon perusteella alueesta tuli inhimillinen kuva, jonka pohjalta pystyy työpöydän ääressä ja maastossa kehittämään ideaa eteenpäin. Mutta on tärkeää, että opettajat ymmärtävät mitä tietoa etsitään. Tilaisuus, missä lapset saavat kertoa kootut tietonsa ja toiveensa oli hyvä. Piirustukset, valokuvat ja esitykset on helppo dokumentoida ja palauttavat nopeasti mieleen mitä lapset ovat puhuneet ja mitä toiveillaan tarkoittavat. Pienoismalli oli hieno ja varmasti lapsista on turhauttavaa kun todellinen leikkipuisto ei tule olemaan käytännön syistä sellainen kuin he pienoismallissa ovat esittäneet. Tämän tiedon välittäminen lapsille on tärkeää, että eivät koe tulleensa ohitetuksi. Luulen kuitenkin että lapsista oli hienoa saada tehdä pienoismallia. 31