TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2016

Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2016 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 30.5.2017

Kannen kuva: Suomussalmen kuntakeskus Maailmasta Oy Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

Toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2016 Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2016 1 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 2 1.2.1. Yhteiset tavoitteet 3 1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 4 1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne 10 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 14 1.5. Kainuun talousalueen kehitys 16 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 17 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 17 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä 18 1.6.3. Henkilöstö 20 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 21 1.6.5 Ympäristötekijät 22 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 22 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 27 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 27 2.2. Toiminnan rahoitus 30 2.3. Lainojen hoito 31 2.4. Maksuvalmius 31 2.5. Tulorahoituksen riittävyys 31 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 32 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 34 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 34 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 34 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus 35 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 49 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 49 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 51 5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 51 5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 52 5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 53 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 55 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 56 7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 57 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2016 117 7.3. Investointiosan toteutumisvertailu 118 7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 121 7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta 122 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 124 8.1. Kunnan tuloslaskelma 124 8.2. Kunnan rahoituslaskelma 125 8.3. Kunnan tase 126 8.4. Konsernin tuloslaskelma 128 8.5. Konsernin rahoituslaskelma 129

8.6. Konsernin tase 130 8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 132 8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 133 8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase 134 9. LIITETIEDOT 136 9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 136 9.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 138 9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 140 9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 144 9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 146 9.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot 148 9.7. Liitetietotosite 149 10. MUUT LIITETIEDOT 150 10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 150 10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain 150 10.3. Projektiluettelo 151 11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT 156 12. KAINUUN SOTE JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA 166 13. LUETTELOT JA SELVITYKSET 176 13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys 176 13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat 177 14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 179 15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 180

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2016 Vuonna 2015 päätettiin Suomen historian suurimmasta hallintouudistuksesta eli aluehallintouudistuksesta, joka pitää sisällään maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Hallituksen linjausten mukaan maahan perustetaan 18 maakuntaa, jotka vastaavat itsenäisesti alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Lisäksi maakunnille siirtyy muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Vuoden 2016 aikana uudistusta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä on valmisteltu sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin johdolla. Valmistelun tuloksena on syntyneet ehdotukset maakuntalaista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä koskevasta laista sekä niiden yhteisestä voimaanpanolaista. Lisäksi valmistelussa ovat mukana uudistusten edellyttämät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Näin uudistusta koskeva esitys sisältää yhteensä 34 eri lakia. Lopullisen päätöksen uudistuksesta eduskunta tekee keväällä 2017. Uusien maakuntien toiminta alkaa jo 1.7.2017 ja varsinainen palvelutuotanto käynnistyy 1.1.2019. Lainsäädäntö sisältää usean vuoden siirtymäsäännökset. Kainuussa uuden maakunnan valmistelu käynnistyi 6.6.2016 Kainuun kuntien, Kainuun Liiton, Kainuun soten ja valtion aluehallinnon edustajien yhteiskokouksella, jossa käsiteltiin mm. uudistuksen ohjausryhmän kokoonpanoa. Ohjausryhmä johtaa ja ohjaa uudistuksen esivalmistelua ja päättää siihen liittyvistä linjauksista. Valmistelussa mukana olevat yhteisöt ovat nimenneet ohjausryhmään yhteensä 42 edustajaa. Varsinainen uudistuksen valmistelu ja toimeenpanoon annettu tehtäväksi valmisteluryhmälle, jossa on jäsenenä 10 keskeistä viranhaltijaa sekä muutosjohtajaksi Kainuuseen palkattu Harri Mattila. Valmistelun apuna toimii eri toimialoilta kootut työryhmät, joita on viisi: 1. Yhteiset palvelut, 2. Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen, 3. Työvoima-, yritys- ja maaseutupalvelut, 4. Maankäyttö, luonnonvarat, liikenne ja ympäristö ja 5. Strategia ja aluekehitys. Näin valmisteluun osallistuu yli 300 henkilöä. Lisäksi kansalaisten kuulemista ja palvelujen kehittämistä varten on perustettu muutosfoorumi-verkosto. Kainuun kunnat ovat tuottaneet yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jo vuodesta 2005 lukien; ensin hallintokokeiluna 2005-2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymässä, ja sen jälkeen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymässä. Kuntayhtymä on järjestänyt myös kuntien hallinnon tukipalvelut yhteistyösopimukseen perustuen. Kunnan oman toiminnan osalta vuosi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Odotetusti Hossa valittiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kansallispuistoksi. Laki Hossan kansallispuistosta vahvistetaan eduskunnassa tämän kevään aikana ja juhlallisia avajaisia vietämme 17.6.2017. Kunnanvaltuuston 2015 hyväksymän elinvoimaohjelman toteuttaminen on myös hyvässä vauhdissa; Kivivaara Peuravaaran tuulipuistossa ensimmäiset tuulivoimalat ovat jo toiminnassa. Alueelle rakennetaan yhteensä 30 tuulivoimalaa, joiden arvo on noin 180 miljoonaa euroa. Hossan alueella yrittäjät ja metsähallitus ovat tehneet investointeja miljoonien eurojen arvosta. Lisäksi elokuussa kuntaamme saapuivat ensimmäiset kiintiöpakolaiset. Pakolaisten kotouttaminen on edennyt hyvin ja jopa valtakunnan tasolla kunnan ja erityisesti kuntalaisten toimintaa tässä asiassa pidetään esimerkillisenä. Sivistystoimialalla merkittävin tapaus 2016 oli kirkonkylän koulun siirtyminen vuoden alussa Karhulanvaaralle. Lisäksi Pitämälle valmistuu alkuvuodesta uusi päiväkoti Taivalkehto. Tekniset palvelut on rakennuttanut myös kuntoutuskotia soten tarpeisiin ja Kiantama Oy:lle valmistui syksyllä uusi laajennusosa. Talouden osalta viime vuosi toteutui huomattavasti talousarviota paremmin. Kunnan tulos oli 573 000 euroa ylijäämäinen. Tuloksen positiivisuuteen vaikutti suurimmalta osalta Kainuun soten huomattavasti ennakoitua pienemmät menot ja näin kunnat saivat maksuosuuksien palautuksia. Kunnan oman toiminnan menot jäivät myös alle arvioidun. Kunnan aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä oli vuoden vaihteessa yhteensä 18,1 miljoonaa euroa. Tämä on hyvä puskuri tulevien vuosien uudistuksista johtuvien rahoituksen epävarmuuksien varalle. Kiitän kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä yhteistyöstä ja hyvin hoidetusta viime vuodesta. Toivon kaikille oikein hyvää Suomen Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta ja rakkaan kotikuntamme 150- vuotisjuhlavuotta! Suomussalmella 8.3.2017 Asta Tolonen, kunnanjohtaja 1

1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2

1.2.1. Yhteiset tavoitteet ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 1. Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen 2. Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen 3. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus 4. Aktiivinen tonttipolitiikka 5. Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 6. Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen 7. Kuntamarkkinoinnin lisääminen 8. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Kainuun liitto yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on laatimassa Kainuun Venäjä strategiaa 2020. Kunnan Venäjä strategia päivitetään tämän työn valmistuttua. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin 3

TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET (Painopisteet) Painopisteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota * toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti * kehittäen arviointia * ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa * valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen * työtämme arvostaen * tukien palvelussuhteen jatkuvuutta * palkkausjärjestelmää kehittäen * esimiestyötä kehittäen 1. Arviointimenetelmän kehittäminen 2. Henkilöstöä koskevien asioiden osaamisen ja tietämyksen lisääminen 3. Henkilöstövoimavarojen raportoinnin kehittäminen 1. Ei toteutunut 31.12.2016 mennessä. 2. Sisäistä koulutusta 4 kertaa/vuosi. 3. Uusi henkilöstöraportointimalli otetaan käyttöön vuoden 2016 henkilöstöraportissa. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä * toisiamme arvostaen * ottaen huomioon eri-ikäiset työntekijät * ottaen vastuuta ja olemalla avoimia * parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta * antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta * parantaen tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia * mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä * huolehtien yhdessä työilmapiiristä * käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti * kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin * kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana * markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset * edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista * turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille 1. Yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen 2. Eri-ikäisten johtamisen periaatteiden luominen 3. Intranetin kehittäminen 1. Tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen uuden lainsäädännön mukaiseksi 2. Tyhy-ohjelman päivittäminen 1. Tarjotaan koululaisille kesätyöpaikkoja ja TET-harjoittelupaikkoja sekä opiskelijoille harjoittelupaikkoja 2. Rekrytointiyhteistyön kehittäminen 1. Muutosohje on valmistunut vuoden 2016 aikana. 2. Valmistunut osana muutosohjetta. 3. Asiat ajan tasalla ja helposti löydettävissä. 1. Tasa-arvosuunnitelma valmis, yhdenvertaisuussuunnitelma käsitellään 15.3.2017 hepo-ryhmässä. 2. Tyhy-ohjelma on päivitetty vuonna 2016. 1. Kaikki 9.-luokkalaiset saivat kesätyösetelin. Resurssien mukaan. 2. Osallistutaan Kainuu Connection -hankkeeseen. 1.2.2. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Työvälineenä käytetään Kuntaliiton Sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin valtuustokaudelle 2013 2016. Uusi hyvinvointisuunnitelma laaditaan kuntastrategian yhteyteen. 4

Hyvinvointikertomuksessa 2016 tarkastellaan vuosia 2010 2015. Vertailualueiksi on valittu Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa Väestö 31.12. (2015) 8336 10523 8806 8257 10876 11129 75324 5487308 Huoltosuhde, demografinen (2015) 73,8 65 75,3 77,1 77,2 68,8 64,8 58,2 Väestöennuste 2030 (2015) 6541 10294 7120 7090 10598 11758 71487 5769032 Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta (2015) Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2015) Lapsiperheet, % perheistä (2015) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2015) Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2015) -9-2,9-10 -23,3-12,6-4,3-8 - 19,4 22,4 19 14,3 6,8 20,3 25,2 60,1 27,5 35,4 28,1 30,7 43,4 44,8 33,4 38,7 19,8 15,7 17,4 16,3 14 6,1 19,5 21,1 43,3 39 44,5 42,5 36,8 21,7 43,1 42,2 Työlliset, % väestöstä (2014) 32 38,6 32,9 30,9 35,5 45,5 35,9 41,6 Koulutustasomittain (2015) 262 321 270 249 296 316 314 358 Suomussalmen väestö vähenee edelleen noin kahden prosentin vuosivauhtia. 31.12.2015 asukasluku oli 8336. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6541 asukasta. Se on noin viidenneksen nykyistä vähemmän ja melkein puolet koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Tuorein ennuste on laadittu lokakuussa 2015. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmelta muutetaan muihin vertailukuntiin ja koko maahan verrattuna enemmän pois kuin kuntaan muuttaa uusia asukkaita. Poikkeus oli vuosi 2009, jolloin nettomuutto oli lähellä nollaa mutta laski sen jälkeen taantumaa edeltäneelle tasolle, noin -10 per 1000 asukasta. Väestön määrä on vähentynyt vuosina 2010 2015 yli 800 henkilöllä. Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64-vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 73,8 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. 5

Vuonna 2014 työllisten määrä laski koko maassa 41,6 %:iin väestöstä. Suomussalmen lukema kuitenkin nousi 31,3 %:sta 32 %:iin. Se on noin neljä prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Suomussalmen työllisyysaste on vertailujoukon toiseksi huonoin Pudasjärven jälkeen. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 262 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 358. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskiarvoa. Koko maassa luku on vielä suurempi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2015) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta (2013) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2014) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2014) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2015) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 54,5 58 56,6 57,3 57,6 75,3 54,5 58,2 126,1 116 124 137,9 121 83,7 - - 5,7 9,5 7 6,2 5,7 2,6 9,2 7 21,9 23,1 23,7 22,5 22,2 21 23,1 27 15,7 13 17,7 19,2 14,6 7,5 15 13 73 45 47 70 36 27 57 74 Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEAviisarilla, jonka pistemäärä ilmaistaan asteikolla 0 100. Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Tiedot kerätään kuntatoimijoilta kyselyllä kahden vuoden välein. Suomussalmen terveydenedistämisen aktiivisuus strategisessa johtamisessa saa hyvät pisteet. Vuonna 2015 TEAviisari osoittaa lukua 73, joka on vertailukunnista selvästi paras ja valtakunnallista keskitasoa. Terveydenedistämisen aktiivisuutta seurataan myös muilla hallinnonaloilla. Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa. Kainuussa äänestysprosentti oli vuonna 2012 korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2008. Muualla maassa äänestysaktiivisuus laski. Noususta huolimatta äänestysprosentti jäi 54,5:een, joka on huomattavasti alhaisempi kuin vertailukunnista Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Äänestysaktiivisuuden indikaattori päivitetään huhtikuun 2017 kuntavaaleissa. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 83,7 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi laski hieman vuonna 2015 ollen 126,1. Suomussalmen lukema on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 124 130. Pudasjärven luku on vielä suurempi, 137,9 vuonna 2015, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 116 124. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009 2012. Tuorein lukema on kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Lukema on vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Kainuussa on laadittu alueelli- 6

nen turvallisuussuunnitelma. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät työskentelevät myös turvallisuuden edistämiseksi. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Suomussalmen kerroin jatkoi maltillista laskuaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut edelleen ollen 15,7 % vuonna 2014. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Suomussalmi Pudasjärvsöre maa Peder- Sotkamo Kuhmo Nivala Kainuu Koko Arvo Muutos Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) 11,6 6,2 9,8 8,1 9,7 4,5 9,8 8,4 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 26,3 18,5 16,2 21,8 23,1 21,3 20,4 15,9 % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) 20,2 15,7 24,2 18,4 22,3 22,2 19,4 18,6 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2015) 28,7 31,8 30 45,2 38,3 30,5 28,7 29,8 Lasten pienituloisuusaste (2014) 11,8 11,4 15,6 21,6 18,1 9,2 13,4 12,1 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2015) 146 64 105 356 91 5 80 73 Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedoista saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Koska vuonna 2015 sähköisen kyselyn toteutus epäonnistui, tuorein käytettävissä oleva kyselytieto on vuodelta 2013. Tulokset olivat tuolloin huolestuttavia Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori oli heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyssä 8,1 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Se on vähemmän kuin vuonna 2009 (11,8 %) ja parempi tulos kuin Kainuun tai Suomen keskiarvo. Vuonna 2013 tilanne oli kuitenkin huonontunut, ja 11,6 % koki ystävyyden puutetta. Lukema oli vertailualueen korkein. Jyrkkä muutos huonompaan suuntaan tapahtui myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä. 2013 näin arvioi 26,3 % eli joka neljäs yläkoululainen. Tässäkin Suomussalmen lukema oli korkein. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista suomussalmelaisista koululaisista 15,2 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku oli alle keskiarvojen. Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2015) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2015) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2015) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyys-eläkettä saavat 16 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 9 - - - - - - 7 23 - - - - - - 37 29 - - - - - - 17 1,8 0,9 1,3 2,1 1,4 0,8 1,2 1 6,8 4,9 9,8 11 7,9 6,5 7,4 8,6 2,5 2 3,6 3,2 2-3,3 3,6 7

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella ja muissa vertailukunnissa määrä laski. Valtakunnallinen luku nousi ja ylitti Kainuun keskiarvon. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pysytellyt muutaman vuoden noin kahdeksan prosentin tietämillä, mutta vuonna 2014 se laski alle seitsemään prosenttiin. Suomussalmen tilanne on nyt parempi kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kuhmolaisnuorten osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus kasvoi. Huonoin tilanne on ollut Pudasjärvellä, mutta sielläkin osuus on laskenut jo lähelle 10 prosenttia. Lukiolaisille vuonna 2015 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voidaan katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen on kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Lukiolaisryhmien kokemukset omasta terveydentilasta vaihtelevat suuresti. Vuonna 2013 vastanneista 17 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, mutta kaksi vuotta myöhemmin näin vastasi 29 %. Suomussalmen lukiolaisten kokemus omasta terveydentilastaan on huonompi kuin suomalaisnuorten yleensä. Noin joka viides lukion 1. tai 2. vuoden opiskelija kokee puutteita koulun fyysisissä työoloissa. Se on vähemmän kuin koko maassa, jossa noin kaksi viidesosaa kokee työolot puutteellisiksi. Kuntalain (410/2015) 26 :n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Kainuussa toimii kuntien yhteinen maakunnallinen nuorisovaltuusto MaNu, jossa on edustus jokaisesta Kainuun kunnasta. Suomussalmelta on kaksi jäsentä ja varajäsen. MaNu:n tehtävänä on edistää nuorten asiaa ja nuorten kuulemista. Se osallistuu maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun sekä järjestää mm. maakunnallisia nuorisofoorumeita, joista seuraava on suunniteltu pidettäväksi Hossassa. Maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaa ohjaa Kainuun liitto. Nuorisovaltuuston nuoret toimivat yhteistyössä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimielinten kanssa. Vuonna 2016 MaNu kokoontui neljä kertaa. Työikäiset Indikaattori Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2015) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64-vuotiaista (2015) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos 8 Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 15,6 18,7 14,2 19,7 21,4 24,9 20,2 18,4 14,2 10,6 13,3 17,1 10,7 5,4 11,8 7,4 9,9 5,9 10,6 7,4 5,3 1,5 7,9 6 1,4 1,5 1,8 1,3 1,2 0,5 1,7 2,3 Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 15,6 / 1000 vastaavanikäistä (vuonna 2012 lukema oli 27,2 / 1000). Vuonna 2015 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 14,2 %. Lukema on laskenut hieman, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin koko maan lukema. Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrä nousi kaikilla paitsi Pedersören kunnassa. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen lukema nousi 8,3 %:sta 9,9 %:iin ja on enemmän kuin Kainuussa (7,9 %) tai koko maassa (6,0 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi, mutta ero on kaventunut. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle kahteen prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 % alitti Kainuun keskiarvon 1,7 %. Vuonna 2014 Suomussalmen luku oli 1,4 %. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin, vaikka nousikin. Kainuun keskiarvo oli 1,7 % ja koko maan 2,3 %.

Ikäihmiset Indikaattori Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa Dementiaindeksi, ikävakioitu (2013) 115,7 87,7 101,3 96,4 141,1 72,2 119,3 100 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2015) 66,9 65,4 67,5 70,5 73,9 63,1 68,2 61,6 90,6 91,3 92,4 90,2 87,8 88,5 90,4 90,5 3,1 2,6 2,2 3,4 2,3 0,8 2,4 2,3 10,7 13,5 12,7 19 18 9,7 12,8 11,8 Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa ollut Pudasjärvi on laskenut jo melkein samaan kuin Suomussalmi. Pedersören lukema on selkeästi muita alhaisempi, ja on sekin laskenut tasaisesti. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu noin 91 %. Määrä on vaihdellut tarkastelujaksolla 90 94 %:ssa. Lukema on keskitasoa. Kotona asuvista miltei puolet on yksinasuvia. Suomussalmella tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyden ja sen seurauksien torjunta onkin tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 10,7 %. Lukemassa on pientä nousua, mutta se on alle vuoden 2010 huippulukeman 17,7 %. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kuntalain (410/2015) 27 :n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Suomussalmen kunnassa on vanhusneuvosto, jonka toimintaa kunta tukee. Suomussalmen vanhusneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja mm. tekee aloitteita ja palvelujen kehittämisehdotuksia Kainuun sote -kuntayhtymälle ja muille viranomaisille. Vanhusneuvosto vastaa vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtumien koordinoinnista ja oman juhlan järjestämisestä paikkakunnalla. Kainuun vanhusneuvostot pitävät yhteisiä tapaamisia vuosittain. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Vuonna 2016 vanhusneuvosto kokoontui kolme kertaa. Se mm. antoi lausuntonsa kenkien liukuesteiden hankkimisesta tehtyyn aloitteeseen, teki aloitteita Kainuun sote -kuntayhtymälle, Kainuun ammattiopistolle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä järjesti alkusammutusopetusta ikäihmisille yhteistyössä Kianta- Opiston ja Kainuun pelastuslaitoksen kanssa. Vanhusneuvosto oli mukana myös Kainuun soten ja Soste ry:n Arjen Pelastajat -työpajoissa sekä aloittamassa Eläkeliiton ÄijäVirtaa-toimintaa Suomussalmella. 9

1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2013 alussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 10 Perussuomalaiset 4 (10.11.2015 lukien 3) Kansallinen Kokoomus 2 Puolueettomasti puolesta 1 (10.11.2015 lukien) Jäsenet (35) Moilanen Pentti, pj. Suomen Keskusta Timonen Veikko, 1. varapj. Vasemmistoliitto Härkönen Raimo, 2. varapj. Suomen Keskusta Alanko Jukka Pekka Kansallinen Kokoomus Heikkinen Esko Suomen Keskusta ero 13.12.2016, tilalle Tolonen Martti Heikkinen Juha Suomen Keskusta Heikkinen Pentti Perussuomalaiset Heikkinen Pirjo Suomen Keskusta Hekkala Raija Suomen Keskusta Helttunen Erja Suomen Keskusta Hiltunen Vuokko Suomen Keskusta Holappa Marja-Liisa Vasemmistoliitto Holappa Veijo Vasemmistoliitto Juntunen Aune Vasemmistoliitto Juntunen Mikko Suomen Keskusta Kela Jouko Suomen Keskusta Kemppainen Pertti Suomen Keskusta Kemppainen Tuovi Suomen Keskusta Kettunen Riitta Suomen Keskusta Kinnunen Niina Vasemmistoliitto Kinnunen Taisto Vasemmistoliitto Korvuo Markku Suomen Keskusta Kyllönen Merja Vasemmistoliitto Laatikainen Janne Vasemmistoliitto Moilanen Kari Suomen Keskusta Moilanen Lauri Suomen Keskusta Mulari Keijo Suomen Keskusta Nurmi Maarit Perussuomalaiset 10.11.2015 alkaen sitoutumaton Paasovaara Alpo Suomen Keskusta Puurunen Yrjö Perussuomalaiset Pyykkönen Reijo Perussuomalaiset Seppänen Jonna Suomen Keskusta Seppänen Juhani Kansallinen Kokoomus Seppänen Martti Vasemmistoliitto Seppänen Merja-Liisa Vasemmistoliitto Kunnanhallitus Jäsenet (11) Hekkala Raija, pj. Holappa Veijo, 1 varapj. Puurunen Yrjö, 2. varapj. Mulari Keijo Moilanen Kari Juntunen Mikko Helttunen Erja Hiltunen Vuokko Henkilökohtaiset varajäsenet Kettunen Riitta Seppänen Martti Oikarinen Erkki Kela Jouko Romppainen Tatu Heikkinen Esko 13.12.2016 saakka, tilalle Tauriainen Ilmari Heikkinen Pirjo Heikkinen Vuokko 10

Holappa Marja-Liisa Seppänen Merja-Liisa Alanko Jukka Pekka Huttu-Juntunen Terttu Schroderus Eeva Vasunta Vernu Esittelijä Asta Tolonen, kunnanjohtaja Tarkastuslautakunta Jäsenet (5) Moilanen Lauri, pj. Kinnunen Taisto, varapj. Nurmi Maarit Pakarinen Ahti Rajakangas Aila Henkilökohtaiset varajäsenet ero 12.4..2016, tilalle Jonna Seppänen/varaj. Kirsi Manninen Antti Moilanen Aila Hiltunen-Mäkeläinen ero 31.5.2016, tilalle Riitta Kuvaja Simo Viinikkala Martti Tolonen Keskusvaalilautakunta Jäsenet (5) Veteläinen Ahti, pj. Kemppainen Eila, varapj. Hartikainen Maija-Liisa Heikkinen Pentti Mulari Jorma Sivistyslautakunta Jäsenet (11) Kemppainen Tuovi, pj. Juntunen Aune, varapj. Heikkinen Arja Heikkinen Eino Kela Jouko Kela Seija Kettunen Riitta Korvuo Markku Laatikainen Janne Pulkka Jarmo 23.9.2013 alk. (Jukka Heikkisen tilalle) Viinikainen Pasi Holappa Marja-Liisa, kh:n edustaja Tekninen lautakunta Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä Tapio Sinikka Pyykkönen Reijo Huotari Elisa Paasovaara Irene Manninen Tarmo Seppänen Eero Kela Juhani Tapaninen Anna-Liisa Henkilökohtaiset varajäsenet Mulari Laura 23.9.2013 alk., (Pirjo Kelan tilalle) Schroderus Eeva Karppinen Ritva Moilanen Marko Tolonen Mikko Veteläinen Anna Anttonen Satu Matero Erkki Laukkanen Matti Honkanen Kari Pyykkönen Reijo Jäsenet (11) Henkilökohtaiset varajäsenet Seppänen Martti, pj. Karhapää Pertti Väisänen Ari, varapj. 13.12.2016 alkaen Pyykkönen Olavi Heikkinen Esko, varapj. 13.12.2016 saakka ero 13.12.2016, tilalle Kemppainen Pertti Kemppainen Pertti Tolonen Mikko Jokelainen-Keränen Eila Kinnunen Niina Hiltunen-Mäkeläinen Aila ero 31.5.2016, tilalle Kuvaja Riitta Kuvaja Riitta Nurmi Maarit Laine Kimmo Koivumäki Markku Makkonen Leena Tuula M Heikkinen Matero Taina Seppänen Mervi Räisänen Eila Lahma-Mulari Anja Seppänen Olli Heikkinen Tauno Tauriainen Ilmari Moilanen Eero Mulari Keijo, kh:n edustaja Ympäristölautakunta Jäsenet (11) Heikkinen Juha, pj. Kinnunen Niina J., varapj. Heikkinen Erkki Heikkinen Svetlana Henkilökohtaiset varajäsenet Räisänen Heikki Juntunen Esteri Seppänen Olli Kyllönen Riitta 11

Kela Leena, 13.12.2016 saakka tilalle 13.12.2016 Kinnunen Niina R. Kemppainen Pertti Veteläinen Ahti Lahma-Mulari Anja Heikkinen Vuokko Paasovaara Alpo Paasovaara Irene Pyykkönen Reijo Oikarinen Erkki Räisänen Piia Romppainen Tatu Viinikkala Aila Kivijärvi Asta Moilanen Kari, kh:n edustaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja 31.10.2016 saakka 12

Eija Väätäinen, hallintojohtaja 1.11.2016 alkaen Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Tilivelvolliset Palveluyksiköt: hallintopalvelut Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus (sop. Kajaani) Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut musiikkiopisto (sop. Kajaani) Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen 31.10.2016 saakka hallintojohtaja Eija Väätäinen 1.11.2016 alkaen talouspäällikkö Sirpa Kovalainen hallintosihteeri Anna Tolonen 31.5.2016 saakka elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel 30.6.2016 saakka sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen kansalaisopiston rehtori Leena Manner päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 13

1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälinen talous Maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvu jää noin kolmeen prosenttiin vuonna 2016 ja kiihtyy vain vähän vuosina 2017 (3,4 %) ja 2018 (3,9 %). Kasvu on hitainta sitten finanssikriisin ja jää alle pitkän aikavälin keskiarvon. Kasvu on hidastunut selvästi monissa kehittyvissä talouksissa. Teollisuusmaissa elpyminen on edelleen vaatimatonta vähäisten investointien sekä hitaan palkkakehityksen ja siksi heikon kulutuskysynnän vuoksi. Yhdysvalloissa laajapohjainen mutta suhteellisen hidas elpyminen jatkuu. Kasvua tukevat kotitalouksien taseiden vahvistuminen, suotuisasti kehittyneet työmarkkinat ja keventyvä finanssipolitiikka. Euroalue on pysynyt hitaalla kasvu-uralla, osaltaan muun muassa alentuneiden tuontihintojen vuoksi. Suotuisten ulkoisten tekijöiden vaikutus on kuitenkin poistumassa. Dollarin vahvistuminen kohentaa hieman euroalueen kysyntää. Toisaalta vaihtotaseen vahvistuminen kertoo epätasapainon ja heikon kysynnän jatkumisesta euroalueella. Espanjassa ja Irlannissa suhteellisen vahvan kasvun palautumista ovat edistäneet aiemmin tehdyt rakenneuudistukset. Euroalueen kasvua jarruttaa hitaasti aleneva työttömyys. Iso-Britannian talouden näkymää tulee varjostamaan tulevan EU-eron synnyttämä epävarmuus, jonka vuoksi yritykset lykkäävät investointejaan ja kotitaloudet vähentävät kulutustaan. Tuleva EU-ero synnyttää epävarmuutta myös euroalueella, mikä voi hieman heikentää investointeja ja kasvua. Ruotsin kasvu hidastuu hieman, mutta kasvu ja työllisyys pysyvät edelleen vahvoina. Venäjän talous tukeutuu edelleen öljyn ja kaasun vientiin. Maa ei ole kyennyt uudistumaan eikä käyttämään raaka-aineista saatuja tuloja tuotannon monipuolistumiseen ja arvonlisän kasvattamiseen. Nykyisen taantuman jälkeen Venäjän kasvu tulee pysymään erittäin hitaana. Kiinassa teollisuuden, rakentamisen ja ulkomaankaupan kasvuvauhdit ovat jo hidastuneet merkittävästi ja nämä trendit tulevat jatkumaan. Talous on siirtymässä vienti- ja investointivetoisesta mallista kotimaiseen kulutukseen ja palveluihin tukeutuvaan malliin, mikä merkitsee erittäin selkeää kasvun hidastumista. Kotimaan talous Suomen BKT kasvoi ennusteen mukaan 1,6 % vuonna 2016 kotimaisen kysynnän vauhdittamana. BKT:n kasvuksi odotetaan vuonna 2017 muodostuvan 0,9 % ja 1,0 % vuonna 2018. Vuonna 2017 inflaatio kiihtyy 1,3 prosenttiin palveluiden ja energian hintojen nousun myötä. Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen, minkä vuoksi se on velkaantunut nopealla vauhdilla. Vaisu talouskasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja julkisten menojen rahoittamiseen. Samaan aikaan myös väestön ikääntyminen kasvattaa menoja. Talouden näkymät pysyvät heikkona myös lähitulevaisuudessa, eikä talouskasvu yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Työmarkkinajärjestöjen sopima kilpailukykysopimus sekä siihen liittyvät hallituksen päättämät veronkevennykset heikentävät julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Julkisen talouden sektoreista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan lähivuosina. Suomen julkisyhteisöjen alijäämä on kuitenkin alle EU:n perussopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon ja se laskee hienoisesti lähivuosina. Vuonna 2015 julkisyhteisöjen velka ylitti 60 prosentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Työllisyystilanne kääntyi parempaan suuntaan vuoden 2016 aikana talouskasvun käynnistymisen myötä. Työttömyyden kasvu taittui ja työttömien määrä kääntyi laskuun vuonna 2016. Vuoden 2016 työttömyysaste oli 8,8 %. BKT:n maltillinen kasvu vuosina 2017 ja 2018 riittää ylläpitämään työllisyyden paranemista ja samalla työttömien määrä laskee hitaasti. Vauhdikkaamman talouskasvun puuttuessa työttömyys pysyy kuitenkin korkeana tulevina vuosina. Työllisyyden ennustetaan paranevan 0,4 % vuonna 2017 ja 0,5 % vuonna 2018. Työllisyysaste nousee 69,5 prosenttiin vuonna 2018. Työttömyyden ennustetaan laskevan hitaasti ensi vuonna, sillä osa piilotyöttömistä aktivoitunee työnhakuun avointen työpaikkojen lisääntymisen myötä. Työttömyysaste laskee 8,5 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 8,1 prosenttiin vuonna 2018. Lähteet: Suomen Pankki: Talouden näkymät (13.12.2016) Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus Talvi 2016 (22.12.2016) Valtionvarainministeriö, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta: Talousnäkymät ja palkanmuodostus (2.2.2017) 14

Kunnallistalous Kuntasektorin menot kasvoivat maltillisesti koko maassa, keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Kuntien ja kuntayhtymien omat sopeutustoimet ovat viime vuosina painottuneet menojen kasvua hillitseviin toimiin. Vuoden 2016 tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 0,4 mrd. euroa eli 1,4 % edellisestä vuodesta. Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 3,0 % edellisvuodesta ja oli 30,7 mrd. euroa. Verotulojen osuus verorahoituksen kasvusta oli 0,3 mrd. euroa ja valtionosuuksien osuus 0,6 mrd. euroa. Kuntien verotulot kasvoivat maltillisesti, koko maan tasolla yhteensä 1,4 % eli 300 milj. euroa. Vaimeaa kehitystä selittää muun muassa kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen. Verotuloja Manner-Suomen kunnat saivat asukasta kohden 4 025 euroa ja valtionosuuksia 1 608 euroa. Kunnat korottivat kunnallisveroprosenttejaan maltillisesti vuonna 2016, 114 kuntaa nosti veroprosenttia. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,87; korkein Savonlinnassa 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa 16,50 prosenttia. Vuonna 2017 vain 47 kuntaa korottaa ja jopa 14 kuntaa alentaa kunnallisveroprosenttiaan. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 19,91 prosenttiin. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan 26,8 % vuodesta 2015 ja oli yhteensä 2,4 mrd. euroa. Vuonna 2016 vuosikate oli Manner-Suomessa asukasta kohden 440 euroa. Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 tilikauden tulos oli 620 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulos oli kuitenkin negatiivinen 111 kunnassa, yhteensä 0,2 mrd. euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2016 päättyessä 16,0 mrd. euroa. Lainakanta kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 0,5 mrd. euroa eli 3,4 %. Kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, jolloin se oli 0,8 mrd. euroa eli 5,6 %. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 938 euroa, kun edellisenä vuonna vastaava lainamäärä oli 2 841 euroa. Lähteet: Kuntaliitto 8.2.2017 Tilastokeskus 8.2.2017 Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus Talvi 2016 (22.12.2016) Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja 2013 2014 2015* 2016** 2017** 2018** (%-muutos) Tuotanto -1,3-0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 Palkkasumma 0,5 0,3 1,0 1,7 0,8 1,7 Ansiotasoindeksi 2,2 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2 Työlliset -1,0-0,4-0,4 0,4 0,3 0,5 Inflaatio 1,5 1,0-0,2 0,4 1,1 1,3 (%-yksikköä) Työllisyysaste 68,5 68,3 68,1 68,7 69,1 69,5 Työttömyysaste 8,2 8,7 9,4 8,9 8,5 8,1 Verot/BKT 43,8 43,9 44,1 44,3 43,3 42,9 Julkiset menot/bkt 57,6 58,1 57,7 57,4 56,6 55,9 Rahoitusjäämä/BKT -2,5-3,2-2,8-2,4-2,6-2,0 Julkinen velka/bkt 56,5 60,2 63,6 63,7 65,3 66,1 Vaihtotase/BKT -1,6-1,1-0,4-0,2-0,3-0,4 Euribor, 3 kk, % 0,2 0,2 0,0-0,3-0,3-0,2 10 vuoden korko, % 1,9 1,3 0,7 0,4 0,5 0,9 Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, talvi 22.12.2016 * ennuste **ennakkotieto 15

Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma 2015-2018, mrd. Lähde: Kuntaliitto 8.2.2017 vuosi- 2015 TPA2016 muutos, % TA2017 TS2018 toimintatulot 9,19 9,22 9,20 9,37 toimintamenot -36,75-37,22-37,26-37,51 toimintakate -27,56-28,00 1,60-28,06-28,14 verotulot 21,77 22,07 1,38 21,79 22,29 valtionosuudet 8,23 8,81 7,05 8,51 8,49 rahoituserät, netto 0,26 0,26 0,20 0,13 vuosikate 2,70 3,14 16,30 2,44 2,77 poistot -2,66-2,63-2,74-2,81 satunnaiset erät, netto 0,33 0,33 0,27 0,27 tilikauden tulos 0,37 0,84 127,03-0,03 0,23 Kuntien vuosikate ja lainat Lähde: Kuntaliitto 8.2.2017 Manner-Suomi, sisältää liikelaitokset 2012 2013 2014 2015 2016TPA Vuosikate: Mrd. euroa 1,34 2,06 2,20 1,89 2,40 Asukasta kohti, 248 380 403 347 439 Vuosikate %:a poistoista 71 100 106 91 117 Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): Kuntien lukumäärä yhteensä 320 304 304 301 297 Vuosikate negatiivinen 80 28 10 13 18 Tilikauden tulo negatiivinen 227 137 104 107 111 Lainakanta: Mrd. euroa 12,21 13,79 14,68 15,50 16,04 Vuosimuutos, % 11,6 12,9 6,5 5,6 3,4 Asukasta kohti, 2 262 2 542 2 697 2 841 2 930 1.5. Kainuun talousalueen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotiedon (25.1.2017) mukaan Kainuun väkiluku oli 31.12.2016 yhteensä 74 790. Edellisen vuoden viimeisenä päivänä väkiluku oli 75 324 (ilman Vaalaa), laskua 534 henkilöä eli 0,71 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2016 oli 15,2 prosenttia (työttömiä työnhakijoita 5 896). Vuonna 2015 työttömyysaste oli keskimäärin 16,6 prosenttia, työttömiä työnhakijoita oli 6 001. Työttömyysaste laski 1,4 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. 16

1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Väestön muutokset Lähde: Tilastokeskus 25.1.2017 Netto- Netto- maahan- Väestön- Väkiluvun Kokonais- Asukas- Syntyneet Kuolleet muutto muutto lisäys korjaus muutos Muutos, % määrä 2010 55 137-98 1-179 1-180 -1,90 9 156 2011 47 154-124 13-218 4-213 -2,33 8 943 2012 52 134-64 19-127 3-130 -1,45 8 813 2013 65 147-74 0-156 -4-152 -1,72 8 661 2014 53 132-109 10-178 -3-175 -2,02 8 486 2015 51 128-87 6-158 -8-150 -1,77 8 336 2016* 38 160-60 30-152 -152-1,82 8 184 Tilastokeskusken ennakkotieto 25.1.2017 Suomussalmen kunnan asukasluku oli vuoden 2016 lopussa 8184 (Tilastokeskuksen ennakkotieto 25.1.2017). Vuonna 2000 asukasluku oli 11 003. Väestö on vähentynyt ko. ajanjakson aikana yhteensä 2 819 henkilöllä eli väheneminen on ollut keskimäärin 1,6 prosenttia vuosittain. Väen vähenemisestä puolet aiheutuu nettomuuttotappiosta ja toinen puoli syntyneiden ja kuolleiden välisestä erosta. Samanaikainen väestön ikääntyminen kasvattaa huoltosuhdetta ja lisää tarvetta ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on väestön vähentymisen estäminen ja väestörakenteen parantuminen uusien työpaikkojen avulla. Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus 25.1.2017 Alle 15 vuotiaiden 15-64-vuotiaiden osuus, % osuus, % osuus, % 65 vuotta täyttäneiden 2008 12,7 63,0 24,3 2009 12,4 62,9 24,7 2010 12,0 62,5 25,5 2011 11,5 62,2 26,2 2012 11,4 61,2 27,4 2013 11,5 60,0 28,5 2014 11,2 58,8 29,9 2015 11,3 57,5 31,2 2016* 11,2 56,8 31,9 *ennakkotieto Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Tilastokeskus 2.3.2017 Suomussalmi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko väestö 10248 10071 9848 9632 9435 9332 9156 8943 8813 8661 8486 8336 8184 Työvoima 4376 4242 4203 4027 3968 3861 3833 3714 3653 3588 3576 3403 3576 Työlliset 3246 3163 3307 3289 3254 3087 3138 3114 3006 2709 2714 2596 2897 Työttömät 1130 1079 896 738 714 774 695 600 647 879 862 807 679 Työttömyys-% 22,2 22,1 18,9 15,2 18,3 20,0 15,6 16,2 14,3 17,0 18,8 19,7 17,7 Työvoiman ulkopuolella 5872 5829 5645 5605 5467 5471 5323 5229 5160 5073 4910 4933 4608 Työvoima: kaikki 15 74 vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä Työllinen: kaikki 18 74 vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua Työtön: vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet 15 74 vuotiaat 17

Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen määrä) Lähde: Tilastokeskus 31.10.2016 31.12.2014 Suomussalmi Kainuu Koko maa lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 293 11,4 1 832 6,8 74 555 3,3 Jalostus 557 21,8 3 051 11,4 468 991 20,6 Palvelut 1 668 65,2 21 576 80,6 1 703 984 74,9 Tuntematon 41 1,6 299 1,1 26 546 1,2 Yhteensä 2 559 100,0 26 758 100,0 2 274 076 Yritystoimipaikat kunnassa: 401 vuonna 2014 100,0 Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde:Tilastokeskus 31.10.2016 31.12.2013 31.12.2014 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 313 11,6 297 10,9 Jalostus 332 12,3 447 16,5 Palvelut 2 036 75,2 1 929 71,1 Tuntematon 28 1,0 41 1,5 Yhteensä 2 709 100 2 714 100,0 Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2013 ja 31.12.2014. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus 1991 118 49 3 9 2 55 1995 52 26 0 8 2 16 2000 3 0 0 0 0 3 2005 25 0 17 8 0 25 2010 7 0 0 7 0 7 2015 41 40 0 1 0 41 2016 6 0 0 6 0 6 Tilasto: (käyttöönottovuosi) 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2017 talousarviossa. Kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. Kuntalain uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Kuntaliitto on valmistellut kuntien ja kuntayhtymien käytettäväksi hallintosäännön, viestintäohjeen, konserniohjeen, johtajasopimuksen ja kuntayhtymän perussopimuksen mallit. Näitä koskevia säännöksiä sovelletaan 1.6.2017 lukien. (Lähde: Kuntaliiton yleiskirje 6/2015, 21.4.2015) 18

Uusi kuntalaki siirsi kuntavaalit lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017 ja valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alusta. Tämän takia nykyisten valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun saakka, jollei luottamushenkilö halunnut erota tehtävästään vuoden 2016 lopussa. Eroilmoitus tuli tehdä 30.11.2016 mennessä. Uusi kuntalaki muutti myös konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviä säädöksiä ja ohjeita. Konsernitilinpäätöksen merkitys kasvoi, sillä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn tunnusluvut lasketaan konsernitilinpäätöksestä vuodesta 2017 lukien. Sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisen työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019. (Lähde: alueuudistus.fi ja Sosiaali- ja terveysministeriö, stm.fi) Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Alue- ja keskushallinnon uudistuksilla pyritään luomaan tarkoituksenmukainen työnjako itsehallintoalueiden, kuntien, valtion aluehallinnon ja keskushallinnon välillä. Uudistuksen valmistelu on käynnistynyt tammikuussa 2016. Hallituksen esitykset aluehallinnon ja keskushallinnon uudistamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2017 ja lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2019 alusta. (Lähde: alueuudistus.fi) Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Suomussalmen kunnanvaltuusto 24.2.2015 ( 8) hyväksymän elinvoimaohjelman mukaan yksi kunnan elinvoiman kehittämisen toimenpiteistä on maahanmuuttajien ja kiintiöpakolaisten ottaminen kuntaan. Kunnanvaltuusto hyväksyi 15.12.2015 ( 50) päätöksen, jonka mukaan Suomussalmen kunta tekee ELY-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten ottamisesta kuntaan ja kotoutumisen edistämiseksi. Kunta sitoutui ottamaan vastaan vuonna 2016 noin 25 pakolaista ja sen jälkeen erikseen päätettävän määrän vuosittain. Kunnanhallitus päätti 16.2.2016 ( 21) osallistua turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamiseen liittyvään hankkeeseen, ESIKOTO Esikotouttamisen kehityshankkeeseen. Hankkeeseen osallistuvat Suomussalmen kunnan lisäksi Hyrynsalmen ja Paltamon kunnat sekä Kajaanin kaupunki. Syksyllä 26 kiintiöpakolaista saapui Suomussalmelle. Kunnanhallitus päätti 29.11.2016 ( 169) hyväksyä yhteistyösopimuksen Hyrynsalmen kunnan kanssa pakolaisten vastaanottamiseen liittyvien palvelujen tuottamisesta. Tarkoitus on, että Hyrynsalmi ostaa jatkossa Suomussalmen kunnalta pakolaisohjaajan palveluja. Asianhallintajärjestelmä M-Filesia ei otettu käyttöön. Kunnanjohtajan päätöksellä (21.6.2016 21) Dynastyn käyttöä jatkettiin 31.12.2017 asti. Tällä halutaan turvata kunnan asianhallintajärjestelmän toimivuus vuoden 2017 loppuun saakka, johon mennessä on selvinnyt maakuntauudistukseen liittyvien tukipalveluiden järjestäminen Kainuussa. Suomussalmen kunta hankkii kunnan puhelinvaihdepalvelut Kajaanin kaupungilta 3.10.2016 alkaen (tekninen lautakunta 25.8.2016 73). Kunnanvaltuusto päätti (7.11.2016 140), että vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 31 valtuutettua entisen 35 valtuutetun sijaan. Kunnanvaltuuston kokouksessa 21.2.2017 ilmoitettiin, että Yrjö Puurunen ja Reijo Pyykkönen ovat eronneet Perussuomalaisten puolueesta. Yrjö Puurunen siirtyi Puolueettomasti puolesta valtuustoryhmään ja Reijo Pyykkönen Keskustan valtuustoryhmään. Näiden siirtymisten jälkeen valtuuston kokoonpano on: Suomen Keskusta 20 Vasemmistoliitto 10 Perussuomalaiset 1 Kansallinen Kokoomus 2 Sitoutumattomat 2 Muutama kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsen koekäyttää sähköisiä kokousasiakirjoja. Kirkonkylän koulu siirtyi Karhulanvaaran koululle tammikuussa 2016. Taivalalasen koulu liitettiin Ruukinkankaan kouluun syksyllä 2016. Pitämälle valmistui tammikuussa 2017 uusi päiväkoti Taivalkehto entisen koulun tiloihin. Tekniset palvelut rakennutti Kiantama Oy:lle uuden laajennusosan, joka valmistui syksyllä. Soten tarpeisiin rakennetaan kuntoutuskotia. 19

Kainuun sote -kuntayhtymän kuntakierros järjestettiin Suomussalmella 2.6.2016 ja Kainuun Liiton 3.6.2016. Elokuussa valmistui Sofigate Oy:n tekemä analyysi (kunnanjohtajan päätös 31.3.2016 14) tietohallinnon nyky- ja tavoitetilasta. Sofigate Oy:n edustajat esittelivät loppuraportin 17.8.2016 kunnanhallituksen jäsenille ja haastatteluissa mukana olleille työryhmän jäsenille. BDO Consulting Oy:n kanssa solmittiin HYVE 2018 Johtaminen tulevaisuuden kunnassa ohjelmasopimus (kunnanjohtaja 19.10.2016 32). Ohjelman tarkoituksena on kehittää ja tukea kuntatyöskentelyä paikallisesti sekä verkostoyhteistyön avulla vuosina 2016 2018. Kunnanhallitus päätti myydä Rookalampi-nimisen tilan, jolla sijaitsee Pyhäkylän lakkautetun koulun rakennukset ja kylärannan rakennukset ja rakenteet (17.8.2016 107) sekä Pyykkölän lakkautetun koulun rakennukset (17.8.2016 108). Pykälään 108 jätettiin eriävä mielipide. Kunnanhallitus päätti (17.8.2016 109) ostaa Fortum Power and Heat Oy:ltä yhdeksän määräalaa Suomussalmen asemakaava-alueelta. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomussalmen kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.12.2016 (46 ) vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2018 2019. Vuoden 2017 alkupuolella ei ole tullut tietoon mitään sellaista seikkaa, minkä perusteella hyväksyttyä talousarviota tulisi muuttaa. Vuonna 2017 tehdään sivistystoimen rakennusinvestointien tarveselvitys, vuonna 2018 käynnistetään hankesuunnittelu ja rakennussuunnittelu voitaneen käynnistää vuonna 2019. Hossa valittiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 kansallispuistoksi. Laki Hossan kansallispuistosta vahvistetaan eduskunnassa kevään 2017 aikana. Vuosi 2017 tulee olemaan Suomussalmella juhlavuosi: Suomussalmen kunta 150 vuotta Suomi 100 vuotta Kirkkokuoro 90 vuotta Ämmänsaaren kirkko, Kotiseutumuseo 50 vuotta 1.6.3. Henkilöstö Henkilöstön määrä vuosina 2009 2016 (vertailuvuosi 2004) 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2004 Kunnanhallitus 4 2 3 2 4 2 2 2 1 Hallintopalvelut 49 24 19 23 20 22 20 14 70 Perusturvapalvelut 0 0 0 0 0 0 0 0 467 Sivistyspalvelut 201 204 216 224 203 218 217 233 270 Tekniset palvelut 96 100 108 112 109 113 109 121 104 Yhteensä 350 330 346 361 336 355 348 370 912 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuoden 2013 alussa lukio siirtyi sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua (15 henkilöä). Vuonna 2016 hallintopalvelujen henkilöstömäärää nostivat palkkatukityöllistetyt sekä määräaikainen projektihenkilöstö. Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 9 työpäivää. KT Kuntatyönantajat tilastoi valtakunnallisesti sairauspoissaolot kalenteripäivää/henkilötyövuosi. Vuonna 2015 koko maassa oli keskimäärin 16,5 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. 20

Sairauspoissaolopäivät Vuosi Työpv/hlö Muutos% Kalenteripv/htv Muutos% 2005 11 0 2012 10 11 2013 8-20 2014 9 12 2015 12 33 15,2 2016 9-25 12,3-19 Vakituisen henkilöstön keski-ikä laski 0,8 vuodella ja koko henkilöstön keski-ikä nousi 0,2 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta lokakuussa 2015. Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa 2005 49,7 46,6 45,3 2012 51,0 48,9 45,6 2013 51,2 48,4 45,6 2014 51,5 48,7 45,7 2015 52,2 49,9 45,7 2016 51,4 50,1 45,8 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessa arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävämpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset riskit, rahoitus- ja vahinkoriskit. Toiminnalliset riskit Kunnanhallitus hyväksyi 20.12.2016 ( 179) kunnan valmiussuunnitelman (osat I ja II). Valmiussuunnitelman osa III hyväksytään myöhemmin. Suunnitelmassa selvitetään häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan, toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi. Lisäksi on tehty arviointi varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kehittämistoimenpiteiden tarpeellisuudesta. Kunnassa on otettu käyttöön HUOVI-portaali, joka tukee kuntia, viranomaisia ja huoltovarmuuskriittisiä organisaatioita vakaviin häiriöihin varautumisessa. Suomussalmen kunnan vakuutusmeklari on tehnyt vuonna 2007 kunnan riskienkartoituksen. Tässä kartoituksessa ei tullut esiin ns. sietämättömiä riskejä. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöön (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla) ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Oy Audiapro Ab on laatinut Suomussalmen kunnan talousanalyysin vuosille 2010 2018. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Tämän jälkeen taloudellinen tilanne on muuttunut julkisen sektorin tasapainotusongelmien johdosta. Vuoden 2017 aikana tehdään riskienhallinnan päivitys riskienhallinta-asiantuntijan kanssa. Kunnan riskiympäristössä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia merkittävien riskien osalta vuoteen 2016 verrattuna. Taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttaa epävarmuutta ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Rahoitusriskit Kunnan tulorahoitus perustuu pääosin verotuksellisiin tuloihin, mistä johtuen verotuksellisissa tuloissa tapahtuva muutos vaikuttaa suoraan kunnan talouteen. Valtionosuusuudistuksen takia kunta joutuu sopeuttamaan toimintojaan tulorakennetta vastaavaksi. 21

Kunnan rahoituslaitoksilta olevista lainoista 93,9 % on sidottu 12 kuukauden euriboriin ja 6,1 % on kiinteäkorkoista lainaa. Vuonna 2015 tehtiin koronvaihtosopimus, jolla 5,0 milj. euroa kunnan vaihtuvakorkoisista lainoista vaihdettiin kiinteäkorkoiseen. Sopimus on voimassa vuoteen 2025 asti. Vuonna 2017 kunnan talous heikkenee. Kunnan talousarvio vuodelle 2017 on alijäämäinen 2,312 milj. euroa. Suomussalmen kunnan rahastosijoitukset ovat vuoden 2016 lopussa markkina-arvoltaan 1,38 % hankintahintaa korkeammassa arvossa. Vahinkoriskit Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan 1.4.2013. Samaan aikaan tehtiin myös riskikartoitus. Toiminnan vastuuvakuutus on 1 milj. euroa. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta. Keväällä 2016 asetettu kunnan kiinteistöjen moniammatillinen sisäilmatyöryhmä on jatkanut työtään sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Henkilöstölle on järjestetty infotilaisuuksia sisäilmatutkimuksista. Tutkimuksissa virastotalolla, Ruukinkankaan koululla ja lukiolla ei ilmennyt sisäilmaongelmia. Nuorisotalolla ilmenneiden ongelmien johdosta toiminnot siirrettiin Alvariin, samoin paloaseman toimistorakennuksen toiminnot on siirretty toisaalle. Suomussalmen kunta on avannut verkkopohjaisen kommunikointivälineen, jolla kunnan kiinteistöistä voidaan antaa palautetta suoraan kiinteistöhuollolle. Tekninen lautakunta päätti 20.10.2016 ( :t 99 101) keskeyttää nuorisotalon muutoshankinnan. Keskeytyspäätöksen perusteena oli määrärahojen riittämättömyys. Kirkonkylän koulun entisen asuntolarakennuksen purkutyö- ja maisemointisopimus purettiin ja hanke kilpailutettiin uudelleen vuoden 2017 alussa. Vuonna 2017 tehdään sivistystoimen rakennusinvestointien tarveselvitys siitä, mitä kaikkea tulevassa hankesuunnitelmassa on otettava huomioon. Tavoitteena on, että syksyllä 2017 kunnanvaltuustolla on riittävästi pohjatietoa, jotta se pystyy tekemään talousarvion yhteydessä päätöksen hankkeesta. Hankesuunnittelu voidaan käynnistää vuoden 2018 alusta lukien. Hankesuunnitelman pohjalta kunnanvaltuusto tekee aikanaan lopullisen investointipäätöksen. Näillä näkymin varsinainen rakennussuunnittelu voidaan käynnistää vuonna 2019. 1.6.5 Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan omistaman Suomussalmen Energia Oy:n lämpölaitokset ovat päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2016 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitosten vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen Energia Oy on tehnyt PIPO-asetuksen mukaisia, ympäristönsuojelua parantavia töitä muuttamalla Siikarannan lämpökeskuksen raskasöljylaitoksen toimimaan kevyellä polttoöljyllä. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, Kirkonkylän, Juntusrannan ja Hossan taajamien, sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsiteltiin alkuvuodesta Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Suomussalmen kunnan ja Oulun Biotehdas Ky:n kesken solmittiin sopimus, jonka perusteella puhdistamoliete toimitetaan Oulun Biotehdas Ky:n laitokselle käsiteltäväksi 1.10.2016 alkaen. Kainuun ELY-keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2016 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa. Suomussalmen kunnan kaatopaikka on lakkautettu 31.10.2007. Kaatopaikan ympäristövaikutuksia on tarkkailtu Kainuun ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoden 2016 tarkkailutulosten mukaan kaatopaikan vaikutukset ympäristöön ovat olleet vähäiset. 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 19.3.2013 päivitetyn ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikau- 22

della ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnanvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 9.6.2014 ( 32). Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeen 20.10.2015 ( 159). Päivitetty yleisohje tuli voimaan 1.12.2015. Lautakunnat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asiamukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta toimialoillaan. Lautakunnat antavat toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Riskienhallintaan kuuluvat myös takausvastuiden, vastavakuuksien ja muiden vastuiden valvonta. Vastuiden valvonta hoidetaan sillä toimialalla, jonka tekemiin sopimuksiin vastuut liittyvät. Johtavat viranhaltijat ja esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta. Konserniyhteisöt ovat velvollisia raportoimaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta sekä merkittävien riskien hallinnasta. Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta. Uuden kuntalain (410/2015) myötä konserniohjaus korostuu ja omistajaohjaus terävöityy. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan hallintosäännön 9.6.2014 ( 23), kunnanhallitus yleiset hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet 8.1.2008 ( 13) ja konserniohjeet 29.1.2008 ( 6). Hallintosääntö, hankinta- ja konserniohjeet päivitetään alkuvuonna 2017. Päätöstenteko Kunnanhallitus seuraa lautakuntien ja konsernien hallitusten työskentelyä esityslistojen ja pöytäkirjojen välityksellä. Kunnan- ja hallintojohtajan viranhaltijapäätökset ovat nähtävinä kunnanhallituksessa, sivistysjohtajan ja sivistyspalveluiden yksiköiden päälliköiden sivistyslautakunnassa sekä teknisen palvelujen viranhaltijapäätökset (tekninen johtaja, insinööri, isännöitsijä, LVI-teknikko, maanmittausteknikko) teknisessä lautakunnassa neljännesvuosittain. Viranhaltijapäätökset tehdään Dynasty-asianhallintajärjestelmässä. Päätöksiä tehtiin vuonna 2016 seuraavasti: kunnanjohtaja hallintojohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja asuntosihteeri insinööri LVI-teknikko maanmittausteknikko rakennustarkastaja ruokapalvelupäällikkö ympäristösihteeri 45 kpl 17 kpl, ei-julkisia 41 kpl 80 kpl 106 kpl, ei-julkisia 4 kpl 1 kpl 19 kpl 80 kpl 57 kpl 279 kpl 1 kpl 24 kpl Kunnanhallitus ei käyttänyt kertaakaan kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeutta lautakuntien tai viranhaltijoiden päätöksiin vuoden 2016 aikana. Kunnanvaltuuston, hallituksen ja lautakuntien päätöksistä laaditaan täytäntöönpanolista, jolla seurataan, että päätökset menevät oikeille henkilöille täytäntöönpantaviksi. 23

Oikaisuvaatimukset ja kunnallisvalitukset: Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kunnanhallituksen/yhtymähallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen. Jos oikaisuvaatimus on hylätty tai jätetty tutkimatta, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Teknisen johtajan viranhaltijapäätökseen (5.10.2016 82), joka koski Haverinen-Siikaranta pitkospuilla sattunutta tapaturmaa, tehtiin oikaisuvaatimus. Tekninen lautakunta on päättänyt hylätä oikaisuvaatimuksen (15.12.2016 115). LVI-teknikon viranhaltijanpäätökseen liittymismaksun suuruudesta kiinteistön liittämisessä kunnan vesijohtoverkostoon tehtiin oikaisuvaatimus. Tekninen lautakunta on päättänyt hylätä oikaisuvaatimuksen 25.2.2016 12. Kunnanhallituksen päätöksestä (20.1.2015 16), joka koskee oikaisuvaatimusta kunnanjohtajan päätöksestä (21.11.2014 51): Luottamustehtävistä maksettujen matkakustannusten korvausten takaisinperintä, tehtiin kunnallisvalitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi asiaan päätöksensä 23.9.2016 (päätösnumero 16/0722/2): Hallinto-oikeus poistaa kunnanjohtajan 21.11.2014 tekemän päätökseen liitetyn oikaisuvaatimuksen, kumoaa ja poistaa valituksenalaisen päätöksen, poistaa päätökseen liitetyn valitusosoituksen ja jättää päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta. Perustelu: Kuntalain 91 :n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta. Eduskunnan oikeusasiamiehelle jätettiin kantelu vapputapahtumien järjestelyistä Suomussalmen kunnan torilla vuosina 2013 2016. Kunnanhallitus antoi selvityksen ja lausunnon 4.11.2016 vireille tulleeseen kanteluun (EOAK/5230/2016) kokouksessaan 20.12.2016 183. Kunta on tehnyt Rovaniemen hovioikeuteen valituksen Kainuun käräjäoikeuden päätöksestä (18.5.2015 nro 2046), joka koski etuosto-oikeuden mukaista suoritusvelvollisuutta (Kasarmialue-niminen kiinteistö). Rovaniemen hovioikeus antoi päätöksensä 29.12.2016 (numero 609): Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta. Helsingin hovioikeus antoi tuomiot asfalttikartelliasioissa 20.10.2016. Suomussalmen kunta ja Lemminkäinen Oyj ovat sopineet käsillä olevan riita-asian siten, että molemmat tyytyvät hovioikeuden tuomioon ja sitoutuvat olemaan hakematta siihen miltään osin muutosta korkeimmassa oikeudessa. Henkilöstöä koskevat päätökset (esim. vuosilomat, sairauslomat) tehdään WebTallennus-ohjelmassa. Kukin työntekijä tai työyksikön sihteeri tekee hakemuksen sähköisesti ja lähettää sen esimiehelle päätöksen tekemistä varten. Päätös menee sähköisesti suoraan henkilöstöhallinnon järjestelmään palkanlaskennan perusteeksi. Myös työsopimukset ja virkamääräykset tehdään sähköisillä lomakkeilla WebTallenuksessa. Matkalaskut tehdään sähköisesti M2-matka- ja kuluhallintajärjestelmässä, joka otettiin käyttöön toukokuussa 2015. Matkalaskujen hyväksyntäkierto, maksatus ja kirjanpitoonsiirto tapahtuvat sähköisesti. Talous Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä hoitaa kunnan kirjanpidon yhteistoimintasopimuksen perusteella. Ostolaskut, laskenta- ja rahatoimi sekä henkilöstöhallinto hoidetaan soten tietojärjestelmässä. Näihin järjestelmiin on rakennettu kontrollijärjestelmät, jotka vähentävät virheiden ja mahdollisten vahinkojen määrää. Kunnan omassa toiminnassa tietoturvallisuuden ja tietohallinnon osalta noudatetaan Kainuun soten hyväksymiä tietoturvallisuusperiaatteita. Kunnan vastuualueiden velvollisuutena on varmistua annettujen ja saatujen tietojen oikeellisuudesta ja ajanmukaisuudesta. Vastuualueet raportoivat talousarviossa annettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle kaksi kertaa vuodessa: 1. kerran toukokuussa (tammi-huhtikuu) ja 2. kerran syyskuussa (tammi-elokuu). Syyskuussa on raportoitava myös valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen. Konserniyhtiöt antavat myös vastaavan raportin. Kunnanhallitus on käsitellyt erikseen konserniyhtiöiden tilinpäätökset ja ohjeistaa yhtiökokousedustajat. Tekniset palvelut antaa erilliset selvitykset valmistuneista investoinneista vuosittain. Laskun hyväksyjä vastaa laskun oikeellisuudesta, oikeasta tilimerkinnästä ja siitä, ettei käytettävissä olevaa määrärahaa ylitetä. Hän huolehtii siitä, että laskut ja muut maksutositteet tulevat viivytyksettä hyväksytyiksi ja 24

toimitetaan maksettavaksi niin, etteivät maksut viivästy. Asiatarkastajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö samassa tositteessa. Palkkahallinnosta tulee kuukausittain henkilölistat maksetuista palkoista. Vastuualueiden johtajat tarkistavat palkkalistat omalta osaltaan. Saatavien laskutuksesta, perinnästä ja valvonnasta huolehtii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä yhteistoimintasopimuksen perusteella. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaan kunnanhallitus päättää käteiskassojen perustamisesta, pohjakassasta ja kassavarojen enimmäismäärästä. Kunnanhallitus on päivittänyt käteiskassatilannetta kokouksissaan 1.3.2016 31 ja 20.9.2016 126. Maaliskuusta alkaen talouspäällikkö on koonnut kuukausittain kunnanhallituksen talousraportin, jossa käydään läpi talousarvion toteutumisen lisäksi mm. asukasluku, työttömien määrä, kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta. Talousraportti annetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Yhdistykset maksoivat takaisin kunnan myöntämät työllistämislainat syksyllä 2016. Työllistämisen kuntarahan myöntämistä jatkettiin vuonna 2016. Kuntamaisema Oy:n kanssa solmittiin Maisema-palvelu sopimus (kunnanjohtaja 14.9.2016 29). Maisema-palvelussa kunta saa käyttöönsä vuosijohtamisen työkalun, jonka avulla voidaan laatia talousarvio toiminnan tietojen pohjalta suoriteperusteisesti, ohjata ja seurata talouden ja toiminnan kehittymistä talousarviovuoden aikana palvelukohtaisten tunnuslukujen ja mittareiden avulla. Vuoden 2015 tilinpäätöstiedoilla tehty kuntavertailuanalyysi esiteltiin tammikuussa 2017. Vakuutukset Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuonna 2013. Kunnan työntekijöiden ryhmähenkivakuutus on Kuntien eläkevakuutuksessa, ulkomaan matkojen ryhmämatkavakuutus LähiTapiolassa ja vahingonkorvausvastuuvakuutus vakuutusyhtiö Pohjolassa. Kaikki muut vakuutukset (lakisääteinen tapaturma-, vapaaehtoiset henkilövakuutukset, omaisuus-, liikenne- ja kaskovakuutukset) ovat vakuutusyhtiö If:issä. Vakuutusmeklari Maija Korkala Novum Oy:stä piti lokakuussa vakuutusinfon kunnan vakuutuksista sekä tarkasti ja päivitti kunnan vakuutuskohteet yhdessä teknisen johtajan, kiinteistö- ja talouspäällikön kanssa. Muuta Ohjeita ja sääntöjä on päivitetty ja uusia sääntöjä laadittu muuttuneen lainsäädännön vuoksi seuraavasti: Suomussalmen kunnan sosiaalisen median ohjeet (kunnanhallitus 26.1.2016 4) Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen muutos (kunnanhallitus 19.4.2016 57) Johtavassa ja/tai itsenäisessä asemassa olevat sekä heidän työaikakorvauksensa (kunnanhallitus 19.4.2016 58) Muutos työ-/virkavapaan myöntämiseen lyhyen sairauden perusteella (kunnanhallitus 21.6.2016 99) Suomussalmen kunnan valmiussuunnitelma Osa I (julkinen asiakirja) ja Osa II (ei julkinen asiakirja) (kunnanhallitus 20.12.2016 179) Suomussalmen kunnan tasa-arvosuunnitelma (kunnanhallitus 20.12.2016 180) Suomussalmen kunnan henkilöstön työhyvinvointia lisäävä ja edistävä ohjelma (kunnanhallitus 20.12.2016 182) Hankkeiden hallinnointiohje (johtoryhmä 16.2.2016) Työohje kunnan hallinnoimissa hankkeissa toimiville (täydentää hankkeiden hallinnointiohjetta) (johtoryhmä 3.5.2016) Uusien työpuhelinten hankintaohjeet (johtoryhmä 23.8.2016) Henkilöstölle tiedotetaan muutoksista, uusista ohjeista yms. intrassa, sähköpostilla ja henkilöstöinfoissa. Tiedotusvälineille lähetetään kokousten esityslistat ja kokousten jälkeen ilmoitetaan tehdyt päätökset. Kunta on lisännyt tiedottamista neljännesvuosittaisella TULOSSA-listalla. Jokaisen työntekijän kanssa on pyritty käymään vähintään yksi kehityskeskustelu vuodessa. 25

Henkilöstön tilaa seurataan vuosittaisella henkilöstöraportilla sekä joka toinen vuosi tehtävällä henkilöstökyselyllä. Sopimuksista on vastuualueitten pidettävä luetteloa ja valvottava vuosittain niiden ajantasaisuutta. Sopimusten siirtäminen Dynastyn sopimushallintaan aloitettiin loppuvuodesta 2016 ja se jatkuu vuonna 2017. Kunnanvaltuuston iltakoulu pidettiin kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen 12.4.2016. Iltakoulussa esiteltiin Suomussalmen maahanmuuttajatilannetta (maahanmuuton ohjaaja Heikki Törmälehto), Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanke Kujelmaa (projektipäällikkö Minna Saastamoinen), kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus sekä käytiin läpi elinkeinoasioita (elinkeinoasiamies Hannu Leinonen). Kunnanvaltuustolle on esitelty valtuustoaloitteet vuonna 2015 ja toimenpiteet keskeneräisten aloitteiden osalta 12.4.2016 6 sekä kuntalaisten aloitteet vuonna 2015 ja toimenpiteet keskeneräisten aloitteiden osalta 12.4.2016 7. Sivistyspalveluissa sisäistä valvontaa on toteutettu aiempien vuosien tapaan. Kevään uusien työntekijöiden rekrytointi onnistui varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen saatiin pätevää henkilöstöä (lastenhoitajat, lastentarhanopettajat, opettajat ja rehtorit). Uusien esimiesten perehdyttäminen perusopetuksessa ja lukiossa on menossa. Uudet perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016. Kunnanhallitus toteaa osaltaan, että sisäisen valvonnan ohjeet ovat ajan tasalla. Saatujen selvitysten perusteella kunnan sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja toiminnan turvaamisesta. Säännöksiä, päätöksiä ja määräyksiä on noudatettu. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu oleellisia puutteita tilikaudella. Kunnanhallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomussalmen kunnassa on järjestetty asianmukaisesti. 26

2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset Tuloslaskelma 1000 TP 2016 TP 2015 TP 2014 TP 2013 TP 2012 Toimintatuotot 9 155 8 680 11 057 11 247 11 381 Toimintakulut -64 859-65 847-66 682-66 377-62 762 - josta henkilöstökulut 16 013 16 276 16 458 16 467 15 684 henkilöstökulut prosentteina toimintamenoista 24,69 24,72 24,68 24,81 24,99 Toimintakate -55 704-57 167-55 625-55 130-51 381 Verotulot 26 486 27 383 26 929 25 946 24 145 Valtionosuudet 32 778 32 947 33 528 33 022 30 820 Arvonlisäveron takaisinperintä Rahoitustuotot 444 444 290 1021 886 Rahoituskulut -244-644 -198-256 -247 Vuosikate 3 760 2 963 4 924 4 603 4 223 Poistot käyttöomaisuudesta -3 508-3 220-3 623-4 061-3 876 Satunnaiset tuotot 313 313 2 504 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 565 56 3 805 542 347 Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 9 8 2 0 10 Tilikauden ali- /ylijäämä 574 64 3 807 542 357 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2016 2015 2014 2013 2012 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,1 13,2 16,6 16,9 18,1 Vuosikate-% 5,5 4,3 6,9 6,6 6,4 Vuosikate/poistot % 107,2 92,0 135,9 113,3 109,0 Poisto-% 5,1 4,7 5,1 5,8 5,8 Vuosikate, euroa/asukas 459 355 580 531 479 Asukasmäärä 8 187 8 336 8 486 8 661 8 813 27

Valtuuston vuosille 2014 2016 hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Kunnan ulkoiset toimintatuotot olivat 9,155 milj. euroa, toteutumaprosentti 103,0 %, kasvua edellisestä vuodesta 0,475 milj. euroa (5,5 %). Ulkoiset toimintakulut olivat 64,859 milj. euroa, toteutumaprosentti 96,8 %, laskua edellisestä vuodesta 0,988 milj. euroa (1,5 %). Toimintakate oli 55,704 milj. euroa, toteutumaprosentti 95,9 %. Toimintakate kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 1,433 milj. euroa (2,6 %). Talousarviossa toimintakatetavoite oli 58,100 milj. euroa. Rahoitus Verotulot Verotuloja kertyi 26,486 milj. euroa (toteutuma-aste 99,0 %), 0,269 milj. euroa arvioitua vähemmän. Vuodesta 2015 verotulot laskivat 0,897 milj. euroa (3,3 %). 18911 VEROTULOT Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron t VEROTULOT Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 21 961 187,32 21 784 000,00 21 330 321,50 97,9 453 678,50 2 479 620,36 2 608 000,00 2 593 540,14 99,4 14 459,86 2 942 017,32 2 363 000,00 2 561 781,78 108,4-198 781,78 27 382 825,00 26 755 000,00 26 485 643,42 99,0 269 356,58 Kunnallisveron verotulopohjan kehitys (Lähde: Kuntaliiton ennuste 7.10.2016) Vuosi Verotulopohja 1 000 Muutos % Vero % Verotulo 1 000 2005 94 336 0,8 18,5 17 452 2006 96 748 2,6 19,0 18 382 2007 102 247 5,7 19,0 19 427 2008 105 627 3,3 19,0 20 069 2009 102 786-2,7 19,0 19 529 2010 102 684-0,1 19,5 20 023 2011 104 539 1,8 19,5 20 385 2012 105 471 0,9 19,5 20 567 2013 107 241 1,7 19,5 20 912 2014 108 833 1,5 20,5 22 311 2015* 105 779-2,8 20,5 21 685 2016* 105 790 0 20,5 21 687 28

Kiinteistöverotustiedot Vuosi 2016 Lähde: Vero.fi (23.1.2017) enimmäisvero% kiinteistövero verotusarvo rajat Käyttötarkoitus Vak. rakennukset 0,45 735 775,00 163 505 699,00 0,37-0,80 Muu kuin vak. asuinrakennus 1,00 317 537,00 31 753 636,00 0,80-1,55 Yleinen 0,95 224 291,00 23 609 557,00 0,80-1,55 Yleishyöd. käytössä 0,00 0,00 1 314 603,00 0,00-1,35 Voimalaitosrakennus 3,10 974 335,00 31 430 160,00 0,80-3,10 Maatalouden tuotantorakennus 0,95 33 745,00 3 552 114,00 0,80-1,55 Metsätalouden tuotantorakennus 0,95 3 052,00 250 136,00 0,80-1,55 Rakennukset yhteensä 2 288 735,00 255 415 905,00 Maapohjat Yleinen 0,95 293 910,00 30 937 877,00 0,80-1,55 Yleishyöd. käytössä 0,00 0,00 111 005,00 0,00-1,35 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 8 591,00 286 352,00 1,00-4,00 Maatalouden tuot.rak.rakennuspaikka 0,95 184,00 19 325,00 0,80-1,55 Metsatalouden tuot.rak.rakennuspaikka 0,95 7,00 772,00 0,80-1,55 Maapohja yhteensä 302 692,00 31 355 331,00 Laskennallinen vero yhteensä 2 591 427,00 286 771 236,00 Maksuunpantu vero yhteensä 2 338 009,00 Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi 32,778 milj. euroa (toteutuma-aste 100,2 %), 0,057 milj. euroa arvioitua enemmän. Vuodesta 2016 valtionosuudet laskivat 0,169 milj. euroa (0,5 %). 18921 VALTIONOSUUDET Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR Kunnan peruspalv. vo Verot.per. vo tasaus Opetus- ja kultt. vo VALTIONOSUUDET 27 565 966,00 27 412 000,00 27 476 349,00 100,2-64 349,00 6 193 056,00 6 010 000,00 5 996 788,00 99,8 13 212,00-811 963,00-701 000,00-695 555,00 99,2-5 445,00 32 947 059,00 32 721 000,00 32 777 582,00 100,2-56 582,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot olivat 0,032 milj. euroa ja muut rahoitustuotot 0,412 milj. euroa. Korkokulut olivat 0,166 milj. euroa ja muut rahoituskulut 0,078 milj. euroa. Vuosikate Vuosikate on 3,758 milj. euroa. Vuosikate kattaa poistoista 107,2 %. Asukasta kohti vuosikate on 459 euroa. Poistot Poistoja kirjattiin 3,508 milj. euroa. Talousarviossa poistot olivat 3,663 milj. euroa eli toteutuma-aste oli 95,7 %. 29

Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos on 0,564 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarviossa tilikauden tulos oli 2,099 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulokseen sisältyy Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ylijäämän palautuksia 508 882,97 euroa ja satunnaisia tuloja (Lemminkäinen Oyj maksamat asfalttikartellin korvaukset) 313 340,63 euroa. Rahastojen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 573 130,67 euroa. 2.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut, 1000 euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP 2016 TP 2015 TP 2014 TP 2013 Tulorahoitus Vuosikate 3758 4230 4924 4602 Satunnaiset erät 313 0 2504 0 Korjauserät -80-33 53-279 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -5555-7523 -7658-5802 Rahoitusosuudet investointeihin 40 49 183 510 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 114 58 2392 426 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -1410-3219 2398-543 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -69 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2000 0 3000 1000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1294-1339 -1483-1256 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1000 0 0 0 Oman pääoman muutokset 53 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -5 1-1 -3 Vaihto-omaisuuden muutos 40-40 Pitkäaikaisten saamisten muutokset 224 2164-809 -35 Lyhytaikaisten saamisten muutos -447 0 4-739 Korottomien velkojen muutos -803 509 505-1664 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 699 1 295 1 216-2 697 Kassavarojen muutos -711-1 924 3 614-3 240 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 10 701 11 412 13 337 9 723 Kassavarat 1.1. 11 412 13 336 9 723 12 963 muutos -711-1 924 3 614-3 240 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2016 TP 2015 TP 2014 TP 2013 Toiminnan ja investointien rahavirta, kumulatiivinen viideltä vuodelta -5 943-4 046-1 616-4 336 Investointien tulorahoitus, % 68,1 56,6 65,9 87,0 Lainanhoitokate 2,7 3,0 3,1 3,4 Kassasta maksut/vuosi, 1000 euroa 72021 75353 75453 73692 Kassan riittävyys, pv 54 55 65 48 Asukasmäärä 8187 8336 8486 8661 30

2.3. Lainojen hoito TALOUSARVIOLAINAT Vuonna 2016 talousarviolainaa nostettiin 2,0 milj. ja lyhytaikaista lainaa 1,0 milj. euroa. Lainakanta vuoden lopussa oli 12,764 milj. euroa eli 1 559 euroa asukasta kohti. 1 000 euroa 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lainanotto 604 4 000 1 000 3 000 0 3 000 Lyhennykset -1 125-1 118 1 256-1 483-1 339-1 294 Nettolainanotto -521-2 882 256 1 517-1 339 1 706 Lainakanta 8 254 11 137 10 880 12 397 11 058 12 764 Korot 204 209 147 173 137 165 Hoitokustannukset 1 329 1 327 1 403 1 656 1 476 1 459 Lainojen hoitokate 3,0 3,3 3,4 3,1 3,0 2,7 Lainat euroa/asukas 923 1 264 1 255 1 461 1 327 1 559 2.4. Maksuvalmius Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyydellä päivissä. Suomussalmen kunnan maksuvalmius 31.12.2016 oli 54 päivää. Kassasta maksut olivat yhteensä 72,201 milj. euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 55 päivää ja 75,353 milj. euroa. 2.5. Tulorahoituksen riittävyys Kriisitalous: Mikäli kunnan vuosikate on negatiivinen, luokitellaan kunta kriisikunnaksi. Suomussalmi (1000 euroa) 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosikate 3 814 4 224 4 602 4 924 4 230 3 758 Lainojen lyhennys -1 125-1 118-1 256-1 483-1 339-1 294 Poistot -3 416-3 876-4 061-3 623-3 220-3 508 Jäämä -727-770 -715-182 -329-1 044 31

3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2016 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 63 398 026,00 61 355 604,21 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 902,78 31 439,86 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet 53 149 786,13 51 145 892,11 Maa- ja vesialueet 6 393 574,51 6 382 490,23 Rakennukset 34 914 944,34 34 544 350,72 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 550 493,55 8 552 112,84 Koneet ja kalusto 870 198,61 671 088,94 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset 2 420 575,12 995 849,38 hankinnat Sijoitukset 10 247 337,09 10 178 272,24 Osakkeet ja osuudet 9 295 429,96 9 295 429,96 Joukkovelkakirjasaamiset Lainasaamiset 882 842,28 882 842,28 Muut saamiset 69 064,85 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0,00 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT 13 766 803,94 14 294 458,64 Vaihto-omaisuus 0,00 40 000,00 Saamiset 3 065 386,96 2 842 184,89 Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 438 596,34 553 843,28 Lainasaamiset 771 381,28 880 130,80 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 1 855 409,34 1 408 210,81 Myyntisaamiset 696 347,92 776 928,10 Lainasaamiset 4 000,00 0,00 Muut saamiset 279 100,41 378 261,81 Siirtosaamiset 875 961,01 253 020,90 Rahoitusarvopaperit 9 721 702,95 9 325 278,45 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 9 721 702,95 9 325 278,45 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 979 714,03 2 086 995,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ 77 164 829,94 75 650 062,85 32

2016 2015 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 59 641 146,39 59 024 604,67 Peruspääoma 37 223 659,06 37 223 659,06 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut omat rahastot 4 304 602,12 4 313 916,26 Edellisten tilikausien yli- alijäämä 17 539 754,54 16 468 721,60 Tilikauden yli- alijäämä 573 130,67 1 018 307,75 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 27 794,10 32 358,06 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lahjoitusrahastojen pääomat 27 794,10 32 358,06 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA 17 495 889,45 16 593 100,12 Pitkäaikainen 11 499 458,73 10 762 941,09 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 136 050,00 9 311 898,00 Lainat julkisyhteisöiltä 601 983,56 719 932,17 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 761 425,17 731 110,92 Siirtovelat Lyhytaikainen 5 996 430,72 5 830 159,03 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 909 182,00 909 182,00 Lainat julkisyhteisöiltä 117 948,65 117 948,64 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00 Saadut ennakot 67 959,01 98 290,69 Ostovelat 1 712 200,88 1 655 011,27 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 223 911,69 211 788,35 Siirtovelat 1 965 228,49 2 837 938,08 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 77 164 829,94 75 650 062,85 TUNNUSLUVUT: 2016 2015 Omavaraisuusaste, % 77 % 78 % Rahoitusvarallisuus euroa/asukas -447-269 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 25 % 24 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 18113 17487 Kertynyt yli-/alijäämä,. /asukas 2212 2098 Lainat, euroa /asukas 1 559 1 327 Lainakanta 31.12., 1000 euroa 12 764 11 058 Lainasaamiset 31.12., 1000 euroa 69 0 Asukasmäärä 8187 8336 33

4. KOKONAISTULOT JA MENOT 2016 2015 2016 2015 TULOT (ulkoiset) 1 000 e % 1 000 e % MENOT (ulkoiset) 1 000 e % 1 000 e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 9 155 13 8 680 12 Toimintakulut 64 859 90 65 847 87 Verotulot 26 486 37 27 383 39 -valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 Valtionosuudet 32 778 45 32 947 47 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 0 0 Korkotuotot 32 0 28 0 Korkomenot 166 0 137 0 Muut rahoitustuotot 412 1 1 683 2 Muut rahoituskulut 78 0 507 1 Satunnaiset tulot 313 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -80 0-33 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 0 Investoinnit 0 0 Investoinnit 0 0 Rahoitusosuudet investointeihin 40 0 49 0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 5 555 8 7 523 10 Käyttöomaisuuden myyntitulot 114 0 58 0 0 0 0 0 0 0 Rahoitustoiminta 0 0 Rahoitustoiminta 0 0 Antolainojen vähennykset 0 0 0 0 Antolainojen lisäykset 69 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 3 0 0 Pitkäaik.lainojen vähennys 1 294 2 1 339 2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1 000 1 0 Lyhyt aik.lainojen vähennys 0 0 0 0 Oman pääoman lisäykset 53 0 0 Oman pääoman vähennykset 0 0 0 0 TULOT YHTEENSÄ 72 303 100 70 795 100 MENOT YHTEENSÄ 72 021 100 75 353 100 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt: omistus- Kiinteistö- ja Asuntoyhtiöt: osuus Yhdistelty Ei yhdistelty Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku 72 % x Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival 100 % x Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas 100 % x Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot 100 % x Suomussalmen Energia Oy 100 % x Asunto Oy Mäntyrinne 18,4 % x Kuntayhtymät: Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 12,40 % x Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, pelkkä sote 12,84 % x Kainuun liitto -kuntayhtymä 11,90 % x Kv 29.1.2008 6 hyväksynyt uudet konserniohjeet, jotka tulivat voimaan 1.3.2008. 34

5.2. Konsernin toiminnan ohjaus Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan (emoyhteisö) sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Tytäryhteisö on yhteisö, jossa emoyhtiöllä on määräämisvalta. Osakkuusyhteisö on yhteisö, jonka äänivallasta konsernin emoyrityksellä on 20 50 prosentin osuus suoraan tai välillisesti. Kuntayhtymä yhdistellään aina kunnan konsernitilinpäätökseen riippumatta siitä, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Suomussalmen kunnan konserniin kuului vuoden 2015 lopussa kuusi tytäryhteisöä. Kaukolämpölaitosliiketoiminta yhtiöitettiin 31.12.2014 Suomussalmen Energia Oy:ksi. Konsernitilipäätökseen on tytäryhteisöjen lisäksi yhdistetty kolme kuntayhtymää, joissa kunta on jäsenenä. Kunnan konserniohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä on toteutettu kunnanhallitukseen nähden yhteisön hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kunnan tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet neljännesvuosittain kunnanhallitukselle ja valtuustolle toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntayhtymät Kainuun hallintokokeilu päättyi 31.12.2012. Kainuun kunnat perustivat 1.1.2013 alkaen maakunnan liiton tehtäviä varten Kainuun liitto -kuntayhtymän ja sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Kainuun liitto -kuntayhtymä Perussopimuksen mukaan yhtymävaltuustoon kuuluu 37 jäsentä. Suomussalmen kunta valitsee maakuntavaltuustoon 4 jäsentä. Maakuntavaltuuston jäsenet Suomussalmelta ovat 2013 2016 Jäsen Pentti Moilanen Erja Helttunen Merja-Liisa Seppänen Yrjö Puurunen Varajäsen Keijo Mulari Vuokko Hiltunen Marja-Liisa Holappa Reijo Pyykkönen Maakuntahallitukseen kuuluu 13 jäsentä ja kustakin jäsenkunnasta valitaan vähintään yksi jäsen. Jäsen Raija Hekkala Varajäsen Tuovi Kemppainen Kuntayhtymä neuvottelee kunkin kunnan kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, edunvalvonnasta, yleisestä kehittämisestä ja muista kuntayhtymälle kuuluvista tehtävistä. Neuvottelut on käytävä kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Perussopimuksen mukaan yhtymävaltuustoon kuuluu 37 jäsentä. Suomussalmen kunta valitsee yhtymävaltuustoon 4 jäsentä. Yhtymävaltuuston jäsenet Suomussalmelta ovat 2013 2016 35

Jäsen Lauri Moilanen Riitta Kettunen Veijo Holappa Heikki Nilkku Varajäsen Jarmo Pulkka Jonna Seppänen Veikko Timonen Jukka Pekka Alanko Yhtymähallitukseen kuuluu 13 jäsentä ja kustakin jäsenkunnasta valitaan vähintään yksi jäsen. Jäsen Pirjo Heikkinen Juhani Seppänen Varajäsen Eila Jokelainen-Keränen Kimmo Laine Kuntayhtymä neuvottelee kunkin kunnan kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, edunvalvonnasta, yleisestä kehittämisestä ja muista kuntayhtymälle kuuluvista tehtävistä. Neuvottelut on käytävä kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän jäseneksi Suomussalmen kunta on liittynyt 1.1.2005 alkaen. Yhtymähallituksen jäsenmäärä on seitsemän (7) ja toimikausi kaksi (2) vuotta. Kajaanilla, Sotkamolla, Kuhmolla ja Suomussalmella on pysyvät hallituspaikat. Hyrynsalmella, Puolangalla ja Ristijärvellä on yksi yhteinen kiertävä paikka. Paltamolla ja Vaalalla on samoin yksi yhteinen kiertävä paikka. Kiertävät paikat vaihtuvat hallituskausittain. Yhtymähallituksen jäsen Suomussalmelta on 2015 2016 Jäsen Niina J Kinnunen Varajäsen Riitta Kyllönen 36

TOIMINNALLISET TAVOITTEET Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot Visio 2016 Arvot Missio Kyllä se hyvejää Asiakaslähtöisyys, tasapuolisuus, yhteistyö ja kehittäminen Asuntoja eri-ikäisille kaikissa elämäntilanteissa Toimintalinjat 2016 Tyhjäksi ja tarpeettomaksi jäävän asuntokannan käyttötarkoituksen muuttaminen tai myyminen mahdollisuuksien mukaan huomioiden olemassa olevat säännökset ja määräykset. AVAINTULOKSET Asiakasnäkökulma ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO TOTEUMA 1 12 kk 1. Asukasdemokratia 2. Asukasviihtyvyys 3. Asuinympäristön viihtyvyys Prosessinäkökulma Asukaskyselyt Hyvä asukastyytyväisyys Asukasdemokratia kokoukset on pidetty. Piha-alueiden ja julkisivujen korjauksia on tehty. 1. Olemassa olevat resurssit otetaan tehokkaaseen käyttöön. Kehityskeskustelut ja asukastyytyväisyys kyselyt Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät 2. Asuntojen peruskorjauksista huolehtiminen Eurot/korjaukset PT-suunnitelman toteutuminen PT-suunnitelma tavoitteiden toteutuminen Peruskorjauksia tehty ja kattoja uusittu. Talouden näkökulma 1. Käyttöasteen parantaminen 2. Maksuvalmius 3. Vuokrasaatavat 4. Kannattavuus 5. Vakavaraisuus Henkilöstönäkökulma Nykyinen käyttöaste >90,00 % Kassan riittävyys pv. Vuokrasaatavat liikevaihdosta Tilinpäätös Tilinpäätös Käyttöaste yli 90 % 90 päivää Vuokrasaatavat < 2 % liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuot. 3 % Omavaraisuusaste 8 % Käyttöaste 86,63 Kassa 95 pv 1,00 % 3,67 % ( ROCE ) 36,9 % 1. Henkilöstön riittävyys ja osaaminen 2. Työhyvinvointi Kehityskeskustelut ja vuorovaikutus, henkilöstön määrä, koulutus Sairauspoissaolot Henkilöstön työolojen parantuminen Terveet ja tyytyväiset työntekijät Henkilöstön kuukausikokoukset ja tiimityöskentely. Sairauspoissaolot 0 pv Toiminta: Yhtiön toimintaa ja tehtäväjakoa päivitettiin henkilöstön vähenemisen vuoksi vuoden 2016 aikana. Vastuuhenkilö: Leena Kela puh 044 777 4000 email. leena.kela@suomussalmi.fi 37

Tilinpäätös 31.12.2016 KIINTEISTÖ OY SUOMUSSALMEN VUOKRATALOT TP 2015 TP 2016 TA 2016 TOT% TA 2017 Tuloslaskelma Vuokraustoimen liikevaihto 2 554 180 2 503 344 2 608 616 96 2 532 770 Muut kiinteistön tuotot 51 284 59 770 56 209 106 44 891 Liikevaihto yhteensä 2 605 464 2 563 114 2 664 825 96 2 577 661 Henkilöstökulut -290 310-210 715-223 535 94-159 177 Poistot -431 823-409 945-409 169 100-389 360 Arvonalentumiset 0-101 353 0 0 Muut kulut -1 391 154-1 424 398-1 518 714 94-1 513 863 Liikevoitto 492 177 416 703 513 407 81 515 261 Rahoitustuotot 6 279 5 939 7 400 80 5 300 Rahoituskulut -119 845-104 357-108 984 96-93 821 Varausten lisäys/vähennys -378 600-318 280-411 823 77-426 740 Tilikauden tulos 11 5 0 0 Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 10 351 629 9 843 431 9 942 460 9 454 071 Vaihtuvat vastaavat Vuokrasaamiset 27 434 19 508 30 000 20 000 Muut saamiset 44 742 18 157 20 000 20 000 Rahat ja pankkisaam. 673 564 669 350 699 997 727 447 11 097 369 10 550 446 10 692 457 10 221 518 Vastattavaa Oma pääoma 1 254 372 1 254 377 1 254 372 1 254 377 Vapaaeht. varaukset 2 697 680 3 015 960 3 109 503 3 442 700 Vieras pääoma pitkäaik. 5 992 893 5 191 650 5 188 755 4 432 395 Vieras pääoma lyhytaik. 1 152 424 1 088 459 1 139 827 1 092 046 11 097 369 10 550 446 10 692 457 10 221 518 Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 10 756 488 10 351 629 10 351 629 9 843 431 Lisäykset/vähennykset 26 964 3 100 0 0 Poistot EVL -431 823-409 945-409 169-389 360 Arvonalentumiset 0-101 353 0 0 Arvo 31.12. 10 351 629 9 843 431 9 942 460 9 454 071 Lainojen lyhennykset 786 729 816 747 816 746 100 801 242 Tunnusluvut Käyttöaste % 90 86,6 90 88,8 Keskineliövuokra eur 8,61 8,77 8,77 8,81 Lainat eur/asm² 265 234 234 205 Maksuvalmius, QR 0,7 0,7 1 0,7 Omavaraisuusaste 32,4 36,9 32 36 Henkilöstön määrä 5,5 4 4 3 Hlöstökulut eur/hlö 51 726 52 678 55 883 53 059 Asuntoja yhteensä 480 kpl Pinta-ala asm² 25 650,5 v. 2016 Asuntoja yhteensä 473 kpl Pinta-ala asm² 25 311,5 v. 2017 Suomussalmi 21.2.2017 Leena Kela 38

Tilinpäätös 31.12.2016 Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas Säröskuja 1 TP 2015 TP 2016 TA 2016 TOT % TA 2017 Tuloslaskelma Kiinteistön hoito/pääomatuotot 80 625 80 271 79 585 101 79 585 Kiinteistön pääomamenot -44 836-44 895-44 895 100-45 007 Kiinteistön hoitokulut -34 846-28 880-34 690 83-34 578 Hoitokate 943 6 496 0 0 Poistot -492-2 997 0 0 Rahoituskulut/tuotot Tilikauden tulos 4 0 0 0 455 3 499 0 0 Kiinteistön pääomatuotot sisältyvät yhtiön asukkailta perimiin vuokriin ja ne kattavat kunnan yhtiöltä perimät Valtiokonttorin lainan hoitokulut. Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 618 514 615 517 618 515 615 517 Vaihtuvat vastaavat Saamiset 2 845 1 514 2 500 2 000 Rahat ja pankkis. 17 843 25 069 18 008 25 000 639 202 642 100 639 023 642 517 Vastattavaa Oma pääoma 618 023 621 522 618 023 621 522 Lyhytaikainen vieras pääoma 21 179 20 578 21 000 20 995 639 202 642 100 639 023 642 517 Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 619 006 618 514 618 514 615 517 Lisäys/vähennys 0 0 0 Poistot -492-2 997 0 0 Arvo 31.12. 618 514 615 517 618 514 615 517 Tunnusluvut Vuokra 1.1.-29.2.16 10,00 eur/asm² 1.1.-28.2.17 10,00 eur/asm² 1.3.-31.12.16 10,00 eur/asm² 1.3.-31.12.17 10,00 eur/asm² Käyttöaste % 100 100 100 100 Asuntoja yhteensä 10 kpl Lainat 31.12.2016 Suomussalmen kunta Pinta-ala 620 asm² 244 035 eur 393,60 eur/asm² Lainat: Suomussalmen kunnan taseessa oleva Valtiokonttorin laina, joka on myönnetty Suomussalmen kunnalle tämän yhtiön osakkeiden ostamista varten. Lainaa jäljellä 244 035 eur 31.12.2016. Suomussalmi 21.2.2017 Leena Kela 39

Tilinpäätös 31.12.2016 Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku Pitämänkatu 1 TP 2015 TP 2016 TA 2016 TOT % TA 2017 Tuloslaskelma Kiinteistön tuotot 38 574 41 958 43 020 98 41 620 Kiinteistön hoitokulut -58 122-47 836-47 295 101-41 620 Hoitokate -19 548-5 878-4 275 137 0 Poistot 0 0 0 0 Rahoitustuotot 0 0 0 0 Tilikauden tulos -19 548-5 878-4 275 0 Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 791 342 791 342 791 342 791 342 Vaihtuvat vastaavat Saamiset 1 202 3 170 1 000 2 000 Rahat ja pankkis. 13 989 5 792 9 946 7 343 806 533 800 304 802 288 800 685 Vastattavaa Oma pääoma 804 063 798 185 799 788 798 185 Lyhytaikainen vieraspääoma 2 470 2 119 2 500 2 500 806 533 800 304 802 288 800 685 Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 791 342 791 342 791 342 791 342 Poistot 0 0 0 0 Arvo 31.12. 791 342 791 342 791 342 791 342 Tunnusluvut Vastike 1.1.-29.2.16 0,27 /osake 1.1.-28.2.17 0,30 /osake 1.3.-31.12.16 0,30 /osake 1.3.-31.12.17 0,28 /osake Käyttöaste % 100 100 100 100 Asuntoja yhteensä 10 kpl Pinta-ala 763 asm² Asunnot Suomussalmen kunta 7 kpl Pinta-ala 545 asm² Lainat 31.12.2016 Suomussalmen kunta 199 081 eur 365,29 eur/asm² Lainat: Suomussalmen kunnan taseessa oleva Valtiokonttorin laina, joka on myönnetty Suomussalmen kunnalle tämän yhtiön osakkeiden ostamista varten. Lainaa jäljellä 199081 eur 31.12.2016. Suomussalmi 21.2.2017 Leena Kela 40

Tilinpäätös 31.12.2016 Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival Jäniksenpolku 22 TP 2015 TP 2016 TA 2016 TOT% TA 2017 Kiinteistön hoito/pääomatuotot 44 597 45 346 45 776 99 45 957 Kiinteistön pääomamenot -21 934-21 963-21 963 100-22 018 Kiinteistön hoitokulut -25 422-26 395-23 813 111-23 939 Hoitokate -2 759-3 012 0 0 Poistot 0 0 0 0 Rahoitustuotot Tilikauden tulos 147 0 0 0-2 612-3 012 0 0 Kiinteistön pääomatuotot sisältyvät yhtiön asukkailta perimiin vuokriin ja ne kattavat kunnan yhtiöltä perimät Valtiokonttorin lainan hoitokulut. Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 387 172 387 172 387 172 387 172 Vaihtuvat vastaavat Saamiset 915 31 900 100 Rahat ja pankkis. 26 682 24 319 27 028 24 816 414 769 411 522 415 100 412 088 Vastattavaa Oma pääoma 404 100 401 088 404 100 401 088 La vieras pääoma 10 669 10 434 11 000 11 000 414 769 411 522 415 100 412 088 Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 387 172 387 172 387 172 387 172 Poistot 0 0 0 0 Arvo 31.12. 387 172 387 172 387 172 387 172 Tunnusluvut Vuokra 1.1.-29.2.16 9,39 eur/asm² 1.1.-28.2.17 9,64 eur/asm² 1.3.-31.12.16 9,64 eur/asm² 1.3.-31.12.17 9,64 eur/asm² Käyttöaste % 100 100 100 100 Asuntoja yhteensä 6 kpl Pinta-ala 362 asm² Lainat 31.12.2016 Suomussalmen kunta 122 950 eur 339,64 eur/asm² Laina: Suomussalmen kunnan taseessa oleva Valtiokonttorin laina, joka on myönnetty Suomussalmen kunnalle tämän yhtiön osakkeiden ostamista varten. Lainaa jäljellä 122 950 eur 31.12.2016 Suomussalmi 21.2.2017 Leena Kela 41

Tilinpäätös 31.12.2016 Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas Säröskuja 2 TP 2015 TP 2016 TA 2016 TOT% TA 2017 Tuloslaskelma Kiinteistön tuotot 80 976 80 899 80 106 101 80 106 Kiinteistön hoitokulut -32 679-31 088-36 271 86-36 161 Hoitokate 48 297 49 811 43 835 114 43 945 Poistot -18 592-17 574-17 574 100-16 664 Rahoitustuotot 0 0 0 0 Rahoituskulut -10 557-6 632-8 115 82-5 607 Varausten muutos -19 140-25 600-18 146 141-21 674 Tilikauden tulos 8 5 0 0 Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 439 629 422 055 422 055 405 391 Vaihtuvat vastaavat Saamiset 2 719 1 280 2 700 1 500 Rahat ja pankkis. 61 824 67 698 61 843 67 477 504 172 491 033 486 598 474 368 Vastattavaa Oma pääoma 8 459 8 464 8 459 8 464 Vapaaeht.varaukset 19 140 44 740 37 286 66 414 Vieras pääoma 476 573 437 829 440 853 399 490 504 172 491 033 486 598 474 368 Käyttöomaisuus ja sijoitukset Arvo 1.1. 458 221 439 629 439 629 422 055 Poistot -18 592-17 574-17 574-16 664 Arvo 31.12. 439 629 422 055 422 055 405 391 Tunnusluvut Vuokra 1.1.-29.2.16 9,22 eur/asm² 1.1.-28.2.17 9,22 eur/asm² 1.3.-31.12.16 9,22 eur/asm²1.3.-31.12.17 9,22 eur/asm² Käyttöaste % 100 100 100 100 Asuntoja yhteensä 14 kpl Pinta-ala 670,5 asm² Lainat 31.12.2016 Valtiokonttori Suomussalmen kunta 412 874 eur 15 977 eur 639,60 eur/asm² Suomussalmi 21.2.2017 Leena Kela 42

Kunnan taseessa olevat lainat Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot 2016 2015 As Oy Suomussalmen Hirvikangas Saldo 31.12.15 283 855,34 Saldo 31.12.14 321 455,37 Lainan hoitokulut sisältyvät asukkaiden vuokriin Lyhennykset 39 820,06 Lyhennykset 37 600,03 Korot 5 075,22 Korot 7 117,09 Saldo 31.12.16 244 035,28 Saldo 31.12.15 283 855,34 Lainan hoitamiseen liittyvä rahoitusvastike 44 895,28 44 835,88 Velkana as oy:n taseessa kunnalle 31.12.2016 14 965,08 31.12.2015 14 965,08 As Oy Suomussalmen Ämmäntaival Saldo 31.12.15 142 365,85 Saldo 31.12.14 160 681,66 Lainan hoitokulut sisältyvät asukkaiden vuokriin Lyhennykset 19 415,81 Lyhennykset 18 315,81 Korot 2 547,37 Korot 3 560,23 Saldo 31.12.16 122 950,04 Saldo 31.12.15 142 365,85 Lainan hoitamiseen liittyvä rahoitusvastike 21 963,18 21 934,16 Velkana as oy:n taseessa kunnalle 31.12.2016 7 321,08 31.12.2015 7 321,08 Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt KIINTEISTÖ OY SUOMUSSALMEN VUOKRATALOT TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Yleistä Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot on Suomussalmen kunnan omistama kiinteistöosakeyhtiö. Yhtiön toimiala on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä, ostaa ja vuokrata alueita ja rakennuksia sekä antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneita. Kulunut tilikausi on yhtiön kahdeskymmenes. Kilpailu asuntomarkkinoilla on ollut edelleen vilkasta. Asuntolainojen alhainen korkotaso piti omistusasuntojen kysynnän korkealla vähentäen vuokra-asuntojen kysyntää. Vuokra-asuntojen markkinointiin panostettiin koko toimialalla entistä enemmän. Haasteellisesta toiminta ympäristöstä huolimatta yhtiön toiminnallinen ja taloudellinen tulos ovat toteutuneet suunnitellusti. Yhtiön toimintaan vaikuttava lainsäädäntö Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot noudattaa toiminnassaan mm. osakeyhtiölakia, aravalakia ja aravaasetusta sekä lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukasvalinnoissa noudatetaan valtioneuvoston päätöksiä ja ympäristöministeriön ohjeita. Asuntokannan vuokranmääritys tapahtuu omakustannusperiaatteen mukaisesti, jolloin vuokratuloilla katetaan rakentamisesta ja korjaamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä hyvän kiinteistönpidon edellyttämät hoitokulut. Asumispalveluiden hyvän hinta ja laatusuhteen ylläpitäminen on yhtiön toiminnan pääperiaate. Henkilöstö Palveluksessamme oli 4 vakinaista työntekijää. Kaksi henkilöä on toimistotyössä ja vuosikorjauksia ja pihaalueiden kunnossapitoa varten on ollut palkattuna yksi rakennusmies 30.6.2016 asti. Samalla henkilökunnalla olemme hoitaneet myös viiden erillisen yhtiön isännöintipalvelut. Toimitusjohtaja Pertti Rönkkö jäi eläkkeelle 30.6.2016 ja toimistopäällikkö Leena Kela siirtyi toimitusjohtajaksi 1.7.2016 alkaen. Yhtiön hallitus Yhtiön hallitukseen ovat toimintavuoden aikana kuuluneet: Varsinaiset jäsenet 1.1.- 31.12.2016 Timo Säkkinen puheenjohtaja Martti Seppänen varapuheenjohtaja Jukka-Pekka Alanko 43

Merja-Liisa Seppänen Erja Helttunen asukasjäsenet 1.1. 31.12.2016 Matti Moilanen Kalle Rinkinen varalla Vuokko Hiltunen Marja-Liisa Holappa Yhtiökokousedustaja Mikko Juntunen Suomussalmen kunta, varalla Veijo Holappa Suomussalmen kunta. Tilintarkastajat Finnpartners BDO Oy ja vastuunalaisena tarkastaja KHT, JHT Tiina Mikkonen-Brännkärr. Yhtiön osakepääoma Yhtiön osakepääoma 1 181 500,85 euroa. Kaikki osakkeet 7.024.885 kpl nimellisarvoltaan 0,1681euroa. Koko osakekannan omistaa Suomussalmen kunta. Toiminimen kirjoitusoikeus Toiminimen kirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla yksin ja kahdella hallituksen jäsenellä yhdessä. Vakuutukset Yhtiöllä on kiinteistöjen täysarvovakuutukset IF - Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Taustaa Yhtiö on hakeutunut vapaaehtoiseen yrityssaneeraukseen Valtiokonttorin yhtenäis- ja vuosimaksulainojen osalta 2001 alkaen. Suurin vaikutus oli Valtiokonttorin lainojen koron aleneminen 2 prosenttiin ja lisäksi yhtiö on saanut vapautusta Suomussalmen kunnan myöntämien tertiäärilainojen koroista 1999 alkaen. Yrityssaneerauspäätöstä tarkistettiin 2.6.2016 ja seuraavan kerran saneerausohjelmaa tarkistetaan vuonna 2019 vuoden 2018 tilinpäätöksen valmistuttua. Yhtiön lainoista 76 % on Valtiokonttorilta, ne tulevat loppuun maksetuiksi 2023. Muiden pankkilainojen takaisin maksuaika vaihtelee 2017 2024. Tammikuussa 2014 koipussiin laitetut Hakakatu 1 kerrostalon 29 asuntoa kunnostettiin pakolaisten vastaanottotilaksi marraskuussa 2015. Se odottaa edelleen asukkaita. Vuokratalot on vastannut 1.1.2015 alkaen kunnan suoraan omistamien asuntojen vuokrauksesta ja ostanut kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut Suomussalmen kunnan teknisiltä palveluilta omakustannushintaan. Suomussalmen Energia Oy:n taloushallinnon hoito tuli yhtiön hoidettavaksi 1.1.2015 alkaen. Liikevaihto ja talous Yhtiön vuokraustoiminnan liikevaihto oli 2 503 344,47 euroa se oli 50 835,86 euroa pienempi kuin edellisellä tilikaudella. Muut liiketoiminnan tuotot olivat 59 770,41 euroa. Käyttöaste oli 86,63 %. Korjauksiin toimintavuoden aikana on käytetty 271 334,14 euroa johon ei sisälly korjausmiehen palkkakuluja. Huoneistokorjaukset tehtiin alkuvuonna oman rakennusmiehen ja Suomussalmen kunnan korjausmiesten sekä ulkopuolisten urakoitsijoiden tekeminä. 44

Merkittävimpiä korjauskohteita olivat Lehtolantie 2 ja Rantakatu 7 vesikattojen uusiminen. Akonkatu 2 julkisivujen korjausta jatkettiin sekä tehtiin peruskorjaukset D talon neljään kolmioon. Retriikantie 1 asuntojen peruskorjauksia jatkettiin. Käenkuja 2 B 11 ja Metsärinteentie 2 C 13 rivitaloasunnoissa oli palovahingot, jotka korjautettiin ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Tilikaudella suunnitelman mukaan tehdyt poistot olivat 409 944,96 euroa ja Varisahontie 1 rivitalosta tehtiin 101 353,79 euron arvonalentumiskirjaus. Yhtiössä on varauduttu tuleviin korjauksiin tekemällä asuintalovarausta 3 015 960,00 euroa. Tilikauden varausten muutos oli 318 280,00 euroa. Yhtiön taloudellinen tilanne tulee pitkälti riippumaan käyttöasteesta ja myös vuokrasaatavien ja luottotappioiden kehityksestä. Tilikauden aikana keskineliövuokraksi budjetoitiin 8,77 /kk/jm². Vuokra- ja käyttökorvaussaatavia oli 31.12.2016 yhteensä 19 507,72 euroa. Luottotappioihin kirjattiin kaikki yli vuoden perinnässä olleet saatavat 3 262,74 euroa. Käyttöastetavoitteemme vuodelle 2016 oli 90 %. Yhtiö on jatkanut avointa keskustelua eri valtakunnallisten tahojen kanssa tyhjäkäynnin vähentämiseksi. Toiminnan keskeisimmät tunnusluvut Laajuustiedot Huoneistoalat 2010 2015 Tilavuus 2010-2016 31.12.2011 27465,0 asm² 31.12.2011 103590 rm³ 31.12.2012 27465,0 asm² 31.12.2012 103590 rm³ 31.12.2013 27465,0 asm² 31.12.2012 103590 rm³ 31.12.2014 25658,0 asm² 31.12.2014 100281 rm³ 31.12.2015 25658,0 asm² 31.12.2015 100281 rm³ 31.12.2016 25658,0 asm² 31.12.2016 100281 rm³ Tunnusluvut 2013 2014 2015 2016 Käyttöaste taloudellinen % Lainat /asm² Quick ratio/ norm Quick ratio/ arav Omavaraisuusaste norm. Omavaraisuusaste arava VPO takaisinmaksuaika Sijoitetun pääoman tuotto 87,74 304 0,7 1,9 23,8 33,4 10,9 3,87 90,63 90,00 86,63 296 265 234 0,7 0,7 0,7 2,2 2,3 2,6 28,1 32,4 36,9 37,8 42,7 48,0 9,6 8,4 7,2 4,28 4,15 3,67 Kulutus 2012 2014 2015 2016 Lämpö Mwh/m³ 52,14 50,94 52,28 54,71 Vesi m³ / vrk 73,34 66,86 64,56 65,70 Sähkö kwh /m³ 3,50 3,53 3,65 3,51 45

Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Varisahontie 1 Näljängässä olevat rivitalot on päätetty myydä ja kauppa tehdään niistä helmikuussa. Tyhjillään oleva Pappilantie 2 Juntusrannassa oleva rivitalo on myös laitettu myyntiin. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yhtiön asuntojen kysyntä tulee tulevaisuudessakin painottumaan pieniin keskustanalueella sijaitseviin asuntoihin. Vuokra-asuntojen tarjonta ylittää varsinkin Taivalalasella ja sivukylillä kysynnän ja näin ollen asukkailla on aidosti varaa valita myös asuinalueensa ja vuokra-asuntonsa. Asukasvaihtuvuuden kasvu on noussut yhdeksi suurimmista riskeistä yhtiöllemme. Yhtiömme toiminta keskittyy edelleen olemassa olevan asuntokannan käyttöasteen parantamiseen ja asuntojen kunnostamiseen sekä peruskorjaamiseen. Keskeisin tavoitteemme on miellyttävämpi asuinympäristö ja tyytyväisemmät asukkaat. Tuloksen käyttäminen Hallitus esittää, että tilikauden voitto 4,99 euroa kirjataan yhtiön vapaaseen pääomaan edellisten tilikausien voitto- ja tappiotilille. SUOMUSSALMEN ENERGIA Tilinpäätös 31.12.2016 SUOMUSSALMEN ENERGIA OY TP 2015 TP 2016 TA 2016 TOT% TA 2017 Tuloslaskelma Liikevaihto 2 573 250 2 637 091 2 770 870 95 2 738 946 Liiketoiminnan muut tuotot 370 325 0 200 Ostot -1 430 994-1 460 580-1 585 000 92-1 506 000 Ulkopuoliset palvelut -63 220-58 693-60 000 98-60 000 Henkilöstökulut -319 441-270 474-254 448 106-252 058 Poistot -356 526-363 961-362 261 100-387 746 Liiketoiminnan muut kulut -171 388-157 414-150 000 105-156 860 Liikevoitto 232 051 326 294 359 161 91 376 482 Rahoitustuotot 554 988 600 165 600 Rahoituskulut -15 013-17 408-19 016 92-19 465 Poistoeron muutos 0-309 820 0 0 Tuloverot -43 516 0-68 149 0-71 523 Tilikauden tulos 174 076 54 272 596 0 286 094 Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 4 456 175 4 165 551 4 199 291 4 239 168 Vaihtuvat vastaavat Myyntisaamiset 261 816 280 125 500 000 280 000 Saamiset konserni 261 729 306 331 300 000 Muut saamiset 20 033 73 534 20 000 Rahat ja pankkisaam. 1 052 481 1 497 173 1 363 332 1 824 881 6 052 234 6 322 714 6 062 623 6 664 049 Vastattavaa Oma pääoma 4 677 807 4 677 861 4 607 538 4 963 955 Kertynyt poistoero 0 309 820 0 309 820 Vieras pääoma pa konserni 802 725 819 065 985 085 819 065 Vieras pääoma pa muut 171 209 171 209 171 209 Vieras pääoma lyhytaik. 400 493 344 759 470 000 400 000 6 052 234 6 322 714 6 062 623 6 664 049 Käyttöomaisuus Arvo 1.1. 4 738 815 4 456 175 4 456 175 4 165 551 Lisäykset 73 886 73 337 533 000 Poistot -356 526-363 961-362 261-387 746 Arvo 31.12. 4 456 175 4 165 551 4 093 914 4 310 805 Suomussalmi 21.2.2017 Antti Westersund 46

SUOMUSSALMEN ENERGIA OY TOIMINTAKERTOMUS 2016 Yleistä Suomussalmen Energia Oy on Suomussalmen kunnan omistama yhtiö, jonka toimiala on sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, sekä jäähdytysliiketoiminta. Kunta perusti Suomussalmen Energia Oy:n vuoden 2014 lopussa, joten kulunut tilikausi oli yhtiön toinen. Suomussalmen Energia Oy:lle siirtyi kunnan teknisten palvelujen toimintana ollut kaukolämpöliiketoiminta. Kunnan osakepääoma 100 000 euroa maksettiin apporttiomaisuudella. Apporttiomaisuus koostuu Suomussalmen kunnan kaukolämpölaitoksen omaisuudesta, jonka arvoksi luovutushetkellä arvioitiin 4 538 598 euroa. Yhtiön perustamiseen vaikutti merkittävästi uudistunut kilpailulainsäädäntö, jonka perusteella liiketoiminnan jatkaminen osana kunnan omaa toimintaa ei ollut enää mahdollista. Yhtiön toimintaan vaikuttava lainsäädäntö Suomussalmen Energia Oy noudattaa toiminnassaan osakeyhtiölakia, sekä päästökauppalakia. Sopimukset asiakkaiden kanssa on solmittu Suomussalmen kunnanvaltuuston hyväksymien liittymis- ja lämmöntoimitusehtojen mukaisesti. Sopimusehdot täyttävät sisällöltään ja esitystavaltaan kuluttajansuojalain asettamat vaatimukset. Henkilöstö Suomussalmen Energia Oy:n lämmöntuotanto toteutetaan yhtiön omalla henkilökunnalla. Yhtiön palveluksessa on viisi lämmittäjää, sekä osa-aikainen toimitusjohtaja. Lämmittäjät siirtyivät kunnan palveluksesta yhtiöön liikkeen luovutuksen periaatteita noudattaen. Yhtiön hallitus Yhtiön hallitukseen ovat toimintakauden aikana kuuluneet varsinaiset jäsenet: Raimo Härkönen puheenjohtaja Olavi Pyykkönen Eila Jokelainen- Keränen Niina Kinnunen Olli Seppänen Yhtiökokousedustaja Keijo Mulari Suomussalmen kunnan edustajana. Tilintarkastaja Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Finnpartners BDO Oy. Vastuunalainen tarkastaja on KHT JHT Tiina Mikkonen- Brännkärr. Yhtiön osakepääoma Yhtiön osakepääoma on 100 000 euroa. Osakkeen (1kpl) omistaa Suomussalmen kunta. Toiminimen kirjoitusoikeus Toiminimen kirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla yksin ja kahdella hallituksen jäsenellä yhdessä. Vakuutukset Yhtiöllä on omaisuus-, vastuu- ja keskeytysvakuutukset If vahinkovakuutus Oy:ssä. 47

Olennaiset tapahtumat tilikaudella Toiminta Suomussalmen kunta perusti yhtiön, jolloin kunnan omana toimintana ollut kaukolämpöliiketoiminta siirtyi yhtiöön. Kunnan kaukolämpölaitoksen asiakkaat siirtyivät Suomussalmen Energia Oy:n asiakkaiksi. Kunnasta yhtiöön siirtyi 311 lämmöntoimitussopimusasiakasta. Vuoden 2015 aikana solmittiin yksi lämmöntoimitussopimus, joten lämpöverkkoon liittyneitä asiakkaista oli vuoden 2015 lopussa 312 kpl. Vuoden 2016 aikana kunnan omistamien kiinteistöjen liittymissopimuksia on yhdistelty vastaamaan nykyistä tilannetta. Asiakkaiden määrä vuoden 2016 lopussa on 301 kpl. Yhtiö ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokrataloilta. Lisäksi yhtiö ostaa kunnalta lämpölaitoksen käytön esimiestyötä puoli henkilötyövuotta, sekä kaukolämmön laskutuspalvelun. Vuoden 2016 aikana saneerattiin Siikarannan lämpökeskuksen raskasöljylaitos kevyellä polttoöljyllä toimivaksi. Verottaja antoi päätöksen 26.6.2015, jossa päätettiin, että Suomussalmen Energia Oy:n ei ole suoritettava varainsiirtoveroa 30.12.2014 päivätyllä apporttiomaisuuden luovutuskirjalla mainittujen rakennusten ja rakennelmien saannosta. Suomussalmen Energia Oy on päästökauppalain 14 :n mukainen toiminnanharjoittaja. Toiminnan siirtyminen kunnalta yhtiölle on ilmoitettu Energiavirastolle. Energiavirasto on tehnyt päätöksen 13.4.2015, jolla Suomussalmen kunnan myönnetyt kasvihuonekaasujen päästöluvat on siirretty Suomussalmen Energia Oy:lle 1.1.2015 alkaen. Päästökauppaan liittyvät todentajatehtävät hankittiin Inspecta Sertifiointi Oy:ltä. Bioenergia hankitaan kaudella 1.9.2016 31.8.2019 Moto Team Tauriainen Oy:ltä. Liikevaihto ja talous Yhtiön kaukolämpötoiminnan liikevaihto oli 2 632 797,89 euroa. Muut liiketoiminnan tuotot olivat 4 293,47 euroa, jolloin koko kokonaisliikevaihdoksi muodostui 2 637 091,36 euroa. Lämpöenergiaa myynnin kokonaismäärä oli 43 438 MWh:a. Saneerausinvestointeihin käytettiin vuonna 2016 71 146,22 euroa. Investoinnit kohdistuivat Siikarannan lämpökeskuksen muutoksiin, sekä Pitämän kaukolämpöverkon saneeraukseen. Vuoden 2016 aikana toteutettiin polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristösuojeluvaatimuksien aiheuttamien muutosten suunnittelu. Suunnitelmat laati FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Tilikaudella suunnitelman mukaan tehdyt poistot olivat 363 961 euroa. Näiden lisäksi kirjattiin 309 820 euron suuruinen poistoero. Yhtiön taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa osittain vuotuiseen lämpösummaan perustuva asiakkaiden lämmönkulutus, sekä hankittavan energian hinnankehitys. Tilikauden aikana kuluttajilta perittävä kaukolämmön arvonlisäverollinen kulutusmaksu oli 64,75 /MWh. Yhtiön hallitus päätti kokouksessaan 26.10.2016 korottaa kaukolämmön myyntihintaa 1.1.2017 alkaen. Uusi arvonlisäverollinen hinta on 66,80 /MWh. Suomussalmen Energia Oy:n liiketoiminnan tulos on 54,19 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt 8.1.2014 päätöksen laitoskohtaisista maksuitta jaettavista päästöoikeuksien määristä päästökauppakaudelle 2013-2020. Suomussalmen kunta, jolta toiminta siirtyi Suomussalmen Energia Oy:lle, on saanut ministeriön päätöksessä Siikarannan laitokselle päästöoikeuksia yhteensä 55 534 tn CO2 ja Pitämän laitokselle yhteensä 1 903 tn CO2. Työ- ja elinkeinoministeriö on tarkistanut laitos- 48

kohtaisten päästöoikeuksien määrää päätöksessään 3.3.2016. Tehdyllä päätöksellä on muutettu Pitämän lämpökeskuksen maksuttomien päästöoikeuksin määräksi vuosille 2015-2020 608 tn CO2. Näistä oikeuksista kohdistuu vuodelle 2016 yhteensä 7 431 tn CO2. Vuoden 2016 aikana päästöoikeuksia on käytetty yhteensä 828,5 tn CO2. Suomussalmen Energia Oy:n päästöoikeustilin saldo vuodenvaihteessa on 45 145 tn CO 2. Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Tilikautta 2016 koskevien hiilidioksidipäästöjen suuruudeksi on laskettu 828,5 tn CO2. Päästöjen määrä tarkentuu todentajan lausunnon perusteella. Päästöjen määrä ilmoitetaan todentajan lausunnon saamisen jälkeen 31.3.2017 mennessä päästökauppaa valvoville viranomaisille. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yhtiön liikevaihdon kehitykseen vaikuttaa kuluttajien lämmönkysyntä. Asiakkaiden määrän arvioidaan pysyvän nykyisellään. Liikevaihdon muutoksiin tilikausittain vaikuttavat eniten vuotuiset sääolot. Toiminnan kustannuksista suurin osa muodostuu polttoaineiden hankinnasta, joten niiden hinnankehitys vaikuttaa yhtiön kannattavuuteen merkittävästi. Valtionneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista ns. PIPO - asetus aiheuttaa vaatimuksia laitoksen toimintaan sekä investointeihin. Kunnan ympäristölupaviranomaisen mukaan laitoksille ei tarvita ympäristölupia, vaan ne kuuluvat rekisteröintimenettelyn piiriin. Toiminta on rekisteröitävä 1.1.2018 mennessä. PIPO- asetuksen mukaiset toimenpiteet käynnistettiin vuonna 2015 ja niiden toteutusta jatketaan myös tulevina vuosina. Vuonna 2017 käynnistetään Siikarannan lämpökeskuksen saneerauksen suunnittelu. Tuloksen käyttäminen Suomussalmen Energia Oy:n hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta vaan tilikauden voitto 54,19 euroa kirjataan vapaan pääoman voitto/tappio tilille. 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Suomussalmen kunnan kaukolämpölaitosliiketoiminta yhtiöitettiin ja Suomussalmen Energia Oy aloitti toimintansa 31.12.2014. Teknisten palvelujen asuntojen haku- ja vuokraustoiminta siirtyi Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalojen hoidettavaksi 1.1.2015 alkaen. Samalla Vuokratalojen omatoimisesti toteutetut huolto- ja siivoustoimet siirtyivät Suomussalmen kunnan teknisiin. 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja, vastuualueen johtaja toimialallaan ja talouspäällikkö. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan, ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnanvaltuusto on 29.1.2008 6 hyväksynyt uudistetut Suomussalmen kunnan konserniohjeet, jotka ovat tulleet voimaan 1.3.2008 alkaen. Kunnanhallitus on 11.3.2008 56 hyväksynyt tarkemmat kunnan konsernivalvontaa ja ohjeistuksen antamista koskevat ohjeet mukaan lukien muutkin yhteisöt, joissa kunta on mukana. Kunnanhallitus on päättänyt konserniohjeiden aiheuttamista toimenpiteistä seuraavaa: 1. Kunnanhallitus ohjaa kunnan omistajapolitiikkaa ja ohjeistaa yhtiökokousedustajia vuosittain. 49

2. Konsernivalvonta toteutetaan kunnanjohtajan ja talouspäällikön sekä yhtiökokousedustajien ja hallitusten välillä käytävillä keskusteluilla ja jälkimmäisille annettavilla ohjeilla. Keskustelut raportoidaan kunnanhallitukselle. 3. Yhtiökokousedustajat ja yhtiöiden johto raportoivat yhtiöiden taloudesta ja toiminnasta kunnanhallitukselle kaksi kertaa vuodessa ja tilinpäätöksen valmistuttua. 4. Yhtiökokousedustajat ja vähintään puolet yhtiön hallituksen jäsenistä valitaan kunnanhallituksen kokoukseen osallistuvista henkilöistä. 5. Kunnanvaltuuston 29.1.2008 hyväksymät konserniohjeet tulee hyväksyä yhtiökokouksissa yhtiöissä käyttöön otettaviksi. 6. Näitä ohjeita noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhtiöiden suhteen. Uusi kuntalaki astui voimaan 1.5.2015. Kuntalain konsernia koskevat määräykset astuvat voimaan 1.6.2017. Kuntalain muutoksesta johtuen kuntien tulee laatia uusi konserniohje. Uudessa konserniohjeessa konsernijohdon roolia terävöitetään. Peruskunnan taloudellisten tunnuslukujen sijaan tarkastelu tehdään konsernilaskelmista. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniyhtiöille taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelmassa. Konserniyhtiöiden taloudesta ja toiminnasta on raportoitu osavuosikatsausten yhteydessä. Kunnanhallitukselle on selostettu ja esitelty 28.2.2016 konserniyhtiöiden tilinpäätökset vuodelta 2016. Vuokrataloyhtiöiden antaman selvityksen mukaan käytännön toiminta ja seuranta tapahtuu seuraavasti: Vuokratalojen riskien kartoitus on jatkuvaa. Hallituksen kaikissa kokouksissa käsitellään talousarviovertailu ja tyhjien asuntojen tilanne, kokouksia pyritään pitämää kuukausittain. Riskien hallinnan työkalujen käyttöön otto on tapahtunut seuraavasti. Liinos 6 -toimintaohje 2004 Arkistointiohje 2005 Hankintasääntö 2006 Konserniohje 2008 Strateginen tuloskortti 2008 Ohessa muutamia riskienhallinnan työkalujen esimerkkejä eri osa-alueittain: Asiakkaat: 1. Käyttöaste 2. Vaihtuvuus 3. Asumisväljyys 4. Vuokratasovertailut Talous: 1. Tilinpäätökset, välitilinpäätökset a. väliraportit/tunnusluvut b. varausvara 2. Käyttöaste 3. Keskikorko 4. Vuokrasaatavat, luottotappiot Kiinteistön hoito: 1. Huoltokustannukset 2. Kulutuskustannukset a. energia b. vesi c. sähkö 3. Peruskorjauskustannukset 4. Asiakastyytyväisyys 5. Käyttöaste Henkilökunta: 1. Asukastyytyväisyyskyselyt 2. Kehityskeskustelut 50

3. Sairauspoissaolot 4. Koulutukseen käytetty aika/eurot Sidosryhmät: 1. Pitkien sopimusten määrä 2. Reklamaatiot 3. Yhteydenotot 4. Palaute 5. Sopimusten vertailut verrokkiryhmään 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikausi Tilikausi 2016 2015 Toimintatuotot 51 561 729,78 51 885 200,57 Toimintakulut -104 638 519,71-106 655 350,41 Toimintakate -53 076 789,93-54 770 149,84 Verotulot 26 418 925,13 27 271 734,73 Valtionosuudet 32 777 582,00 32 947 059,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 23 624,59 36 452,42 Muut rahoitustuotot 441 553,61 1 709 892,43 Korkokulut -290 684,38-300 000,33 Muut rahoituskulut -98 025,72-533 420,84 Vuosikate 6 196 185,30 6 361 567,57 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -5 299 982,19-4 999 188,13 Omistuksen eliminointierot 0,00 0,00 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Satunnaiset erät 344 813,82 51 384,80 Tilikauden tulos 1 241 016,93 1 413 764,24 Tilinpäätössiirrot -38 670,71 9 539,26 Laskennalliset verot -130 740,00 0,00 Valmistus omaan käyttöön -2 434,79 Vähemmistöosuudet 9 288,46 13 116,20 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 078 459,89 1 436 419,70 TUNNUSLUVUT 51 2016 2015 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 49 % 49 % Vuosikate/Poistot, % 117 % 127 % Vuosikate, euroa/asukas 757 763 Asukasmäärä 8187 8336

5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2016 2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 196 185,30 6 361 567,57 Satunnaiset erät 344 813,82 0,00 Tilikauden verot 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -113 945,60 24 863,37 6 427 053,52 6 386 430,94 Investointien rahavirta Investointimenot -7 329 501,23-8 983 442,63 Rahoitusosuudet investointimenoihin 201 547,45 52 198,93 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 115 126,94 71 577,48-7 012 826,84-8 859 666,22 Toiminnan ja investointien rahavirta -585 773,32-2 473 235,28 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -118 748,85-42 609,65 Antolainasaamisten vähennykset 2 628,98 0,00-116 119,87-42 609,65 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 003 741,92 911 141,53 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 253 629,47-2 317 342,49 Lyhytaikaisten lainojen muutos 2 242 753,33-1 515,76 1 992 865,78-1 407 716,72 Oman pääoman muutokset 50 166,16 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Muut velat muille 0,00 79 548,00 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 039,28-13 393,64 Vaihto-omaisuuden muutos 36 059,83-45 650,81 Saamisten muutos -103 872,57 1 148 841,79 Korottomien velkojen muutos -914 860,08-329 844,99-929 467,38 839 500,35 Rahoituksen rahavirta 947 278,53-610 826,02 Rahavarojen muutos 361 505,21-3 084 061,30 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 14 216 152,55 13 854 647,38 Rahavarat 1.1. 13 854 647,34 16 938 708,64 361 505,21-3 084 061,26 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys pv 2016 2015-2964 -4311 87 71 2,32 2,32 45 43 52

5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 2016 2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 69 104 053,82 67 174 618,57 Aineettomat hyödykkeet 428 993,21 504 639,41 Aineettomat oikeudet 110 202,20 157 729,74 Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot 307 728,85 346 909,67 Ennakkomaksut 11 062,16 Aineelliset hyödykkeet 68 031 821,02 66 157 460,95 Maa- ja vesialueet 6 829 904,45 6 802 940,10 Rakennukset 44 742 788,79 45 085 435,75 Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 800 339,51 10 919 752,74 Koneet ja kalusto 1 535 641,43 1 335 604,82 Muut aineelliset hyödykkeet 3 784,70 5 668,51 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 4 119 362,14 2 008 059,03 Sijoitukset 643 239,59 512 518,21 Osakkuusyhteisöosuudet -95 961,57 20 585,61 Muut osakkeet ja osuudet 273 872,52 154 331,03 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 Muut lainasaamiset 228 745,35 337 601,57 Muut saamiset 236 583,29 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 685 509,25 491 445,61 Valtion toimeksiannot 96 789,31 65 221,37 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 16 299,69 16 299,69 Muut toimeksiantojen varat 572 420,25 409 924,55 VAIHTUVAT VASTAAVAT 18 723 625,71 18 441 475,16 Vaihto-omaisuus 205 402,04 241 461,87 Saamiset 4 302 071,12 4 345 365,92 Pitkäaikaiset saamiset 419 777,13 476 676,97 Myyntisaamiset 438 596,34 554 234,54 Lainasaamiset -18 819,21-103 863,85 Muut saamiset 0,00 26 306,28 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 3 882 293,99 3 868 688,95 Myyntisaamiset 2 026 367,60 2 159 242,59 Lainasaamiset 12 544,04 5 455,47 Muut saamiset 721 766,58 718 192,61 Siirtosaamiset 1 121 615,77 985 798,28 Rahoitusarvopaperit 9 721 702,95 9 325 278,45 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 9 721 702,95 9 325 278,45 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 4 494 449,60 4 529 368,92 VASTAAVAA YHTEENSÄ 88 513 188,78 86 107 539,34 53

2016 2015 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 54 495 021,58 53 325 236,33 Peruspääoma 37 223 659,06 37 223 659,06 Osuus kuntayht. oman pääoman lisäyksestä Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto 84 052,14 84 093,97 Muu oma pääoma 4 832 090,75 4 793 420,04 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 11 276 759,74 9 787 643,56 Tilikauden yli-/alijäämä 1 078 459,89 1 436 419,70 VÄHEMMISTÖOSUUDET 38 932,24 48 150,21 KONSERNIRESERVI POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Poistoero 0,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 563 816,87 590 556,78 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 563 816,87 590 556,78 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 734 090,27 536 987,35 Valtion toimeksiannot 537 169,78 435 469,47 Lahjoitusrahastojen pääomat 64 907,17 68 954,96 Muut toimeksiantojen pääomat 132 013,32 32 562,92 VIERAS PÄÄOMA 32 681 327,82 31 606 608,67 Pitkäaikainen 17 089 926,58 17 122 346,02 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 178 359,57 10 997 511,60 Lainat julkisyhteisöiltä 4 993 298,54 5 424 034,06 Lainat muilta luotonantajilta 1 794 410,72 1 780 078,01 Saadut ennakot Ostovelat 1 612,42 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat -877 754,67-1 079 277,65 Siirtovelat Lyhytaikainen 15 591 401,24 14 484 262,65 Joukkovelkakirjalainat 1 284 620,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 937 374,48 1 979 241,16 Lainat julkisyhteisöiltä 150 086,71 150 086,70 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 86 753,74 116 015,05 Ostovelat 3 445 734,16 4 321 246,66 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 785 677,36 745 455,28 Siirtovelat 6 230 878,79 6 628 853,80 Laskennallinen verovelka 670 276,00 543 364,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 88 513 188,78 86 107 539,34 54

TUNNUSLUVUT: 2016 2015 Omavaraisuusaste, % 62 % 62 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30 % 29 % Rahoitusvarallisuus euroa/asukas -1720-1594 Kertynyt yli- /alijäämä, milj. 12355 11224 Kertynyt yli- /alijäämä, /asukas 1510 1346 Konsernilainat, /asukas 2811 2504 Konsernilainakanta 31.12./1 000 euroa 23008 20874 Konsernilainasaamiset 31.12./1 000 euroa 229 338 Kunnan asukasmäärä 8184 8336 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (Kuntalaki 115). Tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää tilikauden 563 816,53 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Harrastajakulttuurirahastoa kartutetaan rahaston sääntöjen mukaan 986,60 euroa. 2. Koulutusrahastoa puretaan käytön mukaan 632,00 euroa. 3. Vahinkorahastoa puretaan käytön mukaan 7 868,74 euroa. 4. Stipendirahastoa puretaan käytön mukaan 1 800,00 euroa. Yhteensä rahastojen lisäykset ovat 986,60 euroa ja vähennykset 10 300,74 euroa. 5. Tilikauden ylijäämäksi jää 573 130,67 euroa, joka kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien yli/alijäämätilille kuluvan vuoden kirjanpidossa. Talouden tasapainottaminen Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kumulatiivinen ylijäämä on 18,113 milj. euroa. Kumulatiivinen ylijäämä on 2212 euroa asukasta kohti ja 16,9 veroprosenttia kohti. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 TP TP TP TP TP TA TS TS A OMA PÄÄOMA 54 745 55 110 59 092 59 025 59 641 57 329 54 013 50 116 I Peruspääoma 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 37 224 II Liittymismaksurahasto III Arvonkorotusrahasto 1 077 1 077 1 077 0 0 0 0 0 IV Muut omat rahastot 4 324 4 148 4 322 4 314 4 304 4 304 4 304 4 304 -josta elinkeinojen kehittämisrahasto 3 728 3 545 3 728 3 728 3 728 3 728 3 728 3 728 -josta vahinkorahasto 420 416 416 403 395 395 395 395 -josta koulutusrahasto 35 36 32 32 31 31 31 31 -josta stipendirahasto 102 101 100 96 94 94 94 94 -josta harrastajakulttuurirahasto 40 44 46 55 56 56 56 56 V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 11 762 12 120 12 661 16 469 17 540 18 113 15 801 12 485 VI Tilikauden yli-/alijäämä 358 541 3 808 1 018 573-2 312-3 316-3 897 KUMULATIIVINEN YLI/ALIJÄÄMÄ YHT. 12 120 12 661 16 469 17 487 18 113 15 801 12 485 8 588 ylijäämät/alijäämät tulovero % 11,6 12,0 15,4 16,1 16,9 14,9 12,3 8,4 ylijäämät/alijäämät/asukas 1 375 1 462 1 941 2 098 2 212 1 969 1 590 1 114 asukasluku 8 813 8 661 8 486 8 336 8 187 8 025 7 851 7 710 verotulopohjana verotusvuosi 104 539 105 636 107 241 108 833 107 289 105 790 101 756 102 276 omavaraisuusaste% 76 78 77 78 77 Vuoden 2017 tilikauden alijäämä on talousarvion mukaan 2,312 milj. euroa. Suunnitteluvuoden 2018 tilikauden alijäämä on talousarvion mukaan 3,316 milj. euroa ja 3,897 milj. euroa vuonna 2019. Verotulopohjan säilyminen enintään ennallaan sekä kasvavat sosiaali- ja terveyskustannukset aiheuttavat painetta kunnan taloudelle jatkossa. Väestön väheneminen aiheuttaa myös valtionosuuksien vähentymistä. Tästä syystä kunnassa joudutaan jatkamaan talouden tasapainottamisohjelmaa vuoden 2018 talousarvion valmistelun yhteydessä. Samoin investointiohjelma vuosille 2018 2019 tarkastellaan uudelleen talousresursseja vastaavaksi. Taloutta joudutaan tasapainottamaan koko ajan. Tasapainottamisohjelman toimenpiteet koostuvat menojen leikkauksista ja tulojen lisäyksistä. Painopisteenä on toimintojen ja menojen sopeuttaminen tuloihin. 55

7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN YHTEENVETO KÄYTTÖTALOUDESTA 2016 Valtuuston sitovuustaso, toimielin netto, sisältäen sis. erät Soten osalta ohjeellisesti sitova, koska kunta ei voi sen maksuosuuteen vaikuttaa. TA 2016 TP 2016 1810 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TO IMINTAMENO T 1 000,00 169,38 TO IMINTATUO TO T 0,00 0,00 NETTO 1 000,00 169,38 1811 TARKASTUSLAUTAKUNTA TO IMINTAMENO T 21 800,00 22 731,40 TO IMINTATUO TO T 0,00 0,00 NETTO 21 800,00 22 731,40 1812 KUNNANVALTUUSTO TO IMINTAMENO T 35 500,00 25 266,38 TO IMINTATUO TO T 0,00 0,00 NETTO 35 500,00 25 266,38 1813 KUNNANHALLITUS TO IMINTAMENO T 5 819 276,47 5 300 702,48 TO IMINTATUO TO T 790 050,00 931 642,12 NETTO 5 029 226,47 4 369 060,36 poistot 18 336,77 18 786,63 1818 MAAKUNNALLINEN YHTEISTOIMINTA, KAINUUN LIITTO TO IMINTAMENO T 273 800,00 273 824,64 TO IMINTATUO TO T 0,00 0,00 NETTO 273 800,00 273 824,64 1819 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TO IMINTAMENO T 38 000 000,00 36 726 949,03 TO IMINTATUO TO T 0,00 0,00 NETTO 38 000 000,00 36 726 949,03 1840 SIVISTYSLAUTAKUNTA TO IMINTAMENO T 15 308 421,96 15 490 444,64 TO IMINTATUO TO T 1 462 370,00 1 714 034,48 NETTO 13 846 051,96 13 776 410,16 poistot 186 836,14 147 219,01 1850 TEKNINEN LAUTAKUNTA TO IMINTAMENO T 10 529 026,73 10 291 254,80 TO IMINTATUO TO T 9 347 940,00 9 330 098,33 NETTO 1 181 086,73 961 156,47 poistot 3 044 111,72 2 933 165,22 1860 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TO IMINTAMENO T 291 414,63 265 387,70 TO IMINTATUO TO T 123 000,00 128 606,66 NETTO 168 414,63 136 781,04 poistot 0,00 0,00 1870 VESIHUOLTOLAITOS TO IMINTAMENO T 682 875,90 592 967,18 TO IMINTATUO TO T 1 139 760,00 1 180 545,45 NETTO -456 884,10-587 578,27 poistot 414 082,87 408 481,11 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TO IMINTAMENO T 70 963 115,69 68 989 697,63 TO IMINTATUO TO T 12 863 120,00 13 284 927,04 NETTO 58 099 995,69 55 704 770,59 poistot 3 663 367,50 3 507 651,97 Joista sisäiset erät yht. 3 978 020,00 4 130 380,49 56

7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1810 KESKUSVAALILAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Tilinpäätös 2015 15 021,30 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR -19 707,36-1 000,00-169,38 16,9-830,62-4 686,06-1 000,00-169,38 16,9-830,62 1811 TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR -21 350,70-21 800,00-22 731,40 104,3 931,40-21 350,70-21 800,00-22 731,40 104,3 931,40 1812 KUNNANVALTUUSTO TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR -35 183,15-35 500,00-25 266,38 71,2-10 233,62-35 183,15-35 500,00-25 266,38 71,2-10 233,62 1813 KUNNANHALLITUS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVONALEN TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 486 747,12 790 050,00 931 642,12 117,9-141 592,12-5 069 607,75-5 819 276,47-5 300 702,48 91,1-518 573,99-4 582 860,63-5 029 226,47-4 369 060,36 86,9-660 166,11-20 181,81-18 336,77-18 786,63 102,5 449,86-4 603 042,44-5 047 563,24-4 387 846,99 86,9-659 716,25 18130 KUNNANHALLITUS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVONALEN TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 53 714,97 74 500,00 249 268,74 334,6-174 768,74-3 076 209,95-3 064 662,40-3 147 957,02 102,7 83 294,62-3 022 494,98-2 990 162,40-2 898 688,28 96,9-91 474,12-17 212,04-16 487,97-13 837,57 83,9-2 650,40-3 039 707,02-3 006 650,37-2 912 525,85 96,9-94 124,52 57

KUNNANHALLITUS AVAINTULOKSET Toimintaympäristön kehitys Väestökehitys ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI Väkiluku 31.12. ja rakenne TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO v. 2016: 8198 v. 2017: 8060 Toteutuminen 1-12 kk v. 2016: 8187 Viihtyisä ja houkutteleva asuinympäristö Tonttien ja asuntojen määrä Tontteja ja asuntoja tarjolla kysyntää vastaavasti Kunnalla on tarjolla yhteensä 67 Ao- tonttia, joista keskustaajamassa 39, kirkonkylällä 23 ja Juntusrannassa 5. Lisäksi tarjolla on 12 rivitalotonttia, joista keskustaajamassa 8, kirkonkylällä 3 ja 1 Juntusrannassa. Tämän lisäksi on kaksi kerrostalotonttia. Nämä tontit riittävät nykytahdilla vielä useaksi vuodeksi. Vuokra-asunnon saa kunnan vuokrataloyhtiöstä välittömästi. Työvoiman laatu ja riittävyys Työvoiman saatavuus Monipuolinen koulutus vastaa kysyntää Toteutunut keskimäärin hyvin. Erityiskoulutus on annettu yrityksissä. Työllisyyden kehitys Asiakasnäkökulma Kuntalaisten tyytyväisyys kunnan hallintoon ja palveluihin Työttömyysaste Alle 18 % Keskimäärin 17,7 % Kuntalaispalaute Pääosin myönteinen Toteutunut. Prosessinäkökulma Toimiva ja joustava organisaatio Päätösprosessin kesto Vitkuttelematta Toteutunut. Palveluiden toimivuus Kuntalaispalaute Häiriötön toiminta Toteutunut. Ei mitattu. Uudistuva johtajuus Kehittämiskeskustelut Organisaation toimivuus ja hyvinvointi Toteutunut. Talouden näkökulma Tasapainoisuus Koulutussuunnitelman toteutuminen Vuosikate e/as Johtajuustaitoja kehitetään kouluttautumalla (luottamushenkilöt ja johtoryhmä) 190 euroa/asukas Hyve-ohjelma. 459 euroa/asukas Vuosikate % poistoista 68 % 107,2 % Taloudellisuus Kunnallisveroprosentti Lainakanta e/as Omavaraisuusaste Toimintakulut, ulk. e/as Toimintakate e/as 20,50 % max. 1 461 e/as. kuitenkin enintään maan keskiarvo yli 70 % max. 7 829 e/as. max. 6 820 e/as. 20,50 % 1 559 euroa/asukas 77 % 7 925 euroa/asukas 6 807 euroa/asukas 58

Henkilöstönäkökulma Henkilöstörakenteen monipuolisuus Keski-ikä Keski-ikä alenee 0,3 vuotta/kalenterivuosi Ei toteutunut: Nousi 49,9 vuodesta 50,1 vuoteen. Vakituisten keski-ikä laski 52,2 vuodesta 51,4 vuoteen. Henkilöstön motivoituneisuus ja hyvinvointi Sairauspoissaolot, eläköitymisikä Sairauspoissaolot ovat alle ja eläköitymisikä on yli kuntien keskiarvon Toteutunut: Sairauspoissaoloja 9 työpv/hlö, 12,3 kal.pv/hlö; kuntien keskiarvo 16,5 kal.pv/hlö (v. 2015). Kunnan keskimääräinen eläköitymisikä: 63,9 Kuntien keskiarvo 60,9 v. Henkilöstökulujen hallinta Henkilöstön määrä Henkilöstömäärä on suhteutettu palvelutarpeeseen Toteutunut Toiminta Luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat osallistuneet suunnitelman mukaisiin koulutuksiin. Johtavat luottamushenkilöt ovat osallistuneet johtamiskoulutukseen. Kunta ja kunnanhallitus ovat tehostaneet tiedottamista kuntalaisten osallisuuden lisäämiseksi erityisesti strategiatyössä. Kehittämis- ja elinkeinohankkeista sekä projekteista on informoitu myös kuntalaisia ja etsitään uusia ideoita kunnan toiminnan tehostamiseksi. Kuntien välistä yhteistyötä kehitetään muun muassa maahanmuuttopalveluiden järjestämisessä. Kuntalaisaloitteita tehtiin 12 ja valtuustoaloitteita 4. Vuosi Kuntalaisaloitteet Valtuustoaloitteet 2010 14 5 2011 11 5 2012 11 3 2013 12 6 2014 9 2 2015 9 4 2016 12 4 Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen 12.7.2016 saakka, Eija Väätäinen on aloittanut sijaisena 13.7.2016 alkaen, virassa 1.11.2017 alkaen Avainlukuja: TA 2016 TP 2016 Koko kunnan henkilöstön määrä ja kustannukset: Henkilöstömäärä suunnitelman mukaan (ns. vakituinen henkilöstö) 288,8 288,8 Henkilöstömenot 1000, arvio 2016 15 400 16 013 Henkilöstömenot e/as. 1 878 1 957 Toimintakulut, ulkoiset e/as. 8 171 7 925 Toimintakate e/as. 7 087 6 807 HALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Hallintopalvelut turvaa kuntalaisille ja luottamushenkilöille sekä vastuualueille ja viranomaisille oikean ja oikea-aikaisen tiedon keskus-, talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä toimii yritys-, maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukena. 59

Visio: Hallintopalvelut on kunnan yleishallinnon sekä maaseutu- ja matkailupalvelujen korkeatasoinen palvelu- ja kehittämisyksikkö. AVAINTULOKSET ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO Toteutuminen 1-12 kk Asiakasnäkökulma 1. Oikea ja oikea-aikaisen tiedon välittäminen Suora asiakaspalaute Asiakastyytyväisyys tasolla hyvä Pääosin toteutunut. Prosessinäkökulma 2. Hyvä yhteistyö ja toimintoketjujen sujuvuus. Työnjaon toimivuus. Kehityskeskustelut Kuukausipalaverit Muiden vastuualueiden sekä luottamushenkilöiden palaute. Tyytyväisyys tasolla hyvä Hyvä asioiden hoitamisen taso Toteutunut. Talouden näkökulma 3. Riittävä raportointi talousasioista 4. Käteisvarojen riittävyys Osavuosikatsaukset Maksuvalmius Katsaus 4 kk välein. 30 päivää Katsaus 4 kk välein. 54 päivää Henkilöstönäkökulma 5. Henkilöstön ammattitaidon taso ja motivoivuus Asiakaspalaute sekä henkilön oma arviointi Koulutusta uusista asioista ja työn kehittämisestä tarpeen mukaan Toteutunut. 6. Työhyvinvointi Sairauspoissaolot Alle kunnan keskimääräisen arvon Ei toteutunut. Keskimäärin 17 työpv/halpan vakituinen henkilöstö. 9 työpv/hlö koko kunta. Työhyvinvointikysely joka toinen vuosi Vähintään kunnan keskiarvo Työhyvinvointikysely toteutetaan maalishuhtikuussa 2017. Kehityskeskustelut: henkilön oma arviointi Jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa Kehityskeskustelut on käyty kaksi kertaa vuodessa hallintojohtajan vaihtuessa. Kuukausipalaverit Säännölliset vastuualuepalaverit pidetään joka kuukauden ensimmäisenä torstaina. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Aila Virtanen 12.7.2016 saakka, Eija Väätäinen on aloittanut sijaisena 13.7.2016 alkaen, virassa 1.11.2017 alkaen, p. 044 588 9330. Hallintopalveluiden vastuualue: TA TP Henkilöstön lukumäärä (vakituiset) 14,1 14 Henkilöstömenot e/as. (ulkoiset ja sisäiset) 226,29 203,58 Toimintamenot e/as. (ulkoiset ja sisäiset) 373,83 279,27 Toimintakate e/as. (ulkoiset ja sisäiset) 364,74 248,9 60

ELINKEINO-/YRITYSPALVELUT TOIMENPITEET Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä: Uudet ja uusiutuvat työpaikat ja yritykset - Majoituskapasiteetin parantaminen ja lisääminen; Hossassa on käynnistynyt useita rakennuskohteita - Raatteen Portin ja sotahistorian hyödyntäminen - Hossan alueen kehittäminen / Hossan kansallispuisto; Hossasta kasallispuisto 2017 - Yhteistyö; Kuhmo, Ukkohalla Paljakka, Kuusamo, Taivalkoski; yhteisiä hankkeita - Kulttuuri-, liikunta-, hyvinvointi- ja luontomatkailun kehittäminen; EEKA-hanke - Keskustan ja ranta-alueen kehittäminen (karavaanarialue); Maakaupat Fortumin kanssa - Idän Taiga ry:n tukeminen ja sen brändin ja tunnettavuuden hyödyntäminen; Kehittämishankkeet - Yritysten tukeminen ja uusien yrittäjien, yritysten ja investoijien saaminen paikkakunnalle; Yrittäjävierailuja - Julkisten hankintojen hyödyntäminen biotalouden vahvistamisessa (kilpailuttamisen pelisäännöt); 30 % - Luonnontuotealan kehittäminen; Arktiset Aromit - Lähiruoan käytön lisääminen ja edistäminen; kunnan ruokapalvelut - Nykyisten kivi- ja malmiesiintymien kaupallisen hyödyntämisen edistäminen; RARE-hanke / Kainuun Etu Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta - Yritysten kehittämistyön tukeminen; neuvontaa ja selvityksiä - Yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa; KAO, KAMKK Osaavan työvoiman saatavuus: - Omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa tukeminen; Kasvua Kainuuseen -hanke Maaseudun elinkeinojen kehittäminen: - Elävä Kainuu Leader ry:n hankkeiden toteuttaminen; toteutunut 3 hanketta. - Peruselinkeinojen toimintaedellytyksistä huolehtiminen - Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttaminen - Kainuun kyläteemaohjelman toteuttaminen Kansainvälinen yhteistyö: - Kainuun Venäjä -strategian toteuttaminen - ENI -ohjelmahankkeiden toteuttaminen; valmisteltu uusia hankkeita - Viisumivapaaksi kokeilualueeksi hakeutuminen; ei toteudu - Ystävyyskuntatoiminnan kehittäminen; useita tapaamisia molemmin puolin rajaa - Ulkomaalaisten matkailijoiden houkutteleminen; matkanjärjestäjien vierailut Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön kunta: Yhteyksien ylläpito ja parantaminen - Valtatie 5:n perusparantaminen; mukana 5-tie ry:n toiminnassa - Ouluun menevien teiden ja joukkoliikenneyhteyksien parantaminen - Suomussalmi - Kuhmo -tien parantaminen; hankeluettelossa - Kontiomäki - Taivalkoski -radan peruskorjaaminen; Liikenneviraston suunnitelmat - Palveluterminaalin rakentamisen varmistaminen; neuvoteltu ja tehty selvityksiä - Laajakaista tietoliikenneverkon rakentaminen, käytön edistäminen ja palvelujen kehittäminen; laajakaistaverkon rakentaminen jatkuu 2018 saakka - Kajaanin lentokentän jatkuvuuden turvaaminen; joukkoliikenne työryhmä, kehittämisselvitys - Suomussalmen pienlentokentän toimivuuden varmistaminen Toimivat palvelut ja hyvä ympäristö: - Suosi suomussalmelaista -kampanjan toteuttaminen; ei toteutunut - Keskustan kehittäminen (Emäjoen silta, karavaanarialue, ulkoilukartta) Yhteistyö ja uudistumiskyky: - Elinkeinoyhteistyön lisääminen Kainuun kuntien kesken; ei uusia avauksia 61

- Kainuun Edun toiminnan hyödyntäminen; useita hankkeita - Kuhmon Woodpolis; tutustumisia toimintaan - Kuusamon Naturpolis; hankevalmistelua yhteistyössä - WildTaiga; yhteiset hankkeet - Yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset; KAO, KAMKK - Arktiset Aromit ry:n toiminnan tukeminen ja hyödyntäminen; marjamasterplan Säännöllinen yhteydenpito yrityksiin - Hankintatoimen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen; hankinta-asiamiespalvelu käynnistynyt - Yhteistyön tiivistäminen Suomussalmen yrittäjät ry:n kanssa; yrittäjien hallitus, yhteismarkkinointi - Yhteydenpitorekisterin ylläpitäminen; ei toteutunut Hyvinvoiva Suomussalmi: Työllisyys ja toimeentulo - Maahanmuuttajien ja kiintiöpakolaisten ottaminen; 26 kiintiöpakolaista 8-10 / 2016 - Paluumuuttajien houkutteleminen; jatkuvaa markkinointia Terveys ja toimintakyky - Elinvoiman, työllisyyden ja osaamisen lisääminen; Kujelma-hanke Osallisuus ja yhteisöllisyys - Sähköisten tiedonvälityskanavien kehittäminen - Valtakunnallisiin hankkeisiin osallistuminen; Me uskaltajat -verkosto - Osallisuussuunnitelman laatiminen; toteutuu hallintosäännön uudistamisen yhteydessä Hyvä Suomussalmi-kuva: - Markkinointisuunnitelman (kh 11.9.12) toteuttaminen - Kuntalaisten osallistumisen ja roolin vahvistaminen - Viitostien matkailualueiden yhteismarkkinointikanavan luominen - Sähköisen ja sosiaalisen median hyödyntäminen - Vapaa-ajan tonttien aktiivinen tarjoaminen - Opasteiden parantaminen - Kunnan kotisivujen kehittäminen - Oulun seudun kontaktien hyödyntäminen RESURSSIT Kunnassa toimii elinkeinotiimi, johon kuuluvat kunnanjohtaja, elinkeinoasiamies ja tekninen johtaja. ICTsihteeri osallistuu kehittämishankkeiden hallinnointiin ja kuntamarkkinoinnin käytännön toteutukseen. Toteutuneet hankkeet: Kansallispuistoksi Hossan hengessä, Lisäpotkua porosta, palkataan määräaikaisia kehittäjiä (yritysten etsijä, ruokalähettiläs, maahanmuuttajat) sekä hankitaan erityisosaamista kunnan ja yritysten tarpeiden mukaan. Kainuun Etu Oy:n hankkeita: Kasvua Kainuuseen, Kainuun kaivosalan aktivointihanke, Matkailukalastus digiaikaan, Boosteri-polkuyrittäjäksi, Ostosmatkailun aktivointi Suomen raja-alueelta Kostamuksesta, 64 North Portfolio. Osallistuttu säännöllisesti Suomussalmen yrittäjät ry:n hallitustyöskentelyyn ja muuhun toimintaan. Elinkeinopoliittisiin investointeihin käytettiin 1 190 000 euroa. Tärkeimmät kohteet olivat Kiantaman laajennus ja Kemet Oy:n hallin muutostyöt. 62

AVAINTULOKSET ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO Toteutuminen 1-12 kk Asiakasnäkökulma Nykyisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Uusille yrityksille houkutteleva sijaintipaikka. Toimitilat/käyttöaste Työvoima/määrä Neuvontapalvelut/palaute Yrityshankkeet/palaute Uusien yritysten määrä Riittävä tarjonta tonteista, toimitiloista, osaavasta työvoimasta sekä yritysneuvonnasta. Yritysten nettomäärän kasvu. Tontteja, toimitiloja, osaavaa työvoimaa ja yritysneuvontaa on ollut riittävästi. Yrityksiä perustettu 25, lopetettu (-48 PRH poisto) -13, nettolisäys -23 tai +12 kpl. Prosessinäkökulma Yritystoiminnan kehittäminen. Uusien yritysten perustaminen. Kuntamarkkinointi Uudet yritykset Yritysten talous Hankkeiden onnistuminen: - yritysten kehittyminen - työpaikat Kunnan vetovoimaisuuden kasvu Yksityisten työpaikkojen nettomäärä lisääntyy Yritysten kannattavuus paranee Uudet yritykset ja yritysideat lisääntyvät Yhteydenotot lisääntyvät Työpaikat: 2009: 2 844 2010: 2 861 2011: 2 820 2012: 2 752 2013: 2 487 2014: 2 559 Toimipaikkojen lukumäärä: 2013: 492 2014: 553 2015: 477 Talouden näkökulma Toimitaan taloudellisesti ja tehokkaasti Talouden seuranta Pysytään talouden raameissa Toteutumisaste 64,8% Henkilöstönäkökulma Henkilöstön toimintakyky Henkilöstön motivaatio Henkilöstön ammattitaito Sairauspoissaolot Työtyytyväisyyskysely Palaute Työkyky on hyvä Elinkeinoasiamies oli vuorotteluvapaalla 4 kk Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Asta Tolonen, p. 044 777 3344. MATKAILUPALVELUT Toiminta-ajatus: Matkailupalvelut toimii matkailun perusedellytysten parantamiseksi ja yritystoiminnan lisäämiseksi sekä huolehtii yleistiedottamisesta ja markkinoinnista Visio: Matkailutoimisto tuntee paikkakunnan palvelutarjonnan ja osaa ohjata palveluja tarvitsevat heidän haluamiinsa kohteisiin. Myös maa- ja valtakunnallinen tuntemus ovat hyvällä tasolla. Toimintalinjat: 1. Asiakaslähtöisyys 2. Asiantuntevuus 3. Nopea ja luotettava toiminta 63

Avaintulokset Asiakasnäkökulma Arviointikriteerit/ mittarit Tulostavoite /tavoitetaso Toteutuminen 1-12 kk Asiantuntevan palvelun tarjoaminen matkailijoille ja alan ammattilaisille Suora palaute asiakkailta Korkea asiakastyytyväisyys Palvelumme eri toimintapisteissä Vartiomuseo, Turjanlinna ja toimisto) on ollut onnistunutta ja saanut kiitosta. Matkailupalvelutarjonnan ja tunnettavuuden lisääminen Prosessinäkökulma Vuosittaisen viestintäja markkinointisuunnitelman teko. Saada aikaan konkreettinen vuosisuunnitelma ja toteuttaa se yhteistyössä yrittäjien kanssa Tapahtumien markkinointi toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Hossan kansallispuistopäätöksen myötä kyselyt Hossasta lisääntyivät merkittävästi. Hyvät suhteet sidosryhmiin Yhteydenpito sidosryhmiin ja saatu palaute Säännöllinen yhteydenpito ja joustava asiointi Yhteydenpitoa hankkeiden ja ohjausryhmätyön kautta (WildTaiga) ja Hossan kansallispuiston myötä metsähallituksen sekä Kansallispuistoksi Hossan hengessä hankkeen kanssa. Matkailukyselyn palautteen työstäminen ja toteutus Kriittisen palautteen saaneiden asioiden parantaminen Akuutit puutteet korjataan mahd. nopeasti, muuten huomioidaan eri kehittämistoimenpiteiden yhteydessä Esille nousseita muistomerkkien ympäristöjen hoitoon liittyviä puutteita paranneltiin, osa töistä siirtyi vuodelle 2017. Vuoden 2014 matkailuinvestointien jatkokehittäminen Talouden näkökulma Raatteen Portti ja Hiljainen Kansa Jatketaan uusiutuneiden palvelujen tunnetuksi tekemistä ja markkinointia. Talvisota-tuotteen myynnin laajentaminen kv.markkinoille (Englanti ja Ruotsi). Talvisota-tuotteet menestyivät Ruotsin markkinoilla hyvin: useita isoja bussiryhmiä ja lisäksi pienryhmiä ja yksittäisiä autokuntia saatiin vieraaksemme. Englannista ei vielä toteutuneita ryhmiä. Hiljaisen Kansan syyskuun aukiolopäivät vilkkaita. Toimitaan taloudellisesti ja tehokkaasti Budjetin säännöllinen seuranta SAPissa Pysytään budjetin raameissa Budjetin toteuma 82 %. 64

Henkilöstönäkökulma Asiansa osaavat, asiakaspalveluhenkiset työntekijät (myös kesätyöntekijät) Päivittäinen palaute henkilöstön kesken ja asiakaspalaute Valitusten mahdollisimman vähäinen määrä <->positiivisen palautteen määrä Työntekijöiden toiminasta runsaasti positiivista palautetta, kokeneisuus näkyi. Matkailusihteerin osaaikatyö Työjärjestelyjä tilanteen vaatimalla tavalla Töiden jako ja siirtäminen palveluja vaarantamatta Vakiintunutta järjestelyä ei saatu aikaiseksi. Erityisosaamista vaativat asiat ohjataan asiantuntijatahoille Osaamisen säilyttäminen Palaute asiakkaalta ja asiantuntijatahoilta Koulutusten määrä ja laatu Korkea tyytyväisyystaso Tarpeen ja tarjonnan mukaan 1-3 koulutuspäivää/v. Neuvottu kykymme mukaan ja ohjattu edelleen asiantuntijoiden tykö. Osallistuminen jäi vähäiseksi päällekkäisyyksien ja ajankäytön vuoksi. Toiminta: Matkailutoimisto toimii yhteistyössä kunnan yrittäjien ja yhdistysten kanssa sekä tekee yhteistyötä Hyrynsalmen, Puolangan, Idän Taiga ry:n, Kajaanin AMK:n, Kainuun Edun ja Kainuun Liiton kanssa. Valtakunnan tasolla pidetään yhteyksiä Palvelevat Matkailutoimistot verkoston/suoman, Ykkösmedian ja Visit- Finlandin kanssa. Hossan kansallispuistopäätöksen myötä yhteistyö/yhteydenpito lisääntyi merkittävästi. Vastuuhenkilö: matkailusihteeri Alpo Rissanen, p. 0440 295 389 MAASEUTUPALVELUT 18143 MAATALOUSPALVELUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 4 040,76 1 000,00 3 173,32 317,3-2 173,32-153 679,32-140 957,04-140 450,47 99,6-506,57-149 638,56-139 957,04-137 277,15 98,1-2 679,89-149 638,56-139 957,04-137 277,15 98,1-2 679,89 Ylä-Kainuun kuntien kesken on perustettu vuoden 2012 alussa yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Puolanka. Maaseutusihteeri on jatkanut Suomussalmen kunnan palveluksessa osa-aikaisena (50 %) ja hoitanut maaseudun kehittämistehtävien ohella myös kunnan kylätoimintaan ja Venäjä -yhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Toimenkuvaan ei enää kuulu maaseutuviranomaistehtäviä. Kunnan maaseututoimiston kautta on edelleen annettu avustuksia kyläyhdistyksille ja maatiloille. Maksullisen maatalouslomituksen tukeminen (120-tuntiset) on jatkunut. Maksu suoritettiin entiseen tapaan Ristijärven kunnan maatalouslomitustoimistoon. Vastuuhenkilö: maaseutusihteeri Ilmari Schepel, p. 044-5859680, 30.6.2016 saakka. 65

Työllisyyden hoitaminen ja kunnan osuus työmarkkinatukeen 18160 TYÖLLISYYDEN HOITAMINEN TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVONALEN TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 325 406,20 166 000,00 438 267,24 264,0-272 267,24-1 229 692,32-1 079 074,09-1 203 722,75 111,6 124 648,66-904 286,12-913 074,09-765 455,51 83,8-147 618,58-2 969,77-1 848,80-4 090,74 221,3 2 241,94-907 255,89-914 922,89-769 546,25 84,1-145 376,64 Toiminta-ajatus: Aktiivinen työllisyyden hoitaminen tukee kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia. Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit Tulostavoite/ tavoitetaso Toteutuminen 1-12 kk Asiakasnäkökulma Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen Vaikutus työllisyystilanteeseen Työtä saaneet kuntalaiset /käytetyt eurot Aktivoitu n. 200 henkilöä Aktivointiin käytetty 420.000 euroa. Työttömien kuntalaisten aktivoiminen Aktivointiaste Työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste keskimäärin vähintään 50 % vuodessa (Kelaston mukaan) Kelaston mukaan aktivointiaste on keskimäärin 34,8 % vuonna 2016. Toteutunut osittain. Hanketoiminta ESR-rahoitteinen hanke Kujelma aloitti 1.3.2016. Talentti-hankkeen (ESRhanke) valmistelu 2016 lopussa. Määräaikaiset palkkatukityöpaikat Tarjotaan palkkatukityöpaikkoja Työpaja Hanslankareilla ja työpalvelukeskus Miilussa Työpaja Hanslankarit 8,5 htv Työpalvelukeskus Miilu 10 htv Hanslankarit 0,8 htv Työpalvelukeskus Miilu 12,5 htv Prosessinäkökulma Pysyvä ja kestävä malli työllisyyden hoitamisessa Työpalvelukeskus Miilun toiminta yhteistyössä Työpaja Hanslankarien kanssa Säännölliset yhteiset kokoukset Yhteinen Talenttihankkeen valmistelu. Työllisyyden hoidon organisaatiomallin ratkaiseminen Selvitetään vaihtoehdot ja tehdään ratkaisu talousarvioon 2017 Maakuntauudistus aiheuttaa muutoksia TEpalveluihin ja kunnan rooliin. Lakiesitykset ovat valmistelussa, joiden vaikutuksia ennakoidaan vuoden 2018 taloussuunnitelman valmistelussa. 66

Yhteistyö yritysten kanssa Yhteiset tapaamiset Työllistämisen kuntarahakokeilu Osallistuttiin yhteistyössä elinkeinopalvelujen kanssa. Aloitettiin kokeilu, jota jatketaan vuonna 2017. Talouden näkökulma Hallittu sopeutuminen tilanteeseen ja lakimuutoksiin Työllisyyden hoidon kokonaiskustannukset Aktivointitoimiin käytetään suurin osa työllisyydenhoidon määrärahasta Aktivointiin on käytetty työllisyyden määrärahasta suurin osa. Työmarkkinatuen kuntaosuus Työmarkkinatuen kuntaosuutta pienennetään aktivoimalla pitkäaikaistyöttömiä tai eläkepäätöksillä Toteutunut: Työmarkkinatuen kuntaosuus jäi alle talousarviovarauksen. Henkilöstönäkökulma Osaava ohjaushenkilöstö Ammattitaidon ylläpitäminen Koulutusta tarpeen mukaan Henkilöstö osallistunut koulutuksiin. Vastuualueiden työllistäminen Vastuualueilla työllistettiin 13,3 henkilötyövuotta eli 5,2 henkilötyövuotta suunniteltua vähemmän (11,7 htv vuonna 2015). Varatuista määrärahoista jäi käyttämättä 83 800 euroa (117 900 vuonna 2015). Työpaja Hanslankarien työllistäminen ei toteutunut suunnitellusti, koska palkkatukikelpoisia alle 29-vuotiaita oli vähän. Kesäkuussa sovittiin, että Työpaja Hanslankareille varatusta määrärahasta käytetään työpalvelukeskus Miilun työllistämiseen 73 000 euroa. Teknisten palvelujen palkkatukityöllistäminen (3,2 htv) toteutettiin työpalvelukeskuksen kautta. Työllistämismäärärahoilla työllistettiin 34 velvoitetyöllistettyä (8,4 htv) 104 000 eurolla, kun varaus oli 65 000 euroa (26 henkilöä vuonna 2015). Kesätyöt Vuonna 2016 tarjottiin kunnan kesätyöseteli 9.-luokkalaisille. Seteleitä lähetettiin 79 koululaiselle, joista 56 käytti setelin. Kunnassa työskenteli 7 nuorta, yksityisillä 4, yrityksissä 40 ja yhdistyksissä 5 nuorta. Vuonna 2015 seteleitä lähetettiin 90:lle 9.-luokkalaiselle, joista 61 käytti setelin. Kunnan omin varoin työllistetyt Kolmena viime vuonna ei kukaan ole hakenut työtä työssäoloehdon täyttymiseksi (enintään 4 viikoksi). Vuosina 2011 2013 työllistettiin 1 henkilö/vuosi. Työllistämisen kuntarahakokeilu Työllistämisen kuntarahakokeiluun oli 21 600 euron varaus. Siitä käytettiin 5 000 euroa. Työllistämisen kuntarahaa myönnettiin kolmelle työnantajalle neljän eri henkilön palkkaamiseen. Suomut ry Suomut ry työllisti vuonna 2016 työpalvelukeskus Miiluun 25 työntekijää ja yhdistyksiin 5 henkilöä. Siivousrenkaiden toiminnan loppuminen ja yhdistysten palkkatuella työllistämisen supistuminen johti siihen, että yhdistyksen toiminta loppui 31.12.2016. Viimeisenä toimintavuonna kunta ei enää antanut toiminta-avustusta Suomut ry:lle. Työmarkkinatuki Työmarkkinatukimaksuihin varattu 372 000 euroa alittui 31 300 eurolla. Vuoden 2015 alusta kunta maksaa 50 % 300 999 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja 70 % yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. Vuosina 2006 2014 maksettiin 50 % vain yli 500 päivän työmarkkinatuesta. 67

Työmarkkinatukea on maksettu Kelalle eri vuosina seuraavat euromäärät: vuosi 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 euroa 340 690 340 187 143 607 96 389 109 735 106 490 151 629 212 514 235 148 423 142 641 777 Työpalvelukeskus Miilu Työpalvelukeskuksen kautta Miilussa tai kunnan yksiköissä työskenteli tukirahoilla eripituisissa työsuhteissa noin sata henkilöä, joista velvoitetyöllistettyjä oli 34 ja kunnan palkkaamana 38 ja Suomut ry:n palkkaamana 25 pitkäaikaistyötöntä. Miilu oli työtoimintapaikkana 35 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle (keskimäärin 15 henkilöä koko ajan). Lisäksi oli opiskelijoita, työkokeilussa olevia yms. 6 henkilöä. Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanke Kujelma aloitti toimintansa 1.3.2016, ja se jatkuu 28.2.2018 asti. Kunta saa hankkeeseen ESR-rahoitusta. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja kolme ohjaajaa Loppuvuodesta Kujelma-hankkeessa on toiminut 26 asiakasta. PROJEKTIT 18150 PROJEKTIT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 81 723,61 535 550,00 223 714,52 41,8 311 835,48-119 776,91-884 556,00-342 583,47 38,7-541 972,53-38 053,30-349 006,00-118 868,95 34,1-230 137,05-38 053,30-349 006,00-118 868,95 34,1-230 137,05 Kunnanhallituksen projektit TAS 2016 TAS 2016 TP 2016 TP 2016 kulut tuotot kulut tuotot Kunnanhallituksen proj. ja rah.osuudet 94 456,00 14 500,00 27 087,46 0 Yrityspalvelujen proj. ja rah.osuudet 146 200,00 89 050,00 12 149,00 0,00 Maatalouspalvelujen proj. ja rah.osuudet 2 000,00 0,00 628,00 0,00 Työll. proj. ja rah.osuudet 0,00 0,00 0,00 0,00 Projektien loppuselvitykset 0,00 0,00 1 349,82 0,00 Varaus EU-projekteihin 641 900,00 432 000,00 301 369,19 223 714,52 Yhteensä 884 556,00 535 550,00 342 583,47 223 714,52 LISÄPOTKUA POROSTA Lisäpotkua Porosta -hanke toteutettiin 1.8. 30.11.2016. Hanke oli luonteeltaan esiselvitys, jossa selvitettiin porotalouden liitännäiselinkeinojen harjoittamisen tilanne hankealueella, joka kattoi koko Lapin läänin ulkopuolisen poronhoitoalueen. Lisäksi kartoitettiin paikallisten matkailuyritysten tarve porotalouden tuotteille. Hankeen tulos oli tiivistetysti se, että porotalouden tuotteiden kysyntä (liha, lihajalosteet, käsityötuotteet ja matkailupalvelut) on suurempaa kuin niiden tämän hetkinen saatavuus on. Matkailuyrityksiltä saatiin selkeä signaali siitä, että poroon liittyvälle yrittämiselle olisi alueella tilaus. Hanke rahoitettiin kokonaan Maaseuturahaston rahoituksella. SOSIAALISEN OSALLISUUDEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISHANKE KUJELMA Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanke KUJELMA alkoi 1.3.2016. Tavoitteena on työikäisten työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallisuuden vahvistaminen ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen taiteen ja luonnon keinoin. Hanke toimii työpalvelukeskus Miilun tiloissa. Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö, palveluohjaaja sekä luonto- ja taideohjaajat. Hankkeessa kartoitetaan osallistujien omaa näkemystä työ- ja toimintakyvystään Kykyviisari -mittarin avulla. Palveluohjaus on yksilöllistä, asiakaslähtöistä arkielämän asioiden hoitamista ja niissä tukemista sekä muihin palveluihin ohjaamista. Taidetoiminnassa keskiössä on erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin tutustuminen sekä kierrätys- ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen. Käsillä tekemisen kautta asiakkaat saavat onnistumisen kokemuksia ja rohkeutta itsensä ilmaisemiseen. Luontotoimintaa varten on rakennettu kasvihuone Miilun pihalle. Kasvihuoneessa kasvatettiin kesällä 2016 mm. kurkkuja ja tomaatteja. Kurimossa olevalla palstalla viljeltiin mm. perunaa, porkkanaa ja 68

naurista. Lisäksi retkeiltiin lähiympäristössä ja kauempanakin. Asiakkaita vuoden 2016 lopussa hankkeella oli 28. Hankkeen toiminta jatkuu 28.2.2018 saakka. KANSALLISPUISTOKSI HOSSAN HENGESSÄ Kansallispuistoksi Hossan hengessä -hankkeen tavoitteena on kehittää Hossan matkailualuetta tulevan kansallispuiston hengessä. Hankkeessa on mm. uusittu www.hossa.fi-sivut, pidetty matkailutuotteiden tuotteistamistyöpajoja ja järjestetty useita media- ja muita vierailuja. Lisäksi on kasvatettu Hossan kuvapankkia sekä tehty yhteistyötä muiden alueen matkailunkehittämiseen tähtäävien hankkeiden kanssa, sekä Metsähallituksen Luontopalveluiden kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Hossan matkailuyrittäjien yhdistyksen sekä muiden alueen yritysten kanssa. Hanke alkoi 1.4.2016 ja kestää 31.3.2018 asti. MAAKUNNALLINEN YHTEISTOIMINTA/KAINUUN LIITTO Kainuun liitto 1818 MAAKUNNALLINEN YHTEISTOIMINTA, KAINUUN LIITTO TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR -277 058,40-273 800,00-273 824,64 100,0 24,64-277 058,40-273 800,00-273 824,64 100,0 24,64-277 058,40-273 800,00-273 824,64 100,0 24,64 Kainuun liiton jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Vaalan kunta siirrettiin Kainuun maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta. Samalla Vaalan kunta erosi Kainuun liitosta. Jäsenkuntien maksuosuus vuodelle 2016 oli 2,456 milj. euroa. Maksuosuuden suuruus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun Tilastokeskuksen virallisen väkiluvun mukaisessa suhteessa. Suomussalmen kunnan maksuosuus oli 11,15 % eli 273 825 euroa (33,46 euroa/asukas). Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Sirpa Kovalainen, puh. 044 777 3375 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä 1819 SOSIAALI- JA TERVEYS, KAINUUN SOTE -KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR -37 522 063,48-38 000 000,00-36 726 949,03 96,6-1 273 050,97-37 522 063,48-38 000 000,00-36 726 949,03 96,6-1 273 050,97-37 522 063,48-38 000 000,00-36 726 949,03 96,6-1 273 050,97 Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunta on osajäsen, Puolangan kunnan jäsenyys koskee Kainuun sairaanhoitopiiriä, Kainuun kehitysvammaisten erityishuoltopiiriä ja Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Kainuun soten keskitetyt tukipalvelut tuottavat talous-, palkka- ja tietohallintopalveluja Kainuun kunnille. Kajaanin kaupunki siirsi talous- ja palkkahallinnon palvelut Kunnan Taitoa Oy:lle (Taitoa) 1.1.2017 alkaen. Toiminnan rahoitus/jäsenkuntien maksuosuudet Tehtävien hoitamista varten tarvittava määräraha kootaan jäsenkunnilta varainhoitovuoden maksuosuuksina. 69

Kuntayhtymän järjestämiin toimintoihin kohdistuva peruspalvelujen valtionosuus (sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus pois lukien päivähoidon osuus) kohdennetaan laskennallisesti kokonaisuudessaan kuntayhtymälle. STM:n valtionosuus erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta laskennallisesti prosenttiosuutena, joka vastaa vuoden 2014 perussopimuksen mukaista laskennallista sosiaali- ja terveysmenojen osuutta laskennallisiin sosiaali- ja terveystoimen, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastotoimen kustannuksiin tarkoitetusta peruspalvelujen valtionosuudesta. Suomussalmen prosenttiosuus on 80,1. Valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %). Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), muut kuin kuntayhtymälle maksettavat tai kohdennettavat valtionosuudet, valtionosuuden lisäosat, valtionosuuksiin tehtävät vähennykset ja lisäykset nettona, järjestelmämuutoksen tasaus 2010 ja 2015 ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus sekä muut näitä vastaavat muut erät. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t-1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan kuitenkin huomioon 1,4 %:n verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia jaitai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia eikä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Vuotuinen maksuosuus kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella. Maksuosuus suoritetaan kuukausittain kahdessa erässä 12. ja 30. päivä. Maksuosuuksia korjataan kyseessä olevan talousarviovuoden tilinpäätöksen yhteydessä kustannuksia vastaavaksi. Tasaukset suoritetaan mahdollisimman pian tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen. Sote-kuntayhtymän maksuosuudet Vuoden 2016 talousarviossa Suomussalmen kunnan maksuosuus oli 38,0 milj. euroa, toteutuneet kustannukset olivat 36 727 000 euroa. Soten tilinpäätös on ylijäämäinen 3,545 milj. euroa ja sote palautti kunnalle 0,509 milj. euroa. Vuoden 2017 maksuosuudeksi arvioidaan 37,2 milj. euroa, vuoden 2018 noin 38,063 milj. euroa ja vuoden 2019 noin 38,633 milj. euroa. Hallinnon tukipalvelut Kuntien maksuosuudet määräytyvät suoriteperusteilla. Taloushallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytetään kunkin kunnan (talousyksikön) tilikauden aikaisia kirjanpidon tositteita. Henkilöstöhallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytetään kunkin kunnan (talousyksikön) tilikauden aikana lähetettyjen palkkalaskelmien määrää. Tietohallinnon palvelujen kustannusten veloitusperusteena käytetään puoliksi kunkin kunnan (talousyksikön) mukaista henkilöstön määrää ja puoliksi kunkin kunnan (talousyksikön) tietohallinnon ylläpitämien työasemien määrää. Hallinnon tukipalveluihin oli varattu vuoden 2016 talousarviossa 383 000 euroa, toteutuneet kustannukset olivat 366 042 euroa. Soten tukipalvelut palautti kunnalle 17 000 euroa. Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Sirpa Kovalainen, puh 044 777 3375 70

SIVISTYSLAUTAKUNTA 1840 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVONALEN TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 1 900 708,74 1 462 370,00 1 714 034,48 117,2-251 664,48-15 913 632,54-15 308 421,96-15 490 444,64 101,2 182 022,68-14 012 923,80-13 846 051,96-13 776 410,16 99,5-69 641,80-120 347,22-186 836,14-147 219,01 78,8-39 617,13-14 133 271,02-14 032 888,10-13 923 629,17 99,2-109 258,93 18400 SIVISTYSPALVELUT, HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVONALEN TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 48 884,74 1 500,00 4 290,30 286,0-2 790,30-145 627,31-154 872,45-147 716,95 95,4-7 155,50-96 742,57-153 372,45-143 426,65 93,5-9 945,80-106 333,33-106 333,33-96 742,57-259 705,78-143 426,65 55,2-116 279,13 1840200000 Siv.ltk:n proj. ja rahoitusosuudet TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR -1 670,00-5 000,00 3 300,00-66,0-8 300,00-1 670,00-5 000,00 3 300,00-66,0-8 300,00-1 670,00-5 000,00 3 300,00-66,0-8 300,00 SIVISTYSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Sivistyslautakunta vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukio- ja kansalaisopisto-opetuksen, taiteen perusopetuksen, nuorisotyön, kirjasto- ja kulttuuri- sekä liikuntapalvelujen järjestämisestä. Musiikkiopistopalvelut hankitaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kajaanin kaupungilta. Sivistyspalvelujen tehtävänä on kohottaa kuntalaisten tiedon tasoa ja hyvinvointia luomalla hyvät edellytykset monipuoliselle ja laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Visio 2016 Suomussalmi on koulutus- ja kulttuurimyönteinen kunta, joka järjestää sivistyspalvelut korkeatasoisesti ja aktiivisesti. 71

Sivistyslautakunta Avaintulokset Asiakasnäkökulma Kuntalaisten tyytyväisyys sivistyspalvelujen järjestämiseen ja laatuun Asiakaspalaute - palveluyksiköt Arviointikriteerit/mittarit Tulostavoite/tavoitetaso Tavoite: hyvä Toteutuminen 1 12 kk Asiakaspalvelukyselyjä ei ole tehty. Prosessinäkökulma Toimiva ja joustava organisaatio Päätösprosessien toimivuus Päätökset ovat asianmukaisesti valmisteltuja ja päätökset tehty ajallaan. Lautakunta kokoontuu 10-11 kertaa/v Toteutunut. Lautakunta kokoontui 11 kertaa/v. Sivistyspalvelujen johtoryhmätyö Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti Johtoryhmä kokoontuu 10 kertaa/v. Johtoryhmä kokoontui 9 kertaa/v. Palvelurakenteiden tarkastelu Asianmukaiset selvitykset ja suunnitelmat Palvelurakenneselvitykset valtuustokausittain. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimiverkkomuutosten toimeenpanoon liittyvä valmistelutyö saatiin valmiiksi ajallaan. Ajantasainen tieto Koulutustilaisuuksiin osallistuminen Osallistutaan ajankohtaisiin koulutuksiin. Toteutunut. Talouden näkökulma Tasapainoinen talous Toimintaympäristön muutosten seuranta paikallisesti ja valtakunnallisesti Vertailutiedot maan ja Oulun läänin tilastoihin Aktiivinen asenne seurantaan. Hankeideoihin tarttuminen. Pysytään hyväksytyssä talousarviossa. Hankerahoitusta haettu aktiivisesti. Talousarvion toimintakate alittui n. 70 000. Talouden seuranta ajantasaista Henkilöstönäkökulma Henkilöstörakenne vastaa palvelutarvetta Osavuosikatsaukset kolme kertaa vuodessa Henkilöstön mitoitus ja työn kuormittavuus sopiva Valmistuvat aikataulussa. Riittävä henkilöstö Onnistunut ulkoinen ja sisäinen rekrytointi Osavuosikatsaukset valmistuivat ajallaan. Toteutui. Rekrytointi onnistui hyvin. Henkilöstön hyvinvointi Työhyvinvointikysely joka toinen vuosi Hyvä työilmapiiri Toteutui. 1840 SIVISTYSLAUTAKUNTA TA 2016 TP 2016 Henkilöstön lukumäärä 184,1 185,4 - henkilöstömenot/asukas 1098,78 1130,96 - toimintakulut/asukas 1867,34 1892,77 - toimintakate/asukas 1688,95 1683,33 18401 SIVISTYSPALVELUT TA 2016 TP 2016 Henkilöstön lukumäärä 2 2 - henkilöstömenot/asukas 15,42 14,76 - toimintakulut/asukas 18,89 18,05 - toimintakate/asukas 18,71 17,53 Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen, puh. 044 523 4020, sirpa.mikkonen@suomussalmi.fi 72

PROJEKTIT, sivistyslautakunta Projektien tavoitteet ja toteutuminen 1. KOULUTUKSELLISEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN (Perusopetus - OKM) Tavoitteena on tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen ja tavoitteena on estää koulujen eriytyminen ja vähentää olemassa olevia, havaittuja eroja. Tavoitteena on myös puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten osaamistasoero sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksista vuoteen 2020 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on poistaa erot kokonaan. Hankkeen rahoittaa Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM). 2. TEKO Esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistävät toimenpiteet (Perusopetus OKM) Valtion erityisavustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen. Hankkeen rahoittaa Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM). 3. OPETUSRYHMÄKOON PIENENTÄMINEN (Perusopetus - OKM) Hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen laatua parannetaan ryhmäkokoja pienentämällä. Ryhmäkokojen on oltava riittävän pienet, jotta opettajalla on aikaa oppilaille ja erilaisten lasten ja erilaisten ryhmien tarpeet voidaan huomioida, Avustusta käytetään suuriin yli 25 oppilaan ryhmiin, resurssiopettajan palkkaukseen, jakotuntien lisäämiseen ja ryhmien jakamiseen. Hankkeen tavoitteena on Ruukinkankaan koulun opetusryhmien pienentäminen. Oppilaat ovat saaneet laadukasta opetusta pienemmässä opetusryhmässä. 4. KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN (Perusopetus - OPH) Hankkeen tavoitteena oli varmistaa laadukkaan ja monipuolisen koulun kerhotoiminnan jatkuminen ja kehittäminen Suomussalmen perusopetuksessa. Tavoitteena oli aktioiva erityisesti syrjäytymisuhan alla olevia oppilaita, maahanmuuttaja- ja kuljetusoppilaita sekä yläluokkien oppilaita mukaan harrastustoimintaan. Tavoitteena oli myös löytää uusia malleja kerhojen toteuttamiseen. Hankkeen rahoittaa Opetushallitus. Kerhotoimintaa järjestettiin kaikilla Suomussalmen kunnan perusopetuksen kouluilla. Kerhoja toteutui 41 kpl, joihin osallistui 371 oppilasta. Lapsille on pystytty järjestämään laadukasta, ohjattua vapaa-ajan toimintaa kuten esim. liikunta- kuvataide, kokki- ja läksykerhot. Maahanmuuttajataustaisia poikia on osallistunut kaikille avoimeen futiskerhoon. Alaluokkien kuljetusoppilaita on osallistunut useisiin odotustuntien aikana järjestettyihin kerhoihin. Läksykerhossa erityistä tukea vaativat oppilaat saavat apua opiskeluunsa. Toiminta on lapsille ja perheille maksutonta. Toiminnasta on saatu hyviä tuloksia. 5. ESI- JA PERUSOPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN (Perusopetus - OKM) Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus on myönnetty vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien koulutukseen. (OKM) 6. ESI- JA PERUSOEPETUKSEN TOIMINTAKULTTUUURIN KEHITTÄMINEN (Perusopetus- OKM) Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion erityisavustusta esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Avustus käytetään koulukohtaiseen ICTmentorointiin ja TVT-koulutukseen, oppimiskokonaisuuden suunniteluun Ruukinkankaan yhtenäiskouluun sekä kouluviihtyvyyttä 7. ERASMUS+ RUUKINKANKAAN TÄYDENNYSKOULUTUSHANKE (Perusopetus - CIMO) Hankkeen tavoitteena oli saada opettajille täydennyskoulutusta sekä sysätä kansainvälistymistä parempaan alkuun onnistuneen Comenius projektin jälkeen. Liikkuvuuksiin osallistuneiden opetushenkilökunnan tarpeet täyttyivät ja opettajien profiilit vastasivat aika selkeästi hakemuksessa esitettyä suunnitelmaa. 73

8. LIIKKUVA KOULU (Perusopetus - AVI) Hankkeen tavoitteena on Liikkuva koulu-toimintakulttuurin luominen, koulun toimintaympäristön ja arjen muuttaminen pysyvästi aktiivisemmaksi. Keskeistä on opetushenkilöstön- ja avustajien sitouttaminen liikkuvan ja toiminnallisen koulupäivän luomiseen. Tavoitteena on mahdollistaa oppilaiden osallistuminen liikkuvan koulupäivän suunnitteluun ja toteutukseen, Lisäksi tavoitteena on saada huoltajat tiedostamaan ja toimimaan liikkuvan arjen saavuttamiseksi. Tavoitteena on myös aktivoida yhteistyötä kunnan eri toimialojen, liikuntaseurojen ja järjestöjen kanssa. Hankkeen rahoittaa AVI. 9. ERASMUS+ Ka1 (Lukio - CIMO) Hankkeen tavoitteena oli kehittää koulun kansainvälistymistä, uusien menetelmien käyttöönottoa ja uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Koulun opetushenkilökunnan tarpeet täyttyivät ja liikkuvuuksiin osallistuneiden opettajien profiilit vastasivat selkeästi koulun hakemuksessa esitettyä suunnitelmaa. Koulutuksesta saadut oppimistulokset vastasivat sekä koulun että opettajien tarpeisiin. 10. INNOVATIIVINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ (Lukio OPH) Hankkeen avulla sujuvoitetaan opettamisen ja oppimisen arkea niin oppitunneilla kuin koetilanteissakin. Tarkoituksena on yhdistää opiskelijoiden työskentelyä kotona ja koulussa turvaamalla palveluiden saatavuus kaikille opiskelijoille sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa opettajille monipuolisen ja nykyaikaisen opetuksen toteuttaminen, Henkilöstön osaamisen tasoa lisätään käytännössä vertaistuen avulla. 11. TARINAT ELOON (Kulttuuripalvelut Leader) Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuoda esille Suomussalmen kotiseutumuseossa Suomussalmen ja Ylä-Kainuun alueen historiaa eri ikäluokkia kiinnostavilla tavoilla. Onnistuessaan hanke monipuolistaa museon tarjontaa tuomalla uudella tavalla esille menneen ajan paikallista tarina- ja uskomusperinnettä, tuo museon esittelemän aikakauden helposti saavutettavaksi myös sähköisesti, sekä mahdollistaa museon kulttuurikasvatustoiminnan nousemisen uudelle tasolle kehittyvän toimintaympäristön myötä. 12. NUORTEN TYÖPAJAN KEHITTÄMISTOIMINTA (Nuorisopalvelut - ELY) Tavoitteena Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Rahoittajalle tehdään vuosittain selvitys tavoitteiden saavuttamisesta. Asetetut tavoitteet saavutettiin. Rahoituksen avulla olemme voineet palkata kolme työnohjaajaa työpajalle ja kaikille pajalaisille on pystytty järjestämään erilaista toimintaa sekä lyhytkursseja, jonka tavoitteena työttömyysjakson keskeyttäminen, elämänlaadun paraneminen ja jatkosuunnitelmien selkiinnyttäminen pajajakson jälkeiseen tulevaisuuteen. Pajajakson aikana on tehty työkyvyn arviointia. Nuoria on kannustettu hakeutumaan koulutukseen ja työelämään. 13. ETSIVÄ NUORISOTYÖ (Nuorisopalvelut - OKM) Hankkeen tavoitteena on taata palvelujen saatavuus niille nuorille, joilla ei ole riittävää oma-aloitteisuutta hakeutua palvelujen piiriin tai tarvitsevat tukea palveluiden piirissä pysymiseen. Tavoitteena on parantaa nuorten arjenhallintataitoja ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työelämään. Nuoret ovat hyväksyneet hyvin etsivän nuorisotyön palvelut. Tästä kertoo se, että nuoret itse hakeutuvat palvelun piiriin ja suosittelevat palvelua myös kavereilleen. Nuoria on pystytty tukemaan paremmin arjenhallintataidoissa sekä ohjattu nuoria esim. ammatinvalintaohjaukseen, päihdehoitoon tai sosiaalitoimen asiakkaaksi. Nuorille on tarjolla enemmän tukitoimia, yksilö- ja ryhmäohjausta. 14. PEPUT YLÖS PENKISTÄ (Liikuntapalvelut - AVI) Hankkeen päätavoitteena on lisätä vähän tai ei ollenkaan liikkuvien suomussalmelaisten nuorten aikuisten ja työikäisten päivittäistä liikuntaa. Hankkeella etsitään keinoja ja uusia toimintatapoja istumisen vähentämiseen työ- ja koulupäivän aikana. Lisäksi hankkeella etsitään keinoja vapaa-ajalla tapahtuvan liikunnan aktivoimiseksi ja lisäämiseksi sekä työympäristön muuttamiseksi hyvinvointia ja terveyttä mahdollistaviksi. Näistä toimenpiteistä on tarkoitus tehdä vakiintunut käytäntö Suomussalmelle. 74

15. PITKOSPUITA PITKIN -TARINOITA SENIOREILLE (Kirjastopalvelut - AVI) Hankkeen avulla viedään kirjastopalvelua laitoshoidossa oleville sekä palvelu- tai hoitokodeissa asuville vanhuksille. Vierailuilla avataan ja elävöitetään perinteisiä kirjastoaineistoja, hyödynnetään elävää kuvaa, musiikkia sekä aikanaan kerättyä paikallista suullista perinnettä, jota säilytetään kirjaston yhteydessä olevassa kotiseutuarkistossa. Hankkeen puolivälin jälkeen toteutus ei edennyt suunnitellusti ja rahoittaja myönsi käyttötarkoituksen muutoksen. Hankkeen käyttämättä jäänyt rahoitus käytettiin Omatoimikirjastoja Kainuuseen -hankkeen esiselvitykseen. Hankkeen rahoitti Pohjois-Suomen AVI. Hanke päättyi 31.12.2016. 16. PULINAPÖKSÄ TARINAN TAIKAA LAPSIPERHEILLE (Kirjastopalvelut - AVI) Hankkeessa pidettiin koirakaverin ympärille rakentuvia tarina- ja satutunteja kahden viikon välein vuoroin Suomussalmen ja Hyrynsalmen kirjastoissa. Hanke päättyi 31.12.2016. Hankkeen rahoitti Pohjois- Suomen AVI. 17. KELALTA KÄYTTÖÖN (Kirjastopalvelut - AVI) Hankkeen tarkoituksena on Suomussalmelta kerätyn murreaineiston digitointi. Hankkeen rahoittaa Pohjois-Suomen AVI. Hanke päättyy 31.12.2017. VARHAISKASVATUS 18410 VARHAISKASVATUS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVONALEN TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 322 156,88 292 400,00 303 161,54 103,7-10 761,54-2 924 673,11-2 987 249,69-2 880 839,61 96,4-106 410,08-2 602 516,23-2 694 849,69-2 577 678,07 95,7-117 171,62-9 364,40-9 364,40-9 364,40 100,0 0,00-2 611 880,63-2 704 214,09-2 587 042,47 95,7-117 171,62 VARHAISKASVATUS Toiminta-ajatus: Varhaiskasvatus tarjoaa alle kouluikäisille lapsille suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta toteutettaessa huomioidaan ammattitaitoisen hoito- ja kasvatushenkilöstön riittävä määrä, lapsiryhmän oikea koko sekä tilojen toimivuus, jotta lasten hyvinvointi ja etu sekä varhaiskasvatuslain tavoitteet toteutuvat. Varhaiskasvatuksen tavoitteita suunniteltaessa otetaan huomioon myös vanhempien ja lasten osallisuus ja vaikuttaminen. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle järjestetään kuntouttavaa varhaiskasvatusta yhteistyössä muiden lapselle kuntoutusta antavien tahojen kanssa. VISIO 2017 Varhaiskasvatus on lapsiperheiden muuttuviin tarpeisiin vastaava laadukas ja joustava palvelujärjestelmä, joka suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaansa uuden varhaiskasvatuslain ja paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. 75

Toimintalinjat/Päämäärät Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit Tulostavoite/ tavoitetaso Toteutuminen 1 12 kk Asiakasnäkökulma Perhe saa tarpeitaan vastaavat päivähoito- ja esiopetuspalvelut. Päivähoitopalvelujen kattavuus. Päivähoitopalveluja järjestyy kaikille. Päivähoitopaikka on järjestynyt kaikille. Kunnolliset ja toiminnalliset tilat lapsille. Varhaiskasvatuksen toimipaikkojen uudelleenjärjestely. 1. Taivalalasen koulusta remontoidaan päiväkoti v. 2016 aikana. Päiväkodin suunnittelu ajoittuu vuodelle 2015. 2. Ruukinkankaan päiväkoti ja Ämmänsaaren ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan uuden päiväkodin valmistumisen jälkeen. 3. Kirkonkylän ryhmäperhepäiväkoti siirtyy Karhulanvaaran tiloihin 1.1.2016. Muutostyöt päiväkodiksi aloitettiin Taivalalasen koululla kesäkuussa 2016 ja työt valmistuivat joulukuussa 2016. Karhulanvaaran päiväkotiryhmä aloitti toimintansa tammikuussa 2016. Lapsia varhaiskasvatuksessa 31.8.2016 yht. 163 lasta Päivähoitopaikat: Ruukinkankaan pk: - 21 paikkaa - 20 (eskarit) paikkaa, Pitämän päiväkoti: - 21 paikkaa + 12 paikkaa Perhepäivähoito: - 10 hoitajaa, 40 paikkaa Ryhmäperhepäivähoito: - Ämmänsaari 12 paikkaa, - Karhulanvaara 12 paikkaa Päivähoitopaikkojen käyttö 100 % Päivähoitopaikat ovat olleet täynnä. Perhepäivähoito on supistunut. Perhepäivähoitajia toimintakauden alussa 2016 on ollut 7. - Asiakastyytyväisyys TAK arviointijärjestelmä (kahden vuoden välein) Asteikolla 1-5, tavoitteena 4. (seuraava vuonna 2016) TAK-kyselyä ei tehty toimintakaudella 2016 vaan seuraava on vuonna 2017. Kotihoidontuen kuntalisä alle 3-vuotiaille lapsille. - vaihtoehto päivähoidolle Päivähoidon tarpeen väheneminen. Määrärahavaraus 160 000 e. Kuntalisän suuruus 195 /kk/perhe Kotihoidon tukea maksettiin 324499,50 ja kuntalisää 116 337. 76

Prosessinäkökulma Palveluprosessit ja ketjut toimivat saumattomasti - Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys mittaus/ TAK (2 vuoden välein) Asteikolla 1-5, tavoitteena 4. (seuraava vuonna 2016) TAK seuraavan kerran 2017. Lapsiperheiden hyvinvointi. Moniammatillinen yhteistyö perhetyön, lastensuojelun, neuvoloiden ja terapeuttien kanssa. Säännölliset yhteistyöpalaverit 1 krt/kk. Erityislastentarhanopettajan säännölliset käynnit yksiköissä. Yhteistyöpalaverit ovat toteutuneet 1 krt/kk. ELTOt ovat tehneet säännöllistä käyntejä lapsiryhmissä, tarvittaessa tehostetusti. Varhaiskasvatussuunnitelmien tekeminen. Varhainen puuttuminen. Varhaiskasvatussuunnitelmat on tehty jokaiselle lapselle. Tarvittaessa tarkennetut VASUt. VASUT on lapsille tehty lähes 100 % samoin tarkennetut vasut. Kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman ajantasaisuus Suunnitelma päivitetään 2017. Suunnitelman päivitys on aloitettu ja suunnitelman tulee käyttöön 1.8.2017 alkaen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyö Yhteistyön lisääminen Yhteiset koulutukset ja henkilöstön käyttö. On ollut vähäistä. Talouden näkökulma Talous tasapainossa Talousarvion seuranta. Talousarviossa pysyminen. Alitettiin 117.171. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön riittävyys ja oikea rakenne Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Varhaiskasvatuslain mukainen henkilöstö (määrä ja koulutustaso) Henkilöstö on ollut lain ja asetusten mukainen. Henkilöstökysely /TAK Henkilöstötilinpäätös. Asteikolla 1-5, tavoitteena 4 Osaaminen, työhön ja sen kehittämiseen sitoutuminen Koulutuspäivien määrä 3 pv/hlö/toimikausi Kaikki eivät käyttäneet 3 koulutuspäivää Työtyytyväisyys ja - turvallisuus Työhyvinvointi Kehityskeskustelut; turvallisuussuunnitelmat, uusien työntekijöiden perehdyttäminen Kehityskeskustelut kerran vuodessa Jokaisessa yksikössä on laadittu turvallisuussuunnitelmat Kehityskeskustelut on käyty vuosittain. Turvallisuus ja pelastussuunnitelmat on laadittu. Säännölliset terveystarkastukset Asialliset ja toiminnalliset työskentelytilat Terveystarkastukset olleet säännölliset yksiköittäin. Taivalalasen koulu peruskorjattiin päiväkodiksi ja tilat valmistuivat varhaiskasvatuksen käyttöön v. 2016 lopussa. Varhaiskasvatus: TA 2016 TP 2016 Henkilöstön lukumäärä 54,5 52 - henkilöstömenot/asukas 253,75 241,16 - toimintakulut/asukas 364,39 352,01 - toimintakate/asukas 328,72 314,97 Vastuuhenkilö: varhaiskasvatuksen johtaja Jaana Heikkinen, puh. 044 568 4321, jaana.o.heikkinen@suomussalmi.fi 77

PERUSOPETUS 18420 PERUSOPETUS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVONALEN TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 453 596,88 271 260,00 460 662,86 169,8-189 402,86-8 067 550,20-7 577 319,75-7 921 374,60 104,5 344 054,85-7 613 953,32-7 306 059,75-7 460 711,74 102,1 154 651,99-37 568,19-26 294,62-87 178,72 331,5 60 884,10-7 651 521,51-7 332 354,37-7 547 890,46 102,9 215 536,09 18430 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 20 170,00 24 000,00 17 457,50 72,7 6 542,50-110 537,04-118 859,30-102 464,96 86,2-16 394,34-90 367,04-94 859,30-85 007,46 89,6-9 851,84-90 367,04-94 859,30-85 007,46 89,6-9 851,84 PERUSOPETUS Toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukasta esi- ja perusopetusta. Perusopetus tukee oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tarjoaa turvallisen oppimisympäristön. Toimintalinjat/Päämäärät 2016 Avaintulokset Asiakasnäkökulma Laadukas perusopetus Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Arviointikriteerit/ mittarit Jatko-opintokelpoisuus Laatua mittaavat tilastot ja raportit THL:n kouluterveyskysely Tulostavoite/ tavoitetaso Kaikki 9.lk oppilaat jatko-opintokelpoisia Lasten ja nuorten terveystottumukset paranevat. Välituntiliikunta säännöllistä. Tupakoinnin väheneminen Kouluverkossa muutokset: Toteutuminen 1 12 kk Kaikki oppilaat sijoittuivat toisen asteen koulutukseen. Kouluterveyskyselyn tuloksia ei ollut käytettävissä. Seuraavat tulokset saadaan v.2017. Yläluokkien oppilaista 80 % osallistui Smoke freekampanjaan (sitoumus: puoli vuotta tupakoimatta) Perusopetuksen kouluverkko Kouluverkon muutoksilla vastataan oppilasmäärissä tapahtuvaan kehitykseen Taivalalasen koulu lakkautetaan 1.8.2016 alkaen. Nivan koulun lakkautuspäätös perutaan ja koulun toiminta jatkuu Toteutuivat suunnitellusti. Uusi opetussuunnitelma Opetussuunnitelma valmistuu ajoissa Henkilökunta on sitoutunut uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 Uusi opetussuunnitelma valmistui ajoissa ja otettiin alaluokilla käyttöön 1.8.2016. 78

Turvallinen ja toiminnallinen työ- ja oppimisympäristö Koulurauha- ja turvallisuussuunnitelmien ajantasaisuus Suunnitelmat ajan tasalla. Henkilöstö perehtynyt suunnitelmiin. Suunnitelmia päivitetty opetussuuunnitelman laatimisen yhteydessä. Henkilöstön perehdyttämistä tehty ja sitä on jatkettava säännöllisesti. KIVA-koulu -toiminta Kiva-koulutoimintaa kaikissa kouluissa Kiusaamistapaukset käsitellään viivytyksettä Kiva-koulu toiminta toteutettu kaikilla kouluilla. Selvittelyt toteutettu viivytyksettä. Riittävä resursointi Oppilaskohtainen tuntikehys Tuntikehys Kainuun keskitasoa Tuntikehys yli Kainuun keskitason. Toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä Kodin ja koulun yhteistyöryhmän toimivuus Säännölliset kokoontumiset Toteutui. Yhteydenpidon määrä Tasolla hyvä Toteutui. Laadukas oppilashuoltotyö Oppilaat saavat tarvitsemansa oppilashuoltopalvelut viivytyksettä Yhteisöllinen, ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö on tuloksellista Toteutui osittain. Esillä olleet OH - tapaukset selvitetty moniammatillisen oppilashuoltoryhmän toimesta (oppilaskohtainen oppilashuolto) Toteutui hyvin. Prosessinäkökulma Laadukas perusopetus Arviointisuunnitelman päivittäminen Opetuksen ja opetusjärjestelyjen kehittämiskohteet toteutettu. Arviointisuunnitelma päivitetty v.2016 loppuun mennessä. Arviointisuunnitelma päivitetty. Koulujen hyvä johtaminen Vastuualueiden selkeys. Kehittämisvastuun hajauttaminen Vastuualueet toimivat Pedagogista keskustelua säännöllisesti Toteutui Jatkuvat muutokset kuormittavat henkilöstöä ja johtajia. Keskustelua käytiin, muttei riittävästi. Koulunjohtajien kokousten säännöllisyys Kokouksia 7 kertaa vuodessa Toteutui. Henkilöstökokoukset Pidetään säännöllisesti, johtamisosaamisen vahvistuminen Säännölliset kokoukset kaikilla kouluilla. Opetusteknologian hyödyntäminen opetustyössä Opetusteknologiaa hyödynnetään opetuksessa laajasti Opettajille järjestetään riittävästi koulutusta ja mentorointia Ulkopuolisella hankerahoituksella toteutettu koulutuksia ja ICTmentorointia. Oppilaiden taidot hyödyntää uutta teknologiaa keskimääräistä paremmat Toteutunut osittain. 79

Talouden näkökulma Tasapainoinen talous Koulukohtainen budjetointi Aloitetaan Ruukinkankaan yhdellä alaluokan luokka-asteella opetuskokeilu, jossa hyödynnetään opetusteknologiaa mahdollisimman laajasti: oppilaille hankitaan henkilökohtaiset Ipadit. Pysytään hyväksytyssä talousarviossa Kokeilu on toteutettu suunnitellusti. Mukana on kolme Ruukinkankaan luokkaa (kaikki 4. luokkalaiset). Perusopetuksen toimintakate ylittyi n 154000 Luokkakoko ja opetusryhmien määrä Henkilöstönäkökulma Kehityskeskustelut Oppilaita/lk Opetusryhmien lkm Kehityskeskustelujen kattavuus Ilmapiirikyselyt Valtakunnan keskitaso Kaikki ovat osallistuneet kehityskeskusteluihin 1 kerta/vuosi Opetusryhmien koko valtakunnan tasoa pienempi. Ei ole toteutunut opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien osalta. Hyvinvointi Henkilöstön itsearviointi Henkilöstö on motivoitunutta ja sitoutunut työhönsä. Henkilöstö hyvin sitoutunutta työhönsä. Ruukinkankaan koulussa koettu sisäilmaongelma vaikutti henkilöstön työssä jaksamiseen. Täydennyskoulutus Ajankohtaista koulutusta Onnistunut VESOtarjotin Omaehtoiseen koulutukseen osallistuminen lisääntynyt Toteutui. Työnohjausta tarjolla Kaikki ryhmämuotoiseen työnohjaukseen haluavat saavat palvelua Työnohjausta järjestettiin kysynnän mukaan. Osaava henkilöstö Täydennyskoulutuksen määrä Henkilöstö voi vaikuttaa kehittämistyöhön Toteutunut. Henkilöstön kelpoisuus tehtävään Koulutuspäiviä 4/opettaja (sisältää 3 VESO-päivää), 1/koulunkäyntiohjaaja Toteutunut. Kaikilla opettajilla ja koulunkäyntiohjaajilla on muodollinen kelpoisuus tehtävään. Muodollista kelpoisuutta vailla 3.3 % päätoimisista opettajista. Hankkeet Ystävyyskoulutoiminta ja kansainvälisyys-hanke Kainuun Osaaja-hanke Ystävyyskoulukontaktit (lkm) Osallistujien lkm Koululla on kansallista ja kansainvälistä ystävyystoimintaa Uusien opetussuunnitelmien valmistelu yhteistyössä Kainuun kuntien kanssa Ruukinkankaan koululla ystävyystoimintaa Kostamus koulu 2 kanssa. Valmistelutyö onnistui hyvin. Luodut verkostot 80 Kainuun perusopetuksen yhteistyö toimii hyvin Oppiainekohtainen opetussuunnitelma valmisteltiin verkostotyönä.

Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen Suunnitelmallisuus lisääntyy Opettajien koulutussuunnittelua tehdään yhteistyöryhmässä. Kerhotyö Kerhojen lukumäärä Kerhojen osallistujamäärä Kouluissa kerhoja 25 20 % oppilaista kerhotyössä Rahoitus kohdennettu Ruukinkankaan koululle. Opetusryhmien pienentäminen Rahoituksen kohdentaminen Ruukinkankaan koulu Toteutunut suunnitellusti. Koulutuksellisen tasaarvon edistäminen Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen Koulujen opetuksellinen tasa-arvo Pedagogisten ICTtukihenkilöiden työn laajentaminen (mentorointi) Kouluviihtyvyyden lisääminen Toteutuu suunnitelman mukaisesti Opettajien ICTosaaminen hyvällä tasolla. Totetettu ICT-mentorointia kaikilla kouluilla. Hankittu kouluviihtyisyyttä lisäävää välineistöä ja kalustoa. Koulun ulkopuolisten ympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa Hankkeen tavoitteet saavutetaan. Hanke toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien koulutus Järjestetään koulutusta ja työnohjausta Osaaminen, työnhallinta ja työhyvinvointi lisääntyy Toteutunut. Työhyvinvointi ja tuottavuus -hanke Henkilöstön hyvinvointi lisääntyy Hankkeessa mukana Ruukinkankaan koulu ja Taivalalasen koulu Pidetty myös työnhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia. Hankkeessa myös koulutusta koulunjohtajille. Perustelut: Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyö saatiin päätökseen kesäkuussa ja uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön esiopetuksessa ja alaluokilla 1.8.2016. Opetussuunnitelman ainekohtainen suunnittelu tehtiin maakunnallisena yhteistyönä. Opetussuunnitelman yleinen osa valmisteltiin omassa kunnassa ja valmisteluun osallistuivat kaikki perusopetuksen opettajat. Kouluissa tehtiin yhteisöllisistä oppilashuoltotyötä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Moniammatilliset työryhmät työskentelivät yksilöllisen oppilashuollon toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Kainuun soten kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Karhulanvaaran koulu aloitti toimintansa vuoden alussa uusissa peruskorjatuissa tiloissa. Taivalalasen koulun oppilaat siirtyivät Ruukinkankaan kouluun 1.8.2016 alkaen ja Taivalalasen koulu peruskorjattiin kesän ja syksyn aikana varhaiskasvatuksen käyttöön. Perusopetuksen oppilaita: 20.9.2016 699 oppilasta, joista esikoululaisia 56 lv. 2017 2018 658 oppilasta, joista esikoululaisia 50 lv. 2018 2019 632 oppilasta, joista esikoululaisia 51 Perusopetus: TA 2016 TP 2016 AP ja IP toiminta: TA 2016 TP 2016 Henkilöstön lukumäärä 85 87 Henkilöstön lukumäärä 3 3 - henkilöstömenot/asukas 532,45 576,73 - henkilöstömenot/asukas 13,43 11,15 - toimintakulut/asukas 924,29 967,91 - toimintakulut/asukas 14,50 12,52 - toimintakate/asukas 891,20 911,62 - toimintakate/asukas 11,57 10,39 Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, puh. 044 523 4020, sirpa.mikkonen@suomussalmi.fi Perusopetuksen oppilaita: 20.1.2015 752 oppilasta, joista esikoululaisia 55 lv. 2015 2016 717 oppilasta, joista esikoululaisia 57 lv. 2016 2017 688 oppilasta, joista esikoululaisia 50 81

LUKIOKOULUTUS 18441 LUKIOKOULUTUS TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVONALEN TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 116 048,36 4 500,00 53 767,79 1 194,8-49 267,79-1 232 688,51-1 116 121,18-1 125 436,79 100,8 9 315,61-1 116 640,15-1 111 621,18-1 071 669,00 96,4-39 952,18-25 885,90-5 816,84-11 648,94 200,3 5 832,10-1 142 526,05-1 117 438,02-1 083 317,94 96,9-34 120,08 Toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukasta lukiokoulutusta. Toimintalinjat/Päämäärät Avaintulokset Arviointikriteerit/ mittarit Tulostavoite/ tavoitetaso Toteutuminen 1-12 kk Asiakasnäkökulma Laaja-alainen yleissivistys Valmiudet jatko-opintoihin korkea-asteelle Jatko-opintoihin sijoittuminen: Tavoitetaso valtakunnan keskitaso ja lukio läpi kolmessa vuodessa Jokaiselle on tehty jatko-opintosuunnitelma. Kaikki kevään abiturientit lakitettiin Yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan ja kansainvälisyys Koulun ulkopuolisten yhteyksien lukumäärä Toimivia hankkeita myös paikallisten toimijoiden kanssa, mm. teemapäivät Koulun ulkopuolisten yhteyksien lkm on n. 30 Toimivat opiskelijapolut Toimivat opetusjärjestelyt, suunnittelu ja ohjaus Negatiivisten keskeytysten osuus <1% kalenterivuodessa Negatiivisten keskeytysten lkm <1% (1 negatiivinen keskeytys) Asialliset, viihtyisät ja turvalliset työskentelytilat Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma päivitettynä (KAIPEn edustaja, joka johti myös turvakävelyn), henkilöstö tuntee suunnitelman Pelastussuunnitelma päivitetty ja hyväksytty sivistyslautakunnassa 30.11.2016. Henkilökunta on perehtynyt siihen. Poistumisharjoitukset järjestetty 14.12.2016. Aktiivinen yhteistyö kotien kanssa Erilaiset kyselyt, kotiväenillat Wilman jatkuva hyödyntäminen, säännölliset kokoontumiset 2 kotiväeniltaa, penkkarit, vanhojentanssit, lakkiaiset, itsenäisyyspäiväjuhla sekä wilman, puhelimen ja sähköpostin kautta pidetty yhteyttä koteihin. Opiskelijahuollon tasokkuus Uusi opiskeluhuoltolaki Lukiomme opiskeluhuollon hyväksytyn suunnitelman toteuttaminen. Uutena palveluna psykologipalvelut 1 päivä/vko Työryhmät toimineet lain mukaan. Opiskeluhuollon suunnitelmaa toteutetaan. Psykologipalveluita ei ollut saatavilla syyslukukaudella. 82

Opiskelijoiden ja huoltajien tyytyväisyys lukiokoulutuksen laatuun ja järjestämiseen Mitattava palaute Positiivinen palaute Keskusteltu kotiväen illoissa ja ryhmänohjauksessa sekä penkkarien ja vanhojen päivien yhteydessä. Asuntomahdollisuus pitkämatkalaisille (ei sosiaalisin perustein) Prosessinäkökulma OPS-työ Mahdollisuus 2.asteen opintoihin Suomussalmella Uuden opetussuunnitelman laadinta Toimiva ja turvallinen asuminen Koulun toimintakulttuurin muutos asteittain Keväällä 6 opiskelijaa Syksyllä 7 opiskelijaa Osa LOPS liitteistä vielä valmisteilla. Tavoitteena saada kaikki valmiiksi keväällä 2017. Monipuolinen ja laaja TVT-laitteiden ja järjestelmien käyttö Henkilöstön osaaminen varmistetaan henkilökohtaisella ohjauksella. Laitteistojen ja ohjelmistojen pitkä elinkaari ja korkea käyttöaste, tabletit opettajille ja 32 kpl lisää opetuskäyttöön Abittikokeita on pidetty kaikissa aineissa, opettajia on koulutettu. Johtamisjärjestelmän toimivuus, joustavuus ja hyvä yhteistoiminta Talouden näkökulma Tasapainoinen talous Selkeät pelisäännöt ja niiden noudattaminen Pysytään annetussa talousarvioraamissa Riittävä opetusryhmien keskikoko Vastuiden antaminen ja luottamus Opetuslähtöisesti kohdennetut resurssit (kuntarahan osuus kokonaisuuden kannalta riittävä, jotta avaintulokset voidaan saavuttaa) Selkeät ja toimivat työnjaot Talousarviossa on pysytty (henkilöstömenot ylittyivät arvioidusta) Opetusryhmien koko riittävä (säännöt olemassa ryhmien minimi koolle) Henkilöstönäkökulma Osaava ja uudistushaluinen henkilöstö Kumppanuuslukiomallin toiminnan jatkuminen, yhteistyö perusopetuksen kanssa (tilat, opettajat) Täydennyskoulutuksen määrä Yhteinen kurssitarjotin (VN-opetuksen järjestämiseksi) 3 koulutuspäivää vuodessa 9 opettajalle CIMON täysin kustantama koulutus lomien aikana Irlannissa, Maltalla, Portugalissa, Espanjassa tai Ruotsissa Yhteistyö jatkunut entiseen malliin. Yhteisten kurssien määrä on pienenemään päin. Osaava-hankkeen koulutuspäivät ja VESOt ovat toteutuneet Matkat toteutuneet kaikilla 9 opettajalle. Hyvinvoiva henkilöstö Työhyvinvointikyselyt, työterveyshuollon palvelut Osallisuuden lisääminen, vastuiden antaminen ja hyvä työilmapiiri, jaksaminen Työterveyshuollon lääkäripalvelut eivät ole toimineet. Työilmapiiri on hyvä. Kehityskeskustelut Kuinka monen kanssa Koko henkilöstö osallistuu kerran vuodessa Uusi rehtori aloittanut kehityskeskustelut syksyllä 2016. Koko henkilökunta käy kehityskeskustelussa kuluvan lukuvuoden aikana. Henkilöstörakenne palvelutarvetta vastaava Henkilöstön mitoitus ja työn kuormittavuus sopiva Riittävä henkilöstö Pätevä ja tarvittava henkilöstö. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa. 83

PERUSTELUT: Suomussalmen lukio tarjoaa ajanmukaisen kurssivalikoiman ja kieliohjelman. Videoneuvotteluopetuksen ansiosta pienetkin ryhmät voidaan toteuttaa taloudellisesti, koska kurssin kustannukset voidaan jakaa opetukseen osallistuvien kumppanuuslukioiden kanssa. Lukio on toiminta-ajatuksensa mukaan laadukas, tulevaisuuden ja ympäristön huomioiva, etäopetusmahdollisuudet hyödyntävä yleissivistävä peruslukio, jossa kaikilla on turvallista opiskella. Koulukohtaisia soveltavia kursseja toteutetaan opiskelijoiden valintojen ja talousarvion sallimissa rajoissa (minimiryhmäkoko 10). Pienenevät ikäluokat vaikuttavat opiskelijamäärään vähentävästi. Opetuksessa pyrimme kuitenkin tarjoamaan kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit sekä koulukohtaisina soveltavina kursseina kertauskursseja lukion alussa ja ennen ylioppilaskirjoituksia. Ko. kurssit ovat tarpeellisia, koska lukioon tulevilla ei ole keskiarvorajaa. Lukuvuoden 2015-2016 keskeinen työ lukiossa on uuden opetussuunnitelman laadinta nopealla aikataululla, koska uusi OPS tulee voimaan jo 1.8.2016. ja työn pohjana olevat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ilmestyvät vasta syyskuussa 2015. Opiskelijoita lukiossa on tällä hetkellä 106 ja lisäksi lukion yhteydessä opiskelee peruskoulun lisäoppimäärää ( kymppiluokka ) yksi oppilas. Lukion oppilasmäärä: 20.9.2016 105 oppilasta Lukiokoulutus TA 2016 TP 2016 Henkilöstön lukumäärä 12,8 12,8 - henkilöstömenot/asukas 97,68 99,59 - toimintakulut/asukas 136,15 137,56 - toimintakate/asukas 135,60 130,96 Vastuuhenkilö: rehtori Julia Pohjanoja-Kela, puh. 044 5710 264, julia.pohjanoja-kela@edu.suomussalmi.fi VAPAA SIVISTYSTYÖ 18450 VAPAA SIVISTYSTYÖ=KIANTA- OPISTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POISTOT JA ARVONALEN TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätös 2015 TA Muutosten jälkeen 2016 Tot. 1-12.2016 1-12.2016 /TA2016 muut.jälk % TA - Tot. 2016 EUR EUR EUR EUR 118 132,05 90 500,00 113 438,60 125,3-22 938,60-720 819,21-670 989,79-681 899,77 101,6 10 909,98-602 687,16-580 489,79-568 461,17 97,9-12 028,62-2 689,58-2 689,58-2 689,58 100,0 0,00-605 376,74-583 179,37-571 150,75 97,9-12 028,62 Toiminta-ajatus Kianta-Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle järjestämällä kädentaitojen, musiikin ja taideaineiden, liikunnan ja terveyden edistämisen sekä kansalaistaitojen ja vieraiden kielten opetusta kaikenikäisille. Toiminnan tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia ja aktiivista otetta elämään. Visio Kianta-Opisto on hyvin tunnettu, asiakaslähtöisesti toimiva oppilaitos, joka tuottaa ja järjestää laadukkaita koulutuspalveluja sekä harrastusmahdollisuuksia. Toimintalinjat 2016 1. Hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisyyden edistäminen 2. Etäopetuksen ja digitaalisen pedagogiikan kehittäminen 3. Kansainvälisyyden ja kulttuurien tuntemuksen edistäminen 84

Avaintulokset Asiakasnäkökulma Opetustarjonta on monipuolista ja vastaa alueellisia ja eri kohderyhmien tarpeita. Tarjontaa on kaikille ikäryhmille. Prosessinäkökulma Opiskelijoiden %-osuus kunnan väestöstä (netto-opiskelijat) Kurssien lkm/vuosi Opetustunnit/vuosi Opiskelijoiden lkm/vuosi Alle 16-vuotiaiden lkm/vuosi Opetuspisteiden lkm/vuosi Arviointikriteerit/mittarit Tulostavoite/tavoitetaso 19 % 280 kurssia/vuosi 7650 h/v 1600 opiskelijaa/v 180 alle 16-vuotiasta/v 12 opetuspistettä/v Toteutuminen 1-12 kk 20 % 301 kurssia 7399 h/v 1634 opiskelijaa 183 alle 16-vuotiasta 13 opetuspistettä Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen on sujuvaa ja laadukasta ja arviointi jatkuvaa. Kurssiarviot ja asiakaspalaute Opiston yhteistyökumppaneiden lkm/vuosi Palaute tasolla hyvä erinomainen 35 kpl/vuosi Kurssipalaute (käden taidot, kuvataide, kielet, atk) keskimäärin tavoitteessa Yhteistyökumppanit n. 30 Talouden näkökulma Opiston talous on vakaa ja toiminta sopeutettu talouden raameihin Henkilöstönäkökulma Tiedottamisen näkyvyys ja säännöllisyys Käyttökustannukset /opetustunti Sähköiset kanavat jatkuvasti, lehdistö 25 krt / vuosi Valtakunnan keskitasolla Lehti-ilmoitukset 10+ohjelmaliite, jutut 20 Kotisivut ja info-tv ajan tasalla Kustannukset ylittävät hieman keskiarvon Henkilöstö on ammattitaitoista, motivoitunutta ja oppimishaluista. Hyvä työilmapiiri ylläpitää jaksamista. Henkilöstön määrä Pätevien tuntiopettajien saatavuus Osallistuminen koulutuksiin Kehityskeskustelut Päätoiminen henkilöstö 3,25 Tuntiopettajia ja luennoitsijoita yhteensä 60 70 KOL:n seminaarit 1-2 hlöä, digitaalisen pedagogiikan koulutus 1 opettaja 1 kerta/v/henkilö Vuoden lopussa 3 yhteensä 69 KOL:n rehtoripäivät etänä 3 kpl, tes-koulutus (rehtori & opintosihteeri) Hellewi-koulutus (4 hlöä) käyty päätoimisten kanssa Perustelut: Toiminnan laajuuden tavoitteissa on otettu huomioon asutus- ja ikärakenteen muutos. Tuntimäärästä on vähennetty työvoimapoliittisen koulutuksen tunnit, joita ei tule toteutettavaksi. Yhteistyötä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa tiivistetään edelleen, jotta eri kohderyhmien tarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan mahdollisimman hyvin. Osallistutaan Kaukametsän opiston, Paltamon kansalaisopiston ja Kianta- Opiston Omaehtoiset opinnot näkyväksi Kainuussa hankkeeseen. Sivukylien asukkaiden osallistumismahdollisuuksia parannetaan viemällä opetusta verkkoon. Henkilöstölle tarjotaan digitaalisen pedagogiikan koulutusta Verdia-hankkeen kautta. Jatketaan kieltenopetusta videon välityksellä yli kuntarajojen ja tarjotaan muiden koulutuksen järjestäjien tuottamia asiantuntijaluentoja verkkovälitteisesti. Lukuvuodeksi 2015-2016 saatu opintosetelityyppinen valtionavustus kohdennetaan erityisesti sosiaalisesta arkuudesta kärsiville työttömille, ikäihmisille tai maahanmuuttajille maksuttomina kursseina. Kansainvälisyyttä ja kulttuurien tuntemusta edistetään järjestämällä eri kulttuureista tulevien henkilöiden yhteisiä työpajoja ja kursseja. Valmistellaan kansainvälinen hankehakemus digitaalisesta oppimisesta Erasmus+ ohjelmaan yhdessä espanjalaisen kumppanin kanssa. 85

Toteutuminen: Tuntimäärää on supistettu taloudellisista syistä kysyntä huomioiden. Kurssien määrä on kuitenkin ylittänyt tavoitteen. Yhteistyö yhdistysten ja kunnan ja maakunnan eri toimialojen kanssa on onnistunut hyvin. Opistojen yhteishankkeessa on mm. osallistuttu Hellewi-koulutukseen ja benchmarking-matkaan Iisalmen, Siilinjärven ja Kuopion kansalaisopistoihin. Opetusta on toteutettu verkkovälitteisesti ja videovälitteisesti espanjan ja venäjän kielten ryhmissä. Verkkoluentoina on tarjottu yhteistyössä Jyväskylän kesäyliopiston Ikääntyvien yliopiston kanssa yhteensä viisi luentoa. Digitaalisen pedagogiikan koulutukseen ei ollut osallistujia. Opintosetelityyppisellä valtionavustuksella on tuettu osallistumista seuraaville kursseille: Suomea ulkomaalaisille, Liikutaan yhdessä, Kaikenikäisten muskari, Laulutuokiot (Betania ja hoitokoti Jalonkoski), Rooliryhmä, Tietokonetta vasta-alkajille, Suomen kielen alkeet, Liikuntaa maahanmuuttajille. Hanketta Erasmus+ ohjelmaan ei ole valmisteltu henkilöresurssien rajallisuuden vuoksi. Kianta-Opisto: henkilöstön lukumäärä ko. tulosalueella 3 ja lisäksi 60 tuntiopettajaa TA 2016 TP 2016 - henkilöstömenot/asukas 51,24 52,86 - toimintakulut/asukas 81,85 83,32 - toimintakate/asukas 70,81 69,46 Vastuuhenkilö: rehtori Leena Manner, puh. (08) 615 55 760, leena.manner@suomussalmi.fi 86