Suomussalmen kunta. TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta Kunnanhallitus hyväksynyt

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta Kunnanhallitus hyväksynyt

2 Kannen kuva: Huosiharju, 2016 Retkipaikka, Antti Kulmanen/Suomussalmen kunta

3 Toimintakertomus ja tilinpäätös v. Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus vuoteen Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Yhteiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Yleinen taloudellinen kehitys Kainuun talousalueen kehitys Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Lainojen hoito Maksuvalmius Tulorahoituksen riittävyys RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma 145

4 8.6. Konsernin tase Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Liitetietotosite MUUT LIITETIEDOT Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain Projektiluettelo YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT KAINUUN SOTE JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys Tositelajit ja tositenumerosarjat TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 192

5 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen Aloitin työt Suomussalmen kunnanjohtajana vuoden kesäkuussa. Yhdeksän kuukauden työrupeama Suomussalmen johdossa on tähän mennessä ollut varsin työntäyteinen, mutta erittäin mielenkiintoinen. Kuntajohtajan tehtävä on monipuolinen, joka sisältää kunnan johtamista eri tasoilla. Samaan aikaan kunnanjohtaja toimii koko kuntayhteisön johtajana sekä kuntaorganisaation ylimpänä viranhaltijana ja esimiehenä. Suomussalmen kunnan taloudelliset näkymät ovat tämän hetkisestä valtakunnan talouden tilanteesta huolimatta haastavat. Talouden osalta viime vuosi toteutui talousarviota heikommin. Kunnan tulos oli noin 5,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Negatiiviseen tulokseen vaikuttivat suurimmalta osalta Kainuun soten huomattavasti ennakoitua suuremmat menot ja näin kunnat maksavat lisämaksua ylittyneistä menoista. Suomussalmen osuus lisämaksusta oli 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 käynnistettiin Suomen historian suurin hallintouudistus eli aluehallintouudistus kuitenkin ilmoitettiin, että perustuslakivaliokunta on lopettanut maakuntalakien käsittelyn, eikä asian käsittelyä jatketa Juha Sipilän hallituksen toimesta. Uudistus olisi pitänyt sisällään maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Suomen julkinen hallinto olisi järjestetty kolmella tasolla, jotka olisivat olleet valtio, maakunta ja kunta. Hallituksen linjausten mukaan maahan olisi perustettu 18 maakuntaa, jotka olisivat vastanneet itsenäisesti alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja rahoituksesta. Lisäksi maakunnille olisi siirtynyt muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Vaikka uudistus ei toteutunutkaan, keväällä pidettävien eduskuntavaalien jälkeen valittava hallitus todennäköisesti tulee valmistelemaan omaa malliaan sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen järjestämismallista. Kainuussa kunnat ovat tuottaneet yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jo vuodesta 2005 lukien; ensin hallintokokeiluna Kainuun maakunta -kuntayhtymässä, ja sen jälkeen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymässä. Kuntayhtymä on järjestänyt myös kuntien hallinnon tukipalvelut yhteistyösopimukseen perustuen. Kainuun kunnat irtisanoivat hallinnon tukipalveluiden järjestämistä koskevan yhteistoimintasopimuksen talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen osalta loppuvuodesta. Suomussalmi kuitenkin piti edelleen voimassa sopimuksen ICT-palvelujen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen lisäksi kunnan tulokseen vaikuttaa kunnanvaltuuston tekemä päätös Ruukinkankaan koulun väistötilaratkaisusta ja tyhjilleen jääneen osan alaskirjauksesta eli arvon alennuksesta, joiden yhteisvaikutus oli 2,3 miljoonaa euroa. Kunnan oman toiminnan menot jäivät kuitenkin alle arvioidun. Kunnan aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä laskee vuoden alijäämä huomioiden 12,1 miljoonaan euroon. Konsernitaseen ylijäämä laskee 7 miljoonaan euroon. Tämä on vuoden heikosta tuloksesta huolimatta hyvä puskuri tulevien vuosien uudistuksista johtuvien rahoituksen epävarmuuksien varalle. Tulevien vuosien suuren kouluinvestoinnin myötä kunnan lainakanta on kasvamassa. Tilanne on haastava, mutta hyvällä suunnittelulla ja varautumisella hallittavissa. Tulevaisuuteen täytyy katsoa valoisasti, mutta nöyrästi. Suomussalmella on valmisteltu uuden Ruukinkankaan koulun rakentamista. Uusi koulu mitoitetaan 500 oppilaalle ja koulu aloittaa toimintansa vuonna Koulu on suuri satsauksemme tulevaisuuteen ja kunnan elinvoimaan. Jotta tulevaisuutemme taloudellinen kantokyky on turvattu, palvelujen muotoilulla ja toiminnan sopeuttamisen suunnittelun kautta meidän tulee etsiä myös aivan uusia ideoita kunnan palvelujen toteuttamiseen. Juustohöylällä tehtävistä muutoksista ei ole hyötyä vaan tarvitsemme myös rakenteellisia ja palvelujen tuottamiseen liittyviä muutoksia. Suomussalmella uskon tähän olevan valmiutta! Suomussalmen tulevaisuuden menestys ratkaistaan yhteisönä; kunnassa, yhdistyksissä, yrityksissä ja kuntalaisten kesken. Yhteistyö on menestyvän kunnan keskeisin tekijä. Suomussalmi on juuri sellainen kuin me yhteistyössä tästä kunnasta rakennamme. Vain yhdessä yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa voimme luoda sellaista vetovoimaa, jonka perusteella ihminen valitsee asuinpaikakseen Suomussalmen. Harrastukset, työ, yrittämisen edellytykset tai vaikkapa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palvelut ovat kaikki sellaisia jotka vaikuttavat muuttopäätökseen tänne ja siihen, haluaako Suomussalmelle jäädä. Toivon, että pystyn omalla panoksellani auttamaan Suomussalmea menestymään niin yhteisönä kuin organisaationa tulevina vuosina. Jo tähän mennessä olen huomannut, että niin suomussalmelaisilla ihmisillä ja kunnan sidosryhmillä on halua kehittää Suomussalmea sitoutuneesti. Myös työntekijöillämme on vahvaa osaamista ja halua pärjätä jatkossakin muutoksista huolimatta. Omasta puolestani kiitän luottamushenkilöitä, kunnan työntekijöitä, asukkaita, yrityksiä, yhdistyksiä ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä, sitoutumisesta, teoistanne, ajatuksistanne ja yhteisistä ponnistuksistanne kunnan yhteisen elinvoiman ja hyvinvoinnin puolesta. Suomussalmi tehdään tulevinakin vuosina yhdessä. Suomussalmella Erno Heikkinen, Suomussalmen kunnanjohtaja 1

6 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Suomussalmen kunnan visio vuonna 2025 Suomussalmi on Erä-Kainuun elinvoimainen keskus ja hyvinvoiva yhteisö, joka on: kansainvälisesti tunnettu luonto-, liikunta- ja erämatkailukohde ja Pohjoismaiden kiinnostavin sotahistoriallinen matkailukohde sekä yrittävien ihmisten asuinpaikka. Kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta on rohkeasti toimiva yhteisö, joka järjestää ja tuottaa kuntalaisten tarvitsemat laadukkaat hyvinvointipalvelut Suomussalmen kunta kehittää aktiivisesti, laajassa yhteistyössä yritysten ja sidosryhmien kanssa omiin vahvuuksiinsa perustuvaa elinvoimaa. Kunnan yhteiset arvot Rohkeus, joka merkitsee meille Raatteen tien perintöä. Se on edelläkävijyyttä, aloitteellisuutta, rohkeutta toimia omista lähtökohdista käsin sitkeästi ja päämäärätietoisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisöllisyys, joka merkitsee Suomussalmen 100 vuotta sitten pidetyn kansalaiskokouksen sanomaa, intoa ja kykyä saada yhteisönä ajatuksemme kuuluville, avoimesti keskustellen, toisiamme kunnioittaen ja yhdessä päättäen. Luonto ja ympäristö, Me vaalimme Hossan hengessä ympäröivän luontomme ja ympäristön monimuotoisuutta. Kulttuuri ja sivistys, jossa yhteisen tarinamme punainen viiva on omaleimainen ja elävä kulttuurimme, joka johdattaa historiasta tulevaisuuteen ja on läsnä arjessamme. 2

7 Yhteiset tavoitteet Suomussalmi on rohkea edelläkävijä Rohkeus tarkoittaa ennakkoluulotonta ja aktiivista kehittämistä, jota toteutetaan yhteistyössä yritysten ja maakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa kansainvälisesti toimien. Suomussalmi uudistaa matkailu- ja muita palveluita uutta teknologiaa hyödyntäen ja etsii uusia toimintamalleja ja ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisuutta. Toteutamme kestävää taloudenpitoa tarkoituksenmukaisesti investoiden Tasapainoinen talous perustuu kunnan elinvoimaan ja hyvinvointiin, jota tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Suomussalmella arki sujuu turvallisesti ja mutkattomasti Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja turvallisuutta tarjoamalla laadukkaat ja asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja ympäristöpalvelut digitaalisuutta hyödyntäen. Rakennettua ympäristöä ja väyliä kehitetään siten, että edistetään kunnan: o saavutettavuutta o esteettömyyttä ja ympäristön esteettisyyttä o kuntalaisten toimintakykyä ja turvallisuutta. Ketään ei jätetä Kunta on yhteisö, jossa kaikki toimijat ovat tärkeitä. Kunta tarjoaa asukkailleen, yrittäjille ja kesäasukkaille tarpeen mukaiset palvelut ja mahdollisuuden osallistua kunnan päätöksentekoon ja suunnitteluun. Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan ja kunnassa toimivien yhdistysten ja järjestöjen yhteinen tehtävä. Suomussalmella on vahva identiteetti ja elävä omaleimainen kulttuuri. Elämme luonnon rytmissä. Vaalimme puhdasta luontoa, sivistystä ja elävää kulttuuriamme, elämme luonnon rytmissä ja olemme osa sitä. Vilkas tapahtuma- ja kulttuuritarjonta on osa suomussalmelaisuutta. ORGANISAATION YHTEISET KEHITTÄMISPERIAATTEET (PAINOPISTEET) Kunnan johtamista ja toimintaa uudistetaan digitaalisuutta hyödyntämällä. Parannamme jatkuvasti henkilöstön osaamista strategian tavoitteita ennakoiden. Tuemme henkilöstön hyvinvointia, motivaatiota ja muutoksenhallintaa. Tuemme uusistumista viestinnällä ja koulutuksella. 3

8 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Työvälineenä käytetään Kuntaliiton ylläpitämää Sähköistä hyvinvointikertomusta. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Valtuustokausittain laadittava laaja hyvinvointikertomus perustuu kunnan strategiaan ja hyvinvointia mittaaviin tilastotietoihin. Hyvinvointikertomus sisältää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan tarkastelun vuosilta (vuoden luvut eivät ole hyvinvointikertomusta kirjoitettaessa päivittyneet). Vertailualueita ovat Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. Valtuustokauden hyvinvointisuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. Suomussalmen ensimmäinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Hyvinvointisuunnitelmassa painopistealueiksi asetettiin: 1. elinvoima, työllisyys ja osaaminen; 2. mielenterveyden edistämine ja päihteiden käytön vähentäminen; sekä 3. liikunta, liikkumisen edellytykset. Valtuustokaudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan hyvinvointia kuvaavien indikaattorien lisäksi myös kunnan toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen kautta osana kunnan talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Vuosittainen raportointi on ollut osa kunnan toimintakertomusta. Hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle hyväksyttiin osana talousarviota ja -suunnitelmaa kunnanvaltuustossa Suunnitelma perustuu edellisen valtuustokauden toimivaksi todettuun suunnitelmaan. Painopisteet ovat: 1. elinvoima, työllisyys ja osaaminen; 2. terveyserojen kaventaminen; 3. mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentäminen; sekä 4. turvallinen ja sujuva arki. 4

9 NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan elinvoima Suomussalmen väkiluku on vähentynyt 285 henkilöllä tarkkailujaksolla Vuonna 2017 väkiluku oli 8051 (vuonna 2015 luku oli 8336). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6541 asukasta. Väestön väheneminen on merkittävin Suomussalmen elinvoimaisuutta heikentävä tekijä. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmella nettomuutto on negatiivistä ja vuosivaihteluissa liikutaan -10 prosentin molemmin puolin. Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta työ-ikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. 5

10 Suomussalmen huoltosuhde 78,8 on noussut koko tarkastelujakson ajan. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä indikaattori on noussut tarkkailujaksolla Suomussalmi vastaanotti kiintiöpakolaisia vuonna Suomussalmen vuoden 2017 luku 23,6 % on pienempi kuin koko Kainuun luku (27,7 %) tai koko maan keskiarvo (67,7 %). Työllisten määrä oli 31,8 prosenttia vuonna Se on noin neljä prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Suomussalmen työllisyysaste on vertailujoukon toiseksi huonoin Pudasjärven jälkeen. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 273 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 369. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,6 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskiarvoa. Koko maassa luku on vielä suurempi. Yhden hengen asuntokuntia kaikista asuntokunnista Suomussalmella on ollut vuosina n. 43 %. Luku on toiseksi suurin Kainuussa vain Kuhmon luvun ollessa suurempi. Luku on myös yli koko maan keskiarvon (43,4 %), mutta alle Kainuun 44,5 %. 6

11 Kaikki ikäryhmät Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä on noussut vuoden 2016 luvusta 3,9 vuonna 2017 lukuun 4,3. Vuonna 2016 lukema oli vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Vuonna 2017 lukema on vertailualueen neljänneksi pienin ja alle kokomaan keskiarvon 6,5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät työskentelevät turvallisuuden edistämiseksi. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 84,1 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi vuonna 2017 oli 125,5. Pudasjärven luku on vielä suurempi, 143,7 vuonna 2017, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 114,9 121,5. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Suomussalmen kerroin on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa noin 22 % tietämillä. Kunnan yleinen pienituloisuusaste oli 16,3 prosenttia vuonna Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta kuvataan TEAviisarilla, jonka pistemäärä ilmaistaan asteikolla Pistemäärä on terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksia kuvaavien pistemäärien keskiarvo. Ulottuvuuskohtaiset pistemäärät on saatu pisteyttämällä kuntajohdon toimintaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa oletettuun hyvään käytäntöön. Pistemäärä kuvaa, miten hyvin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että toiminta on kaikilta osin 7

12 oletetun hyvän käytännön ja hyvän laadun mukaista. Tiedot kerätään kuntatoimijoilta kyselyllä kahden vuoden välein. Suomussalmen terveydenedistämisen aktiivisuus strategisessa johtamisessa saa hyvät pisteet. Vuonna 2017 TEAviisari osoittaa lukua 84, joka on vertailukunnista selvästi paras ja valtakunnallista keskitasoa. Terveydenedistämisen aktiivisuutta seurataan myös muilla hallinnonaloilla. Suomussalmella tehty työ kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty näkyväksi ja se saa niin alueellista kuin myös kansainvälistä tunnustusta, mistä esimerkkinä European Town of Sport -tunnustus. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Vuonna 2013 kouluterveyskyselyssä 11,6 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Vuonna 2017 tilanne oli parantunut. Muutos parempaan tapahtui myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä. Vuonna 2013 näin arvioi 26,3 prosenttia eli joka neljäs yläkoululainen, ja Suomussalmen lukema oli vertailujoukon korkein. Tuoreessa kyselyssä enää 15,2 % kokee terveydentilaansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Kainuun ja koko maan keskiarvot ovat hieman korkeampia. Lasten pienituloisuusaste tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Suomussalmen lukema on koko maan sekä Kainuun keskiarvoa suurempi. 8

13 Nuoret ja nuoret aikuiset Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vuoden 2016 lukujen osalta huonontunut huomattavasti. Vuosina Suomussalmen tilanne on ollut parempi kuin Kainuussa ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 2016 Suomussalmen luku on vertailuryhmän huonoin ja huonompi kuin koko maan keskiarvo. Suomussalmen kunnassa on käynnissä Talentti-hanke ( 2020), jossa asiakas voi suorittaa ammatillisen tutkinnon osia tai kokonaisia tutkintoja yhteistyössä työpajojen, työelämän ja oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on motivoida ja ohjata asiakkaita ammatilliseen koulutukseen ja työhön sekä tehdä digioppimisen mahdollisuuksia paremmin tunnetuksi. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Suomussalmella ollut koko ajan Pudasjärven ja Kuhmon ohella suurin. Vuonna 2016 Suomussalmen luku nousi jyrkästi kolmeen prosenttiin. Vuoteen 2017 luku on laskenut 2,2 ollen kuitenkin vertailuryhmän toiseksi suurin. Luku on suurempi kuin Kainuun keskiarvo ja kaksinkertaisesti yli koko maan keskiarvon. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden edistäminen on syytä olla edelleen hyvinvointisuunnitelman painopisteitä, ja se vaatii aktiivista otetta kaikilta toimijoilta. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella ja muissa vertailukunnissa määrä laski vuosina Vuonna 2017 luku on edelleen laskenut ollen 1,5. Luku on alle Kainuun ja koko maan keskiarvon. Valtakunnallinen luku on yli Kainuun keskiarvon. Kuntalain (410/2015) 26 :n mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Kainuussa on toiminut kuntien yhteinen maakunnallinen nuorisovaltuusto MaNu, jossa on edustus jokaisesta Kainuun kunnasta. Suomussalmelta on kaksi jäsentä ja varajäsen. MaNu:n tehtävänä on edistää nuorten asiaa ja nuorten kuulemista. Se osallistuu maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun sekä järjestää mm. maakunnallisia nuorisofoorumeita. Maakunnallisen nuorisovaltuuston toimintaa ohjaa Kainuun liitto. Nuorisovaltuuston nuoret toimivat yhteistyössä paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten päätöksentekijöiden ja toimielinten kanssa. Suomussalmen nuorisovaltuusto on toiminut syksystä 2017 alkaen. Suomussalmella toimii ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden edistämisen työryhmä. Vuoden työskentelyn pääpaino oli nuorten päihteidenkäytön vähentäminen ja mielenterveyden edistäminen. 9

14 Työikäiset Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat tilaston lukema on pysynyt vertailukaudella alle 1,5. Vuonna 2016 luku on noussut 1,7 laskien jälleen vuonna 2017 alle 1,5 asettuessa lukuun 1,3. Luku on alle koko maan (2,8) ja Kainuun keskiarvon (1,7). Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden kohdalta korostuu myös kasautuva syrjäytymisriski, mihin liittyvät ilmiöinä niin pitkäaikaistyöttömyys kuin kotitalouden jäsenten ylisukupolvisen syrjäytymisen riski. Vaikeasti työllistyvien vuotiaiden määrä laski kaikissa vertailuryhmän kunnissa. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen lukema on tasaisesti pienentynyt tarkkailujaksolla Vuonna 2017 luku oli 7,5 %. Lukema on edelleen enemmän kuin Kainuussa (6,2 %) tai koko maassa (5,6 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen suhteellisen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden määrä on ollut laskussa, mutta vuonna 2017 lukema on lähtenyt nousuun ollen 18,6. Vuonna 2017 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 13,1 prosenttia. Lukema on laskenut hieman, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi korkeampi kuin koko maan lukema. Suomussalmen kunnassa toimi 2016 Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittämishanke, jonka loputtua Suomussalmen kunnassa aloitti yhdistysvetoisesti matalan kynnyksen kaikille avoin olohuonetoiminta. Suomussalmen kunta solmi hyvinvointisopimuksen järjestävien yhdistystahojen kanssa sekä tarjoaa tilat Ämmänsaaressa Kumppanuustalolla ja Vuokin kylätalossa. 10

15 Ikäihmiset 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisen tai ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviää noin 92 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Määrä on noussut tasaisesti koko tarkastelujakson Lukema on yli Kainuun ja koko maan keskiarvon. Dementiaindeksi-indikaattori kuvaa Alzheimer-taudin takia myönnettyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien esiintyvyyttä 65 vuotta täyttäneessä väestössä. Lukua ei ole päivitetty vuoden 2015 jälkeen. Tällöin luku on ollut Suomussalmella 105,8 ollen yli koko maan keskiarvon, mutta alle Kainuun keskiarvon. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä tilasto kuvaa pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Tarkastelujaksolla luku on pysynyt noin 66 %. Luku on yli koko maan keskiarvon ja alle Kainuun keskiarvon. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa on Pudasjärvi. Pedersören lukema on selkeästi muita alhaisempi, jopa huomattavasti maan keskiarvoa alhaisempi. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 6,5 %. Lukema on pienentynyt huomattavasti tarkastelujaksolla Vuosina lukeman oli noin 10,7. Luku on huomattavasti alhaisempi kuin kokomaan keskiarvo (11,3 %) sekä Kainuun keskiarvo (12,2 %). Vertailukunnista eniten asiakkaita säännöllisen kotihoidon piirissä on Pudasjärvellä (18,5 %). Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 11

16 30.11., asiakasmääriin. Indikaattori ei kuitenkaan kerro avopalveluihin panostamisesta tai resurssoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Indikaattori ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen. Kuntalain (410/2015) 27 :n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Suomussalmen kunnassa on vanhusneuvosto, jonka toimintaa kunta tukee. Suomussalmen vanhusneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja mm. tekee aloitteita ja palvelujen kehittämisehdotuksia Kainuun sote -kuntayhtymälle ja muille viranomaisille. Vanhusneuvosto vastaa vuosittain järjestettävän valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtumien koordinoinnista ja oman juhlan järjestämisestä paikkakunnalla. Kainuun vanhusneuvostot pitävät yhteisiä tapaamisia vuosittain. Vanhusneuvosto osallistuu kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Vanhusneuvosto kokoontui vuonna kolme kertaa. HYVINVOINTISUUNNITELMA Painopisteet ja kehittämiskohteet valtuustokaudella ) ELINVOIMA, TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen Edellytysten luominen uusille yrityksille Olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen Elinkeinopalvelut Kainuun Etu Oy Yritykset Perustetut yritykset, yritysten lukumäärä Toteuma: Perustettu 20, yritysten lukumäärä 371 kpl Yrittäjyyteen kannustaminen Kainuun ELY-keskus Koulut Työllisyysaste Alle 57 % Työttömyysaste, tavoite alle 16 % 14 % Työllisyyden hoitaminen Työpajatoiminta Kuntouttava työtoiminta Hallintopalvelut Työpaja Hanslankarit Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä euroa Palkkatukityöllistäminen Työllisyyttä edistävät hankkeet Työpalvelukeskus Miilu Kainuun sote Kainuun ELY-keskus OKM:n erillisrahoitus palkkatuet Toimenpiteissä olleiden määrä 202 (Kelasto) Toimeentulotuen saajien määrä Kotitalouksia 268 (Kela, perustoimeentulon kuntatilasto) Kuntalaisten koulutustason nostaminen Aikuisten osaamistason nostaminen Kaikki 9. lk oppilaat koulutetaan jatkokoulutuskelpoisiksi 12 Tasa-arvon edistämisraha Suomussalmen lukio Kianta-Opisto Kainuun TE-toimisto Koulutustasomittain Jatko-opintoihin sijoittuneet Toteuma: Kaikki 9. lk oppilaat sijoittuneet jatko-opintoihin.

17 Kainuun ammattiopisto Kajaanin AMK AIKOPA Lukiossa ei negatiivisia opintojen keskeyttämisiä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Toteuma: Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä opiskelijoita muutamia. Kaikki ohjattu etsivän nuorisotoimen ja työpaja Hanslankareiden palveluihin. 2) TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit, nämä tiedot HYTE indikaattoreista Hyvinvointi lisääntyy ja sairastavuus alenee Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelujen kehittäminen Kainuun sote Kansalaisjärjestöt Taloussuunnitelma 2020 Media Pitkällä aikavälillä hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kuntalaisten aktiivisuus ja osallistuminen Terveyden edistämisen aktiivisuus Kuntajohto ja palveluyksiköt ovat sitoutuneita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Toimialat TEAviisarin tulokset v luku 84 3) MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveyden edistäminen Työryhmän toiminta on säännöllistä Kunnan toimijat Sosiaali- ja terveyspalvelut Vaikutus hyvinvointimittareihin Järjestöt Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa Puheeksiottamisen koulutukset Vapaaehtoistyö Oppilashuoltoryhmä Työterveyshuolto Sosiaali- ja terveyspalvelut Järjestöt Toteutuneet koulutukset Pysyvän toiminnan kattavuus Tapahtumat 4) TURVALLINEN JA SUJUVA ARKI Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit Arkiliikunnan lisääminen Viisaan liikkumisen edistäminen Liikuntapalvelut Kianta-Opisto Hankkeet Toteutuneet tapahtumat, liikuntasuoritteet Järjestetyt tapahtumat Tapahtumiin osallistu- 13

18 Kolmannen sektorin toimijat neiden määrä Kainuun Liikunta Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat Liikuntapaikkojen kehittäminen: latuverkot, kentät, kylpylä, koulujen liikuntatilat, lähiliikuntapaikat Tekniset palvelut ELYn ja OKM:n avustukset liikuntapaikkojen rakentamiseen Kyläyhteisöt Hossan latupooli Palautekyselyt Kävijämäärät Toteuma: AVI:n valtionavustus Pitämän hiekkatekonurmikentän rakentamiseen euroa. Haja-asutusalueiden latuverkoston hoidosta sopimukset 7 toimijan kanssa. Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Pidetään tiet kunnossa ja avoimina Viheristutukset kesäisin Tekniset palvelut ELY-keskus Aurattujen katujen kilometrimäärät ja luokitus Toteuma: 16 km 2 lk, 46 km 3 lk kevyen liikenteen väylät 27 km K2 Maankäytön suunnittelu tiivistää yhdyskuntarakennetta Urakoitsijat Liikenneonnettomuustilastot Toteuma: Ei tilastoituja onnettomuuksia 14

19 1.3. Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 31 jäsentä ja sen paikkajakauma on alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 17 Vasemmistoliitto 10 Kansallinen Kokoomus 3 Perussuomalaiset 1 Jäsenet (31) Helttunen Erja, pj. Huttu-Juntunen Terttu, 1. varapj. Mulari Keijo, 2. varapj. Alanko Jukka Pekka Heikkinen Juha Heikkinen Pirjo Heikkinen Tuula Heikkinen Vesa Holappa Marja-Liisa Holappa Veijo Härkönen Raimo Jokelainen-Keränen Eila Juntunen Aune Juntunen Heidi Kela Jouko Kemppainen Tuovi Korvuo Markku Kyllönen Merja Laatikainen Janne Matero Taina Moilanen Pentti Mulari Matti Mäkeläinen Riitta Pakarinen Ahti Pihlajamaa Sami Pyykkönen Tuomas Saastamoinen Minna Seppänen Jonna Seppänen Jukka Seppänen Martti Väisänen Ari Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Suomen Keskusta Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Perussuomalaiset Kansallinen Kokoomus Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto Suomen Keskusta Kunnanhallitus Jäsenet (11) Henkilökohtaiset varajäsenet Moilanen Pentti, pj. Härkönen Raimo Holappa Veijo, 1 varapj. Seppänen Martti Mäkeläinen Riitta, 2. varapj. Kähkönen Pirjo Heikkinen Juha Juntunen Heidi Heikkinen Pirjo Heikkinen Tuula M. Holappa Marja-Liisa Seppänen Merja-Liisa Laatikainen Janne Seppänen Jukka Mulari Matti Korvuo Markku Pakarinen Ahti Pyykkönen Tuomas Saastamoinen Minna Juntunen Aune Seppänen Jonna Väisänen Ari 15

20 Esittelijä Eija Väätäinen, vs. kunnanjohtaja, saakka Erno Heikkinen, kunnanjohtaja alkaen Tarkastuslautakunta Jäsenet (5) Henkilökohtaiset varajäsenet Jokelainen-Keränen Eila, pj. Manninen Kirsi Matero Taina, varapj. Schroderus Eeva Tolonen Martti Tolonen Mikko T. Koivumäki Markku Viinikkala Simo Pihlajamaa Sami Pyykkönen Olli-Pekka Keskusvaalilautakunta Jäsenet (5) Veteläinen Ahti, pj. Kemppainen Eila, varapj. Heikkinen Pentti Huttunen Ritva Mulari Jorma Sivistyslautakunta Jäsenet (11) Kemppainen Tuovi, pj. Juntunen Aune, varapj. Heikkinen Tuula M. Heikkinen Vesa Juntunen Heidi Kinnunen Jonna Korvuo Markku Karhapää Pertti, alkaen Moilanen Ville, saakka Seppänen Jukka Tauriainen Ilmari Viinikkala Aila Laatikainen Janne, kh:n edustaja Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä Paasovaara Irene Seppänen Merja-Liisa Karjalainen Antti Heikkinen Jukka Viinikainen Pasi Tapio Sinikka Moilanen Kari Kivijärvi Asta Henkilökohtaiset varajäsenet Holappa Johanna Holappa Marja-Liisa Heikkinen Miia-Iida Kemppainen Pertti Heikkinen Arja Mäkeläinen Riitu Pulkka Jarmo Oikarinen Simo Oikarinen Simo Heikkinen Esko Kaartinen Jarmo Vasunta Elina Tekninen lautakunta Jäsenet (11) Henkilökohtaiset varajäsenet Seppänen Martti, pj. Karhapää Pertti Väisänen Ari, varapj. Romppainen Tatu, Moilanen Kari alkaen Alanko Jukka-Pekka Laine Kimmo Heikkinen Arto Heikkinen Tauno Härkönen Raimo Nyman Seppo Kela Jouko Oikarinen Erkki Kinnunen Niina J., saakka Kyllönen Riitta Korja-Schepel Päivi Räisänen Eila Kyllönen Riitta, alkaen Juntunen Aune Kähkönen Pirjo Kinnunen Niina R. Makkonen Leena Heikkinen Vuokko Seppänen Merja-Liisa Heikkinen Svetlana Mulari Matti, kh:n edustaja 16

21 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KONSERNIORGANISAATIO 17

22 Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat elinvoimapalvelujen, hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen toimialoihin. Kunnanjohtaja, toimialajohtajat ja muut kunnanjohtajan määräämät henkilöt muodostavat kunnan johtoryhmän. Toimialat jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Erno Heikkinen, kunnanjohtaja alkaen Eija Väätäinen, vs. kunnanjohtaja saakka, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Niina Kinnunen, vs. tekninen johtaja alkaen Antti Westersund, tekninen johtaja Hannu Leinonen, elinkeinopäällikkö Sirpa Kovalainen, talouspäällikkö, saakka PALVELUORGANISAATIO Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Erno Heikkinen alkaen hallintojohtaja Eija Väätäinen talouspäällikkö Sirpa Kovalainen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen kansalaisopiston rehtori Leena Manner saakka, Tarja Peitsaho 1.9. alkaen päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund vs. tekninen johtaja Niina Kinnunen alkaen rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristötarkastaja Jukka Korhonen 18

23 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälinen talous Maailman talouden suhdannenäkymät vuosina 2021 Maailman talouden nopeimman kasvun vaihe on tältä erää ohi ja kasvu hidastuu lähivuosina. Tavanomaisen suhdannekierron ohella syynä on myös keskeisten talouksien välisten kauppakonfliktien osittainen toteutuminen. Maailman kaupan kasvu on hidastunut nopeasti vuonna ja kasvu hidastuu kaupan esteiden seurauksena nopeasti 3,5 prosenttiin vuoden 2021 lopulla. Yhdysvaltojen talous on vahvassa vireessä, mutta talouskasvu hidastuu ennusteperiodilla lähemmäksi potentiaalista kasvua. Kasvua ylläpitää erityisesti yksityinen kulutus. Ulkomaan kauppaa varjostaa erityisesti jännitteet Kiinan kanssa. Maiden välinen kauppakonflikti hidastaa talouden kasvua lähivuosina. Kiinan taloutta kuvaavat ennakoivat indikaattorit viittaavat talouskasvun hidastumisen jatkumiseen. Vienti on kasvanut nopeasti vuoden aikana, mutta kauppakonflikti Yhdysvaltojen kanssa varjostaa viennin näkymiä lähivuosina. Kasvu jää vajaaseen 6 prosenttiin ennusteperiodin lopulla. Intian talouskasvu jatkuu vahvana ennusteperiodilla kotimaisen kysynnän vetämänä. Toteutetut rakenneuudistukset lujittavat myönteistä näkymää. Euroalueen näkymät ovat heikentyneet vuoden aikana. Erityisesti teollisuuden luottamus talouskehitykseen on laskenut. Euroalueen kasvu hidastuu runsaaseen 1,5 prosenttiin ennusteperiodilla. Brexitiin liittyvä epävarmuus vaimentaa Iso-Britannian kasvunäkymiä. Alhaisesta työttömyydestä huolimatta kuluttajien luottamus talouskehitykseen on heikko. Talouskasvu on lähivuosina vaimeaa. Talouden supistuminen sekä heikentyneet ennakoivat indikaattorit lähivuosille kuvaavat Japanin vaatimatonta talouskehitystä. Inflaatio ei ole kiihtynyt odotetusti, joten kasvua tukeva, erittäin keveän rahapolitiikan odotetaan jatkuvan. Kasvu hidastuu vajaaseen prosenttiin lähivuosina. Venäjän talouskasvu jatkuu vaimeana. Talouden kasvupotentiaali on vaatimatonta ja talouskehitystä haittaavat mittaavat rakenteelliset ongelmat, kuten yritysten toimintaympäristön puutteet. Kasvu hidastuu vajaaseen 1,5 prosenttiin ennusteperiodilla. Ruotsin suhteellisen vahvana pysynyttä talouskasvua ovat kannatelleet yksityinen kulutus ja investoinnit. Kuluttajien luottamus on yhä korkealla, mutta ennakoivat indikaattorit viittaavat hidastuvaan kasvuun. Kasvu hidastuu vajaaseen 2 prosenttiin lähivuosina. Kotimaan talous Vuoden talouskasvuksi ennustetaan 2,5 prosenttia, joten vuodesta 2017 näyttää muodostuvan tämän suhdannenousun nopein kasvuvaihe. Teollisuusyritysten tuotanto-odotukset ovat maltillistuneet ja kasvun esteet yleistyneet, työvoiman saatavuusongelmat ovat lisääntyneet rakennustoiminnassa sekä palvelualoilla ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on kääntynyt laskuun. Vuonna 2019 talous kasvaa enää 1,5 prosenttia. Hidastuminen on laaja-alaista, mutta varsinkin laskevat asuntoinvestoinnit heiluttavat kasvua. Kaupan esteiden lisääntyminen hidastaa viennin kasvua vuonna Nettovienti pysyy talouden kasvua tukevana metsäteollisuuden lisääntyneen kapasiteetin tukemana. Parantunut hintakilpailukyky tukee myös viennin kasvua. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys jatkuu nopeana ansiotason nousun kiihtyessä. Inflaation kiihtymisestä huolimatta reaalitulot kasvavat selvästi ja kotitalouksien kulutus kiihtyy vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää vuonna Työttömien ja piilotyöttömien melko suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan 6,9 prosenttiin ja työllisyysasteen nousevan 72,4 prosenttiin vuonna

24 Vuoden 2019 alkupuolella inflaation odotetaan hidastuvan hieman energian hintojen pohjavaikutusten pienentyessä sekä raakaöljyn viimeaikaisen hintakehityksen johdosta. Ansiotason noustessa inflaation kiihtyy palveluiden hintojen nousun vetämänä. Lähteet: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus Talvi (18.12.) Valtionvarainministeriö: Budjettikatsaus 2019, Katsaus valtion talousarvioon, tammikuu 2019 ( ) Kuntatalous Paikallishallinnon taloudellinen tilanne on kohentunut merkittävästi viime vuosina, mutta vuonna rahoitusasema heikkeni. Vuoden tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 3,3 prosenttia ja ulkoiset toimintatuotot 4,6 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Kulutusmenoja lisäsivät mm. väestön ikääntymisestä johtuva hoito- ja hoivamenojen kasvu, päivähoitomaksujen alentaminen, maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu sekä ansiotason nousu kunta-alalla. Toimintakate heikkeni 3,4 prosenttia edellisen vuoden tilinpäätöksistä. Manner-Suomen kuntien verotulot vähenivät 0,5 prosenttia ja valtionosuudet 0,6 prosenttia vuoden 2017 tilinpäätöksiin verrattuna. Verotulojen lasku johtuu mm. poikkeuksellisen suurista ennakonpalautuksista, kuntien jako-osuuden tarkistuksesta alaspäin ja yhteisöveroon vuonna 2017 kohdistuneesta suuresta kertaerästä. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate pieneni edellisestä vuodesta 35,5 prosenttia. Vuosikate oli tilinpäätösarvioissa negatiivinen 38 kunnalla, kun edellisenä vuonna vuosikate oli negatiivinen neljällä kunnalla. Paikallishallinnon alijäämä pienenee hiljalleen vuosina Vuonna 2019 menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen, jonka vaikutus näkyy suurimmaksi osaksi jo vuonna Paikallishallinnon tulot kasvavat vuonna 2019 menoja nopeammin, kun verotulojen kasvu piristyy. Kuntien saamien verotulojen kasvua kiihdyttävät mm. jäännösverojen maksun aikaistumisesta johtuva kertaluonteinen verotulojen lisäys vuonna 2019 ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu 0,04 prosenttiyksiköllä 19,88 prosenttiin. Valtionavut laskevat vuonna 2019 edellisvuodesta, mikä johtuu mm. valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta myöskään vuonna Kuntien arvioiden perusteella niiden yhteenlaskettu lainakanta vuoden lopussa oli 16,7 miljardia euroa, asukasta kohden 3051 euroa. Lainakanta kasvoi vuotta aikaisemmasta ajankohdasta 3,8 prosenttia. Investointimenoja kunnilla oli vuoden aikana 3,6 miljardia euroa, kasvua edellisvuodesta 3,4 prosenttia. Lähteet: Tilastokeskus Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus Talvi (18.12.) Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja ** 2019** 2020** 2021** Bruttokansantuote, mrd (muutos, %) Palvelut -0,4 0,2 1,7 1,9 1,8 1,1 1,1 1,0 Koko teollisuus -0,2-1,6 2,3 7,1 3,5 2,5 1,6 1,4 Työn tuottavuus 0,1 0,1 1,9 2,0-0,2 0,6 0,6 0,9 Ansiotasoindeksi 1,4 1,4 0,9 0,2 1,8 2,7 3 2,8 Työlliset -0,4-0,4 0,5 1,0 2,5 0,8 0,6 0,2 Kuluttajahintaindeksi 1,0-0,2 0,4 0,7 1,2 1,4 1,6 1,7 (%-yksikköä) Työllisyysaste 68,3 68,1 68,7 69,6 71,6 72, ,3 Työttömyysaste 8,7 9,3 8,8 8,6 7,5 6,9 6,7 6,6 Verot/BKT 43,9 44,0 44,0 43,3 42,3 42,2 42,3 42,0 Julkiset menot/bkt 58,1 56,9 55,9 54,0 52,9 52, ,1 Rahoitusjäämä/BKT -3,8-3,0-2,7-1,8-1,3-0,7-0,7-0,3 Julkinen velka/bkt 60,2 63,6 63,0 61,3 59,2 58,4 57,6 57,5 Vaihtotase/BKT -1,3-1,0-0,7-0,7-0,3 0,0 0,3 0,4 Euribor, 3 kk, % 0,2 0,0-0,3-0,3-0,3 0,0 0,2 0,4 10 vuoden korko, % 1,5 0,7 0,4 0,5 0,7 1,0 1,5 2,1 Lähde: VM Taloudellinen katsaus, Talvi, **ennakkotieto 20

25 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma , mrd. Lähde: Kuntaliitto 7.2. ja vuosi- TP2016 TP2017 muutos, % TA TS2019 Toimintatuotot 9,35 9,18 9,32 9,37 Toimintakulut -37,13-36,68-37,74-37,92 Toimintakate -27,78-27,50-1,01-28,42-28,55 Verotulot 22,10 22,55 2,02 22,57 23,10 Valtionosuudet 8,83 8,54-3,28 8,41 8,34 Rahoituserät, netto 0,27 0,37 0,20 0,15 Vuosikate 3,42 3,96 15,67 2,76 3,04 Poistot -2,72-2,82-2,76-2,82 Satunnaiserät, netto 0,38 0,14 0,20 0,20 Tilikauden tulos 1,08 1,28 18,43 0,20 0,42 TÄHÄN UUSI TAULUKKO, kun tiedot on saatavana Kuntien vuosikate ja lainat Lähde: Kuntaliitto 7.2. Manner-Suomi, sisältää liikelaitokset TPA Vuosikate: Mrd. euroa 2,06 2,20 1,89 2,70 3,20 Asukasta kohti, ,00 Vuosikate %:a poistoista ,00 Vuosikate %:a investoinneista ,00 Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): Kuntien lukumäärä yhteensä ,00 Vuosikate negatiivinen ,00 Tilikauden tulos negatiivinen ,00 Lainakanta: Mrd. euroa 13,79 14,68 15,50 16,09 15,99 Vuosimuutos, % 12,9 6,5 5,6 3,8-0,60 Asukasta kohti, Kainuun talousalueen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotiedon ( ) mukaan Kainuun väkiluku oli yhteensä Edellisen vuoden viimeisenä päivänä väkiluku oli , laskua 844 henkilöä. Vuonna 2016 väkiluku pieneni 521 henkilöllä. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste vuonna oli 11,3 prosenttia (työttömiä työnhakijoita 3700). Vuonna 2017 työttömyysaste oli keskimäärin 13,1 prosenttia, työttömiä työnhakijoita

26 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Väestön muutokset Lähde: Tilastokeskus ja KuntaNet väestörekisteri Netto- Netto- maahan- Väestön- Väkiluvun Kokonais- Asukas- Syntyneet Kuolleet muutto muutto lisäys korjaus muutos Muutos, % määrä , , , , , , , , , Suomussalmen kunnan asukasluku oli vuoden lopussa Vuonna 2000 asukasluku oli Väestö on vähentynyt ko. ajanjakson aikana yhteensä 3141 henkilöllä. Väen väheneminen aiheutuu nettomuuttotappiosta sekä syntyneiden ja kuolleiden välisestä erosta. Samanaikainen väestön ikääntyminen kasvattaa huoltosuhdetta ja lisää tarvetta ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on väestön vähentymisen estäminen ja väestörakenteen parantuminen uusien työpaikkojen avulla. Tähän päivitetään uusi tilasto, kun se on saatavana. Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus 5.3. Alle 15 vuotiaiden vuotiaiden osuus, % osuus, % osuus, % 65 vuotta täyttäneiden ,7 63,0 24, ,4 62,9 24, ,0 62,5 25, ,5 62,2 26, ,4 61,2 27, ,5 60,0 28, ,2 58,8 29, ,3 57,5 31, ,2 56,8 31, ,7 56,0 33,3 Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Kainuun ELY-keskus , As.luku Tilastokeskus Suomussalmi Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työttömyys-% 18,9 15,2 18,3 20,0 15,6 16,2 14,3 17,0 18,8 19,7 17,7 18,8 15,2 Työvoiman ulkopuolella Työvoima: Työllinen: Työtön: kaikki vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä kaikki vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet vuotiaat 22

27 Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Koko maa % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , ,0 Jalostus , , ,9 Palvelut , , ,9 Tuntematon 41 1, , ,2 Yhteensä , , Yritystoimipaikat kunnassa: 502 vuonna 2016 Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,7 Jalostus , ,9 Palvelut , ,9 Tuntematon 37 1,4 41 1,6 Yhteensä , ,0 Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima ja Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus