Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014
Peruskoulu - nousu, huippu ja lasku? Nousu ja nousun rakenne: Vertailu 1960-luvun puoliväli vs 2005 Moberg, S. & Savolainen, H. (2008). Suomalaisten 9- ja 15-vuotiaiden lukutaidon muutos 1960-luvulta 2000-luvulle. Kasvatus, 39, 1, 32-39.
Z-pistemäärä TY 3.lk. / 2004 TY 9.lk. / 2005 TH 9.lk. / 2005 Vert.taso / 1960 luku 1,9 1,7 1,5 1,3 1,1 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1-0,1 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Persentiili Kuvio 1. Tekstin ymmärtämisen (TY) ja tiedon hakemisen nopeus (TH) 2000-luvulla verrattuna 1960-luvun tasoon persentiileittäin z-pistemäärinä ilmaistuna. 1960-luvun taso valittu 0-tasoksi. Moberg, S. & Savolainen, H. (2008). Suomalaisten 9- ja 15-vuotiaiden lukutaidon muutos 1960-luvulta 2000-luvulle. Kasvatus, 39, 1, 32-39.
Näyttö PISAn avulla vuosi 2006 esimerkkinä ja samalla eräs paradoksi
70 60 50 40 30 20 10 Denmark Finland Iceland Norway Sweden 0-10 1 2 3 4 5 6 7-20 -30
PISA 2006 Science (3 variables), OECD countries, Symbolic map
Yleinen kouluaikaisen muutoksen kaari: a) osaamiset nousevat hitaasti ja b) asenteet heikentyvät (reaalistuvat?) c) rakenteistuvat
8 Osaamisen kehitys 3 lk 6 lk 9 lk
9 Uskomusten kehitys 3 lk 6 lk 9 lk
Muutos KA, L2L osaamisen ja L2 L asenteiden kesken 6 > 9 Model: Beliefs & Competence (Standardized estimates) OPPIMAAN OPPIMINEN: osaaminen 0,78 > 0,64 0,22< 0,34 KESKIARVO 0,69 < 0,65 ASENTEET 0,16 < 0,32
Mutta mitä tapahtuikaan vuosien 2005/6/7 ja 2011 välillä? Esimerkkinä oppimaan oppimisen tutkimukset, jotka tehtiin Vantaahavaintojen perustalta verraten vuosien 2001 ja 2011 tuloksia.
Vertaillen 2001 aineistoa vuoden 2012 aineistoon: 2001 satunnaistettu ryväsotanta yhdeksänsillä luokilla 82 koulua, joista tutkittiin 2001 ja 2012 samoista kouluista (76+6) kaikki 9. luokat N 2001 = n 6300 N 2012 = n 7800
Oppilaiden osaamisen ja oppimisasenteitten muutos vuodesta 2001 vuoteen 2012
2001 > 2012 Aritmeettiset operaatiot 3 g 5 = 10 p 5 Mikä g on? Mikä p on?
Tarkemmin ja samalla paljastuu todella outo tilanne
Oppimaan oppiminen osaaminen 2001, 2012 AVI-alueittain 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1 2 3 4 5 6 L2L2001AVIT L2L2012AVIT -0,1-0,2-0,3-0,4
Oppimaan oppiminen osaaminen 2001, 2012 äidin koulutuksen mukaisissa ryhmissä (1:perus, 2:keskitaso, 3:korkeakoulututkinto) 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2 1 2 3 2001 2012-0,4-0,6-0,8
0,4 Oppimaan oppimisen asenteiden muutokset 2001-2012: 1: oppimista tukevat asenteet (heikentyvät) 2: oppimista haittaavat asenteet (vahvistuvat) 3: uskomusindeksi (heikentyy niin pojilla kuin tytöillä) 0,3 0,2 0,1 0-0,1 1 2 3 Pojat 2001 tytöt 2001 Pojat 2012 Tytöt 2012-0,2-0,3-0,4
Osoitetun osaamisen taso on laskenut. Yhdeksäsluokkalaisten osoitetun osaamisen tasot olivat vuonna 2012 kaikissa tehtävissä heikompia kuin vuonna 2001. Osaamisindeksin efektikoko on merkittävän suuri: - 0.46. Muutos on verrattavissa siihen, että Suomen PISA Lukutaidon pistemäärä vuodelta 2009 laskisi 536 pisteestä pisteeseen 490.
PISA 2015? 2012 (s.1996) 2009 (s.1993) 2006 (s.1990) 2003 (s. 1988) 2000 (s. 1985)
PISA Reading 2000,2003,2006,2009, 2012 tytöt ja pojat 580 560 540 520 500 Read Tytöt Read Pojat 480 460 440 1 2 3 4 5 2000 2003 2006 2009 2012
PISA Math 2000-2012 tytöt ja pojat 600 550 Math Tytöt Math Pojat 500 450 1 2 3 4 5 2000 2003 2006 2009 2012
PISA Sci 00, 03, 06, 09, 12 tytöt ja pojat 600 550 Sci Tytöt Sci Pojat 500 450 1 2 3 4 5 2000 2003 2006 2009 2012
Pisa Science 00, 03, 06, 09, 12 tytöt ja pojat - asteikkomuunnos 570 565 560 555 550 545 540 Sci Tytöt Sci Pojat 535 530 525 520 515 1 2 3 4 5 2000 2003 2006 2009 2012
Mutta missä vaihtelun lähde oikein sijaitsee? Paikantaminen avaa tietä tienkohennukselle!
Päättelytehtävät Laskutehtävät Lukutehtävät Osaamisindeksi 2012 Yksilö Luokka Koulu AVI Estimaatti 81 18 1 0 Estimaatti 82 16 2 0 Estimaatti 90 9 1 0 Estimaatti 79 20 1 0
Monimutkaisen asian yksinkertaistettu sijoittaminen nykynuorten elämään, eli kertomus siitä miten energiajuomat ovat joko vaarallisia tai sitten niitä juovat ne, jotka joka tapauksessa lasten hyvinvointi ja terveystavatkin ovat kokovartalokuvassa mukana
Kuinka usein juot energiajuomia? N % %kertymä Useita kertoja päivässä 189 2 2 Noin kerran päivässä 235 3 5 Noin 3-4 kertaa viikossa 604 7 13 Kerran viikossa tai harvemmin 2616 32 44 En lainkaan 4546 56 100 8190 100 Aineisto: Rimpelä-Hautamäki_&_al: Metropolialueen 7- luokkalaiset
L2L Haittaavat Tukevat Haittaavat -.32 Tukevat +.22 -.43 Energiajuoma -.24 +.28 -.30
Peruskoulu nousu (A:sta), huippu (AAA) ja tilannearvio Uhkana: AAA- tai AA+ Syyllinen: itse elämä? Syynä: jokin yleinen tekijä, joka vaikuttaa tyttöihin ja poikiin, eri osissa maata, ohittaa perheen koulutustason suojelevan vaikutuksen Ajoitus: tähänastinen evidenssi viittaa 2006-2007 Tulkinta: koulun ja perheen suhteellisen aseman muuttuminen muiden sosialisaatio-instituutioiden rinnalla, motivaation sisällön ja dynamiikan muuttuminen Seuraus: oppimistoiminnan muutoksen huomioonottaminen ja toisenlainen virittäminen luokissa ja opetusryhmissä, tyttöjen ja poikien kohdalla hieman erilaisin tavoin
Lopetus nyt tähän (vaikkakin jotain on vielä tämänkin takana, ja aikalailla lisää tarvitaan ennen asiakimpun ymmärtämistä)
2001 2012 Pojat Tytöt Pojat Tytöt Oppimista tukevat uskomukset 0,07 0,36-0,32-0,07 Koulutyötä haittaavat uskomukset 0,06-0,22 0,19-0,03 Uskomusindeksi 0,00 0,36-0,33-0,03
Oppimisasenteet vuosina 2001 ja 2012 äidin koulutuksen mukaisissa ryhmissä Peruskoulu Alempi tai ylempi keskitason tutkinto Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto 2001 2012 2001 2012 2001 2012 Oppimista tukevat 0,10-0,44 0,28-0,21 0,42 0,06 Koulutyötä haittaavat 0,00 0,30-0,12 0,08-0,24-0,04 Uskomusindeksi 0,06-0,46 0,25-0,18 0,41 0,07
Osaamisen muutos 9. luokalla 2004/2010 100 90 80 70 60 50 40 2004 / 1797 opp. 2010 / 1629 opp. 30 20 10 Matem. Ajattelu Sanallinen Päättely Formaali Päättely Luetun Ymmärt. Päättely: Historia Päättely: Mekan. Tarkastelussa on mukana vain yleisopetuksen ryhmät. Oppilaiden 2010 osoittama osaaminen on heikompaa kaikissa testeissä. Ero on suurin keskitason osaajien kohdalla, mutta myös parhaiten ja heikoiten osanneeseen neljännekseen lukeutuvien oppilaiden osaaminen oli vuonna 2010 heikompaa kuin vastaavilla ryhmillä vuonna 2004. 39
Uskomusten muutos 9. luokalla 2004/2010 7 6 5 4 3 2004 / 1810 opp. 2010 / 1630 opp. 2 1 Oppimista tukevat Kouluun sitoutuminen Koulutyötä haittaavat Usko omiin kykyihin Koettu vanhemnpien tuki Tarkastelussa on mukana vain yleisopetuksen ryhmät. Oppilaiden asenteet ovat muuttuneet oppimisen kannalta haitallisemmiksi. Muutos on suurin kolmannen neljänneksen kohdalla. Parhaiten osanneen neljänneksen kouluun sitoutuminen ja usko omiin kykyihin oli sen sijaan vuonna 2010 voimakkaampi kuin vuonna 2004 40
Predicting success in a high-stakes math exam w/ GPA and cognitive competence Chi-square = 5179.121 CFI =.943 RMSEA =.041