YHTEISTOIMINNALLINEN ONGELMANRATKAISU PISA2015-TUTKIMUKSESSA
|
|
- Juuso Ahola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEISTOIMINNALLINEN ONGELMANRATKAISU PISA2015-TUTKIMUKSESSA SUOMEN TULOSTEN TARKASTELUA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN SIRKKU KUPIAINEN JARKKO HAUTAMÄKI
2 Julkaisija Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus Koulutuksen arviointikeskus ja kirjoittajat Kansi ja taitto Esko Lindgren Kannen kuva Helena Thuneberg Painopaikka Helsinki 2017
3 SISÄLTÖ 1. Tausta Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu Kansainvälinen vertailu Koulujen väliset erot Sosiaalisen taustan merkitys Sukupuolierot Maahanmuuttajataustan merkitys Alueelliset erot Asenteet ja yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu Lopuksi
4 1. TAUSTA Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n toteuttama PISAtutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) käynnistettiin vuonna Sen jälkeen 15-vuotiaiden oppilaiden osaamista on arvioitu kolmen vuoden välein koko ajan laajenevassa joukossa maita ja talousalueita. Arvioinnin ydinalueet ovat lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet, joiden lisäksi vuodesta 2012 arviointiin on sisältynyt vaihtuva innovatiivinen sisältöalue. Vuoden 2012 arvioinnissa kohteena oli yksilöllinen ongelmanratkaisu, jota oli aiemmin arvioitu jo vuonna Vuonna 2015 neljäntenä sisältöalueena arvioitiin yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua. PISA tutkimukseen osallistuneesta 73 maasta tai alueesta 51 osallistui myös yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun arviointiin. Vuoden 2015 arviointi toteutettiin 57 osallistujamaassa myös Suomessa kokonaisuudessaan tietokonepohjaisesti. PISAn ensisijaisena tavoitteena on mitata nuorten valmiuksia hyödyntää lukutaitoaan sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamistaan erilaisissa arkielämän tilanteissa. Tehtävät eivät siis mittaa yksinomaan sitä, miten nuoret ovat omaksuneet koulussa opetetut tiedot ja taidot. Sen sijaan pääpaino on opittujen asioiden ja tehtävissä annettujen tietojen ymmärtämisessä ja niiden soveltamisessa erilaisiin konteksteihin. PISAn ydinalueiden painotukset vaihtelevat eri arviointikierroksilla niin, että niistä yksi (lukutaito, matematiikka tai luonnontieteet) on vuoronperään keskiössä. Vuoden 2015 arvioinnin pääalueena olivat luonnontieteet. Nuorten osaamiseen ja oppimiseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseksi PISA-tutkimus sisältää myös laajan oppilaskyselyn. Kyselyllä kerätään tietoa oppilaan taustasta, asenteista, uskomuksista ja työskentelytavoista. Oppilaskyselyn lisäksi osallistuvien koulujen rehtorit vastaavat koulun toimintaa koskevaan kyselyyn. Suomi ei osallistu PISAtutkimukseen liittyvään opettaja- tai vanhempainkyselyyn SUOMALAISOPPILAAT PISASSA Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu OECD:n keskiarvo Kuvio 1. Suomalaisoppilaiden tulos ydinalueilla vuosina sekä yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa Kuviosta 1 havaitaan, että suomalaisoppilaiden suoritustaso on kaikilla arviointikierroksilla ollut jokaisella ydinalueella yli OECD:n keskitason. Suoritustaso on kuitenkin laskenut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien. Lasku on ollut voimakkainta matematiikassa. Vuoden 2015 arvioinnin yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa suomalaisoppilaat suoriutuivat hyvin ja Suomen tulos oli maailman parhaimpien joukossa. Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu oli lisäksi suomalaisoppilaiden suhteellisesti vahvin sisältöalue. 4
5 2. YHTEISTOIMINNALLINEN ONGELMANRATKAISU PISA2015-tutkimuksessa yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisutaito määriteltiin yksilön kykynä toimia tehokkaasti tilanteessa, jossa useampi henkilö yrittää ratkaista jonkin ongelman jakamalla eri osapuolten hallussa olevia tietoja, taitoja ja ymmärrystä yrittäen yhdessä löytää ratkaisun. Toisin kuin PISA2012 -tutkimuksen ongelmanratkaisutehtävissä kolme vuotta aiemmin, kyse ei niinkään ollut vaativien ongelmien ratkaisemisesta kuin vuorovaikutus- ja keskustelutaidoista ryhmätyötilanteessa. Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun arviointi PISA2015-tutkimuksessa perustuu teoreettiseen viitekehykseen, joka yhdistää ongelmanratkaisua ja yhteistyötaitoja koskevaa tutkimustietoa. Viitekehys löytyy englanniksi osoitteesta %20Collaborative%20Problem%20Solving%20Framework%20.pdf Arvioinnissa mitattujen taitojen eri ulottuvuudet on esitetty Taulukossa 1. Seuraavan sivun esimerkkitehtävän jälkeen olevassa Taulukossa 2 esitetään lisäksi taitotasokuvaukset. PISA-tutkimuksessa on tapana luokitella oppilaat osaamisensa perusteella eri taitotasoille, ja samalla kuvataan sanallisesti myös alin hyväksyttävä suoritustaso. Yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa taitotasoja oli poikkeuksellisesti neljä, joista taso 2 määriteltiin alimmaksi hyväksyttäväksi tasoksi. PISAn muiden osa-alueiden tavoin taitotasoluokitus perustuu tehtävien vaativuuteen, joka määrittyy tietyn tehtävän tehneiden oppilaiden suorituksen perusteella verrattuna muihin heidän tekemiin yhteisiin tehtäviin. Tämä laskennallinen menettely on välttämätön, sillä PISAarvioinnit sisältävät paljon enemmän tehtäväosioita kuin mitä yksi oppilas ehtii arvioinnissa tekemään. Pistemäärien keskiarvo OECD:n tasolla oli 500 ja keskihajonta 100 pistettä. Tämä 500 pisteen molemmin puolin oleva asteikko toistuu useimmissa tämän raportin kuvioissa ilman erillistä selitystä. TAULUKKO 1. Arvioinnissa mitatut taidot 5
6 2. YHTEISTOIMINNALLINEN ONGELMANRATKAISU Arvioinnissa käytetyt tehtävät Yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua arvioitiin tarkastelemalla ongelmanratkaisua tukevaa vuorovaikutusta ja keskustelutaitoja. Oppilaat tekivät tämän osa-alueen tehtävät interaktiivisessa digitaalisessa arviointiympäristössä, jossa heidän tuli chat-keskustelun avulla kommunikoida yhtä tai useampaa muuta oppilasta edustavan tietokoneohjatun agentin kanssa erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Oppilaat valitsivat haluamansa puheenvuorot ennalta määriteltyjen vaihtoehtojen joukosta, ja kone tarjosi sen perusteella keskustelun seuraavan, oletetun oppilastoverin repliikin. Tehtävien pisteitys perustui pääosin siihen, että oppilas osasi valita ryhmän ongelmanratkaisuprosessin kannalta rakentavimmat yhteistyötä tukevat puheenvuorot. Vaikka tehtävissä oli mukana kuvallisia ongelmanratkaisuelementtejä, niiden ratkaisu perustui pääosin chatkeskustelun lukemiseen ja siihen osallistumiseen. Näin lukutaidon merkitys tehtävässä menestymisen kannalta korostui huomattavan paljon. Kuva 1. Näkymä Xandar-tehtävän keskustelusta. Ohessa on esitetty kuva PISA2015 -arvioinnissa käytetystä yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tehtävästä, joka vapautettiin pääkokeen jälkeen. Tehtävässä oppilas osallistui kuvitteellisen ryhmänsä kanssa tietokilpailuun Xandar-nimisestä keksitystä valtiosta. Oppilaan ja muita oppilaita edustavien tietokoneagenttien tuli ensin keskustella työnjaosta, jonka avulla he saisivat ratkaistua tehtävän mahdollisimman sujuvasti. Yhteisen strategian löytämisen jälkeen jokaisen tuli tehdä oma yhdessä sovittu osuutensa. Muita oppilaita edustavat tietokoneagentit eivät kuitenkaan noudattaneet kaikilta osin yhteistä suunnitelmaa, ja arviointiin osallistuneen oppilaan tehtävänä oli tehdä tarvittavat toiminnalliset korjausliikkeet, jotta yhteistyö saatiin jatkumaan. Itse ongelmaa ei tässä tehtävässä edes ratkaistu loppuun vaan pisteitys perustui ryhmätoiminnan ohjaamiseen ja oman osuuden suorittamiseen. Kuva 2. Xandar-tehtävän ongelmanratkaisuosuus. 6
7 TAULUKKO 2. Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun taitotasojen kuvaukset 7
8 3. KANSAINVÄLINEN VERTAILU Suomalaisoppilaat menestyivät yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun arvioinnissa erittäin hyvin. Suomalaisoppilaiden keskiarvo tällä sisältöalueella oli 534 pistettä. Tulos oli seitsemänneksi korkein kaikista arviointiin osallistuneista maista ja alueista. Ainoastaan Singaporen (561 pistettä) ja Japanin (552 pistettä) 15-vuotiaat suoriutuivat tehtävistä tilastollisesti merkitsevästi suomalaisoppilaita paremmin. Ei tilastollisesti merkitsevää eroa Suomeen Suomen kanssa samassa ryhmässä olivat Hongkong (541 pistettä), Korea (538 pistettä), Kanada (535 pistettä), Viro (535 pistettä), Macao (534 pistettä), Uusi-Seelanti (533 pistettä) ja Australia (531 pistettä), joiden oppilaiden keskimääräinen suoritus ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi Suomen tuloksesta. Euroopan maista ainoastaan Viro ja Suomi ylsivät lähes tasavertaisella tuloksellaan kymmenen kärkimaan joukkoon. Muista Pohjoismaista Tanska (520 pistettä) oli tilastollisesti merkitsevästi keskitason yläpuolella kun taas Islanti (499 pistettä), Norja (502 pistettä) ja Ruotsi (510 pistettä) olivat sen tuntumassa. Viereisessä kuviossa on esitetty kaikkien osallistujamaiden ja -alueiden oppilaat edellisen sivun suoritustasotaulukon mukaisesti. Palkin eriväriset osat kuvaavat eri tasoilla olevien oppilaiden prosenttiosuuksia maan kaikista oppilaista. Harmaalla ja keltaisella merkityt oppilaat (alle tason 1 + taso 1) eivät ole yltäneet alimmalle hyväksytylle suoritustasolle 2. Yläreunan asteikon nollakohdan oikealla puolella näkyy niiden oppilaiden prosenttiosuus, jotka ovat hyväksyttävillä suoritustasoilla 2, 3 ja 4. Kuvio 2. Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun arviointiin osallistuneiden maiden ja alueiden keskiarvot (katkoviiva + alempi asteikko) sekä oppilaiden jakautuminen eri suoritustasoille maan sisällä. 8
9 4. KOULUJEN VÄLISET EROT PISA2015-tutkimuksen ydinalueiden raportoinnin yhteydessä havaittiin, että koulujen väliset erot ovat kasvussa myös Suomessa. Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun kohdalla tilanne oli kuitenkin parempi kuin PISAn ydinalueilla: koulu selitti tulosten vaihtelusta vain noin 6 %, kun esimerkiksi luonnontieteissä vastaava osuus oli noin 8 %. Kansainvälisessä vertailussa tämä oli toiseksi alhaisin koulun selitysosuus heti Islannin jälkeen. Ei tilastollisesti merkitsevää eroa Suomeen Koulun selitysosuus tulosten vaihtelusta eri osallistujamaissa ja -alueilla on esitetty kuviossa 3. Kuviosta havaitaan, että yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa hyvin menestyneissä maissa koulujen väliset erot olivat pääsääntöisesti selvästi suurempia kuin Suomessa. Sen sijaan muissa Pohjoismaissa erot olivat Suomen tavoin maltillisia ja koulu selitti tulosten vaihtelusta 9 14 prosenttia. Koulujen välisten erojen kansainvälistä vertailua vaikeuttaa koulutusjärjestelmien erilaisuus. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 15-vuotiaat ovat vielä peruskoulussa, jolloin kaikki ovat samanlaisen koulutusjärjestelmän piirissä. Monissa muissa länsimaissa jako akateemiseen ja ammattisuuntautuneeseen linjaan tapahtuu paljon Pohjoismaita aikaisemmin, minkä seurauksena koulut ovat jo lähtökohtaisesti keskenään erilaisia. Näin koulujen selitysosuuksien kansainvälinen vertailu on mielekästä vain koulutusjärjestelmiltään samantapaisten maiden osalta. Suomen kannalta merkityksellisempää onkin havainto siitä, että vaikka koulujen väliset erot näyttävät hieman kasvaneen oppiainesisältöihin läheisemmin kytkeytyvillä PISAn ydinalueilla, koulutusjärjestelmämme vaikuttaa varsin tasa-arvoiselta yhteistyötaitojen ja ongelmanratkaisua edistävän ryhmätoiminnan suhteen. Kuvio 3. Koulun selitysosuus tulosten vaihtelusta osallistujamaissa ja -alueilla (yläreunan asteikko). Maat on järjestetty tulosten mukaan paremmuusjärjestykseen (sininen viiva ja alareunan asteikko). 9
10 5. SOSIAALISEN TAUSTAN MERKITYS Ei tilastollisesti merkitsevää eroa Suomeen Koulutusjärjestelmämme tasa-arvoisuudesta yhteistyötaitojen edistämisen suhteen kertovat myös tulokset sosioekonomisen taustan merkityksestä. Vaikka sosioekonominen tausta oli yhteydessä tuloksiin Suomessakin, sen selitysosuus yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tulosten vaihtelusta on meillä varsin maltillinen verrattuna muihin hyvin menestyneisiin maihin. Kuviosta 4 havaitaan, että kymmenen parhaiten menestyneen maan joukossa ainoastaan Macaossa oppilaiden sosioekonominen tausta selitti tulosten vaihtelua vähemmän kuin Suomessa. Myös Islannissa ja Norjassa sosioekonominen tausta näkyi tuloksissa Suomea vähemmän. Sosioekonomista taustaa mitattiin PISA-tutkimuksessa yhdistämällä tietoja oppilaan vanhempien koulutustaustasta ja ammatista sekä perheen taloudellisesta ja kulttuurisesta pääomasta, joita mitattiin useiden kysymysten avulla (esimerkiksi kuinka paljon kirjoja kotona on, kuinka monta tv:tä, autoa jne. perheessä on). Suomalaisissa koulutuksen arviointitutkimuksissa tyypillisempää on kuitenkin katsoa äidin koulutustaustan merkitystä sellaisenaan. PISA2015- tutkimukseen osallistuneista suomalaisoppilaista vain noin 2,5 %:lla oli korkeintaan perusasteen koulutuksen käynyt äiti, ja näiden oppilaiden tulos jäi alle OECD:n keskitason (500 pistettä). Kaikkien muiden koulutustaustaryhmien tulos oli vähintään OECD:n keskitasoa, pääosin selvästi sen yläpuolella. Kuvio 4. Sosioekonomisen taustan selitysosuus tulosten vaihtelusta osallistujamaissa ja -alueilla (yläreunan asteikko). Maat on järjestetty tulosten mukaan paremmuusjärjestykseen (sininen viiva ja alareunan asteikko). 10
11 6. SUKUPUOLIEROT Tytöt Pojat Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu oli PISA2015 -tutkimuksessa suomalaisnuorten suhteellisesti vahvin osaamisalue. Kuitenkin myös sukupuolierot olivat siinä suurimmillaan. Kuviossa 5 on esitetty suomalaistyttöjen ja -poikien pistemäärät osa-alueittain. Pylväiden korkeudesta näkee suoraan, kuinka paljon tulos oli OECD:n keskiarvoa (500) parempi. Kuten kuvasta havaitaan, suuresta sukupuolierosta huolimatta myös suomalaispojat suoriutuivat hiukan OECD:n keskitasoa paremmin kaikilla osa-alueilla. Alemmasta kuviosta 6 havaitaan, että sukupuoliero oli yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa melko samanlainen useimmissa muissakin hyvin menestyneissä maissa Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu Lukutaito Luonnontieteet Matematiikka Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tehtävät perustuivat pitkälti chat-keskusteluiden lukemiseen ja sopivien vastausvaihtoehtojen valitsemiseen. Näin ei ole yllätys, että suomalaistyttöjen ja -poikien välinen ero tällä sisältöalueella oli yhtä suuri kuin lukutaidossa. Ero ei kuitenkaan selittynyt yksinomaan lukutaidolla, sillä ero tyttöjen hyväksi säilyi myös silloin, kun oppilaiden menestys muilla osa-alueilla oli otettu tilastollisin keinoin huomioon. Tällöinkin ero oli edelleen noin 20 PISA-pistettä. Tyttöjen ja poikien välinen ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p<.001) sekä kaikilla ydinalueilla myös matematiikassa että yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa. Eron merkityksen tarkastelua jatkettiin siksi tutkimalla eron efektikokoa (Cohenin d). Efektikokojen luokittelu on sopimuksenvarainen. Tapana on kuitenkin pitää välillä olevaa efektikokoa pienenä, välillä olevaa keskikokoisena ja tätä suurempaa efektikokoa isona. Sukupuoliero oli keskikokoinen yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa ja lukemisessa, pieni luonnontieteissä ja vähäinen matematiikan alueella. Edes pientä efektikokoa on kuitenkaan vaikea kuroa opetuksella umpeen ilman erityisiä opetusjärjestelyjä tai interventiota. Kuvio 5. Suomalaistyttöjen ja suomalaispoikien väliset osaamiserot PISA2015- arvioinnin neljällä sisältöalueella. Kuvio 6. Sukupuoliero yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa kymmenessä parhaiten menestyneessä maassa. 11
12 7. MAAHANMUUTTAJATAUSTAN MERKITYS PISA2015-tutkimukseen osallistui 230 maahanmuuttajataustaista nuorta. Heistä 40 % oli tyttöjä ja 60 % poikia. Heidän lukumääränsä oli paljon pienempi kuin vuoden 2012 arvioinnissa ja poikien osuus suurempi kuin kantaväestöön kuuluvilla oppilailla, minkä vuoksi tuloksiin on suhtauduttava varauksin. Vuoden 2015 tulokset eivät poikenneet maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osalta huomattavasti aiemmasta ja myös yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa tulos jäi alle syntyperäisten suomalaisten keskitason. Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat eivät kuviossa 7 havaittavasta pistemääräerosta huolimatta eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Kummassakin maahanmuuttajaryhmässä vanhempien keskimääräinen koulutustaso oli matalampi kuin kantaväestössä Syntyperäiset suomalaiset 468 Toisen sukupolven maahanmuuttajat 444 Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat Tyttöjen ja poikien suoritustason eron luonne oli oleellisesti erilainen maahanmuuttajaryhmissä kantaväestöön verrattuna. Kun syntyperäisesti suomalaisilla oppilailla sukupuoliero oli maailman suurin selittäen 7,4 % tulosten vaihtelusta, ensimmäinen tai toisen polven maahanmuuttajien keskuudessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Kuvio 8 osoittaa, että tulos oli kuitenkin samansuuntainen myös maahanmuuttajaoppilaiden joukossa. Lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden tulosten huomioiminen tilastollisin keinoin muutti tulkintaa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun taidoista. Ydinalueiden huomioimisen jälkeen ensimmäisen polven maahanmuuttajat eivät enää eronneet kantaväestöstä. Sen sijaan toisen polven maahanmuuttajien suoritustaso oli ennustettaan selvästi heikompi ja jäi tilastollisesti merkitsevästi myös alle ensimmäisen polven maahanmuuttajien tason. Ero ei selittynyt oppilaiden asenteilla. Sen sijaan merkitykselliseksi nousi nyt oppilaan sukupuoli: toisen polven maahanmuuttajien ennustetta heikompi tulos näytti selittyvän nimenomaan poikien odotettua alhaisemmalla suoritustasolla. Kuvio 7. Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien suoriutuminen yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa Syntyperäiset suomalaiset Toisen sukupolven maahanmuuttajat 457 Tytöt 437 Pojat Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat Kuvio 8. Sukupuolierot ja maahanmuuttajatausta. 12
13 8. ALUEELLISET EROT PISA tutkimuksen ydinalueita koskeva raportti osoitti, että ensimmäistä kertaa Suomessa havaittiin suorituseroja myös maantieteellisten alueiden välillä. Yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa erot olivat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin muilla sisältöalueilla eivätkä ne pääsääntöisesti olleet tilastollisesti merkitseviä. Alueellisia eroja tarkastellaan kuviossa 9 verraten keskenään pääkaupunkiseutua, muuta Etelä-Suomea, Länsi-Suomea sekä yhdistettynä Itä- ja Pohjois-Suomea. Länsi-Suomi erosi hieman heikommalla tuloksella muista alueista. Muut kuviossa näkyvät erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Alueen selitysosuus yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun vaihtelusta oli kokonaisuudessaan alle yhden prosentin. Tilastollisen selitysosuuden ja efektikoon kautta tarkasteltuna käytännöllinen johtopäätös on se, että alueiden kesken ei ollut havaittavissa oleellisia tai erityisen huolestuttavia eroja. Kuvio 9. Alueiden väliset erot yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa. Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyivät yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa ruotsinkielisten koulujen oppilaita paremmin. Päinvastoin kuin edellä koko oppilasjoukon kohdalla, Etelä- ja Länsi-Suomen välistä osaamiseroa ei kuitenkaan ollut havaittavissa ruotsinkielisillä koululaisilla. Eroa on havainnollistettu kuviossa 10. Ero kieliryhmien välillä johtuu todennäköisesti lukutaidon keskeisestä merkityksestä yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun arvioinnissa. Näin tulos noudattaa aikaisempia havaintoja suomenja ruotsinkielisten koulujen välisistä eroista oppilaiden lukutaidossa. Kuvio 10. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen väliset erot yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa. 13
14 9. ASENTEET JA YHTEISTOIMINNALLINEN ONGELMANRATKAISU Arviointitehtävien tekemisen jälkeen oppilaat vastasivat kyselyyn, jossa he antoivat taustatietoja itsestään ja perheestään. Taustatietojen lisäksi kyselyyn sisältyi monenlaisia mittareita oppilaiden asenteista, uskomuksista, motivaatiosta ja suhtautumisesta koulunkäyntiin. Osa kysymyksistä kohdistui vuoden 2015 arviointikierroksella erityisesti yhteistoimintaan. Kuviossa 11 on esitetty oppitunneilla tapahtuvan ryhmätyön arvostamisen ja siitä nauttimisen yhteys oppilaiden menestykseen yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tehtävissä. Muihin maihin verrattuna suomalaisoppilaat eivät erityisesti nauttineet (keskiarvo -0,08) eivätkä varsinkaan arvostaneet (keskiarvo -0,22, OECD:n keskiarvo molemmissa 0 ja hajonta 1) ryhmätyön tekemistä. Nauttiminen ja arvostaminen kuitenkin korreloivat positiivisesti keskenään (r = 0,39., p < 0,01). Siksi onkin kummallista, että Suomessa ryhmätyöstä nauttiminen on yhteydessä parempaan menestykseen tehtävissä (vihreä) mutta arvostaminen heikompaan (sininen viiva). Sivun alemmassa kuviossa 12 näkyy, miten oppilaiden halu kuulua luokan parhaimpien oppilaiden joukkoon on suomalaisoppilailla yhteydessä heidän menestykseensä yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tehtävissä. Yhteys on tilastollisesti erittäin merkitsevä, vaikkakin se selittää vain noin 5 prosenttia yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tulosten vaihtelusta. Sen sijaan oppilaan arvio tietoteknisestä osaamisestaan oli negatiivisessa yhteydessä yhteistoiminnalliseen ongelmanratkaisuun silloin, kun oppilaan suoritus PISAn muilla osa-alueilla otettiin huomioon. Kyse on pitkälti siitä, että yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa heikommin menestyneiden poikien arvio omista tietoteknisistä valmiuksistaan oli tyttöjä vahvempi (sukupuolen selitysosuus 5,6 %). Myös projekti- ja tutkimuspohjaisten opetusmenetelmien käyttö oli negatiivisessa yhteydessä pistemäärään. Kuvio 11. Ryhmätyön arvostamisen ja siitä nauttimisen yhteys suomalaisoppilaiden menestykseen yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tehtävissä. Kuvio 12. Menestymisen halu ja yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu. 14
15 9. ASENTEET JA YHTEISTOIMINNALLINEN ONGELMANRATKAISU Taustakyselyssä selvitettiin myös kuinka usein oppilas käy vapaa-ajallaan chat-keskusteluja. Vastauksista (N=5 483) selviää, että pääosa (noin 90 %) oppilaista chattailee vähintään kerran kuussa. Yli puolet heistä (tytöistä 60 %, pojista 49 %) chattailee päivittäin. Noin joka kymmenes (ei sukupuolieroa) ei sen sijaan chattaile lainkaan tai tekee sitä hyvin harvoin. Kuviossa 13 on esitetty kysymyksessä eri vastausvaihtoehdot valinneiden suomalaisoppilaiden lukumäärät. Kuvio 13. Vapaa-ajalla chattailun yleisyys suomalaisoppilaiden joukossa. Vapaa-ajalla chattailu oli yhteydessä yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tehtävissä suoriutumiseen siten, että korkeimmat pisteet saivat ne, jotka harrastivat chattailua päivittäin. Matalimmat pisteet taas saivat chattailua kerran pari kuukaudessa harrastavat nuoret. Mielenkiintoista on se, että tehtävissä suoriutuivat hyvin myös ne, jotka käyttivät aikaansa chattailuun hyvin harvoin tai eivät koskaan (kuvio 14). Voimme arvella, että on kaksi, osin rinnakkaista tietä yhteistoiminnallisten tehtävien ratkaisuun: yhtäältä kokemukseen ja päättelyyn perustuva sekä vain päättelyyn perustuva. Päättelemälläkin voi valita annetuista roolivuorosanoista sellaiset, joiden voi ajatella edistävän tehtävän ratkaisua Ei chattaile juuri koskaan 512 Kerran pari kuukaudessa 519 Kerran pari viikossa 531 Melkein joka päivä 547 Chattailee joka päivä Kuvio 14. Vapaa-ajalla chattailu ja yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu. 15
16 10. LOPUKSI PISA -arvioinnin yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun ja kolmen ydinalueen kautta voidaan lähestyä myös vuoden 2015 opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisia taitoja. Tehtävät tehtiin tietokoneella ja samalla arvioitiin oppilaiden ajattelu- ja oppimaanoppimisen taitoja, kulttuurista osaamista, arkipäivän tilanteiden ymmärrystä, monilukutaitoa ja osallistumista. Nyt käytetyissä arviointitehtävissä vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen pisteitys perustui yhteistyötä edistävän kommunikoinnin ymmärtämiseen. Suomen tulosta voidaan tulkita myös uuden opetussuunnitelman laaja-alaisten tavoitteiden arvioinnin näkökulmasta. Kokemus tällaisesta tehtävätyypistä antaa pohjan miettiä uusia ja suomalaisia keinoja näiden laajaalaisten taitojen aikanaan tehtävälle kansalliselle arvioinnille. Yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisutaitojen arviointia voidaan tarkastella myös avauksena Euroopan Unionin avaintaitojen sekä viime vuosien koulutuspoliittiseen keskusteluun nostettujen 21. vuosisadan taitojen arviointiin. Tästä yhden tehtävätyypin ja yhden mittauksen näkökulmasta katsottuna Suomen ja erityisesti suomalaisten tyttöjen valmius tulevaisuuden työelämään näyttäisi olevan hyvä. Tulevaisuus kertoo aikanaan totuuden. 16
Suomessa koulujen väliset erot sekä kotitaustan merkitys olivat yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa. pienimmät.
Suomessa koulujen väliset erot sekä kotitaustan merkitys olivat yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa pienimmät. kärkimaiden keskiarvot sijoilla 3 10 ei tilastollisesti merkittävää eroa suomeen 561
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotTIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus
TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten
LisätiedotPääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa
KT Heidi Harju-Luukkainen FT Kari Nissinen Prof. Mirja Tarnanen MMT Jouni Vettenranta Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA
Lisätiedotongelmanratkaisutaito määriteltiin seuraavasti
PISA 2012 -tutkimukseen osallistuneista 65 maasta ja alueesta 44 osallistui myös ongelmanratkaisutaitojen arviointiin. Suomi menestyi arvioinnissa hyvin. Suomalaisoppilaiden pistemäärien keskiarvo oli
LisätiedotSuomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia
Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotLukutaidon ja luonnontieteiden Luonnontieteiden osaamisessa suoma- Myös OECD-maiden matematiikan osaamisen keskiarvo on laskenut: vuoden 2003
SUOMALAISNUORET EdELLEEN OEcd:N PARhAIMMISTOA... Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on PISA -tulosten valos- sa edelleen OECD-maiden parhaimmistoa. Matematiikan kansallinen keskiarvomme oli OECD-maiden
LisätiedotSANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.
SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotPeruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?
Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotPISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotSuomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta
Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotSuomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa
Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT Kielten laitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi PISA 2009 -arviointi Lukutaito on kirjoitettujen tekstien
LisätiedotLukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä
Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotKuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia
1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen
LisätiedotLasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi
Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001
Lisätiedotsuomi huippumaita, Luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena.
heikkojen osaajien osuus kasvanut: 2006 4,1 % 2015 11,5 % Luonnontieteitä heikosti osaavien nuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Peräti
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotJyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment
LisätiedotTOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS
TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus PIAAC. Jan Strandström / Folio Bildbyrå. Suomalaisten 2012. aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa
Jan Strandström / Folio Bildbyrå Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC Suomalaisten 202 aikuisten perustaidot OECD-maiden parhaimmistoa PIAAC 202 Kansainvälisessä aikuistutkimuksessa (PIAAC 202) arvioidaan
LisätiedotOECD on vuodesta 2000
artikkeli tanja kirjavainen Johtava tuloksellisuustarkastaja Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV tanja.kirjavainen@vtv.fi jonna pulkkinen Projektitutkija Jyväskylän yliopisto jonna.pulkkinen@jyu.fi PISA-tulokset
LisätiedotLaadunarvioinnin kulmakivet
Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotKuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät Kansallinen keskiarvo jakauma Korea 613 (90) h Singapore 611 (84) h Taiwan 609 (106) h Hongkong 586 (84) h Japani 570 (85) h Venäjä 539 (81) h Israel
LisätiedotHyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii
Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Jouni Välijärvi,professori Jyväskylän yliopisto E-mail: Jouni.Valijarvi@jyu.fi LAPE, Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa -päätösseminaari Oulu 13.11.2018 Mikä Pisa on?
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Karamzinin koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotÄidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka
Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotTASA-ARVON TOTEUTUMINEN SUOMALAISESSA PERUSKOULUSSA JOUNI VÄLIJÄRVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS
TASA-ARVON TOTEUTUMINEN SUOMALAISESSA PERUSKOULUSSA JOUNI VÄLIJÄRVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS AINEISTO ON ALUN PERIN KASATTU OPETUSMINISTERI SANNI GRAHN-LAASOSELLE ROUND TABLE -KESKUSTELUN
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotTulevaisuus haastaa opettajuuden
Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys
Lisätiedot15-vuotiaiden nuorten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisessä vertailussa
Jouni Välijärvi Pirjo Linnakylä Pekka Kupari Pasi Reinikainen Antero Malin Eija Puhakka 15-vuotiaiden nuorten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisessä vertailussa PISA
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotOSAAMINEN KESTÄVÄLLÄ PERUSTALLA
Jouni Välijärvi OSAAMINEN KESTÄVÄLLÄ PERUSTALLA Suomen PISA-tulosten kehitys vuosina 2000 2009 TILANNEKATSAUS HELMIKUU 2014 Muistiot 2014:1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2014:1 ISBN 978-952-13-5705-3
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotNuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa
Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotSuomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot
Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot Jyväskylä 9.2.2018 klo 13 (B 103 Minna) Marko van den Berg & Najat Ouakrim-Soivio 1 Tiedonalalalähtöiset tekstitaidot lukion historian
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotMiksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
LisätiedotKotitalouden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa. Salla Venäläinen
Kotitalouden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Salla Venäläinen Oppimistulosten arviointi Kansallinen koe 20-21.3.2014 (9.vuosiluokan oppilaille) Kynä-paperiosuus (Tehtävävihko, joka sisälsi
LisätiedotSARI SULKUNEN JOUNI VÄLIJÄRVI INGA ARFFMAN HEIDI HARJU-LUUKKAINEN PEKKA KUPARI KARI NISSINEN EIJA PUHAKKA PASI REINIKAINEN
SARI SULKUNEN JOUNI VÄLIJÄRVI INGA ARFFMAN HEIDI HARJU-LUUKKAINEN PEKKA KUPARI KARI NISSINEN EIJA PUHAKKA PASI REINIKAINEN SARI SULKUNEN JOUNI VÄLIJÄRVI INGA ARFFMAN HEIDI HARJU-LUUKKAINEN PEKKA KUPARI
LisätiedotTilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4
TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015
LisätiedotAjattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus
AJATELLAAN! Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus Risto Hotulainen & co Opettajankoulutuslaitos/Erityispedagogiikka 17.3.2016 1 AJATTELUTAITOJEN HARJOIT- TAMISESTA (meidän
LisätiedotVÄLIRAPORTTI SYKSY. V nta. K ma -, u e - j h ksä u k l i e
O PPIMAA N O PPIMINEN V nta K ma -, u e - j h ksä u k l i e Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta Tampereen yliopisto VÄLIRAPORTTI 18 SYKSY Sisällys
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotSukupuolistereotypiat opettajien kokemina
Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013
Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima
LisätiedotOppimistulosten digitaalinen arviointi PISA. Eri maissa eri tahdilla, miten vaikuttaa? Arto K. Ahonen & Kari Nissinen
Oppimistulosten digitaalinen arviointi PISA. Eri maissa eri tahdilla, miten vaikuttaa? Arto K. Ahonen & Kari Nissinen 28.11.2018 Tilaisuuden ohjelma Luento-osuus n. 45 min Yleisesitys PISA-tutkimuksesta
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotKoulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi
Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotArvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017
Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotOpetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.
Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotLukuohje. Oulun yliopisto
Lukuohje TIETOA TARJOLLA Näillä sivuilla on tarjolla tietoa lukioista yliopistoihin johtavista opintopoluista ja myös opintomenestyksestä. Aitoon tieteelliseen tapaan tieto esitetään usein lukuina, joita
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ
SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ Sisältö S2-oppimistulosten arvioinnin tavoite ja tarkoitus...3 S2-arvioinnin monikieliset oppilaat...4
LisätiedotMikä ihmeen projektioppiminen?
Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja
Lisätiedot4 Ministerin alkusanat
1 2 3 4 Ministerin alkusanat Kansainvälisten tutkimushankkeiden avulla on mahdollista vertailla erilaisia koulutusjärjestelmiä, niiden tuottamia oppimistuloksia sekä oppimistulosten taustalla vaikuttavia
LisätiedotVanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ 65 % nykynuorista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei ole vielä olemassa. (Lähde: World
LisätiedotMaahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa
Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa Marja-Liisa Mäkelä (mllmak@utu.fi) Turun yliopisto, Keveko 17.11.2016 Taustaa: Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset
LisätiedotPohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa
Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012
LisätiedotPääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015
Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus
Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus tuloksellisuustarkastuskertomus 12/2015 Tuloksellisuustarkastuskertomus Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus valtiontalouden
Lisätiedot