YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Hallintotieteen valintakoe Vastaajan nimi

Samankaltaiset tiedostot
Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Ajankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Kuntien palvelutuotannon kustannuksia vuosilta Helsinki Suomen Kuntaliitto

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Kuntien taloustietoja Lähde: Kuntaliitto 2017, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Miten kunnan tulos lasketaan?

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntien taloustietoja Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Etelä-Savon kuntien tunnuslukuja Tausta-aineistoa kuntarakenneuudistukseen: - Väestö, kuntien talous, toimintamenot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

Tilinpäätös Timo Kenakkala

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Tilinpäätös Jukka Varonen

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Nettokäyttökustannukset yhteensä, /as.

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

OSAVUOSIKATSAUS

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

OSAVUOSIKATSAUS

Valikko 2: Valikko 3: Jos haluat korvata kokoluokan Jos haluat korvata maakunnan jollain vertailukunnalla, valitse jollain vertailukunnalla, valitse

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

I: Mitä ovat ja miten ilmentyvät johtamiskompetenssit organisaatiossa? (max. 20 pistettä)

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Transkriptio:

1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 9.6.2009 Valintakokeen yhteispistemäärä on max 40 pistettä eli tehtävä I max 15 p., II max 10 p. ja III max 15 p. Muista kirjoittaa nimesi jokaiselle valintakoesivulle sille varattuun paikkaan. Tehtävä I (max 15 pistettä) Kunta X sijaitsee Pohjois-Suomessa ollen pinta-alaltaan 2 298 km2. Lähimpään kaupunkitaajamaan (asukasluku 73 000 asukasta) X -kunnasta on matkaa noin 130 kilometriä. Kunnan X väestötiheys on 1,7 asukasta/km2. Kunta on muuttotappiokunta. Asukasluku vuonna 2008 oli 4 245, vuoteen 2030 mennessä kunnan asukasmäärän ennustetaan vähenevän noin 13 prosenttia. Kunnan ikärakenne vuonna 2008 oli seuraava: 0-14 -vuotiaita 18 %, 15-64 -vuotiaita 57 %, 65-74 -vuotiaita 12 %, sekä yli 75 -vuotiaita 13 %. Vuonna 2030 kunnan ikärakenteen ennustetaan olevan seuraava: alle 14 -vuotiaita 12 %, 15-64 -vuotiaita 48 %, 65-74 -vuotiaita 22 % ja yli 75 -vuotiaita 18 %. Kunta on vahva maatalouskunta, jossa maa- ja metsätalouden osuus elinkeinorakenteesta on 20 % palveluiden osuuden ollessa 52 % ja teollisuuden 11 %. Teollisuus on enimmäkseen mekaanista puunjalostusteollisuutta ja palveluelinkeinoista erityisesti matkailu (kalastus- ja luontomatkailu) on viime vuosina kasvattanut merkitystään. Kunnan alueella sijaitsee myös kaksi vesivoimalaitosta. Kunnan X talouden tilanne on keskimääräistä heikompi. Talouden ongelmat johtuvat osin 1990 - luvulla tehdyistä valtionosuusjärjestelmämuutoksista jotka ovat olleet tälle valtionosuuksista riippuvaiselle kunnalle epäedullisia. 2000 -luvulla kunnan tappiollinen elinkeinotoiminnan tukeminen sekä laajat investoinnit ovat heikentäneet talouden tilaa. Kunta on joutunut tekemään suurehkoja korjausinvestointeja, muun muassa homeremontit päiväkotiin, yläasteelle ja terveyskeskukseen, sekä keskuskeittiön remontoinnin ja laajentamisen. Kuntaan on myös rakennettu uusi kirjasto vuonna 2004 sekä vanhusten palvelutalo vuonna 2005. Palvelutarpeiden muutosten vuoksi investointeja on todennäköisesti tehtävä myös lähivuosina. Kunta on vuosina 2005-2006 tehnyt toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Kunnassa on nostettu tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja sekä myyty omaisuutta (kiinteistöt). Lisäksi kunnassa on lomautettu henkilöstöä (koko henkilöstö kahtena vuonna 2 viikoksi) ja lakkautettu kaksi ala-asteen koulua (tällä hetkellä kunnassa on kolme alaastetta, yksi yläaste ja yksi lukio). Vaikka talouden tasapainottamistoimenpiteiden tarve tunnustetaankin, on henkilöstön suhtautuminen ollut kriittistä erityisesti lomautuksia kohtaan. Myös kunnan luottamushenkilöhallinnon suhtautuminen talouden tasapainottamiseen ja siihen liittyviin keinoihin on ollut välillä ristiriitaista. 2000 -luvun alussa kunta neuvotteli kuntaliitoksesta naapurikuntansa kanssa, mutta asian käsittely raukesi luottamushenkilöiden ja kuntalaisten vastustukseen. Kunta ei ole myöskään mukana PA- RAS -hankkeen (kuntien palvelurakenneuudistus) mukaisessa yhteistoiminta-alueen muodostamisprosessissa vedoten pitkiin etäisyyksiin perustuviin erityisolosuhteisiin. Kunta on kuitenkin aloittanut yhteistyön naapurikunnan kanssa muun muassa yhdistämällä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä. Haluja laajempaankin kuntien väliseen yhteistyöhön olisi, joskin yhteistyömahdollisuuksia

2 heikentävät pitkät välimatkat (kunnan X keskustaajamasta naapurikunnan keskustaajamaan on matkaa 60 kilometriä). Kuntalaiset ovat pääosin tyytyväisiä kunnan peruspalvelujen laatuun ja palvelujen saatavuus on pääosin hyvä. Yhtenä suurena palvelun laatua ja saatavuutta heikentävänä tekijänä on kuitenkin jatkuva lääkäripula. Myös vanhusten kotihoidossa on paikoitellen ilmennyt ongelmia riittämättömän henkilöstön vuoksi. Kunnan toimintamenot ovat vuosina 2006-2008 lisääntyneet 5,5-7,4 % per vuosi. Kunnan peruspalvelujen tuottavuus onkin viime vuosina jonkin verran heikentynyt palvelujen järjestämiskulujen lisääntyessä. Tällä hetkellä kunnassa pohditaan talouden taantuman vaikutuksia kunnan talouteen ja kehittymisen edellytyksiin. Lyhytaikaisesti kunnan taloustilannetta helpottaa valtion lupaama tilapäinen taloudellinen tuki valtionosuuslisäysten ja yhteisövero-osuuksien korottamisen muodossa. Seuraava taulukko kuvaa tarkemmin kunnan X tilannetta. 2006 2007 2008 Koko maa 2008 (aritm. ka.) Kunnan väestömäärä 4 292 4 280 4 245 ----- Kunnassa sijaitsevat työpaikat 1 480 1 486 1 476 ----- Työttömyysaste 11,9 10,1 9,5 6,9 KUNNAN TALOUDEN INDIKAATTORIT Verotulot ( /asukas) - kunnallisverotulot 1 ( /asukas) - kiinteistöverotulot 2 ( /asukas) - yhteisöverotulot 3 ( /asukas) 2 199 1 750 309 140 2 249 1 766 329 154 2 395 1 819 411 165 2 928 2 422 263 243 Valtionosuudet ( /asukas) 2 256 2 322 2 614 1 620 Lainakanta ( /asukas) 3 269 3 195 3 302 1 521 Tilikauden yli-/alijäämä ( /asukas) -329-341 56 49 Kumulatiivinen alijäämä ( /asukas) -1 100-1 491-1 518 670 Vuosikate 4 ( /asukas) -71-86 66 219 Omavaraisuusaste 5 (%) 25 18 24 67 Tuloveroprosentti (%) 19,00 19,25 19,5 19,00 Kunnan saamat harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 550 000 210 000 0 ----- valtiolta ( ) Huoltosuhde 6 2.00 2,02 1,99 1,51 Sairastavuusindeksi 7 158,6 153,9 158,1 100,0 1 Kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella maksettava vero veroäyrin (tuloveroprosentin) hinnan mukaan. 2 Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. 3 Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen valtiolle maksama tulovero, josta (kokonaissummasta) valtio tulouttaa kunnille vuosittain 22,03 % (vuosi 2008) 4 Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka kunnalla juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. 5 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetaso tulisi olla 70 %. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkarasitetta. 6 Huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. 7 Sairastavuusindeksi ilmaisee kunnan väestön sairastavuuden suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100,0).

3 2006 2007 2008 Koko maa 2008 (aritm. ka.) Kunnan henkilöstömenot, palkat + sivukulut 2 888 2 949 3 222 2 340 ( /asukas) Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö (1 000 asukasta kohden) Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön 88 50 91 52 81 52 57 45 keski-ikä (vuotta) KUNNAN PALVELU- INDIKAATTORIT Palvelujen ostot ( /asukas) 2 002 2 112 2 155 2 160 Yleishallinnon nettokustannukset 225 195 238 210 ( /asukas) Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset, netto ( /asukas) 2 987 3 094 3 221 2 625 - Kodinhoitoapua saaneita vanhuskotitalouksia kaikista vanhuskotitalouksista 19,1 18,9 18,8 18,1 - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75 vuotta täyttäneistä (%) 3,8 5,5 9,3 5,3 - Lasten päivähoidon käyttökustannukset, netto ( /asukas) 56 59 61 44 - Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit / 1 000 asukasta 2 219 2 256 2 333 1 901 - Perusterveydenhuollon menot ( /asukas) 589 608 619 530 - Erikoissairaanhoidon menot ( /asukas) 881 1 059 1 121 861 - Toimeentulotukimenot ( /asukas) 78 70 64 54 Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannukset, netto ( /asukas) - Oman perusopetuksen käyttökustannukset, netto ( /oppilas) - Oman lukiokoulutuksen käyttökustannukset, netto ( /oppilas) - Liikunnan ja ulkoilun käyttökustannukset ( /asukas) - Nuorisotyön käyttökustannukset, netto ( /asukas) - Kirjastotoimen käyttökustannukset netto, käyntiä kohti ( ) - Yleisen kulttuuritoimen käyttökustannukset ( /asukas) 1 329 6 998 7 445 39 29 3,4 12 1 435 7 558 7 336 30 30 3,0 10 1 501 7 998 7 359 29 21 2,5 8 1 100 7 120 6 150 52 22 4,8 9

4 Tehtävän I kysymykset: (vastaustilaa on kaksi seuraavaa sivua) a) Tarkastele ja analysoi kunnan X talouden tilaa edellä olevan kuvauksen sekä taulukon tunnuslukujen pohjalta. Mitä tunnusluvut kertovat kunta X:n tämänhetkisestä talouden tilasta ja kunnan peruspalvelujen kulurakenteesta? Vertaillessasi tunnuslukuja ja indikaattoreita tuo esiin kunnan talouden tilan kannalta ja palvelujen järjestämisen kannalta suurimmat ongelmat? (max. 7 pistettä) b) Olet kunnan X kunnanjohtaja ja olet laatimassa luottamushenkilöille suunnitelmaa kunnan talouden tasapainottamiseksi vuosille 2009-2015. Minkälaisia sosiaali- ja terveystoimeen sekä opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuvia a) tulojen lisäämiseen, menojen karsimiseen ja tuottavuuden parantamiseen sekä b) palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä toimenpiteitä ehdottaisit kuntasi luottamushenkilöille? Perustele toimenpidevalintasi, pohtien myös toimenpiteiden seuraukset, mahdollisuudet, haasteet ja riskit kunnan kokonaistoiminnalle. (max 8 pistettä)

Vastaus tehtävään Ia (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 5

Vastaus tehtävään Ib (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 6

7 Tehtävä II (max 10 pistettä) Käytä tässä tehtävässä oheismateriaalia, joka on osa kirjasta Harisalo (2008): Organisaatioteoriat. Tehtävä II on kolmiosainen: (vastaustilaa on kaksi seuraavaa sivua) a) Kuvaile pohdinnoin ja perusteluin mitä on organisaatiokulttuuri. (max 5 pistettä) b) Aikaisemmin hyvin yhteen hiileen puhaltaneen organisaatioon on syntynyt erilaisia kuppikuntia ja yhteishenki on huonontunut. Pohdi ja selosta mitä johtajan tulee tehdä, jotta organisaatio saadaan uudelleen toimintakykyiseksi, sekä mistä tämä edellä kuvattu muutos organisaatiossa on johtunut? (max 2,5 pistettä) c) Analysoi ja vertaile organisaatiokulttuuritutkimuksen kehityshistorian kautta voimavaroja, jotka vaikuttavat organisaation menestykseen, kehittämiseen ja tuloksiin. (max 2,5 pistettä)

Vastaus tehtävään IIa (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 8

Vastaus tehtävään IIb (vastaustilaa on puoli sivua) 9 Vastaus tehtävään IIc (vastaustilaa on puoli sivua)

Tehtävä III (max 15 pistettä) 10 Käytä tässä tehtävässä oheismateriaalia, joka on osa tutkimusraportista Stenvall, Syväjärvi & Vakkala (2008): Kun romppeet ovat paikoillaan. Onnistunut kuntafuusio pehmeä vai kova henkilöstövoimavarojen johtaminen? Tehtävä III on kolmiosainen: (vastaustilaa on kolme seuraavaa sivua) a) Kotikuntasi on yhdistynyt toisen kunnan kanssa. Pohdi ja perustele kuntaorganisaation muutosta ja toiminnallisia haasteita yhdistymisen yhteydessä. (max 5 pistettä) b) Analysoi millaisia asioita työyhteisöt kohtaavat ja kokevat onnistuneessa muutostilanteessa? Perustele myös vastauksesi. (max 5 pistettä) c) Julkishallinnon työtehtävät ovat hyvin tieto- ja osaajavaltaisia. Pohdi ja selosta miten yksittäinen työntekijä kokee ja elää muutostilannetta. (max 5 pistettä)

Vastaus tehtävään IIIa (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 11

Vastaus tehtävään IIIb (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 12

Vastaus tehtävään IIIc (vastaustilaa on tämä yksi sivu) 13