Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta Kontaminoituneiden elintarvikkeiden välityksellä Bakteeria levittävät Oireeton nielukantajuus, tartuttavuus on vähäinen erityisesti lapsilla 20-25 % aikuisilla 2-5 % Oireiset potilaat Bisno et al. CID 2002
Lievät A-streptokokkitaudit Infektiot yleensä Yli 3-vuotiailla lapsilla Aikuisilla Paikallisesti aiheuttaa Märkärupi (impetigo) Tonsilliitti Ruusu (erysipelas) Vulvovaginiitti Perianaali-ihottuma Tulirokko
Vakavat A-streptokokkitaudit Invasiiviset taudit Esiintyy noin 7 %:ssa tapauksista Nekrotisoiva faskiitti Meningiitti Sepsis (mm. lapsivuodekuume) Toksinen sokki -oireyhtymä Muita Pneumonia tai mediastiniitti Peritoniitti
A-streptokokkitaudin itämisaika ja tartuttavuus Itämisaika 1-4 vuorokautta, vaihtelee kuukauteen saakka Kontaminoituneiden elintarvikkeiden välityksellä < 2 vrk Tartuttava viikon ajan ennen oireiden alkua Tonsilliitti, tulirokko ja invasiivinen tauti Loppuu 1 vrk:ssa systeemisellä mikrobilääkityksellä Tartuttava oireiden alettua Märkärupi tai muu lievä ihoinfektio Loppuu 2 vrk:ssa paikallisella mikrobilääkityksellä
A-streptokokkitaudin virulenssitekijät Virulenssitekijät M-proteiini Pyogeeninen eksotoksiini (spea) Superantigeenit (Streptococcal Superantigen, SSA) SpeA:n tai SSA:n lisääntyminen lisää toksisen sokin riskiä Emm-geenityypitys Tunnistettu noin 150 emm-tyyppiä Emm1 ja emm3 aiheuttavat muita useammin vakavia infektioita Käytetään epidemiaselvityksissä
Veriviljelylöydökset emm-tyypin mukaisesti, 2006-2013 1980-luvun puolivälissä pieniä epidemioita Suomessa Huom! Makrolideille resistentin emm33-tyypin lisääntyminen 2012 lähtien THL: Tartuntataudit Suomessa 2013
Lievän A-streptokokkitaudin epidemia ja kontaktiselvitys
A-streptokokkiepidemioita esiintyy läheisessä kontaktissa Falck ja Kjellander. Pediatr Infect Dis 1992 Falck et al. Scand J Infect Dis 1997
THL:n ohje 3/2014: A-streptokokkiepidemiat Epidemian ajallinen määritelmä Oireisia henkilöitä, joilla on kuukauden sisällä tonsilliitti, perianaali-ihottuma, vulvovaginiitti, märkärupi, tulirokko Epidemian ryhmäkoon määritelmä Perhe tai pieni laitosryhmä: yli 2 henkilöllä Suurempi laitosryhmä: 3-5 henkilöllä (15-20 % sairastunut), esim. 5 lasta 30 lapsen päiväkodissa
A-streptokokin diagnostiikka epidemiassa Bakteeriviljely Alustava vastaus seuraavana päivänä Mikrobilääkeherkkyys Positiivinen viljely ei erota akuuttia tautia kroonisesta kantajasta Antigeenitesti Negatiivinen tulos varmistettava bakteeriviljelyllä (erityisesti tonsilliitissa yli 3-vuotiailta lapsilta) Testitulos voi riippua ottajasta
A-streptokokin diagnostiikka epidemiassa Bakteeriviljely samanaikaisesti Nieluviljely kaikilta perhe-epidemiaan tai laitosryhmään (päiväkoti, koulu jne) kuuluvilta Bakteeriviljelyt myös oireisilta peräaukon suulta, vaginasta tai iholta Kunnan tartuntatautiyksikkö organisoi tarv. paikan päällä, laboratorion henkilökunta jalkautuu
A-streptokokin diagnostiikka epidemiassa, lisäksi Päiväkotiepidemiassa (käytäntö poikkeaa eri kunnissa) Ohje: nieluviljely tai muu bakteeriviljely vain oireisilta työntekijöiltä ja lasten oireisilta perheenjäseniltä Käytäntö: kaikki ryhmän työntekijät ja viljelypositiivisten perheenjäsenet Gerber. Pediatr Infect Dis J 1994 Hoitolaitos- tai varuskuntaepidemiassa Nieluviljely ja muu bakteeriviljely ryhmän kanssa läheisessä tekemisessä olevalta henkilökunnalta, kuten majoittuvat samoissa tiloissa tai osallistuvat toistuvasti yhteisruokailuun
A-streptokokkiepidemian näytteenoton ja hoidon organisointi Bakteeriviljelyjen tulokset annetaan Kunnan tartuntatautiyksikölle Henkilölle itselleen tai alaikäisen huoltajalle Henkilökunnan hoito Yhdessä työterveyshuollon kanssa
A-streptokokin mikrobilääkehoito Mikrobilääkehoito samanaikaisesti Kaikille, joilla viljelypositiivinen A-streptokokki Oireiset viljelypositiiviset C- ja G-ryhmän streptokokit Viljelypositiiviset poissa päiväkodista/koulusta 24 tuntia mikrobilääkehoidon aloituksesta Kontrolliviljelyjä ei oteta ilman erityistä syytä Ohje: voidaan harkita, jos oireisto uusii Gerber. Pediatr Infect Dis J 1994
A-streptokokin mikrobilääkehoito ilman näytteenottoa ensitilanteessa Missä tilanteessa? Pienet ryhmät, jos jollain ryhmän jäsenellä on edeltävän kuukauden aikana ollut A-streptokokki-infektio ja epidemia on käynnissä Strategian etuna Ei lisätartuntoja bakteeriviljelyvastauksia odoteltaessa Toisaalta Myös viljelynegatiiviset saavat mikrobilääkityksen
Pitkittynyt, toistuva epidemia eli toinen kierros Laajennetaan näytteenottoa Ohje: kaikki päiväkodin työntekijät ja viljelypositiivisten perheenjäsenet Käytäntö: yleensä otettu jo ensimmäisellä kierroksella Hoidetaan koko ryhmä ilman näytteenottoa Jos näytteiden otto ei kattavasti onnistu
Finres 2012 Antibioottiherkkyydet Suomessa
Finres 2012 Antibioottiherkkyydet Suomessa
A-streptokokin mikrobilääkehoito V-penisilliini ensisijainen 10 vrk suun kautta Ei läheskään aina poista nielukantajuutta Relapsi 10-20 %:lle Krober et al. Clin Pediatr 1990 I polven kefalosporiini toissijainen, mutta toistuvissa ensisijainen Kefaleksiini (kefadroksiilia ei ole tällä hetkellä) Penisilliiniallergisille (ei anafylaksiaa) Tehokkaampi kuin penisilliini, tai yhtä tehokas Casey ja Pichichero. Pediatrics 2004
Kroonisen A-streptokokkikantajuuden hoito Shulman et al. CID 2012
A-streptokokin mikrobilääkehoito Klindamysiini Penisilliinista tai kefalosporiinista anafylaksia Toistuva tonsilliitti Eradikoi nielukantajuuden parhaiten Korvalääkärin konsultaatio tonsillektomiasta Jos tonsilliitti uusii yli 4 x /vuosi tai 3 x/6 kuukautta Kurkkupaise
A-streptokokkiepidemian muut torjuntatoimet A-streptokokki voi säilyä useita päiviä Kosketuspinnoilla ja pölyssä Ehkäisyssä tärkeää Hyvä käsihygienia, erityisesti Päiväkotihenkilökunnan koulutus infektioiden estoon Henkilökunta: käsien pesun lisäksi voidaan käyttää alkoholikäsihuuhdetta Pottien ja WC-istuinten pesu (oma potta) Lapsilla omat hammasharjat