Ilmastnmuuts ja maaseutu hankkeen lppuseminaari Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Maanviljelijä Markus Eerla Markus Eerla 11.3.2014
Maanviljelys taustatiedt Markus Eerla Kulutus Maatilatekninen kulu ja Maanviljeliäpist Taiteen lisensiaatti Maataluden työkkemus Työskentelyä ktitilalla, ensimmäiset mat vukramaat 1986 (16 ha) Maatalusyhtymän sakas 1992 Tilan isäntä 1998 Kkpäivätiminen maatalusyrittäjä 2001- Markus Eerla 2
Maatalutta ja maaseutua tarvitaan! Maailma huutaa rukaa tutanta lisättävä vimakkaasti - Väkiluku kasvaa ja kulutustttumukset muuttuvat. - Ruka tulee kallistumaan. Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa - Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita. - Vihreä kasvu antaa merkittäviä mahdllisuuksia maaseudun timialille Vastuullinen tutant - Ilmastnmuuts lisää mavaraisuuden ja hultvarmuuden merkitystä. - Ruan- ja energiantutannilla yhteinen ilmastvaikutus Markus Eerla 11.3.2014
Ruantutannn haasteet Väestö kasvaa, rukavali muuttuu 2011 7 mrd 2043 9 mrd 2083 10 mrd 2025 8 mrd 2050 tarvitaan 50-70 % enemmän rukaa kuin tänään! 80 % lisätarpeesta pitää tuttaa pellilla jtka vat j nyt tutannssa Lähde: YK, Wrld Ppulatin prspects, the 2010 revisin Markus Eerla 11.3.2014
ILMASTONMUUTOS TUO LISÄHAASTEITA RUOANTUOTANNOLLE Arviidut ilmastnmuutksen vaikutukset sateenvaraisen viljan tutantptentiaaliin eri alueilla (FAO, vertailussa vudet 1961-1990 ja 2050) Markus Eerla 11.3.2014
Ilmastnmuutksen vaikutuksia maataluteen Tulvariski Kuumat ja kuivat kesät Merenpinta Kasvitaudit, tuhlaiset Sattas Eläinterveys, hyvinvinti Kesän sademäärä Myrskyt, tulvat Kasvukauden pituus, sattast Viljelykelpinen maatalusmaa Kasvitaudit, tuhlaiset Talvisateet, tulvat Kesäsateet Kuivuus Ersi Sattast, viljelylajikkeet Veden saatavuus Kuivuuden riski, kuumuus Ersin riski Kasvukausi, sattast viljelysmaan määrä 11.3.2014
Kuka kantaa ilmastvastuun Rukaketjussa? Rukakejun suudet vat muuttuneet Pellervn talustutkimus, PTT Markus Eerla 11.3.2014
Selkeä yhteinen tahttila Ilmastelementti n pystyttävä rakentamaan sisään elintarvikeketjuun Kansallinen päätöksentek EU plitiikka Maailman talus Markus Eerla 11.3.2014
Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Maataluden kannattavuuskehitys surkea Lähde: MTT Talustutkimus - Talusthtri 11.3.2014
1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 1/2001 2/2001 3/2001 4/2001 1/2002 2/2002 3/2002 4/2002 1/2003 2/2003 3/2003 4/2003 1/2004 2/2004 3/2004 4/2004 1/2005 2/2005 3/2005 4/2005 1/2006 2/2006 3/2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 1/2011 2/2011 3/2011 4/2011 1/2012 2/2012 3/2012 Maataluden stpansten hinnat nusevat maatalustutteiden tuttajahintja enemmän 160 140 120 100 80 60 Panshinnat Tuttajahinnat Tuttajahintjen suhde panshintihin Vusi 2000=100, tarkastelu vusineljänneksittäin. Lähde: Tilastkeskus
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 EU:n surien tukien (tilatuki) kehitys vusina 2000-2013 ja arviitu tas vusina 2014-2020 (milj. eura) 650 600 550 500 450 400 350 300 Nimellinen Reaalinen Lähteet: MTT Talustutkimus (2000-2011), Valtin talusarvi (2012-2013), vudet 2014-2020 arviitu Eurppa-neuvstn päätöksen phjalta 11.3.2014
Maataluden vutuinen investintitarve 2010-2020 Investintitarve milj. Ktieläintutant Maidntutant 120 Naudanlihantutant 30 Sikatalus 58 Siipikarjatalus 12 Yhteensä 220 Tilanpidn alittaminen 151 Puutarhatalus Avmaantutant 16 Kasvihunetutant 47 Yhteensä 63 Muut khteet Kuivurit, lämpök. ym. 40 Salajitus 15 Muut 35 Muut khteet yhteensä 90 Kaikki yhteensä 524 Markus Eerla 11.3.2014
Alkututannn heikk kannattavuus n riski timinnan jatkuvuudelle Alhaiset markkinatutt ja reilujen markkiniden puute Kustannukset nusevat markkinahintja npeammin Tukiriippuvuus tukien aleneminen Rakenne ja tuttavuuskehityksen rahitus Kuluttajat vaikuttavat milla valinnillaan Markus Eerla 11.3.2014
Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Elinkeinlla ei le ylimääräisiä resursseja perustimintjen ylläpitämisen lisäksi Ruanraaka-aineen ja energian tuttamisessa tulevaisuudessa yhä enemmän haasteita Markus Eerla 11.3.2014
Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat, bienergiakasvit Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljely Markus Eerla 11.3.2014
Bihiilen levitystä RaHa/K.Kppelmäkii
Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat, bienergiakasvit Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljely Markus Eerla 11.3.2014
Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Valkuaiskasvit, palkviljat Syväjuurisia Krvataan keinlannitteita Valkuaismavaraisuus HÄRKÄPAPUA Kerääjäkasvit 11.3.2014
Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Valkuaiskasvit, palkviljat Syväjuurisia Krvataan keinlannitteita Valkuaismavaraisuus HÄRKÄPAPUA Herne-kaura -kasvust Kerääjäkasvit 11.3.2014
Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit, bienergiakasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljely Markus Eerla 11.3.2014
Syväjuuriset kasvit, syysviljat RaHa/Markus Gustafssn 11.3.2014
Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat, bienergiakasvit Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljylely Markus Eerla 11.3.2014
Mukkausmenetelmät Kevätmukkaus Markus Eerla 11.3.2014
Mukkausmenetelmät Syysmukkaus Markus Eerla 11.3.2014
Tilakhtaisia timenpiteitä Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Elperäista ainesta (hiiltä) pyritään sitmaan peltn Kasvivurttelu, valkuaiskasvit Syväjuuriset kasvit, syysviljat, bienergiakasvit Mukkausmenetelmät Kuivatus Täsmäviljylely Markus Eerla 11.3.2014
TÄSMÄVILJELYN ERI SOVELLUTUKSET OVAT TULEVAISUUTTA Markus Eerla 11.3.2014
Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Ruantutant/energiantutant bienergian tutant typensitjakasveilla bihiilen tutant hakkeen kaasutuksen avulla Elinkeinn mnipulistaminen yhä tärkeämpää Markus Eerla 11.3.2014
Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Maan hyvä rakenne auttaa speutumaan muutksiin Kasvinjalstus avainasemassa muutksissa Tutkimuksen ja neuvnnan yhteistyötä tarvitaan Avin yhteiskunnallinen keskustelu n välttämätöntä Markus Eerla 11.3.2014
Kiits! Markus Eerla 11.3.2014