Koontia aikaisemmista ja tilaisuuden tavoite. Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 16.5.

Samankaltaiset tiedostot
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Koonti keskustelusta ja yhteisestä työskentelystä. Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää innopaja 13.8.

Asiakasfoorumi Perheiden kokemuksia

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Tuen, avun ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Nostetaan kissa pöydälle! Kuulluksi tuleminen palveluohjauksessa

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

Lapsiystävällinen maakunta pilotti Uusimaa

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

KATO MUA! Lapsi näkyväksi hänen omissa palveluissaan

Vammaisten palvelut uudessa maakunnassa -keskustelutilaisuus klo 18 20

Asiakaspalautejärjestelmä Perusturvakuntayhtymä Akselissa

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Ei rakennettu yhdessä yössä

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Tilaisuuden järjestelyt: % % 3 1 3,4 % ,3 % ,3 % Total 129 Average 4,45

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Perhekeskeisyys palveluntarpeen arvioinnissa: perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely

TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt - OPISKELUHUOLTO THL

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Jalkautumisen hyödyt, haasteet ja ratkaisut

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Tervehdys Kainuusta!

Jalkautuvat erityishuollon palvelut

Tampereen Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden Perhepalveluiden. Palveluohjaus

Omaishoidon kehittämisen vuorovaikutuksellinen toimintatapa Oulun kaupungissa. Minnamaria Salminen Toiminnanjohtaja Oulun seudun omaishoitajat ry

Transkriptio:

Koontia aikaisemmista ja tilaisuuden tavoite Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 16.5.2013 Hyvinkää

Innopaja? Nimitys tilaisuudelle, jossa ihmiset eri tahoilta kokoontuvat yhteen keskustelemaan ja kehittämään jotain tiettyä asiaa (Yhteiskehittämisen foorumi) Hyvinkään, Riihimäen ja Etevan kehittämistyön keskiössä vammaisen lapsen ja hänen perheensä palvelut Alueellinen teemaverkosto Riihimäellä ja Hyvinkäällä

Miksi alueelliset innopajat? Miksi Asiat eivät kosketa vain vammaispalveluja. Se, että kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa, johtaa parempaan tulokseen kuin se, että kehitetään asiakkaille Jatkoa 1.11.2012 Asiakasfoorumissa aloitetulle keskustelulle Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua Mitä Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopajat osana Innokylän vammaisasioiden oppimisverkoston toimintaa (Kaste-hankkeen yhteydet valtakunnalliseen toimintaan) Alueellinen yhteiskehittämisen foorumi 3

Innopajojen tavoitteena Tuoda näkyväksi perheiden kokemukset ja heiltä saatu palaute Mahdollistaa asian äärellä olevien eri toimijoiden välinen vuoropuhelu Kiteyttää aiheeseen liittyvät kehittämisehdotukset Pohtia konkreettisia jatkoaskeleita tilanteen parantamiseksi

Innopajat 7.3.2013 verkoston kokoaminen. Alustuksia ja esiteltiin perheiltä 1.11. saatu palaute. Nostettiin 6 teemaa yhteiseen keskusteluun. Pyydettiin ideoita, ajatuksia, konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä asioille voisi tehdä. (kohdennettu alueen perheille ja toimijoille) 9.4.2013 aiheena lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana. Käytiin läpi kaksi työtapaa, jotka vahvistavat perheiden roolia asiassaan. SWOT-työskentelyn kautta arvioitiin malleja työntekijän ja perheen näkökulmasta (HUOM. Yleinen innopaja, kutsuttiin ihmisiä laajemmalta) 16.5.2013 tilaisuudessa jatketaan 7.3. aloitettua keskustelua teemalla Kuka sai kopin? Puheenvuorot Kelasta, perhenäkökulmasta, hankkeelta. Yhteinen työskentely. (kohdennettu alueen perheille ja toimijoille) 13.8.2013 vedetään yhteen kolme aikaisempaa. (Kohdennettu johdolle.) 5

Lyhyesti 7.3.2013 Lyhyesti SWOT:n pääkohdat 9.4.2013 Tiedottaminen ja tiedon saanti Terveydenhuollossa vastuuhenkilö (vrt. diabeteshoitaja) Aito kohtaaminen Aktiivisempi sosiaalityö Lyhytaikaishoito (lähellä, kotiin) Ryhmätilapäishoito Hoitajarinki (Opiskelijat, MLL, eläkeläiset) Henkilökohtaiset avustajat Perhehoito! Yhteistyö viranhaltijoiden kanssa Palveluketjujen rakentaminen Palveluohjaajalla vastuu hoitaa perheen asioita, pitää langat käsissä Eri toimijoiden välille tarvitaan lisää vuoropuhelua Vammainen lapsi terveydenhuollossa Palvelutarpeen arviointi Riittävän usein tapahtuva tilannekartoitus (ei vain lakisääteinen pasu-päivitys), kysymys Miten jaksatte? Kiinnostaa eri tahojen ihmisiä Jotain on pakko tapahtua! Perheestä lähtevä yleensä toimii Kannatettava ajatus, että on työntekijä, joka ei ole sidoksissa päätöksentekoon, vaan on perhettä varten Yksi väline elämis- ja palvelumaailman tulkkaamiseen/väliin. Työntekijällä molempien puolien tuntemus. Ajattelutapa ja mallit ok, mutta ne on saatava käytäntöön. Onko vain uusi lomake vai tuoko perheelle jotain oikeasti? Jotta ei olisi vain yksi väline, tarvitsee uudenlaisen työtavan juurruttamiseen panostaa. 6

Palaute 7.3.2013 Upeata aktiivisten vanhempien mukana olo Jatkossa huomio lasten/vanhempien kehittämisideoihin Konkretia on aina kiinnostavaa sitä lisää Tosi mielenkiintoinen päivä. Hyvä kokemus Eri tahojen kiinnostus positiivista! Edistystä? Enemmän vammaisten yhdessä tapahtuvia kohtaamisia, joissa asiantuntijatietoa saatavilla yhdessä pureskeltavaksi. Hyvä että moniasiantuntijoita on mukana yhdessä kuulemassa/pohtimassa yhteisiä asioita Palaute 9.4.2013 Palapelimalli mielenkiintoinen! Perheitä olisi voinut olla enemmän mukana Sekava, punainen lanka puuttuu Suuria tunteita, suuret mahdollisuudethyvä elämä = YKS toivottavasti tämä kantaa hedelmää Konkreettisia työvälineitä käytännön työhön- hyvä! Innostavaa keskustelua Toivottavasti tätä kohti oikeasti mennään. Hieno ajatus jos vaan perheitä oikeasti kuunnellaan. Työntekijöiden asenteet vielä esteenä saako perheet nyt ihan kaikkea? Kehitysvammaisen lapsen vanhempiin enemmän kontaktia, mitä heille kuuluu ja kuinka voidaan auttaa perheitä. Evästys ok Ryhmätyö mukavaa ja antoisaa, Swot on aina hyvä 7

Tänään erityisenä tavoitteena Tarkastella oma työtä ja yhteistä toimintaa Mitä minä voin tehdä yhdessä muiden kanssa, jotta perheen hyvä elämä toteutuu?

Ohjelma Tilaisuuden avaus mitä tähän mennessä ja päivän tavoitteet Miia Koski ja Laura Viitanen Kommenttipuheenvuorot Lapsiperheiden arki ja tarpeet Hanna Hautala, perheiden edustaja ja kunnanvaltuutettu Kela-neuvonta uusi työmuoto Sanna Luuppala, vakuutussihteeri, Kela Mitä yhteistyö Vammaispalveluhankkeessa on tuottanut? Olli-Pekka Alapiessa, vammaispalveluiden päällikkö, Hyvinkää Yhteinen työskentely Koonti

TILAISUUDEN TOTEUTUS, YHTEINEN TYÖSKENTELY JA KOONTI

Osallistujat Tilaisuuteen osallistui 14 henkilöä. Perheiden edustajia oli 4. Hyvinkään vammaisneuvosto oli edustettuna Työntekijöistä mukana oli varhaisen tuen perheohjaaja, psykologi, vakuutussihteeri, kiertävä erityislastentarhanopettaja, kouluterveydenhoitaja, johtava sosiaalityöntekijä, vammaispalveluiden päällikkö, projektityöntekijä ja kehittämissuunnittelija

Toteutus Tilaisuuden avauspuheenvuorossa käytiin läpi innopajan idea, aikaisemmat innopajat ja tilaisuuden tavoite. Alustuksena oli kolme kommenttipuheenvuoroa perheen näkökulmasta, uudesta Kela-neuvonta työmuodosta ja Vammaispalveluhankkeen toimista. Yhteinen työskentely toteutettiin kolmen kysymyksen ja Kelan Ota koppi -pelin pohjalta. Lopuksi koottiin asiat yhteen ja kerättiin palaute

Ryhmätyöskentely Jakaudutaan ryhmiin Keskustellaan ryhmissä: 1. Millaisia ajatuksia alustukset herättivät? 2. Mitä voisin itse omassa asemassani tehdä eri tavalla palvelupolkujen ja perheen arjen sujuvoittamiseksi? 3. Ehdotuksemme konkreettisista toimenpiteistä, joilla voidaan edetä? Kirjataan ryhmissä keskustelun pääkohdat ylös yhteistä koontia varten Muista antaa palautteesi päivästä palaute-kartongille

Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet L Ä H T Ö Hep! MINKÄ LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAAN TOIMITAAN? TERVEY- DEN- HUOLT O SOSIAA LITOIMI Jne. KUNTOU- TUSPALVE -LUT KOULUT JA OPPILAI- TOKSET KELA Varhaiskasvatus Tphoito TE- TOIMISTO ASUMISEN PALVELUT = rosvosektori -Oma elämäntilanne -katko yhteistyössä - Tiedon puute Eteva Rinnekoti Jne. Vammaispalvelut Kulttuuri- Ja vapaaaika M A A L I Perheen hyvä elämä ja sujuva arki Alkuperäinen dia: KELA Joensuu Ota koppi peli, 2012. Ota koppi-tilaisuus, Joensuu 8.10.2012

Työskentelyn koonti 1. Millaisia ajatuksia alustukset herättivät? - Pitäisikö palveluohjauksessa palata ns. vanhaan malliin, jossa työntekijä kulkee perheen rinnalla? - Hyvä käytäntö terveydenhuollossa: saattaen siirto palaverit nivelvaiheissa - Olisiko mahdollista saada koonti, jossa on palvelut kirjattuina? (perheille ja työntekijöille, mitä kukin tekee? 3. sektorin toiminta, haasteena päivittäminen) - Mielenkiintoista, että niin samankaltaista kehittämistyötä on tehty Kelassa ja Vammaispalveluhankkeessa - Perheistä kiva huomata, etteivät ole yksin asioiden kanssa - Tärkeää, että kunnat lähentyisivät toisiaan, käytäntöjä yhdennettäisiin - Eri sektoreilla toimivien tulisi kokoontua yhteen - Oikea-aikaisuuden haaste: nyt perheet kokevat, että palveluiden saaminen on monen mutkan ja valituskierteiden takana

Työskentelyn koonti 2. Mitä voisin itse omassa asemassani tehdä eri tavalla palvelupolkujen ja perheen arjen sujuvoittamiseksi? - Jos kunnan työntekijällä ei ole resursseja hoitaa tehtäviä niin kuin laki velvoittaa (esim. työ jotain muuta kuin kunnan palvelustrategia), asia tulee tuoda julki ja viedä eteenpäin omassa organisaatiossa. Aina parempi, mitä moniäänisemmin palaute viedään johdolle. - Päivähoidossa ollaan pystytty hyvin vastaamaan perheiden tarpeisiin kun perheet ovat olleet jopa vuotta ennen päivähoidon tarpeen alkua yhteydessä päivähoitoon. - Työntekijänä voin kertoa, mitä vaihtoehtoja on. Perhe itse tekee valinnan. - Vertaistuen mahdollisuudet: tukiyhdistyksen matalan kynnyksen vertaistukitoiminnan vahvistaminen. Hyvinkään sairaalaan tietoa tukiyhdistystoiminnasta ja vertaistuesta. Pienten lasten perheiden vertaistukitoiminnan uudelleen käynnistämistä Hyvinkäällä. Tapaaminen järjestäminen Hyvinkäällä syksyllä 2013. Linkitys Hyvinkäällä jo toimivaan Pikkuveturiin?? - Vanhempana voisin jakaa omaa kokemusta omien voimavarojen puitteissa muille perheille, uusille perheille - Kela-neuvonta; kokonaisvaltainen työskentelytapa, kaikki Kela-asiat hoitoon, lisäksi myös asiakkaan puolesta yhteydenotot sidosryhmiin sovitusti. - Hyvien käytäntöjen ja osaamisen siirto: erityislasten päivähoidosta on Hyvinkäällä hyviä kokemuksia. Miksei osaamista voisi siirtää? Välittyykö viesti Innopajojen välityksellä?

Työskentelyn koonti 3. Ehdotuksemme konkreettisista toimenpiteistä, joilla voidaan edetä - Taito ja halu pysähtyä kohtaamaan ja kuuntelemaan, avoimuus, uteliaisuus ja kiinnostuneisuus perheestä ja perheen tilanteesta ilman kellon vilkuilua (perheet eivät aina pysty itsekään näkemään, minkälaisen kuorman alla olevat) asiakkaan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti - Teknisten ja konkreettisten asioiden hoitamisesta perheiden kuuntelemiseen (omat työtavat ja niiden tutkiminen) - Kelan on tarkoitus kartoittaa sidosryhmät/yhteistyökumppanit Kela-neuvontatyön pohjaksi - Kolmas sektori järjestänyt tilaisuuksia, joissa esim. Kelasta ollut puhujia. Ne on tavoittanut ihmisiä ja tieto levinnyt. Näitä jatkossakin - Sähköpostijakelu, jolla tiedotetaan aiheeseen liittyvistä tilaisuuksista perheille - Puhelinsoittoja perheille. Esim. yhdellä puhelinsoitolla voidaan edistää asiaa ilman, että perheeltä odotetaan lisää kirjallisia selvityksiä - Perheen näkökulmasta helppo asia, että pyydetään lupa/kirjallinen suostumus tietojen siirtämiseen niiden tahojen kesken, jotka perheen asioissa työskentelevät.

Palautteet päivästä: Hyvät puheenvuorot. Kellonaika jos olisi toinen olisi innopajoihin pystynyt osallistumaan enemmän sekä asiantuntijoita että perheitä. Hyvä tilaisuus Mielenkiintoisia ajatuksia ja keskustelua. Todella tärkeää että perheitä paikalla. Kiitos. Todella hyvää tietoa. Mukavia / tärkeitä keskusteluja. Kiitos Hanke on kannustava, toivottavasti konkreettista saadaan aikaan! Kiitos! Hyviä ajatuksia ja ideoita. Keskustelut ja workshop sai myös omat ideat ja kokemukset sekä ajatukset liikkeelle Hankkeen tavoitteet tärkeät eri tahojen yhteen saattaminen auttaa tarpeiden huomaamisessa Erinomaisen hyödyllistä oli perheiden kokemusten + näkemysten kuuleminen Perheiden omakohtaisista kokemuksista oli mielenkiintoista kuulla.

Työskentely jatkuu Innopajassa 13.8.2013 kello 12 16 Hyvinkään Onnensillassa

Materiaalit Vammaispalveluhankkeen internet-sivut: Osahankkeet Uusimaa, Päijät- ja Kanta-Häme http://vammaispalveluhanke.eteva.fi/108 Innokylä: Vammaispalveluhanke, Etevan osahanke Tuotokset ja tulokset https://www.innokyla.fi/web/hanke134639