1 (9) HALLITUKSEN KOKOUS 5 /2017 Aika 3.5.2017 klo 15.00 Paikka Kepa, kokoushuone Dialogi, 6. krs. 00510 Helsinki Kokouksen osanottajat Puheenjohtaja Majanen Pertti I varapuheenjohtaja Ranta Eija II varapuheenjohtaja Semi Ritva 48-55 Varsinaiset jäsenet Eskelinen Teppo 48-56 Hopsu Inka Juuma Riikka 54.1- Ketolainen Liisa Lindqvist Terhi Loijas Sari Mohamed Saido Packalén Leif Pontela Risto Suomi Katri Tiainen Simo Tikka Karoliina Varajäsenet - Järjestys arvottu - Kaskeala Niklas Pellosniemi Cecilia Halleen Mikael Lunnas Kari Nissinen Jouni Johtotiimi Lappalainen Timo, toiminnanjohtaja Hannula Outi, vs. toiminnanjohtaja/ohjelmajohtaja Häkli Laura, viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Romar Anne, hallintojohtaja Sihteeri Palmu Anja-Maija Toimiston henkilökunta Leppänen Niila, MK-tuotantopäällikkö 56 Mäki Niina, asiantuntija, kehitysrahoitus Ylikoski Terhi, ohjelmasuunnittelija Käsitellyt asiat 48 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen KLO 15:05. 49 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN NIMEÄMINEN - käsiteltiin asiakohdan 53 aikana Nimettiin pöytäkirjan tarkastajiksi Terhi Lindqvist ja Kari Lunnas.
2 (9) 50 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kepan sääntöjen 13 :n mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on mukaan luettuna puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista. Sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kaksitoista muuta varsinaista jäsentä. Näin ollen hallituksen kokouksen päätösvaltaisuuteen edellytetään puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä seitsemän varsinaisen edustajan oloa. Todettiin kokous päätösvaltaiseksi. 51 ESITYSLISTAN VAHVISTAMINEN TYÖJÄRJESTYKSEKSI Hyväksyttiin esityslista lähetetyssä muodossa. 52 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Hallituksen kokouksen 4/2017 pöytäkirja on liitteenä 52A. I varapuheenjohtaja E. Ranta Varapuheenjohtaja Ranta totesi, että hallituksen kokouksessa 30.3.2017 38:ssa päätettiin kattojärjestön rakentamisesta, ei perustamisesta, ja ehdotti, että päätöksen sanamuotojen korjaamista seuraavasti: Hallitus päätti hyväksyä aiesopimuksen liitteineen ja viedä periaatepäätöksen kevätkokouksen 26.4.2017 hyväksyttäväksi kuitenkin niin, että aiesopimuksessa käytettyä yksi yhteinen kattojärjestö -termiä käytetään johdonmukaisesti läpi koko asiakirjan liitteineen ja että uuden kattojärjestön rakentamisen perustamisen sijaan puhutaan yhteisen kattojärjestön perustamisesta rakentamisesta. todeta, että Kepan hallituksen kanta on, että yksi yhteinen kattojärjestö perustetaan rakennetaan Kepan olemassa oleville juridisille rakenteille sen katkeamattoman oikeustoimikelpoisuuden säilyttämiseksi. Hallitus merkitsi kokouksen 4/2017 pöytäkirja hyväksytyksi ja tiedoksi hallitukselle siten, että uuden kattojärjestön perustamisen sijaan puhutaan yhteisen kattojärjestön rakentamisesta, jolloin k.o. päätöskohdat kuuluvat seuraavasti: Hallitus päätti hyväksyä aiesopimuksen liitteineen ja viedä periaatepäätöksen kevätkokouksen 26.4.2017 hyväksyttäväksi kuitenkin niin, että aiesopimuksessa käytettyä yksi yhteinen kattojärjestö -termiä käytetään johdonmukaisesti läpi koko asiakirjan liitteineen ja että uuden kattojärjestön rakentamisen perustamisen sijaan puhutaan yhteisen kattojärjestön perustamisesta rakentamisesta. todeta, että Kepan hallituksen kanta on, että yksi yhteinen kattojärjestö perustetaan rakennetaan Kepan olemassa oleville juridisille rakenteille sen katkeamattoman oikeustoimikelpoisuuden säilyttämiseksi.
3 (9) 53 JOHTOTIIMIN KATSAUS Esitys Vs. toiminnanjohtaja Vs. toiminnanjohtaja ja viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja raportoivat Kepan toiminnasta kaudelta 31.3. - 3.5.2017 ja kertoivat tulevasta toiminnasta. Jäsenjärjestöt osallistuivat kevään aikana vilkkaasti kehityspolitiikan kansalaisyhteiskuntalinjauksen työpajoihin. Linjauksen luonnos on tullut kommenteille 2.5.2017. Siinä on mukana paljon järjestöjen esiin nostamia asioita, mutta vaatii vielä hiomista. Ulkoministeriön Kepaa koskevassa osuudessa ohjelmatukijärjestöjen evaluaatioista on saatu tutkimusvaihe päätökseen. Alustavien tulosten perusteella teemme työmme hyvin, ja joitakin huomioita on esitetty muun muassa Kepan etelätyön ja Suomen toiminnan synergioista. Kepa arvioi Suomen hallituksen puolivälinarviota ja julkaisi Globaalitarkastaja- ja katugallup-videot, joissa globaalitarkastaja arvioi hallituksen työtä. Videot ovat nähtävissä osoitteessa https://www.kepa.fi/uutiset-media/tiedotteet/globaalitarkastaja-arvioi-hallituksentyon. Agenda 2030:sta on Kepasta tämän vuoden aikana annettu kaikkiaan kuusi lausuntoa tai kannanottoa useille valiokunnalle. Lausunnot ovat luettavissa osoitteessa https://www.kepa.fi/vaikuttamistyo/agenda-2030/kepan-agenda-2030-kannanotot. Tämän vuoden Mahdollisuuksien tori -tapahtumat pyörähtivät käyntiin Lahdessa 23.4. Kaikkiaan toreja on 20. Torien aikataulut ja ohjelmat ovat luettavissa osoitteessa https://www.kepa.fi/tapahtumat/mahdollisuuksien-tori. Alivaltiosihteeri E. Kalkku tavannee Kepan johtoa toukokuussa. Agendalla tulee olemaan ilmasto- ja genderkysymykset, Suomi 100 -hanke sekä pohjoismainen yhteiskuntamalli. Kepan ja lähetystön Dar es Salaamissa äskettäin järjestämässä seminaarissa Suomen kehitys 1900-luvun alun valtiosta tähän päivään herätti runsaasti kiinnostusta. Katsaus kokonaisuudessaan on liitteenä 53A. Luettelo 16.2.2017 jälkeen aloittaneista uusista työntekijöistä on liitteenä 53B. esitys Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi johtotiimin katsaus ajalta 31.3.-3.5.2017 sekä luettelo 16.2.2017 jälkeen aloittaneista uusista työntekijöistä. 54 KEPAN OHJELMA 2018-2021 JA SEN TALOUSARVIO 54.1. Ohjelman luonnos Ohjelmajohtaja, ohjelmasuunnittelija Sihteeristö on laatinut ensimmäisen luonnosversion Kepan ohjelmasta 2018-2021 uuden strategian 2018- pohjalle. Luonnos sisältää ohjelman rakenteen sekä kolme keskeistä ohjelmalukua. Johdanto sekä hallinnon ja johtamisen osiot työstetään toukokuussa. Ohjelma toimii ulkoministeriölle tehtävän ohjelmatukihakemuksen pohjana. Hallitus hyväksyy lopullisen ohjelmatekstin kokouksessaan 21.6.2017. Ohjelmaluonnoksessa korostuu aiempaa enemmän kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen,
4 (9) monitoimijayhteistyö sekä Agenda 2030, jonka osalta luonnos sisältää kaksi erilaista vaihtoehtoista muotoilua: Onko Agenda 2030 toimintaympäristön raami, jonka puitteissa edistetään Kepan vaikuttamistyön tavoitteita vai itsenäinen vaikuttamistyön teema? Ohjelman läpileikkaavina teemoina ovat 1) jäsenten asiantuntemuksen hyödyntäminen sekä 2) uusien toimintatapojen kokeileminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Eteläntyön osalta uudistaminen aloitetaan laajentamalla työvälineitä siten, että ne paremmin tukevat Suomessa tehtävää vaikuttamistyötä, koulutusta ja viestintää sekä tukeutuvat jäsenistön asiantuntemukseen ja kumppaneihin. Globaalikasvatuksen osalta (tavoite 1) jää vielä auki, jatkaako Kepa järjestöjen yhteistyön koordinointia opetusalan täydennyskoulutuksen parissa, kun erillisrahoituksella toiminut täydennyskoulutushanke päättyy vuoden 2017 lopussa. Ensimmäinen luonnos ohjelman rakenteeksi ja luvuiksi 1-3 on liitteenä 54.1A. Ajatuksia Kepan etelän toiminnan uudistamiseksi on liitteessä 54.1B Operationalizing the recommendations of the INTRAC evaluation on Kepa's Southern presence. Yleiskeskustelu Yritysyhteistyö Ohjelmaluonnoksessa on annettu kolme vaihtoehtoista mallia yritysyhteistyön toteuttamiseksi. Vaihtoehto 1: Kepa jatkaa oman roolinsa selkeyttämistä ja konkreettisten mallien etsimistä tukeakseen ja luodakseen entistä parempia mahdollisuuksia järjestöille toimia yksityissektorin kanssa. Vaihtoehto 2: Kepa pyrkii aktiivisesti edistämään järjestöjen ja yritysten välisen ekosysteemin syntymistä luodakseen entistä parempia mahdollisuuksia järjestöille toimia yksityisen sektorin kanssa yhteisten kehitysvaikutuksiin tähtäävien hankkeiden sekä innovaatiotoiminnan ympärillä. Vaihtoehto 3: Kepa yhdessä muiden kiinnostuneiden avaintoimijoiden kanssa rakentaa järjestöjen ja yritysten välisen yhteistyöalustan, jonka tavoite on edistää sosiaalisten innovaatioiden skaalautumista ja kaupallistumista sekä yhteisten kehitysvaikutuksiin tähtäävien hankkeiden syntymistä. Yleiskeskustelu yritysyhteistyöstä Ohjelmajohtaja kertoi, että noin 50 jäsenjärjestöä on mukana yritysyhteistyöstä kiinnostuneiden verkostossa. Haasteena on löytää järjestöyhteistyöstä kiinnostuneet yritykset ja löytää yhteinen kieli järjestöjen ja yritysten välillä. Haasteeksi todettiin myös monien yritysten epäluuloisuus järjestöyhteistyötä kohtaan. Mietittiin, tarvitsivatko yrityksetkin koulutusta järjestöyhteistyön perusteista. Todettiin, että tällöin yritykset kustantaisivat sen itse, eikä yrityskoulutuksia katettaisi ohjelmatuella. Todettiin, että yritysten rooli kehityksessä ja järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö tulee todennäköisesti säilymään toimintaympäristössämme eri tahojen agendalla ja etsimään uusia muotoja. Kepan on syytä pysyä hyvin mukana ja olla proaktiivinen. Näin Kepa voi vaikuttaa järjestöjen tavoitteiden toteutumiseen keskeisissä kysymyksissä, Kepan resurssit huomioiden. On syytä edetä muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa yhteistyössä. Kepa tai jäsenjärjestöt tuntevat globaalin etelän toimintatapoja ja verkostoja. Kaikkia osapuolia hyödyttäisi, jos Kepa saisi nämä tiedot ja taidot yritys- ja muiden tahojen käyttöön. Hallitus katsoi, että Kepan tulisi edetä nykyisestä tasosta kohti aktiivisempaa muotoilua.
5 (9) Vaihtoehto 3 sai keskustelussa eniten kannatusta, joskin sen ei tarvitsisi sisältää yhteistyöalustan rakentamista vaan yhteistyötä voidaan edistää muillakin tavoin. Suomessa on jo järjestöjä, joilla on omaa vahvaa yritysyhteistyötä. Kepan tehtävä verkostoijana on vahvistaa pienten järjestöjen asemaa yritysyhteistyössä, jotta ne eivät joudu eriarvoiseen asemaan suhteessa isoihin yritysyhteistyötä tekeviin järjestöihin. Kevätkokouksessa strategian uusimisen yhteydessä esitettiin kysymys, hyväksyykö Kepa liian helposti nykyisen talousjärjlmän vai pitäisikö sen olla kriittisempi. Strategiassa mennään kahdella raiteella: kriittinen vaikuttaja yritysvastuukysymyksissä, toisaalta tehdään samojen yritysten kanssa yhteistyötä. Yritysyhteistyön vaikutukset globaalin etelän sosiaaliseen kehitykseen tulee huomioida ja varmistaa, että negatiiviset vaikutukset pystytään välttämään. Vaikuttamistyön painopisteet tulevalla ohjelmakaudella Ohjelmaluonnoksessa on annettu kolme mallia vaikuttamistyön toteuttamiseksi: Kepan vaikuttamistyö kehityspoliittisissa kysymyksissä keskittyy seuraaviin Agenda 2030 -teemoihin: kehitysrahoitus, oikeudenmukainen talous (vero-oikeudenmukaisuus ja yritysvastuu), ilmasto-oikeudenmukaisuus (ilmastorahoitus ja kestävät energiaratkaisut), vahva kansalaisyhteiskunta ja globaalikasvatus. LISÄKSI. Vaihtoehto 1: Agenda 2030 -ohjelman osalta Kepa vahvistaa ja koordinoi kansalaisyhteiskunnan osallistumista tavoitteiden kansalliseen toimeenpanoon ja seurantaan, osallistuu kansainväliseen prosessiin sekä käyttää Agenda 2030 -toimeenpanon ja seurannan avaamia vaikuttamisen paikkoja Kepan ohjelman tavoitteiden edistämiseen. TAI Vaihtoehto 2: Kepa vastaa jäsenistöstä nousevaan tarpeeseen tarttua ajankohtaisiin, vaihtuviin aiheisiin, joissa voidaan tehdä yhteistä lyhytkestoista vaikuttamista rajatun järjestöjoukon kesken. TAI Vaihtoehto 3: Kepa tarjoaa jäsenilleen yksilöllistä tukea niiden oman vaikuttamistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Yleiskeskustelu vaikuttamistyön painopisteistä tulevalla ohjelmakaudella Hallituksesta näytettiin vihreätä valoa sille, että Kepan vaikuttamistyö kehityspoliittisissa kysymyksissä keskittyy esityksen mukaisesti seuraaviin Agenda 2030 -teemoihin: kehitysrahoitus, oikeudenmukainen talous (vero-oikeudenmukaisuus ja yritysvastuu), ilmasto-oikeudenmukaisuus (ilmastorahoitus ja kestävät energiaratkaisut), vahva kansalaisyhteiskunta ja globaalikasvatus. Lisäksi Kepa vahvistaa ja koordinoi vaihtoehdon 1 mukaisesti kansalaisyhteiskunnan osallistumista prosessiin. Koska resursseja on hiljattain leikattu, on tärkeää keskittyä strategisesti ja tarkentaa, mihin Agenda 2030:n osiin Kepan vaikuttamistyö kohdistetaan. Hallitus katsoi, että fokus olisi Kepan osaamisalueen mukaisesti kehitysmaiden tai kansainvälinen näkökulma eikä koko kansallisen tason toimeenpano ja seuranta. Kepa voisi olla kansainvälisen kehitystoimijoiden poolin keskus. Suomi tekee Agendaan perustuvia linjauksia, joihin Kepan pitää pystyä vaikuttamaan oman kontekstinsa kautta. Kepan tehtävä on myös pitää yllä keskustelua universaalista Agenda 2030:sta ja nostaa tietoutta Agendan universaaleista vaikutuksista. Kepan kuvaa kattojärjestönä tukisi vaihtoehdossa nro 2 mainittuihin toimintoihin tarttuminen. Hallituksesta esitettiin toive, että Kepalta riittäisi resursseja vastata jäsenistöstä nousevaan tarpeeseen tarttua ajankohtaisiin, vaihtuviin aiheisiin, joissa voidaan tehdä yhteistä lyhytkestoista vaikuttamista rajatun järjestöjoukon kesken.
6 (9) = = = = Puheenjohtaja avasi kohdan Kohdassa 3 mainittu yksilöllinen tuki nähtiin liikaa resursseja vaativana. Sen sijaan painotettiin riittävää tukea esimerkiksi koulutuksessa ja neuvonnassa. Kepan, yhteiskunnan eri tahoilta, kokoama koalitio on tehnyt aktiivisesti, innostuneesti ja osaavasti Agenda 2030:tä tutuksi eri tahoille. Koalitio seuraa Agendan kansallisen toimeenpanon toteutumista. Kepa on kantanut vastuuta koalition toiminnasta. Koska kyseessä on vuoteen 2030 kestävä prosessi, olisi hienoa, jos jokin toinenkin taho ottaisi vastuuta asiassa tai osiota jaettaisiin koalition jäsenten kesken. Vaihtoehdossa 1 kohtaan Kepa vahvistaa ja koordinoi yhteyteen tulisi lisätä maininta, että muutkin tahot ottavat vastuuta Agenda 2030 -työstä. Vaikuttamistyön vaikuttavuus on erittäin tärkeää. Resurssien tulee olla riittävät ja teemoja pitää rajata, jotta resursseilla pärjätään. On muistettava, että tietty taso vaatii tietyt resurssit. Mikä on seuraavan ohjelmakauden resurssien taso vaikuttamistyössä? Kepan intressi on, että 1. vaihtoehdon mukaan painotettaisiin kansainvälistä ulottuvuutta ja fokus olisi globaalissa etelässä, globaalissa oikeudenmukaisuudessa sekä globaalin eriarvoisuuden vähentämisessä. Agenda 2030:n kansallisen seurannan kautta Kepa varmistaisi, että Kepalle tärkeät kansainvälisen ulottuvuuden tavoitteet toteutuisivat. Kokouksen puheenjohtaja totesi, että vaikuttamistyö on tärkeä osa Kepan toimintaa ja terävä kärki, jolle on myös taattava riittävät resurssit. Vaihtoehtojen osalta todettiin parhaaksi vaihtoehto 1 (Agenda 2030) kuitenkin niin, että keskitytään kansainväliseen ulottuvuuteen, kehittyviin maihin ja globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen. Ehdotettiin että kombinaatioon voisi ottaa mukaan myös hieman vaihtoehdosta 2, jotta Kepa voi vastaa jäsenistöstä nousevaan tarpeeseen tarttua ajankohtaisiin, vaihtuviin aiheisiin resurssien salliessa. 49 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN NIMEÄMINEN Nimettiin pöytäkirjan tarkastajiksi Terhi Lindqvist ja Kari Lunnas. = = = = Eteläntyön uudistaminen, liite 54.1A sivu 2 ja liite 54.1B Yleiskeskustelu eteläntyön uudistamisesta Ohjelmajohtaja kertoi, että Kepan teettämän etelän työn evaluaation tuloksena on kehitelty aiempaa monipuolisempi työkalupakki. Lähtökohtana on myös selvittää, millä eri tavoin jäsenten resursseja voisi hyödyntää etelässä. Jos eteläntoiminnot loppuvat, menetetään runsaasti asiantuntemusta. Etelä on ollut oleellinen osa Kepan työstä ja asiantuntemuksen ja uskottavuuden lähde myös Suomessa tehtävälle työlle. Todettiin, että olisi löydettävä nykyistä edullisempia toimintatapoja toimia etelässä. Ratkaisumalleja kannattaa etsiä yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Pohdittiin tarvetta käsitellä etelän toimintoja kokonaan uusiksi uuden strategian pohjalta. Huomautettiin, että etelän toimintoja ei pidä murentaa vähitellen pala palalta vaan antaa kunnolla aikaa ja resursseja, jotta rakenteen voisi keskustella kokonaan uusiksi. Myös Kepa- Kehys-neuvottelun lopputulos saattaa vaikuttaa etelän toimintoihin. Onko mahdollisuus nyt sopia neljäksi vuodeksi (ohjelmakaudeksi), mitkä maat pysyvät agendalla? Ohjelmajohtaja totesi, että kokouksessaan 02/2017 hallitus käsitteli eteläkysymystä, ja tuolloin haluttiin eteläntoimintojen säilyvän. Rakenteita on kevennetty merkittävästi ja nyt haetaan uusia
7 (9) toimintamalleja, kuitenkin niin että ensiksi katsotaan, mikä toimii. Helsingin toimistossa on tällä hetkellä vain yksi työntekijä, jonka toimenkuvassa etelänasiat ovat (ohjelmasuunnittelija). Kehitysrahoitusleikkausten jälkeen eteläntoimistoihin ei enää lähetetä työntekijöitä, vaan toiminnoista vastaavat paikalliset työntekijät. I varapuheenjohtaja totesi, että uuden strategian myötä on aika käydä keskustelua aiheesta. Toisaalta Kepan prosessi Kehyksen kanssa voi vaikuttaa myös etelätyöhön. Ohjelman osalta kirjataan, että eteläntyön säilyy mutta kevyemmillä rakenteilla, ketterämmällä toiminnalla ja jäsenistön osaamista hyödyntäen. Jos toimintaa ajetaan alas, se on tehtävä vastuullisesti. esitys Hallitus keskustelee luonnoksesta ja evästää ohjelman työstämistä. Hallitus keskusteli ohjelman luonnoksesta ja antoi käydyn keskustelun evästyksenä ohjelman työstämiseksi. 54.2 Kepan ohjelman 2018-2021 rahoituksen taso ja talousarvion rakenne Hallintojohtaja Hallintojohtaja esitti, että ohjelmatukea vuosille 2018-2021 haetaan 16 miljoonaa euroa, ei 15 miljoonaa kuten esityslistalla on esitetty. 1 Meur lisärahoituksella pystyttäisiin turvaamaan Kepan toiminta tilanteessa, jossa talouskasvun seurauksena edessä todennäköisesti on palkankorotusten kausi. ohjelman talousarvion rakenne muutetaan siten, että hallinnon kustannukset jyvitetään. Yleiskeskustelu Hallituksesta pidettiin perusteltuna, että ohjelmatukea vuosille 2018-2021 haetaan 16 miljoonaa euroa ja että talousarvion rakenne muutetaan siten, että hallinnon kustannukset jyvitetään. Päivitetty esittely on liitteenä 54.2A. Hallitus päätti, että ohjelmatukea vuosille 2018-2021 haetaan 16 miljoonaa euroa ohjelmakauden 2018-2021 hallintokulut jyvitetään. 55 KEPA-KEHYS-JÄRJESTÖTYÖRYHMÄN NIMEÄMINEN II varapuheenjohtaja Kehys ry:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 11.4. Kepan kanssa tehtävän aiesopimuksen, Kepan hallituksen 30.3.2017 tekemin muutoksin. Kehys kirjasi pöytäkirjaan käsityksensä siitä, että muutoksen tuloksena pitää tulla jotain parempaa ja merkityksellisempää ja sillä tavoin uutta kuin, että molemmat tahot jatkavat erillään. Aiesopimus on allekirjoitettu molempien järjestöjen taholta, liite 55A. Kepan kevätkokous hyväksyi periaatepäätöksen prosessin jatkamista 26.4.2017. Jos Kehyksen kevätkokous tekee saman päätöksen 11.5., prosessia jatkaa järjestötyöryhmä, jonka perustamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä on sovittu aiesopimuksessa. Ryhmän toiminta-aika on touko-joulukuu 2017. Työryhmä koostuu yhteisistä jäsenistä (6), Kehyksen nimeämästä (1) ja Kepan nimeämistä jäsenistä (2), joista toinen on Kepan hallituksen jäsen ja toinen Kepan jäsen, joka ei ole Kehyksen jäsen.
8 (9) 1. SASK, Janne Ronkainen 2. Reilu kauppa, Janne Sivonen 3. Solidaarisuus, Miia Nuikka 4. Pakolaisapu, Annu Lehtinen 5. CMI, Taru Savolainen CMI (Kehyksen hallitus, Anna Ylä-Anttila/Eetti tilalla) 6. Vammaiskumppanuus, Anja Malm 7. Kepan hallitus 8. Kehyksen jäsenjärjestö 9. Kepan jäsenjärjestö. Ehdotuksia Kepan paikoille toimitetaan hallitukselle sähköpostitse ennen kokousta. Järjestöjen aloitteesta ollaan järjestämässä erillinen yhteisten jäsenten toiminnanjohtajien kokous kesäkuussa. Kepan ja Kehyksen ohjausryhmä kokoontui huhtikuussa kerran ja päätti rekrytoitavan konsultin hakuilmoituksesta ja hakumenettelystä. Hakuaika päättyy 5.5. Haku on tehty ehdollisena kevätkokousten periaatepäätöksille. Yleiskeskustelu esitys Hallituksen jäsen T. Lindqvist ehdotti, että Kepa-Kehys-järjestötyöryhmään nimettäisiin Kepan hallituksen edustajaksi Liisa Ketolainen ja Kepan jäsenjärjestöjen, jotka eivät ole Kehyksen jäseniä, edustajaksi Teppo Eskelinen, Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry. Hallitus merkitsee tiedoksi kevätkokouksen päätöksen ja hyväksyy järjestötyöryhmän kokoonpanon. Hallitus hyväksyi jäsenjärjestötyöryhmän kokoonpanon seuraavasti: 1. SASK Janne Ronkainen 2. Reilu kauppa Janne Sivonen 3. Solidaarisuus Miia Nuikka 4. Pakolaisapu Annu Lehtinen 5. Kehyksen hallitus Taru Savolainen 6. Vammaiskumppanuus Anja Malm 7. Kepan hallitus Liisa Ketolainen 8. Kehyksen jäsenjärjestö (avoin) 9. Kepan jäsenjärjestö Teppo Eskelinen, Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry. Ryhmän toiminta-aika on touko-joulukuu 2017. 56 Maailma kylässä -festivaali ja Rautatientorin mielenilmaukset Yleiskeskustelu Ohjelmajohtaja Rautatientorilla käynnissä olevat mielenilmaukset paperittomien pakolaisten puolesta ja vastamielenosoitus Suomi ensin sijaitsevat samalla alueella, jonka Maailma kylässä -festivaali on vuokrannut rakennusvirastolta. Ohjelmajohtaja kertoi, että pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaan mielenilmausten on vaikea jäädä alueelle, koska ne muun muassa tukkivat kulkuväylät. Hallituksesta painotettiin, että mielenilmausten siirtämisessä tulisi toimia dialogissa sekä
9 (9) paperittomien pakolaisten puolesta mieltä osoittavan ryhmän että Suomi ensin -ryhmän kanssa ja olisi pyrittävä ratkaisemaan kysymys rauhanomaisesti. Pelastusviranomaisten kanta tulisi pitää esillä, kun tehdään ulkoista viestintää. Kysyttiin, olisiko mahdollista integroida mielenosoitukset Maailma kylässä -festivaalin ohjelmaan tai olisiko syytä kohdella ryhmiä eri tavoin arvopohjan perusteella. Ohjelmajohtaja totesi, että lähtökohtaisesti festivaali vastaa koko alueesta ja siellä tapahtuvasta toiminnasta. esitys Päätetään Kepan kanta mielenilmausten siirtämiseen alueen ulkopuolelle. Hallitus päätti, että mielenilmausten siirtämisessä ollaan dialogissa kummankin mielenilmaisijaryhmän kanssa. pyritään löytämään rauhanomainen ratkaisu. pyritään integroimaan mielenilmaisut Maailma kylässä -festivaalin ohjelmaan. pidetään ulkoisessa viestinnässä esillä pelastusviranomaisten kantaa mielenilmaisujen siirtämisestä festivaalialueen ulkopuolelle. 57 JÄSENASIAT 57.1 Jäsenen ero esitys Vs. toiminnanjohtaja Eroa Kepan jäsenyydestä on hakenut Suomen Tinku ry. Syynä on toiminnan loppuminen. Todetaan Suomen Tinku ry:n ero Kepan jäsenyydestä. Asiakohdan käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen. 58 ILMOITUSASIAT Ilmoitusasioita ei ollut 59 MUUT ASIAT 59.1 Seuraava kokous Hallituksen seuraava kokous pidetään 21.6.2017 klo 15 Kepassa. 60 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:15. Eija Ranta puheenjohtaja Anja-Maija Palmu sihteeri Terhi Lindqvist pöytäkirjan tarkastaja Kari Lunnas pöytäkirjan tarkastaja