Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1 (5) Elimäenkatu Helsinki Hallituksen kokous puh. (09) Juuma Riikka.

Transkriptio

1 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 5/2016 Aika klo 9.00 Paikka Kulttuurikeskus Sofia Kallvikinniementie 35, Helsinki Kokouksen osanottajat Puheenjohtaja Majanen Pertti I varapuheenjohtaja Ranta Eija II varapuheenjohtaja Semi Ritva Varsinaiset jäsenet Eskelinen Teppo Heikkilä Tarmo Hopsu Inka Juuma Riikka Ketolainen Liisa Lindqvist Terhi Loijas Sari Mohamed Saido Packalén Leif Suomi Katri Tiainen Simo Tikka Karoliina Varajäsenet - Järjestys arvottu - Pontela Risto Kaskeala Niklas Pellosniemi Cecilia Halleen Mikael Lunnas Kari Nissinen Jouni Johtotiimi Lappalainen Timo, toiminnanjohtaja, sihteeri Hannula Outi, ohjelmajohtaja Häkli Laura, viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Romar Anne, hallintojohtaja Sihteeri Palmu Anja-Maija Henkilökunta Biström Jonas, asiantuntija, ilmasto Hakkarainen Outi, ohjelmasuunnittelija Lager Laura, projektikoordinaattori Mäki Niina, asiantuntija, kehitysrahoitus Peltola Maija, asiantuntija, yritysyhteistyö Starck Auli, asiantuntija, edunvalvonta Käsitellyt asiat 57 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Puheenjohtaja totesi, että Kepan lippulaivatuote Maailma kylässä -festivaali toukokuun lopussa oli taas suuri menestys. Agenda 2030:n saralla eri sektoreiden kattojärjestöt tekevät Kepan koordinoimana yhteistyötä ns. koalitio-otsakkeen alla. SOSTEn, Allianssin ja luterilaisen kirkon edustajat tapasivat ja keskustelivat järjestöjen suosituksista Suomen toimeenpanosuunnitelmaa varten. Yhteistyön jatkaminen nähtiin tärkeänä ja sen katsottiin tuottavan lisäarvoa kaikille koalition jäsenille. Koalitio ja sen yhteistyö mainittiin Suomen YK:n korkean tason HLPF-kokouksessa viime heinäkuussa. Jatkotapaamisia valtiosihteeri Paula Lehtomäen kanssa suunnitellaan. Puheenjohtaja kertoi myös Finanssialan keskusliiton Agenda tilaisuudesta, jossa enemmistö kannatti normatiivista säätelyä sille, että yritysten toiminta on kestävän kehityksen kriteerien mukaista. Lopuksi puheenjohtaja mainitsi eduskunnassa järjtyn Agenda päättäjäpaneelin, jossa keskustelu käytiin lopulta pääasiallisesti kehitysyhteistyön ja rahoituksen ympärillä.

2 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 2 (5) 58 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN NIMEÄMINEN Nimettiin Leif Packalén ja Kari Lunnas. 59 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kepan sääntöjen 13 :n mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on mukaan luettuna puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista. Sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kaksitoista muuta varsinaista jäsentä. Näin ollen hallituksen kokouksen päätösvaltaisuuteen edellytetään puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä seitsemän varsinaisen edustajan oloa. Todettiin kokous päätösvaltaiseksi. 60 ESITYSLISTAN VAHVISTAMINEN TYÖJÄRJESTYKSEKSI Hallitus hyväksyi esityksen mukaan. 61 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Hallituksen pidetyn kokouksen tarkastamaton pöytäkirja on liitteenä 61A. Merkittiin tiedoksi. Hyväksytty pöytäkirja tuodaan seuraavaan kokoukseen. 62 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Toiminnanjohtaja raportoi Kepan toiminnasta kaudelta ja kertoo tulevasta toiminnasta. on liitteenä 62A. Luettelo 5.5. jälkeen aloittaneista uusista työntekijöistä on liitteenä 62B. Seuranneessa keskustelussa tiedusteltiin Kepan ja Finnfund-työryhmän työstä ja pidettiin tärkeänä huolehtia yritysvastuun kysymysten säilymisestä asialistalla. Agenda työn osalta todettiin, että tällä hetkellä rauhanjärjestöt eivät ole mukana ja toivottiin toimiston tehostavan viestintää rauhanjärjestöjen suuntaan. Jatkokommenttina todettiin, että Agenda toiminta on vasta aluillaan ja tarvitsee pitkäjänteistä yhteistyön otetta. esitys Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. ============================================================== STRATEGIATYÖSKENTELYÄ klo Hallituskokous keskeytettiin Thomas Gassin esityksen ja sen pohjalta käydyn keskustelun ajaksi. Gassin esitys liittyi Kepan strategian toimintaympäristön kartoittamiseen. Thomas Gass on YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston (DESA) apulaispääsihteeri. T. Gass keskittyi nostamaan esille aiheita, joiden perusteella YK:n uusi kehitysohjelma tuo uutta ajattelua ja näkökulmaa aiempaan vuosituhat-ohjelmaan. Ensimmäinen merkittävä muutos koskee tilivelvollisuuteen liittyvää ajattelua: kuka vastaa ja kenelle. Sen asemesta, että tilivelvollisuus olisi vain valtioiden välinen asia, päättäjät ovatkin tilivelvollisia kansalaisilleen (people). Gass puhui tässä yhteydessä yhteiskuntasopimuksesta (social contract), joka määrittää kunkin oikeudet ja vastuut. Toisena merkittävänä muutoksena Gass mainitsi keskinäisriippuvuuden (interdependance), kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos ongelma ilmenee maassa A, niin sitä ei välttämättä ratkaista samassa maassa, vaan ratkaisu löytyy jostakin muualta. Kolmanneksi Gass nosti esille Agenda 2030:n tunnuslauseen Ketään ei jätetä (no one is left behind). Vuosituhat-ohjelma toimi keskiarvoihin perustuvalla matematiikalla, kun taas uudessa kehitysohjelmassa päästään käsiksi yksilöihin ja yksittäisiin ihmisryhmiin. Tietoa kerätään ja käsitellään niin (segregated data), että tiedon avulla on mahdollista seurata yksittäisten ryhmien tilannetta ja kehitystä. Tämä on olennaisinta muun muassa syrjittyjen ihmisryhmien huomioimisessa. ====================================================

3 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 3 (5) Hallituksen kokousta jatkettiin klo 11: KEPAN ENERGIALINJAUS esitys Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Kokouksessaan hallitus keskusteli energialinjauksesta asiantuntija (ilmastooikeudenmukaisuus) Jonas Biströmin esittelyn perusteella. ssa todettiin, että muutamat linjauksen kirjaukset, kuten turvevoimasta luopumisen aikataulu, edellyttävät pienemmän ryhmän jatkokeskustelua. Sovittiin, että edustajat Suomen Luonnonsuojeluliitosta, MTK:sta ja Kepasta keskittyvät erityisesti linjauksen niihin kohtiin, joissa näkemykset poikkeavat eniten. Esitys energialinjaukseksi (sisältäen työryhmän ehdotukset) on liitteenä 63A. Kehityspoliittinen asiantuntija Jonas Biström esitteli päivitetyn esityksen, joka perustui Suomen luonnonsuojeluliiton ja MTK:n neuvottelutulokseen. ssa S. Tiainen totesi työryhmätyöskentelyn toimineen hyvin. Neuvotteluissa oli myös noussut kysymys uusiutuvien energiamuotojen terveysvaikutuksista. Niiden ei kuitenkaan annettu tällä kertaa vaikuttaa lopulliseen neuvottelutulokseen. Hallitus hyväksyy Kepan energialinjauksen. Hyväksyttiin esityksen mukaan. 64 AGENDA 2030 KANSALLISET SUOSITUKSET Toiminnanjohtaja Kepan, Allianssin, Olympiakomitean, SOSTEn ja kirkon muodostama Agenda koalitio on jäsenjärjestöjensä kanssa laatinut kansallisen tason suositukset kullekin Agenda kehitysohjelman 17 tavoitteelle. Koalition jäsenten hyväksymät suositukset lähetetään kesäkuun loppuun mennessä valtioneuvoston kansliaan, jossa Suomen Agenda työtä koordinoidaan. Suositukset ovat liitteenä 64A. ssä todettiin, että Agenda koalition johto oli kokouksessaan päättänyt jättää kansalliset ja paikalliset suositukset pöydälle. Joidenkin tavoitteiden kohdalla osallistuminen oli ollut vähäistä. Samoin haluttiin varata hieman enemmän aikaa sille, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus kommentoida tehdyt suositusesitykset. Elokuun lopussa on tarkoitus järjestää yhteinen työpaja kaikille koalition jäsenille ja Kepan kiinnostuneille jäsenjärjestöille kansallisen ja paikallisen tason suositusten lopullista käsittelyä varten. esitys Hallitus päättää siirtää suositusten hyväksymisen hallituksen syyskuun kokoukseen. Päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen. 65 KEPA-KEHYS-KONSULTAATIO Puheenjohtaja Kepan ja Kehyksen yhteiset jäsenjärjestöt sekä molempien järjestöjen puheenjohtajistot ja toiminnanjohtajat kokoustivat Kokouksessa asetettiin työryhmä, johon ilmoittautui kuusi edustajaa jäsenjärjestöistä. Työryhmälle annettiin tehtäväksi laatia toukokuun aikana esitys mahdollisista jatkoaskelista kehitysjärjestöjen yhteistyön ja koordinaation selkeyttämiseksi. Työryhmän esitys, liite 65A, lähetetään hallituksen jäsenille sähköpostitse ennen 3.6. pidettävää kokousta. Todettiin, että kehitysjärjestöjen yhteistyörakenteiden selvittäminen tarjoaa mahdollisuuden astua kehitysyhteistyön ulkopuolelle ja suunnitella esimerkiksi uutta rakennetta Agenda 2030:een sopivaksi. Pidettiin tärkeänä, että selvityshenkilöiden työn on nojauduttava jäsenjärjestöjen näkemyksiin. Myönteisenä pidettiin sitä, että radikaaleihin ratkaisuihin kuten

4 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 4 (5) selvityksen teettämiseen on pystytty lyhyessä ajassa, ja on tärkeää pitää prosessi käynnissä. Samoin pidettiin tärkeänä, ettei työryhmän suositus nro 7 laajemman toimintaympäristön haasteiden ja mahdollisuuksien kartoituksesta hidastaisi selvitystä tai heikentäisi sen konkretiaa. ssa korostettiin, ettei työryhmän ehdottamia kolmea mallia - sulautuminen, täysin uuden järjestön perustaminen tai jokin muu malli -, pidä lyödä lukkoon liian tiukasti. Työryhmän suositusta nro 3, jossa avattiin eri malleja, pidettiin mahdollisuutena astua johonkin uuteen. Tuotiin myös esille käytännöllisempi tarkastelunäkökulma. Jos ongelma on työnjakoon tai päällekkäiseen työhön liittyvä, tavallaan tekninen vika, niin ratkaisunkin olisi syytä olla tekninen ja käytännöllinen. Työ ei lopu siihen, että uusi organisaatio olisi perustettu. Sen johdosta koko selvityksen pääkärjen tulisi olla teknisen ratkaisun löytyminen ensin, sisältö seuraisi myöhemmin. Puheenjohtaja piti tätä havaintoa tärkeänä ja huomionarvoisena erityisesti strategian suunnittelussa. Selvittäjälle annettavassa toimeksiannossa on korostettava, että jäsenjärjestöjen kuuleminen ja osallistaminen tullaan tekemään kunnolla. Samoin pidettiin hyvänä, että selvityksen aikataulu antaa selvän kehikon eri vaiheista eikä prosessi tapahdu vain liittämällä Kehys Kepan kylkeen. Esitettiin huoli myös ulkoministeriön rahoituksesta, jossa Kepa-Kehys-selvitystä ja yhteistyörakenteiden arviointia voidaan pitää otollisena mahdollisuutena tehostaa toimintaa ja leikata järjestörahoitusta. Lopuksi todettiin, että jos selvitykselle löytyy tarvetta, niin se kannattaa tehdä. esitys Hallitus keskustelee työryhmän esityksestä. Hallitus hyväksyi Kepa-Kehys-selvityksen käynnistämisen seuraavilla ehdoilla: korostetaan vahvuuksien tunnistamista työryhmän suosituksen mukaisesti. keskustelut ja näkemysten kerääminen jäsenistöltä on erittäin olennainen osa selvitystä. tulevaisuuden yhteistyörakenteiden kohdalla pidetään ovi auki kaikille kolmelle työryhmän esittämille malleille; kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa etusijalla. toimeksiantoon pyrittävä saamaan laadullisia kriteerejä. puheenjohtajistolla on valtuus neuvotella ja hyväksyä lopullinen toimeksianto ja selvityksen tekijä. 66 STRATEGIAN TOIMEENPANON ARVIOINTI Esitys esitys Toiminnanjohtaja Strategian toimeenpanon arviointia varten on laadittu supermittarit, joita on viisi. Kukin yksittäinen supermittari kertoo kokonaisarvion 4-5 muun alamittarin perusteella kerätystä tiedosta. Numeraaliset arviot ilmaistaan asteikolla 1 (erittäin huono) 5 (erinomainen). Toimiva johto on tehnyt numeraalisen arvion pohjaksi hallituksen keskustelua ja arviointia varten. Esitetään, että strategian toimeenpanon arviointi siirretään osaksi hallituksen kesäkokouksen strategiatyöskentelyä Todettiin, että ajan vähyys ei anna mahdollisuutta tutustua ja käsitellä strategian supermittareiden pohjalta tehtyä arviota tarkemmin. Tehtiin kysymyksiä mittareista ja miten hyvin ne antavat tietoa strategian toimivuudesta ja toimeenpanosta. Todettiin, että Kepan edelliset hallitukset ovat hyväksyneet supermittarit ja arvion konsistenssi perustuu siihen, että strategian arvio tehdään vuosittain samojen mittareiden perusteella. Ehdotettiin, että uuden strategian suunnittelun yhteydessä hallitus arvioisi supermittareita ja niiden käytön ja mahdollisen päivittämisen tarvetta. Lopuksi todettiin, että hallitus arvioi nykyistä strategiaa myöhemmin syksyllä. Hallitus hyväksyy esityksen strategian toimeenpanon arvioinnista osaksi hallituksen kesäkokouksen strategiatyöskentelyä Merkittiin toimivan johdon arvio strategian toimeenpanosta tiedoksi.

5 Kepa ry PÖYTÄKIRJA 5 (5) 67 ILMOITUSASIAT Ei ollut. 68 MUUT ASIAT 68.1 Seuraava hallituksen kokous 69 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Hallituksen seuraava kokous pidetään keskiviikkona Alustavien suunnitelmien mukaan UM:n kehityspoliittisen osaston alivaltiosihteeri Elina Kalkku vierailee kokouksessa. Kokous pidetään Kepassa, kokoushuone Dialogi, 6. kerros. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16:50. Pertti Majanen puheenjohtaja Timo Lappalainen sihteeri Kari Lunnas pöytäkirja tarkastaja Leif Packalén pöytäkirjan tarkastaja